Lue keskustelun säännöt.
Kadun vaimoani ja lapsiani.
05.07.2021 |
Menin naimisiin 4 vuotta sitten. Minulla on hyvä elämä, 2 lasta, ihana vaimo. Silti koko ajan vituttaa ja haluaisin lähteä omille teilleni. En tätä kyllä tule tekemään. Osaatteko kertoa mistä tämä ahdistus johtuu? Ei ole mukavaa.
Kommentit (542)
Sellaistakin voi pohtia.
Pystytkö palaamaan ajatuksiin ja tunteisiin ja tekoihin,
jotka saivat sinut ihastumaan häneen?
Mitä teit ennen häntä, jos muita mahdollisia naisia ei lasketa?
Voiko niihin muihin juttuihin palata ilman että toiset joutuvat
kärsimään. Edes hetkeksi?
Kuinka hyvin tunnet itsesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en käsitä aloitusta. Selittäkää! Ukko on saanut elämältä lahjaksi kolme ihanaa asiaa. - Mitä hän katuu?
Saisiko tähän vastauksen?
Vierailija kirjoitti:
Lapset on ilmeisesti aika pieniä vielä? Pikkulapset on rasittavia, mutta se pitää vaan jaksaa. Kun nyt jaksaa olla niiden kanssa läsnä niin niistä voi isompana kasvaa ihan huippu tyyppejä joiden kanssa on kiva harrastaa.
Tai sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan sama ahdinko kuin ap:llä ja olen päätynyt pettämään. Lapsivapaa aika kuluu salarakastajan sängyssä. Piristi kummasti avioliittoa ja perhe-elämää. Aviomies sanoi että on saanut takaisin sen naisen johon rakastui. Hän tietää että petin muttei sitä että pettäminen jatkuu. No, ei tätä kauaa voi jatkua.
Mutta ehkäpä myytti yksiavioisen perhe-elämän onnen ja auvon ympäriltä pitäisi purkaa, kun se ei selkeästi suurimmalle osalle ihmisistä toimi.
N38Itse sinkkuna ihmettelen miten joku suostuu jonkun salarakkaasi. Toisella on puoliso, lapset, kahden palkan tuoma taloudellinen vauraus ja ihminen, joka jakaa kaikki arjen vastuut. Mutta mikään ei riitä. Pitää saada vielä lisää.
Miksi suostuisin olemaan tämä ”lisä”. Minulla ei ole mitään edellä mainituista ja varatulta saisin vain hetkittäisiä murusia. Ei, ei. Ei onnistu.
Sanomatta salasuhteisiin muuten juuta tai jaata: joillekin tuo nimenomaan sopii ja on oivallinen järjestys. Saa nimenomaan ne rusinat pullasta, eikä tarvitse jakaa elämäänsä toisen kanssa. Ei sen suhteen tarvitse olla mitään "suurta rakkautta" (lähinnä ongelmia tulee silloin, kun toinen salasuhteen osapuoli ihastuu tai rakastuu toiseen...)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan sama ahdinko kuin ap:llä ja olen päätynyt pettämään. Lapsivapaa aika kuluu salarakastajan sängyssä. Piristi kummasti avioliittoa ja perhe-elämää. Aviomies sanoi että on saanut takaisin sen naisen johon rakastui. Hän tietää että petin muttei sitä että pettäminen jatkuu. No, ei tätä kauaa voi jatkua.
Mutta ehkäpä myytti yksiavioisen perhe-elämän onnen ja auvon ympäriltä pitäisi purkaa, kun se ei selkeästi suurimmalle osalle ihmisistä toimi.
N38Minäkin sorruin pettämään ja ne kuukaudet oli parasta aikaa avioliitton ja perhe-elämän kannalta. Olin kuin Naantalin aurinko jatkuvasti, sen sijaan, että oisin käyttäytynyt kuin marttyyri kotona.
N36N38 vastaa, että sama kokemus mullakin, jaksan olla parempi vaimo ja äiti. Ja unohtui kertoa että en tosiaan kadu lapsiani, mutta on tämä perhe-elämä yhtä helvettiä.
Sait sitten helvetillisen perhe-elämän toisten ihmisten kustannuksella. Tosi hyvin pelattu.
Kummallisen tulkinnan teit. Ihan omalla kustannuksellani olen tätä tehnyt. Helvetin hyvä äiti ollut suositusten mukaisine imetyksineen, vuosi kotona per lapsi, oma ura, kroppa ja elämä roskakoriin. Mutta niinhän se menee että jos nainen haluaa edes hetkeksi jotain itselleen niin se on itsekästä ja kamalaa. Rakastan lapsiani mutta vihaan tätä kulttuuria.
N38Jos koet perhe-elämän noin vastenmielisenä, niin miksi sulla on lapsia useampi? Kyllä monilla perheellisillä naisilla on ura ja muutakin elämää ja harrastuksia. Ja mitä kroppaan tulee, niin tuossa iässä se joka tapauksessa vaati jo vaivannäköä, oli synnyttänyt tai ei. Kuulostat rasittavalta marisijalta.
:D no mitäpä tuohon voi lisätä, rasittava marisija. Ehkä vaan lopetan marisemisen ja ryhdyn onnelliseksi.
N38Onnellisuutta on tutkittu viime vuosina tosi paljon. On paljon kirjallisuutta, jota voi kahlata ja käyttää hyödykseen. Toistan: hyödykseen. Toisaalta aika suuri konsensus on myös siitä, että onnellisuus ei ehkä ole se juttu, jota ihmisen kannattaa tavoitella. Se on aina ohimenevää. Jos tavoittelee merkityksellistä elämää, on tietty mielen hyvinvointi paremmin taattu. Sitä voi sitten kukin miettiä, mikä tuo elämään merkityksellisyyttä. Se ei aina ole se kiiltävin ja seksikkäin juttu, vaan usein, hyvin usein se arkisempi ja nukkavierumpi.
Tosi hyvä kommentti. Mun pitäisi kehittää siitä onnellisuudesta vielä sellainen versio jossa kaikki osapuolet olisivat riittävän onnellisia. Perheellisenä ei voi ajatella vaan sitä että on itse onnellinen, eikä puolisolla ja lapsilla väliä. Mä en tiedä että miten hyvin nämä self help -kirjat tarjoaa vastauksia tilanteisiin joissa pitää ottaa muita huomioon.
N38
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset ovat aina tyytymättömiä. Jonain päivänä heräät siihen, että sinulla oli elämässäsi niin paljon kaikkea tärkeää, etkä osannut arvostaa sitä yhtään.
Tämä. On ihana mies mutta sitten se kaikki pitää pilata tällaisella:
https://www.vauva.fi/keskustelu/4106554/taytetaan-molemmat-tana-vuonna-2...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/11791397/raskaaksi-vaikka-vakisin
https://www.vauva.fi/keskustelu/4464116/ketju/en_ole_tullut_raskaaksi_ja...
https://www.vauva.fi/keskustelu/1091365/ketju/salaa_raskaaksi
https://keskustelu.kaksplus.fi/threads/te-jotka-salaa-raskaaksi.1907073/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset on ilmeisesti aika pieniä vielä? Pikkulapset on rasittavia, mutta se pitää vaan jaksaa. Kun nyt jaksaa olla niiden kanssa läsnä niin niistä voi isompana kasvaa ihan huippu tyyppejä joiden kanssa on kiva harrastaa.
Tai sitten ei.
O-ou.. Lipsautit juuri vuoden vanhemmille kaikista pahimman pelon: uhrautuminen olikin turhaa ja lapsesta kasvoi täyshirviö 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan sama ahdinko kuin ap:llä ja olen päätynyt pettämään. Lapsivapaa aika kuluu salarakastajan sängyssä. Piristi kummasti avioliittoa ja perhe-elämää. Aviomies sanoi että on saanut takaisin sen naisen johon rakastui. Hän tietää että petin muttei sitä että pettäminen jatkuu. No, ei tätä kauaa voi jatkua.
Mutta ehkäpä myytti yksiavioisen perhe-elämän onnen ja auvon ympäriltä pitäisi purkaa, kun se ei selkeästi suurimmalle osalle ihmisistä toimi.
N38Itse sinkkuna ihmettelen miten joku suostuu jonkun salarakkaasi. Toisella on puoliso, lapset, kahden palkan tuoma taloudellinen vauraus ja ihminen, joka jakaa kaikki arjen vastuut. Mutta mikään ei riitä. Pitää saada vielä lisää.
Miksi suostuisin olemaan tämä ”lisä”. Minulla ei ole mitään edellä mainituista ja varatulta saisin vain hetkittäisiä murusia. Ei, ei. Ei onnistu.
Sanomatta salasuhteisiin muuten juuta tai jaata: joillekin tuo nimenomaan sopii ja on oivallinen järjestys. Saa nimenomaan ne rusinat pullasta, eikä tarvitse jakaa elämäänsä toisen kanssa. Ei sen suhteen tarvitse olla mitään "suurta rakkautta" (lähinnä ongelmia tulee silloin, kun toinen salasuhteen osapuoli ihastuu tai rakastuu toiseen...)
Siinä tulee helposti ottaneeksi rusinat myös muiden ihmisten pullista. Tiedän että et näe asiaa varmaankaan niin, mutta niin siinä vain usein käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset ovat aina tyytymättömiä. Jonain päivänä heräät siihen, että sinulla oli elämässäsi niin paljon kaikkea tärkeää, etkä osannut arvostaa sitä yhtään.
Tämä. On ihana mies mutta sitten se kaikki pitää pilata tällaisella:
https://www.vauva.fi/keskustelu/4106554/taytetaan-molemmat-tana-vuonna-2...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/11791397/raskaaksi-vaikka-vakisin
https://www.vauva.fi/keskustelu/4464116/ketju/en_ole_tullut_raskaaksi_ja...
https://www.vauva.fi/keskustelu/1091365/ketju/salaa_raskaaksi
https://keskustelu.kaksplus.fi/threads/te-jotka-salaa-raskaaksi.1907073/
Ottaa escortin. Työn takia joutuu pysymään lapsettomana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yllättävän paljon porukkaa täällä saamassa itkupotkuraivareita siitä että jollekin toiselle perhe-elämä ei ollut pelkkää mannapuuroa ja mansikkaa.
Mikä ihme on sen täydellisen perheidyllin keskellä tulla syyttelemään muita? En vaan tajua.
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän paljon porukkaa täällä saamassa itkupotkuraivareita siitä että jollekin toiselle perhe-elämä ei ollut pelkkää mannapuuroa ja mansikkaa.
Mikä ihme on sen täydellisen perheidyllin keskellä tulla syyttelemään muita? En vaan tajua.
Musta näyttää ennemminkin että täällä yksi raivoaa, kun muut ei koe olevansa samanlaisia kamalan perhe-elämän uhreja kuin hän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset on ilmeisesti aika pieniä vielä? Pikkulapset on rasittavia, mutta se pitää vaan jaksaa. Kun nyt jaksaa olla niiden kanssa läsnä niin niistä voi isompana kasvaa ihan huippu tyyppejä joiden kanssa on kiva harrastaa.
Tai sitten ei.
O-ou.. Lipsautit juuri vuoden vanhemmille kaikista pahimman pelon: uhrautuminen olikin turhaa ja lapsesta kasvoi täyshirviö 😁
Kukas se olikaan se psykologi, joka sanoi, että lapsista kannattaa kasvattaa sellaiset, että heidän kanssaan viihtyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan sama ahdinko kuin ap:llä ja olen päätynyt pettämään. Lapsivapaa aika kuluu salarakastajan sängyssä. Piristi kummasti avioliittoa ja perhe-elämää. Aviomies sanoi että on saanut takaisin sen naisen johon rakastui. Hän tietää että petin muttei sitä että pettäminen jatkuu. No, ei tätä kauaa voi jatkua.
Mutta ehkäpä myytti yksiavioisen perhe-elämän onnen ja auvon ympäriltä pitäisi purkaa, kun se ei selkeästi suurimmalle osalle ihmisistä toimi.
N38Minäkin sorruin pettämään ja ne kuukaudet oli parasta aikaa avioliitton ja perhe-elämän kannalta. Olin kuin Naantalin aurinko jatkuvasti, sen sijaan, että oisin käyttäytynyt kuin marttyyri kotona.
N36N38 vastaa, että sama kokemus mullakin, jaksan olla parempi vaimo ja äiti. Ja unohtui kertoa että en tosiaan kadu lapsiani, mutta on tämä perhe-elämä yhtä helvettiä.
Sait sitten helvetillisen perhe-elämän toisten ihmisten kustannuksella. Tosi hyvin pelattu.
Kummallisen tulkinnan teit. Ihan omalla kustannuksellani olen tätä tehnyt. Helvetin hyvä äiti ollut suositusten mukaisine imetyksineen, vuosi kotona per lapsi, oma ura, kroppa ja elämä roskakoriin. Mutta niinhän se menee että jos nainen haluaa edes hetkeksi jotain itselleen niin se on itsekästä ja kamalaa. Rakastan lapsiani mutta vihaan tätä kulttuuria.
N38Jos koet perhe-elämän noin vastenmielisenä, niin miksi sulla on lapsia useampi? Kyllä monilla perheellisillä naisilla on ura ja muutakin elämää ja harrastuksia. Ja mitä kroppaan tulee, niin tuossa iässä se joka tapauksessa vaati jo vaivannäköä, oli synnyttänyt tai ei. Kuulostat rasittavalta marisijalta.
:D no mitäpä tuohon voi lisätä, rasittava marisija. Ehkä vaan lopetan marisemisen ja ryhdyn onnelliseksi.
N38Onnellisuutta on tutkittu viime vuosina tosi paljon. On paljon kirjallisuutta, jota voi kahlata ja käyttää hyödykseen. Toistan: hyödykseen. Toisaalta aika suuri konsensus on myös siitä, että onnellisuus ei ehkä ole se juttu, jota ihmisen kannattaa tavoitella. Se on aina ohimenevää. Jos tavoittelee merkityksellistä elämää, on tietty mielen hyvinvointi paremmin taattu. Sitä voi sitten kukin miettiä, mikä tuo elämään merkityksellisyyttä. Se ei aina ole se kiiltävin ja seksikkäin juttu, vaan usein, hyvin usein se arkisempi ja nukkavierumpi.
Tosi hyvä kommentti. Mun pitäisi kehittää siitä onnellisuudesta vielä sellainen versio jossa kaikki osapuolet olisivat riittävän onnellisia. Perheellisenä ei voi ajatella vaan sitä että on itse onnellinen, eikä puolisolla ja lapsilla väliä. Mä en tiedä että miten hyvin nämä self help -kirjat tarjoaa vastauksia tilanteisiin joissa pitää ottaa muita huomioon.
N38
Jonkin valjun self-helpin ja "terapian" sijasta mä suosittelisin vaikkapa Helena Frith Powellin kirjaa "Two Lipsticks and a Lover", jossa ranskalaiset naiset kertovat siitä, miten pysyvät nuorekkaina (myös salasuhteiden avulla!)
Huomattavasti kehittävämpää ja hauskempaa luettavaa.
"In search of answers, travel and lifestyle journalist Helena Frith Powell goes behind the scenes to investigate the famous French je ne sais quoi. Talking to fashion gurus, beauty experts and It Girls, professional seducers, lingerie designers and personal shoppers, she discovers a whole new world: indispensable wardrobe and beauty secrets; shopping done the right way and exercise routines promising lasting success; advice on sex toys, family life, relationships and clandestine affaires. French women, Helena realises, achieve maximum effect with the least amount of effort."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan sama ahdinko kuin ap:llä ja olen päätynyt pettämään. Lapsivapaa aika kuluu salarakastajan sängyssä. Piristi kummasti avioliittoa ja perhe-elämää. Aviomies sanoi että on saanut takaisin sen naisen johon rakastui. Hän tietää että petin muttei sitä että pettäminen jatkuu. No, ei tätä kauaa voi jatkua.
Mutta ehkäpä myytti yksiavioisen perhe-elämän onnen ja auvon ympäriltä pitäisi purkaa, kun se ei selkeästi suurimmalle osalle ihmisistä toimi.
N38Minäkin sorruin pettämään ja ne kuukaudet oli parasta aikaa avioliitton ja perhe-elämän kannalta. Olin kuin Naantalin aurinko jatkuvasti, sen sijaan, että oisin käyttäytynyt kuin marttyyri kotona.
N36N38 vastaa, että sama kokemus mullakin, jaksan olla parempi vaimo ja äiti. Ja unohtui kertoa että en tosiaan kadu lapsiani, mutta on tämä perhe-elämä yhtä helvettiä.
Sait sitten helvetillisen perhe-elämän toisten ihmisten kustannuksella. Tosi hyvin pelattu.
Kummallisen tulkinnan teit. Ihan omalla kustannuksellani olen tätä tehnyt. Helvetin hyvä äiti ollut suositusten mukaisine imetyksineen, vuosi kotona per lapsi, oma ura, kroppa ja elämä roskakoriin. Mutta niinhän se menee että jos nainen haluaa edes hetkeksi jotain itselleen niin se on itsekästä ja kamalaa. Rakastan lapsiani mutta vihaan tätä kulttuuria.
N38Jos koet perhe-elämän noin vastenmielisenä, niin miksi sulla on lapsia useampi? Kyllä monilla perheellisillä naisilla on ura ja muutakin elämää ja harrastuksia. Ja mitä kroppaan tulee, niin tuossa iässä se joka tapauksessa vaati jo vaivannäköä, oli synnyttänyt tai ei. Kuulostat rasittavalta marisijalta.
:D no mitäpä tuohon voi lisätä, rasittava marisija. Ehkä vaan lopetan marisemisen ja ryhdyn onnelliseksi.
N38Onnellisuutta on tutkittu viime vuosina tosi paljon. On paljon kirjallisuutta, jota voi kahlata ja käyttää hyödykseen. Toistan: hyödykseen. Toisaalta aika suuri konsensus on myös siitä, että onnellisuus ei ehkä ole se juttu, jota ihmisen kannattaa tavoitella. Se on aina ohimenevää. Jos tavoittelee merkityksellistä elämää, on tietty mielen hyvinvointi paremmin taattu. Sitä voi sitten kukin miettiä, mikä tuo elämään merkityksellisyyttä. Se ei aina ole se kiiltävin ja seksikkäin juttu, vaan usein, hyvin usein se arkisempi ja nukkavierumpi.
Tosi hyvä kommentti. Mun pitäisi kehittää siitä onnellisuudesta vielä sellainen versio jossa kaikki osapuolet olisivat riittävän onnellisia. Perheellisenä ei voi ajatella vaan sitä että on itse onnellinen, eikä puolisolla ja lapsilla väliä. Mä en tiedä että miten hyvin nämä self help -kirjat tarjoaa vastauksia tilanteisiin joissa pitää ottaa muita huomioon.
N38Jonkin valjun self-helpin ja "terapian" sijasta mä suosittelisin vaikkapa Helena Frith Powellin kirjaa "Two Lipsticks and a Lover", jossa ranskalaiset naiset kertovat siitä, miten pysyvät nuorekkaina (myös salasuhteiden avulla!)
Huomattavasti kehittävämpää ja hauskempaa luettavaa.
"In search of answers, travel and lifestyle journalist Helena Frith Powell goes behind the scenes to investigate the famous French je ne sais quoi. Talking to fashion gurus, beauty experts and It Girls, professional seducers, lingerie designers and personal shoppers, she discovers a whole new world: indispensable wardrobe and beauty secrets; shopping done the right way and exercise routines promising lasting success; advice on sex toys, family life, relationships and clandestine affaires. French women, Helena realises, achieve maximum effect with the least amount of effort."
Ranskassa järkiliitot on normia. Näemmä tännekin rantautunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan sama ahdinko kuin ap:llä ja olen päätynyt pettämään. Lapsivapaa aika kuluu salarakastajan sängyssä. Piristi kummasti avioliittoa ja perhe-elämää. Aviomies sanoi että on saanut takaisin sen naisen johon rakastui. Hän tietää että petin muttei sitä että pettäminen jatkuu. No, ei tätä kauaa voi jatkua.
Mutta ehkäpä myytti yksiavioisen perhe-elämän onnen ja auvon ympäriltä pitäisi purkaa, kun se ei selkeästi suurimmalle osalle ihmisistä toimi.
N38Minäkin sorruin pettämään ja ne kuukaudet oli parasta aikaa avioliitton ja perhe-elämän kannalta. Olin kuin Naantalin aurinko jatkuvasti, sen sijaan, että oisin käyttäytynyt kuin marttyyri kotona.
N36N38 vastaa, että sama kokemus mullakin, jaksan olla parempi vaimo ja äiti. Ja unohtui kertoa että en tosiaan kadu lapsiani, mutta on tämä perhe-elämä yhtä helvettiä.
Sait sitten helvetillisen perhe-elämän toisten ihmisten kustannuksella. Tosi hyvin pelattu.
Kummallisen tulkinnan teit. Ihan omalla kustannuksellani olen tätä tehnyt. Helvetin hyvä äiti ollut suositusten mukaisine imetyksineen, vuosi kotona per lapsi, oma ura, kroppa ja elämä roskakoriin. Mutta niinhän se menee että jos nainen haluaa edes hetkeksi jotain itselleen niin se on itsekästä ja kamalaa. Rakastan lapsiani mutta vihaan tätä kulttuuria.
N38Jos koet perhe-elämän noin vastenmielisenä, niin miksi sulla on lapsia useampi? Kyllä monilla perheellisillä naisilla on ura ja muutakin elämää ja harrastuksia. Ja mitä kroppaan tulee, niin tuossa iässä se joka tapauksessa vaati jo vaivannäköä, oli synnyttänyt tai ei. Kuulostat rasittavalta marisijalta.
:D no mitäpä tuohon voi lisätä, rasittava marisija. Ehkä vaan lopetan marisemisen ja ryhdyn onnelliseksi.
N38Onnellisuutta on tutkittu viime vuosina tosi paljon. On paljon kirjallisuutta, jota voi kahlata ja käyttää hyödykseen. Toistan: hyödykseen. Toisaalta aika suuri konsensus on myös siitä, että onnellisuus ei ehkä ole se juttu, jota ihmisen kannattaa tavoitella. Se on aina ohimenevää. Jos tavoittelee merkityksellistä elämää, on tietty mielen hyvinvointi paremmin taattu. Sitä voi sitten kukin miettiä, mikä tuo elämään merkityksellisyyttä. Se ei aina ole se kiiltävin ja seksikkäin juttu, vaan usein, hyvin usein se arkisempi ja nukkavierumpi.
Tosi hyvä kommentti. Mun pitäisi kehittää siitä onnellisuudesta vielä sellainen versio jossa kaikki osapuolet olisivat riittävän onnellisia. Perheellisenä ei voi ajatella vaan sitä että on itse onnellinen, eikä puolisolla ja lapsilla väliä. Mä en tiedä että miten hyvin nämä self help -kirjat tarjoaa vastauksia tilanteisiin joissa pitää ottaa muita huomioon.
N38Jonkin valjun self-helpin ja "terapian" sijasta mä suosittelisin vaikkapa Helena Frith Powellin kirjaa "Two Lipsticks and a Lover", jossa ranskalaiset naiset kertovat siitä, miten pysyvät nuorekkaina (myös salasuhteiden avulla!)
Huomattavasti kehittävämpää ja hauskempaa luettavaa.
"In search of answers, travel and lifestyle journalist Helena Frith Powell goes behind the scenes to investigate the famous French je ne sais quoi. Talking to fashion gurus, beauty experts and It Girls, professional seducers, lingerie designers and personal shoppers, she discovers a whole new world: indispensable wardrobe and beauty secrets; shopping done the right way and exercise routines promising lasting success; advice on sex toys, family life, relationships and clandestine affaires. French women, Helena realises, achieve maximum effect with the least amount of effort."
Kiitti vinkistä! Kuulostaa tollanen lifestyle trendielämä vähän kaukaiselta tällaisen tavallisen keski-ikäisen nukkumalähiötantan näkökulmasta, mutta uutta perspektiiviä mä varmasti tarvitsenkin.
N38
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset on ilmeisesti aika pieniä vielä? Pikkulapset on rasittavia, mutta se pitää vaan jaksaa. Kun nyt jaksaa olla niiden kanssa läsnä niin niistä voi isompana kasvaa ihan huippu tyyppejä joiden kanssa on kiva harrastaa.
Tai sitten ei.
O-ou.. Lipsautit juuri vuoden vanhemmille kaikista pahimman pelon: uhrautuminen olikin turhaa ja lapsesta kasvoi täyshirviö 😁
Kukas se olikaan se psykologi, joka sanoi, että lapsista kannattaa kasvattaa sellaiset, että heidän kanssaan viihtyy.
Uutisissa oli viime vuoden puolella juttua oireilevista hyvien perheiden lapsista. Nähtävästi lapset oireilee nykyvanhempien seurassa 🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan sama ahdinko kuin ap:llä ja olen päätynyt pettämään. Lapsivapaa aika kuluu salarakastajan sängyssä. Piristi kummasti avioliittoa ja perhe-elämää. Aviomies sanoi että on saanut takaisin sen naisen johon rakastui. Hän tietää että petin muttei sitä että pettäminen jatkuu. No, ei tätä kauaa voi jatkua.
Mutta ehkäpä myytti yksiavioisen perhe-elämän onnen ja auvon ympäriltä pitäisi purkaa, kun se ei selkeästi suurimmalle osalle ihmisistä toimi.
N38Minäkin sorruin pettämään ja ne kuukaudet oli parasta aikaa avioliitton ja perhe-elämän kannalta. Olin kuin Naantalin aurinko jatkuvasti, sen sijaan, että oisin käyttäytynyt kuin marttyyri kotona.
N36N38 vastaa, että sama kokemus mullakin, jaksan olla parempi vaimo ja äiti. Ja unohtui kertoa että en tosiaan kadu lapsiani, mutta on tämä perhe-elämä yhtä helvettiä.
Sait sitten helvetillisen perhe-elämän toisten ihmisten kustannuksella. Tosi hyvin pelattu.
Kummallisen tulkinnan teit. Ihan omalla kustannuksellani olen tätä tehnyt. Helvetin hyvä äiti ollut suositusten mukaisine imetyksineen, vuosi kotona per lapsi, oma ura, kroppa ja elämä roskakoriin. Mutta niinhän se menee että jos nainen haluaa edes hetkeksi jotain itselleen niin se on itsekästä ja kamalaa. Rakastan lapsiani mutta vihaan tätä kulttuuria.
N38Jos koet perhe-elämän noin vastenmielisenä, niin miksi sulla on lapsia useampi? Kyllä monilla perheellisillä naisilla on ura ja muutakin elämää ja harrastuksia. Ja mitä kroppaan tulee, niin tuossa iässä se joka tapauksessa vaati jo vaivannäköä, oli synnyttänyt tai ei. Kuulostat rasittavalta marisijalta.
:D no mitäpä tuohon voi lisätä, rasittava marisija. Ehkä vaan lopetan marisemisen ja ryhdyn onnelliseksi.
N38Onnellisuutta on tutkittu viime vuosina tosi paljon. On paljon kirjallisuutta, jota voi kahlata ja käyttää hyödykseen. Toistan: hyödykseen. Toisaalta aika suuri konsensus on myös siitä, että onnellisuus ei ehkä ole se juttu, jota ihmisen kannattaa tavoitella. Se on aina ohimenevää. Jos tavoittelee merkityksellistä elämää, on tietty mielen hyvinvointi paremmin taattu. Sitä voi sitten kukin miettiä, mikä tuo elämään merkityksellisyyttä. Se ei aina ole se kiiltävin ja seksikkäin juttu, vaan usein, hyvin usein se arkisempi ja nukkavierumpi.
Tosi hyvä kommentti. Mun pitäisi kehittää siitä onnellisuudesta vielä sellainen versio jossa kaikki osapuolet olisivat riittävän onnellisia. Perheellisenä ei voi ajatella vaan sitä että on itse onnellinen, eikä puolisolla ja lapsilla väliä. Mä en tiedä että miten hyvin nämä self help -kirjat tarjoaa vastauksia tilanteisiin joissa pitää ottaa muita huomioon.
N38Jonkin valjun self-helpin ja "terapian" sijasta mä suosittelisin vaikkapa Helena Frith Powellin kirjaa "Two Lipsticks and a Lover", jossa ranskalaiset naiset kertovat siitä, miten pysyvät nuorekkaina (myös salasuhteiden avulla!)
Huomattavasti kehittävämpää ja hauskempaa luettavaa.
"In search of answers, travel and lifestyle journalist Helena Frith Powell goes behind the scenes to investigate the famous French je ne sais quoi. Talking to fashion gurus, beauty experts and It Girls, professional seducers, lingerie designers and personal shoppers, she discovers a whole new world: indispensable wardrobe and beauty secrets; shopping done the right way and exercise routines promising lasting success; advice on sex toys, family life, relationships and clandestine affaires. French women, Helena realises, achieve maximum effect with the least amount of effort."
Olihan tuo sarkasmia? Olihan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan sama ahdinko kuin ap:llä ja olen päätynyt pettämään. Lapsivapaa aika kuluu salarakastajan sängyssä. Piristi kummasti avioliittoa ja perhe-elämää. Aviomies sanoi että on saanut takaisin sen naisen johon rakastui. Hän tietää että petin muttei sitä että pettäminen jatkuu. No, ei tätä kauaa voi jatkua.
Mutta ehkäpä myytti yksiavioisen perhe-elämän onnen ja auvon ympäriltä pitäisi purkaa, kun se ei selkeästi suurimmalle osalle ihmisistä toimi.
N38Minäkin sorruin pettämään ja ne kuukaudet oli parasta aikaa avioliitton ja perhe-elämän kannalta. Olin kuin Naantalin aurinko jatkuvasti, sen sijaan, että oisin käyttäytynyt kuin marttyyri kotona.
N36N38 vastaa, että sama kokemus mullakin, jaksan olla parempi vaimo ja äiti. Ja unohtui kertoa että en tosiaan kadu lapsiani, mutta on tämä perhe-elämä yhtä helvettiä.
Sait sitten helvetillisen perhe-elämän toisten ihmisten kustannuksella. Tosi hyvin pelattu.
Kummallisen tulkinnan teit. Ihan omalla kustannuksellani olen tätä tehnyt. Helvetin hyvä äiti ollut suositusten mukaisine imetyksineen, vuosi kotona per lapsi, oma ura, kroppa ja elämä roskakoriin. Mutta niinhän se menee että jos nainen haluaa edes hetkeksi jotain itselleen niin se on itsekästä ja kamalaa. Rakastan lapsiani mutta vihaan tätä kulttuuria.
N38Jos koet perhe-elämän noin vastenmielisenä, niin miksi sulla on lapsia useampi? Kyllä monilla perheellisillä naisilla on ura ja muutakin elämää ja harrastuksia. Ja mitä kroppaan tulee, niin tuossa iässä se joka tapauksessa vaati jo vaivannäköä, oli synnyttänyt tai ei. Kuulostat rasittavalta marisijalta.
:D no mitäpä tuohon voi lisätä, rasittava marisija. Ehkä vaan lopetan marisemisen ja ryhdyn onnelliseksi.
N38Onnellisuutta on tutkittu viime vuosina tosi paljon. On paljon kirjallisuutta, jota voi kahlata ja käyttää hyödykseen. Toistan: hyödykseen. Toisaalta aika suuri konsensus on myös siitä, että onnellisuus ei ehkä ole se juttu, jota ihmisen kannattaa tavoitella. Se on aina ohimenevää. Jos tavoittelee merkityksellistä elämää, on tietty mielen hyvinvointi paremmin taattu. Sitä voi sitten kukin miettiä, mikä tuo elämään merkityksellisyyttä. Se ei aina ole se kiiltävin ja seksikkäin juttu, vaan usein, hyvin usein se arkisempi ja nukkavierumpi.
Tosi hyvä kommentti. Mun pitäisi kehittää siitä onnellisuudesta vielä sellainen versio jossa kaikki osapuolet olisivat riittävän onnellisia. Perheellisenä ei voi ajatella vaan sitä että on itse onnellinen, eikä puolisolla ja lapsilla väliä. Mä en tiedä että miten hyvin nämä self help -kirjat tarjoaa vastauksia tilanteisiin joissa pitää ottaa muita huomioon.
N38Jonkin valjun self-helpin ja "terapian" sijasta mä suosittelisin vaikkapa Helena Frith Powellin kirjaa "Two Lipsticks and a Lover", jossa ranskalaiset naiset kertovat siitä, miten pysyvät nuorekkaina (myös salasuhteiden avulla!)
Huomattavasti kehittävämpää ja hauskempaa luettavaa.
"In search of answers, travel and lifestyle journalist Helena Frith Powell goes behind the scenes to investigate the famous French je ne sais quoi. Talking to fashion gurus, beauty experts and It Girls, professional seducers, lingerie designers and personal shoppers, she discovers a whole new world: indispensable wardrobe and beauty secrets; shopping done the right way and exercise routines promising lasting success; advice on sex toys, family life, relationships and clandestine affaires. French women, Helena realises, achieve maximum effect with the least amount of effort."Ranskassa järkiliitot on normia. Näemmä tännekin rantautunut.
Mieluummin järki- kuin pakkoavioliitto. (Tai avioliitto ihan kenen viereen sattuneen kanssa ja ihan vain siksi, "kun muutkin menevät naimisiin ja vanhemmatkin kyselevät että eikö sinunkin pitäisi". Aloittajalla taitaa olla juuri sellainen liitto kyseessä, jos kerran hän kokee vaimonsa ja lapsensa virheiksi.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan sama ahdinko kuin ap:llä ja olen päätynyt pettämään. Lapsivapaa aika kuluu salarakastajan sängyssä. Piristi kummasti avioliittoa ja perhe-elämää. Aviomies sanoi että on saanut takaisin sen naisen johon rakastui. Hän tietää että petin muttei sitä että pettäminen jatkuu. No, ei tätä kauaa voi jatkua.
Mutta ehkäpä myytti yksiavioisen perhe-elämän onnen ja auvon ympäriltä pitäisi purkaa, kun se ei selkeästi suurimmalle osalle ihmisistä toimi.
N38Minäkin sorruin pettämään ja ne kuukaudet oli parasta aikaa avioliitton ja perhe-elämän kannalta. Olin kuin Naantalin aurinko jatkuvasti, sen sijaan, että oisin käyttäytynyt kuin marttyyri kotona.
N36N38 vastaa, että sama kokemus mullakin, jaksan olla parempi vaimo ja äiti. Ja unohtui kertoa että en tosiaan kadu lapsiani, mutta on tämä perhe-elämä yhtä helvettiä.
Sait sitten helvetillisen perhe-elämän toisten ihmisten kustannuksella. Tosi hyvin pelattu.
Kummallisen tulkinnan teit. Ihan omalla kustannuksellani olen tätä tehnyt. Helvetin hyvä äiti ollut suositusten mukaisine imetyksineen, vuosi kotona per lapsi, oma ura, kroppa ja elämä roskakoriin. Mutta niinhän se menee että jos nainen haluaa edes hetkeksi jotain itselleen niin se on itsekästä ja kamalaa. Rakastan lapsiani mutta vihaan tätä kulttuuria.
N38Jos koet perhe-elämän noin vastenmielisenä, niin miksi sulla on lapsia useampi? Kyllä monilla perheellisillä naisilla on ura ja muutakin elämää ja harrastuksia. Ja mitä kroppaan tulee, niin tuossa iässä se joka tapauksessa vaati jo vaivannäköä, oli synnyttänyt tai ei. Kuulostat rasittavalta marisijalta.
:D no mitäpä tuohon voi lisätä, rasittava marisija. Ehkä vaan lopetan marisemisen ja ryhdyn onnelliseksi.
N38Onnellisuutta on tutkittu viime vuosina tosi paljon. On paljon kirjallisuutta, jota voi kahlata ja käyttää hyödykseen. Toistan: hyödykseen. Toisaalta aika suuri konsensus on myös siitä, että onnellisuus ei ehkä ole se juttu, jota ihmisen kannattaa tavoitella. Se on aina ohimenevää. Jos tavoittelee merkityksellistä elämää, on tietty mielen hyvinvointi paremmin taattu. Sitä voi sitten kukin miettiä, mikä tuo elämään merkityksellisyyttä. Se ei aina ole se kiiltävin ja seksikkäin juttu, vaan usein, hyvin usein se arkisempi ja nukkavierumpi.
Tosi hyvä kommentti. Mun pitäisi kehittää siitä onnellisuudesta vielä sellainen versio jossa kaikki osapuolet olisivat riittävän onnellisia. Perheellisenä ei voi ajatella vaan sitä että on itse onnellinen, eikä puolisolla ja lapsilla väliä. Mä en tiedä että miten hyvin nämä self help -kirjat tarjoaa vastauksia tilanteisiin joissa pitää ottaa muita huomioon.
N38Jonkin valjun self-helpin ja "terapian" sijasta mä suosittelisin vaikkapa Helena Frith Powellin kirjaa "Two Lipsticks and a Lover", jossa ranskalaiset naiset kertovat siitä, miten pysyvät nuorekkaina (myös salasuhteiden avulla!)
Huomattavasti kehittävämpää ja hauskempaa luettavaa.
"In search of answers, travel and lifestyle journalist Helena Frith Powell goes behind the scenes to investigate the famous French je ne sais quoi. Talking to fashion gurus, beauty experts and It Girls, professional seducers, lingerie designers and personal shoppers, she discovers a whole new world: indispensable wardrobe and beauty secrets; shopping done the right way and exercise routines promising lasting success; advice on sex toys, family life, relationships and clandestine affaires. French women, Helena realises, achieve maximum effect with the least amount of effort."Olihan tuo sarkasmia? Olihan?
Ei.
Meillä Suomessa on melko perinteikäs ja vanhanaikainen suhtautuminen mm. avioliittoon ja mikäs siinä, mutta välillä tekisi hyvää vähän avata silmiään ja mieltään ja tutustua muihin ajatusmalleihin.
Tän pitää olla sama molemmille, tietysti. Silloin saa myös vapaata toisesta 2vkl kksta. Voi jopa tulla ikävä.