X-sukupolven (1964-1979) muisteluketju

Villieläimiä, eim. susia tai karhuja ei näkynyt missään. Puhuttiin kuinka joskus kaaauan sitten ennen vanhaan susi saattoi käydä nappaamassa pikkulapsen pihasta.

Nykyisin noita jolkottaa Helsingissä asti. Meikäläisen pihalla Etelä-Suomessa vierailee jäniksiä, ja kettuja tämän tästä. Minun mielestä on ihan mukava näin. Näkisitte miten Alaskassa ihmiset asuu sulassa sovussa isojen petoeläinten kanssa

Kouluissa oli tarkkailuluokat ja tasot. Häiriköt (tai muuten vaan sopeutumattomat) laitettiin tarkkailuluokalle, pois häiritsemästä muita. Jos koulussa sellainen luokka sattui olemaan, sillä sitä varten tarvittiin erityisopettaja. Matikassa ja kielissä oli peruskoulussa yläasteella tasot: suppea ja laaja. Fiksut menivät laajan kurssin mukaan ja vähemmän fiksut pääsivät helpommalla omalla tasollaan.

Nyt mistään tasoista ei voi puhua, koska varmaan siitä nousisi kohu. Minusta se oli fiksua. Sai rauhassa opiskella nopeasti jos osasi ja toisaalta se kaveri joka ei osannut kieliä millään, sai edetä rauhallisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa oli tarkkailuluokat ja tasot. Häiriköt (tai muuten vaan sopeutumattomat) laitettiin tarkkailuluokalle, pois häiritsemästä muita. Jos koulussa sellainen luokka sattui olemaan, sillä sitä varten tarvittiin erityisopettaja. Matikassa ja kielissä oli peruskoulussa yläasteella tasot: suppea ja laaja. Fiksut menivät laajan kurssin mukaan ja vähemmän fiksut pääsivät helpommalla omalla tasollaan.

Nyt mistään tasoista ei voi puhua, koska varmaan siitä nousisi kohu. Minusta se oli fiksua. Sai rauhassa opiskella nopeasti jos osasi ja toisaalta se kaveri joka ei osannut kieliä millään, sai edetä rauhallisemmin.

Ei se kuitenkaan kiusaamista ratkaissut. Sitä oli todella paljon ja opettajat syyllistivät uhreja.

Vierailija kirjoitti:

Muistan kun olin lukiossa 1984 ja silloin vauhkottiin Länsi-Saksan happosateista, kuulemma kaikki Keski-Euroopan metsän kuolevat 1991 mennessä. Se oli vihreän saastapropagandan alkusoittoa.

Koulussa kerrottiin myös, että öljyvarannot loppuvat kokonaan maailmasta n. 30 vuodessa. Muistan ahdistuneeni asiasta. En olisi halunnut palata kivikaudelle.

1975 kirjoitti:

Muistan:

- Kun Koivisto tuli presidentiksi 1982. Minä halusin Kekkosen jatkavan.

- Falkland-saarten sota ja jonkun Seuran uutinen että Argentiinalla oli "atomipommi". Siskoni pelkäsi että Englanti pommitetaan ja prinsessa Diana kuolee.

- Brezhnev kuoli CCCP:ssä ja Yle lähetti koko päivän hautajaismenoja yhdellä kanavalla ja keskusteluja Suomen ja cccp:n hyvistä suhteista toisella. Muuta ohjelmaa ei ollut. Kiukutti kun en nähnyt Pätkistä.

- Irakin ja Iranin sota. Kuulosti mielestäni ihan kuin "Kumpi ja Kampi tappeli".

- Oli tiputanssi, jota siskoni pakotti minut yksissä häissä tanssimaan maha kipeänä.

Joo muistan kans ton vielä "Irak, Iran? What´s the difference!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli kasarilla ja vielä ysärin alussakin videosensuuri, eli elokuvista pätkittiin kaikki liian väkivaltaiset kohdat pois. Leffoista saattoi hävitä parikymmentä minuuttiakin ja ne leikkaukset oli tosi tönkköjä. Tästä syystä varsinkin nuoret pojat alkoi metsästää leikkaamattomia versioita, joita sitten saatiin kopion kopion kopinoina ja kuvalaatu oli ihan paska. 

Tämähän kuulostaa nykyään erikoiselta, mutta Suomessa tosiaan oli 90-luvun puoliväliin asti elokuvasensuuri, siis samantyyppinen, kun nyt on jossain Saudeissa.

80-luvullahan toiminta- ja kaikenmaailman räiskintäleffat elivät kultakauttaan, eli väkivaltaa kyllä näkyi, mutta nämä sensuroinnit olivat ihan mielivaltaisia.  Mikä nyt sitten oli liikaa ja mikä ei?

Seksi ja alastomuus olivat myös yleensä sallittuja mutta ihan oikea p*rno oli kiellettyä vuoteen 94 asti. Siis jotain ranskalaisia "taide-elokuvia" joissa alastomat näyttelijät nytkyttävät toisiaan vasten, esittäen seksiä, on saanut näyttää jo ainakin 60-luvulta, mutta ihan oikeaa yhdyntää ei saanut näyttää missään, millään ikärajalla. 90-luvullahan elettiin oikeen pornobuumia, kun se vihdoin laillistettiin Suomessa ja kaiken maailman Raakel Liekit ja Mariahit ponnahtivat juorulehtien sivuille. 

Genre, joka oikeasti jäi pahiten sensuuriin oli kauhu, joka sensuroitiin yksinkenrtaisesti siksi, että se oli liian pelottavaa. Siis pelottavaa, aikuisille ihmisille. Siksi moni kalssikkokauhuleffa jäi Suomessa kokonaan näyttämättä ja joskus 90- ja 00-luvuilla näitä sitten suuren mainostuksen kera näytettiin ekoja kertoja telkkarissa. 

Mua huvittaa juuri eniten nämä kauhuleffat. Ei siis edes voida perustella millään vanhanaikaisilla moraalisilla jutuilla, vaan nimenomaan pelottavuudella. Tulee mieleen, että joukko tarkastamon setiä ja tätejä katsoo leffaa jossain koekatsomossa lehtiöiden kanssa ja toteaa "hui kamala, liian pelottavaa!" ja leffa kielletään koko maassa. 

Esim. Alien - kahdeksas matkustaja leffasta sensuroitiin kaikki ne kohdat, missä se itse alien näkyy. Sillä ei tosin ole ruutuaikaa, kun ehkä 2min. koko leffassa, eli pituuteen ei ole ollut tällä kovinkaan paljon vaikutusta.

 Leikkaamattomassa leffassa ei edes ole kovin montaa raakaa kohtausta, vaan se enemmänkin vaan välähtää ruudussa ja kuuluu huutoa tms, eli näitä kohtauksia ei tosiaan ole poistettu minkään muun kun pelottavuuden takia. 

Mulla (olen nainen) ja veljillä oli näitä moneen kertaan kopioituja leikkaamattomia versioita kauhuelokuvista. Ah, sitä iloa kun sai katsoa ne, joskus puuttui tekstitys ja kuva oli huonolaatuinen, ihan sama.

Suomessa ei ymmärretty kauhufilmejä, heviä ("saatananpalvontaa"), punkkia (Sex Pistolsien keikka kiellettiin), amerikkalaisia populaarikulttuurin juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa oli tarkkailuluokat ja tasot. Häiriköt (tai muuten vaan sopeutumattomat) laitettiin tarkkailuluokalle, pois häiritsemästä muita. Jos koulussa sellainen luokka sattui olemaan, sillä sitä varten tarvittiin erityisopettaja. Matikassa ja kielissä oli peruskoulussa yläasteella tasot: suppea ja laaja. Fiksut menivät laajan kurssin mukaan ja vähemmän fiksut pääsivät helpommalla omalla tasollaan.

Nyt mistään tasoista ei voi puhua, koska varmaan siitä nousisi kohu. Minusta se oli fiksua. Sai rauhassa opiskella nopeasti jos osasi ja toisaalta se kaveri joka ei osannut kieliä millään, sai edetä rauhallisemmin.

Ei se kuitenkaan kiusaamista ratkaissut. Sitä oli todella paljon ja opettajat syyllistivät uhreja.

Muistatteko vielä sen tv-sarjan joku Tarkkis tai jotain. Siinä oli se cooli opettaja, joka voitti tarkkislaiset puolelleen :D

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa oli tarkkailuluokat ja tasot. Häiriköt (tai muuten vaan sopeutumattomat) laitettiin tarkkailuluokalle, pois häiritsemästä muita. Jos koulussa sellainen luokka sattui olemaan, sillä sitä varten tarvittiin erityisopettaja. Matikassa ja kielissä oli peruskoulussa yläasteella tasot: suppea ja laaja. Fiksut menivät laajan kurssin mukaan ja vähemmän fiksut pääsivät helpommalla omalla tasollaan.

Nyt mistään tasoista ei voi puhua, koska varmaan siitä nousisi kohu. Minusta se oli fiksua. Sai rauhassa opiskella nopeasti jos osasi ja toisaalta se kaveri joka ei osannut kieliä millään, sai edetä rauhallisemmin.

Eikö matematiikassa ollut myös keskikurssi? Voin muistaa väärin...

Mutta erittäin hyvä oli tuolloin ne tarkkikset. Levottomat ja muuten vaan sekoilijat vietiin tarkkikselle rauhoittumaan. Siellä oli erityisopettaja heitä ohjaamassa. Jotkut piipahti tarkkiksella vain väliaikaisesti tai tietyn aineen tunneilla. Joku oli tarkkiksella koko yläasteen. Erinomainen käytäntö. Miksi se on poistettu?

Vierailija kirjoitti:

Mikroaaltouunien ja tietokoneiden näyttöjen (juu, NÄYTTÖJEN) säteily pelotti. Osa vastusti mikroja, koska arveli niiden säteilyttävän myös edessä seisovan kokkaajan. Tietokoneiden paksujen näyttöjen arveltiin aiheuttavan mm. lapsettomuutta. Kyllä. Töissä osa käytti sellaista näyttöön kiinnitettävää säteilysuojaa, josta lähti johto ja sen pää piti kiinnittää pöydän metalliosaan. Jotenkin se "maadoitti" sähkön.

Aina kun menen bluetooth-kuulokkeet päässä mikron eteen venaamaan ruokaa, niin alkaa kunnon ritinä ja rätinä ja pätkiminen, eli joku selvästi häiritsee merkittävästi langatonta yhteyttä siinä. Siitä päättelen, että kyllä se nykyajankin mikro jotain säteilyä päästää läpi, enkä mene metriä lähemmäksi enää.

keski-ikäisillä oli kirjekavereina eestiläisiä, joille ne lähetti sukkahousuja ja suklaata. Sitten se virolainen lähetti itse tekemiään koruja :)  Niitä sitten ihmeteltiin. Ja sitten oli ne kirjekaverit!

Oli se joku jännä en muista mikä, muistan vaan ne paperit, joiden avulla haettiin kirjekavereita ulkomailta.  Muistan, että mulla taisi olla yksi Californiasta ja se lähetti purkkaa ja minä sille takaisin Xylitolia XD

Joillakin oli ihan älyttömästi kirjekavereita. Ja mitä niihin kirjotettiin? mitä sulle kuuluu? Mulle kuuluu hyvää 

River Dance! Muistatteko?

Ja Titanic. En ole sen jälkeen kertaakaan katsonut Titanicia uudelleen. Pitäisi katsoa joskus. Tulisipa se Netflixiin

Vierailija kirjoitti:

Stranger Things on jo mainittu, aikamatkan voi tehdä myös Areenasta löytyvän Kesä-85 -sarjan parissa.

Jos haluaa aikamatkalle kirjoja lukemalla niin Sue Graftonin aakkosdekkarit tarjoavat hyvän kanavan. Niiden päähenkilö, yksityisetsivä Kinsey Millhone elää kasaria, ikuisesti. Suomentaja päätti lopettaa niiden kääntämisen joskus nollarilla, mutta jo se englanti taipuu niin suosittelen lukemaan ne kääntämättömätkin. Muutama kirja sieltä loppupuolelta on aivan loistoja.

Kinsey tosiaan raahaa "kannettavaa kirjoituskonetta" mukanaan, kirjoittaa muistiinpanot korteille, mapittaa kuitit, soittaa lankapuhelimella, hakee tietoja mm. puhelinluetteloista ja kirjoista. Ja on hauska tyyppi.

Vierailija kirjoitti:

Syötiin puhdasta ruokaa ilman lisäaineita tai erikoisia käsittelyjä. Nykyäänkin huomaa heti jos erehtyy syömään jotain teollisesti valmistettua. Elimistö jotenkin jää miettimään, että mitähän tämä on sen sijaan että sulattelisi samantien kehon käytettäväksi.

Ennen niitä myrkkyjä vasta levitettiinkin. Oli DDT ja kaikki muut. Osattiin tehdä kovia myrkkyjä, mutta ei ymmärretty, mitä se tekee ihmiselle ja luonnolle. Muuttohaukka ja useat petolinnut uhkasivat kuolla sukupuuttoon ympäristömyrkkyjen vuoksi. Tehtaat laski myrkkyvedet suoraan järviin. Meitä lapsia kiellettiin menemästä uimaan joillekin rannoille, koska vesi oli niin saastunutta. Myrkkyjä kerääntyi kaloihin niin paljon, että joitain lajeja kiellettiin syömästä.

https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalat-ja…

Onneksi tuli ympäristölait ja holtiton myrkkyjen levittäminen saatiin järkevälle tasolle. Joidenkin järvien pohjasedimentissä on edelleen niin paljon -70 luvun teollisuusmyrkkyjä, että pohjaa ei saa kaivaa. Kaivaminen nostaisi ne vanhat myrkyt takaisin veteen ja siksi se on kiellettyä.

Ennen kunnon sometusta, just Ircin aikoihin (jota en itse koskaan jaksanut kunnolla käyttää) jokainen opetteli tekemään kotisivut. Sinne sitten tehtiin sivu, missä "seuraajat" sai jättää vieraskirjaan terkkuja. Ja sitten oli sellaisia kotisivuverkostoja, joihin saattoi päästä mukaan jos täytti kriteerit. Silloin sai liittää verkoston bannerin sivulleen ja sitä kautta pystyi vierailemaan muissa ja oma sivukin sai lisää kävijöitä. Tämän lisäksi annettiin palkintoja muille kotisivuille, jos ne oli hyviä. Palkinnon saanut sitten lisäsi kuvan ja linkin sivuilleen.

Näitä palkintoja näki vielä nollarilla ensimmäisissä blogeissa. Mullakin oli :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se taisi alkaa jo 70-luvulla naisten töissäkäynti, eikä ollut vielä päivähoitoa siinä mittakaavassa kuin nykyisin. Joten ainakin 80-luvun alussa oli just näitä avaimet kaulassa kulkevia lapsia ja jotenkin ajatus oli, että he joutuvat varmasti pahoille teille kun äiti ei ole kotona. Oli joku brittisarja missä esitettiin sikäläistä sosiaalista tilannetta, jossa nää liian aikaisin itsenäistyneet pikku punkkarinalut asuivat jossain kerrostaloslummeissa ja seikkailivat.

Kouluaikanani -70 luvulla kaikki oli avainlapsia. Koulun jälkeen mentiin kotiin. Avain oli kaulassa, jotta se ei hukkuisi. Joskus kiipeillessä se avaimen naru jäi jumiin ja naru kuristi kurkun. Onkohan joku avainlapsi joskus kuristunut kuoliaaksi?

En seurannut tuolloin 70-luvulla ja 80-luvulla uutisia, kun olin avainkaulalapsi itsekin, mutta muistan, että 90-luvulla joku lapsi, tyttö muistaakseni, oli kuristunut kaulastaan sellaiseen kiipeilytelineeseen, jossa on puiset kulmapylväät ja verkko "kattona". Liian myöhään huomattiin.

Sen jälkeen varmaan markkinoille tulikin nuo avainremmit, joissa on se katkeava tai aukeava kohta. Minulla kuitenkin 70-luvulla oli avain sidottu ihan kengännauhaan, ja se kaulassa mennä viipotin.

Minulla oli myös vahvaa narua se avainnaru. Missähän vaiheessa se jäi minulta pois? En muista.

t. ed. vm. 1966

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa oli tarkkailuluokat ja tasot. Häiriköt (tai muuten vaan sopeutumattomat) laitettiin tarkkailuluokalle, pois häiritsemästä muita. Jos koulussa sellainen luokka sattui olemaan, sillä sitä varten tarvittiin erityisopettaja. Matikassa ja kielissä oli peruskoulussa yläasteella tasot: suppea ja laaja. Fiksut menivät laajan kurssin mukaan ja vähemmän fiksut pääsivät helpommalla omalla tasollaan.

Nyt mistään tasoista ei voi puhua, koska varmaan siitä nousisi kohu. Minusta se oli fiksua. Sai rauhassa opiskella nopeasti jos osasi ja toisaalta se kaveri joka ei osannut kieliä millään, sai edetä rauhallisemmin.

Ei se kuitenkaan kiusaamista ratkaissut. Sitä oli todella paljon ja opettajat syyllistivät uhreja.

Muistatteko vielä sen tv-sarjan joku Tarkkis tai jotain. Siinä oli se cooli opettaja, joka voitti tarkkislaiset puolelleen :D

Muistan sen! Siinä oli sellainen punkkaripoika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikroaaltouunien ja tietokoneiden näyttöjen (juu, NÄYTTÖJEN) säteily pelotti. Osa vastusti mikroja, koska arveli niiden säteilyttävän myös edessä seisovan kokkaajan. Tietokoneiden paksujen näyttöjen arveltiin aiheuttavan mm. lapsettomuutta. Kyllä. Töissä osa käytti sellaista näyttöön kiinnitettävää säteilysuojaa, josta lähti johto ja sen pää piti kiinnittää pöydän metalliosaan. Jotenkin se "maadoitti" sähkön.

Aina kun menen bluetooth-kuulokkeet päässä mikron eteen venaamaan ruokaa, niin alkaa kunnon ritinä ja rätinä ja pätkiminen, eli joku selvästi häiritsee merkittävästi langatonta yhteyttä siinä. Siitä päättelen, että kyllä se nykyajankin mikro jotain säteilyä päästää läpi, enkä mene metriä lähemmäksi enää.

Kannattaisi varmaan ensimmäiseksi lopettaa bluetooth-kuulokkeiden käyttö, jos säteily mietityttää. Ai niin, wifi-modeemikin säteilee. Vanhoina hyvinä aikoina oli sentään vain se mikroaaltouuni! 😃

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa oli tarkkailuluokat ja tasot. Häiriköt (tai muuten vaan sopeutumattomat) laitettiin tarkkailuluokalle, pois häiritsemästä muita. Jos koulussa sellainen luokka sattui olemaan, sillä sitä varten tarvittiin erityisopettaja. Matikassa ja kielissä oli peruskoulussa yläasteella tasot: suppea ja laaja. Fiksut menivät laajan kurssin mukaan ja vähemmän fiksut pääsivät helpommalla omalla tasollaan.

Nyt mistään tasoista ei voi puhua, koska varmaan siitä nousisi kohu. Minusta se oli fiksua. Sai rauhassa opiskella nopeasti jos osasi ja toisaalta se kaveri joka ei osannut kieliä millään, sai edetä rauhallisemmin.

Eikö matematiikassa ollut myös keskikurssi? Voin muistaa väärin...

Mutta erittäin hyvä oli tuolloin ne tarkkikset. Levottomat ja muuten vaan sekoilijat vietiin tarkkikselle rauhoittumaan. Siellä oli erityisopettaja heitä ohjaamassa. Jotkut piipahti tarkkiksella vain väliaikaisesti tai tietyn aineen tunneilla. Joku oli tarkkiksella koko yläasteen. Erinomainen käytäntö. Miksi se on poistettu?

On nykyään pienluokat.

Vuoden 1990 talvi oli ennätyslämmin mm. leskenlehdet kukki jo helmikuun puolivälissä. Uskovainen luokanopettaja oli aivan järkyttynyt ja oli ihan varma maailmanlopusta. Siunaili lapsia ja voivotteli kuinka näiden elämä jäi niin lyhyeksi...seuraavana vuonna oli yläaste ja eri koulu, mutta olisi ollut mielenkiintoista nähdä kyseisen opettajan reaktio Neuvostoliiton romahdukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikroaaltouunien ja tietokoneiden näyttöjen (juu, NÄYTTÖJEN) säteily pelotti. Osa vastusti mikroja, koska arveli niiden säteilyttävän myös edessä seisovan kokkaajan. Tietokoneiden paksujen näyttöjen arveltiin aiheuttavan mm. lapsettomuutta. Kyllä. Töissä osa käytti sellaista näyttöön kiinnitettävää säteilysuojaa, josta lähti johto ja sen pää piti kiinnittää pöydän metalliosaan. Jotenkin se "maadoitti" sähkön.

Aina kun menen bluetooth-kuulokkeet päässä mikron eteen venaamaan ruokaa, niin alkaa kunnon ritinä ja rätinä ja pätkiminen, eli joku selvästi häiritsee merkittävästi langatonta yhteyttä siinä. Siitä päättelen, että kyllä se nykyajankin mikro jotain säteilyä päästää läpi, enkä mene metriä lähemmäksi enää.

Kannattaisi varmaan ensimmäiseksi lopettaa bluetooth-kuulokkeiden käyttö, jos säteily mietityttää. Ai niin, wifi-modeemikin säteilee. Vanhoina hyvinä aikoina oli sentään vain se mikroaaltouuni! 😃

Mutta puhutaan ihan eri teholuokista. Mikron säteilyllä käristetään ruokaa ja bluetooth on lähinnä tiedonsiirtoa. Siinä on se pointti, että ei mikro noilla tehoilla saisi vuotaa.