Pitkään yrittäneet
Heippa!
Etsin kohtalontovereita, jotka ovat yrittäneet raskautua jo pidemmän aikaa tuloksetta. Minkälaisia tunteita on matkalle mahtunut? Onko jotakin vippaskonsteja yritetty? Kuinka kestää jatkuvat pettymykset mutta pysyä toiveikkaana? Tuntuuko yrittäminen välillä väkinäiseltä?
Oma projektini alkoi 11/2020 plussalla, joka meni joulukuussa kesken. Sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään ja taas alkoi uusi kierto. Jatkuvat pettymykset nakertaa, ja välillä tuntuu epäreilulta kun tuttavapiiri täyttyy vauvauutisista kuin sormia napsauttamalla. Viime kiertoon tilasin ovistikkuja, mutta ne saapuivat niin myöhään etten ehtinyt niillä vielä leikkiä, mutta tässä kierrossa ehdin. Onko oviksen tikuttamisesta ollut hyötyä? Kumppanini on enemmän jalat maassa tämän asian kanssa ja on onneksi ollut tukena kun oon ollut maassa menkkapäivinä. Ollaan 32v ja 34v ensiyrittäjät.
Jos on samanlaista taustaa, tulkaahan kertomaan kokemuksianne :)
Kommentit (789)
Neiti kesäheinä kirjoitti:
Nuunulainen kirjoitti:
Neiti kesäheinä: saattaa olla, että olet jo maininnut aiemmin mutta saanko kysyä, että minkä ikäinen olet? Kun puhuit, että iässäsi raskautuminen voi kestää kaksikin vuotta.
Itse siis kohta 40v niin vertaistukea siltäkin saralta kaipailen. Mulle gyne sanoi, että puoli vuotta voi yrittää ja jos ei kuulu niin tutkimuksiin. Tuo aikaraja tulee vastaan muutaman kuukauden kuluttua. Sekin vähän lisää paineita.
Täytin tänä kesänä 39v.
Ja meillä kun useampi lapsi niin julkisille ei hoitoihin pääsyä eikä yksityiselle olla menossa eli jos luomuna ei tärppää niin mitään apuja ei ole ☹ Minulla säännöllinen kierto ja oviksenkin saan testeillä kiinni.
Kiitos tiedosta. Ihanaa, että teillä kuitenkin on jo lapsia, mutta toivotaan, että vielä yksi pienokainen tulisi lisää.
Mulla on kans suht säännöllinen kierto ja oon saanut kans oviksen aina tikutettua. Me ei mun iän takia päästä julkiseen hoitoihin mutta varmasti yksityisellä käydään ainakin alkututkimuksissa, jos ei nyt luomusti tärppää. Minä ja mies molemmat on aina toivottu paria lasta mutta tällä hetkellä toivotaan, että saataisiin edes se yksi ❤️
Hongatar kirjoitti:
"Tervetuloa" uusille!
Haaveilija21, ikävää kuulla sun keskenmenosta :/ sopiiko udella että raskauduitko spontaanisti ja ehtikö raskaus edetä pitkälle? Minäkin huomaan himokkuuden olevan huipussaan aina oviksen tietämillä, puhutaan kumppanin kanssa "kiima-ajasta" xD Ja suorituspaineista, itellä on aina pikkustressi oviksen aikaan että onhan varmasti talleteltu riittävästi. Onko sun kumppani sanonut että hän kokee paineita tilanteesta tai sun himokkuudesta?
Spontaanisti silloin raskauduin. Oltiin oltu noin puoli vuotta ilman ehkäisyä ja ei jotenkaan edes ajateltu, että vois raskaaksi tulla. 😆 Eli rennosti mentiin. Rv 9 oli raskaus menossa kun kesken meni. Ihanaa kun voitte kiima-ajasta noin puhua 🤣 mulla puoliso kokee painetta siitä, että just siihen tiettyyn aikaan pitäs suoriutua. Eikä mun himokkuus auta asiaa. Tää ongelma pahentunut nyt kun aikaa kulunut. Pitäs molempien osata olla ajattelematta asiaa tms.. paljon meillä on ollu kiertoja, että ajoitus siitä huolimatta täsmänny melko hyvin tai hyvin ja silti tässä vaan odotellaan. Ikäähän meillä molemmilla on+35, että ikäkin alkaa vaikuttaan ja se kun elintavat ei aivan ihanteelliset ole, varsinkaan puolisolla.
Kiva kun voit jatkaa hoitoja osaltasi, vaikka mies ei vielä oo suostunut jatkamaan. Gynelle meinasin itsekin kohta marssia. Sais ainakin selvyyden onko kaikki kuten pitää, vaikkei sen enempää asian suhteen edettäisikään.
Eilen niin haaveilin siitä, ett saisi istua vauva rinnalla ja saisi nuuhkia vauvan tuoksua. Ehkä joskus...
Vauvahaaveilija345 kirjoitti:
Kiitos kokemusten jakamisesta! Me ollaan käyty yksityiselle ja sieltä saadaan varmaan syksyllä lähetettä julkiselle. Nyt muutaman kuukauden tauko vaan ja pieni painonpudotus tähän väliin. Miehen pitäs käydä siemennesteen analyysissä ja sit voisin aloittaa letrot. Mitään selittävää ei oo löytynyt verikokeista tms. Toki keltarauhashormoni vois olla korkeampi ja siihen saan tukilääkityksen sit loppusyksystä. Jospa sitten sais vauvan syliin asti. ❤️ Pieni painonpudotus voi myös itsessään auttaa tasaamaan hormoneja. Ihan hyvää tekee tämä taukokin toki👍 itsestä tuntuu, et oon saanu ajatuksia pois yrittämisestä. Ei se helppoa ole, mut on silti sellainen fiilis, et olen saanut etäisyyttä asiaan. Harrastetaan toki seksiä, ei ehkäisyä. Mut ei laskeskella päiviä..
Jotenkin kivoja uutisia, jospa päämäärä alkaisi lähestyä. 🤗 Missä vaiheessa kiertoa yksityisellä kannattaa käydä? Saako kaikki alkututkimukset hoidettua yhdellä kerralla vai miten nämä jutut menee?
Minä kävin alkututkimuksissa, siellä tehtiin haastattelu, ultrattiin ja tehtiin sisätutkimus. Sit sain lähetteen verikokeisiin. Sit toki mieheltä just tutkitaan sperma. Toivottavasti tosiaan loppuvuodesta saisin apua vielä. Eka lapsi saatiin ihan luomusti, toki häntäkin yritettiin kauan..
Pahoittelut, että nyt tulee vain omanapailu viesti mutta oon jotenkin ihan allapäin ja masentaa. Vasta kp22 menossa ja tuli jo tänään jotain ihan pientä tuhrua. Eli tiputtelu alkamassa jo nyt. Ärsyttää ja suututtaa. Tekis mieli raivota, että onko pakko toimia näin sinä p*ska kroppa? Miksi ette ala vasta kun menkkojen kuuluu alkaa? Odottakaa vielä neljä päivää edes!
Huolettaa, että miten ikinä tuun uudelleen raskautumaan tällaisella kierrolla missä tiputtelu alkaa jo 8- 10 päivää oviksen jälkeen ja noin 4-7 päivää ennen kunnon menkkojen alkua?
Tuntuu ettei kroppa toimi enää kunnolla (vaikkakin tätä samaa ongelmaa oli jo ennen viime raskautta). Ja tottakai mieli haluaa elätellä (tälläkin kertaa) toiveita ”josko se olisi kuitenkin kiinnittymisvuotoa”. Paskat on sanoo järkikin. Varsinkin, kun tuntuu myös vähän jomotusta alaselässä. Miksi pitää olla niin tyhmä, että elättelee edes toiveita?
Tekis mieli luovuttaa… 😔
Nuunulainen, onko sulla katsottu keltarauhashormonitilannetta? Eikö tuo tiputteluvuoto voi olla merkki siitä, et keltarauhashormonia on vähän? Ja jos niin, siihen on sit lääkkeet olemassa. 👍
Nuunulainen: Mulle tuli kans mieleen, et keltarauhashormonista vois olla apua tiputteluu ja lyhyeen luteaalivaiheeseen.
Vauvahaaveilija: Toivotaan, että pääsette pian hoitoihin ja saatte sieltä tarvittavan avun. Pidän myös peukkuja, että raskaus voisi alkaa ihan luomusti, eikä hoitoja tarvittaisikaan. Mut on hyvä tietää, että apua on saatavilla.
ON Täällä dpo3 ja vielä rauhallinen olo. Viides ja viimeinen induktiokierto menossa. Ehkä mieli alkaa jo valmistautua IVF:ään, vaikka samalla toive siitä, että tämä viimeinen OI onnistuisi, on hurjan kova.
Ei oo koskaan mitattu keltarauhashormonia. Miten se mitataan ja maksaako paljon? Oon kyllä itse jo pidempään epäillyt (Google lääkäri tietää kaiken 🤣) sen häiriötä itselläni. Mulle on kyllä useamman kerran viimeisen 10 vuoden aikana määrätty terolut tai primolut noihin tiputteluihin ja/tai välivuotoihin. Eikös se oo juuri joku sellainen lääke mikä liittyy tuohon keltarauhashormoniin?
Kyselin vuosi sitten gyneltä taas voiko tiputtelut johtua siitä ja pitäisikö harkita taas lääkitystä kun on tiedossa myös toive raskautua niin sanoi, että terolut ei hyödytä jos ovuloi. Että ainoastaan, jos en ovuloisi niin sitten siitä olisi hyötyä. Mutta mielestäni tuo on ristiriidassa sen kanssa mitä olen lukenut?
Henkisesti tässä alan valmistautua siihen, että tutkimuksiin on lähdettävä. Onko teillä suositella mihin yksityisellä kannattaa hakeutua? Dextra, mehiläisen felicitas, joku muu?
Toffille hurjasti tsemppiä ja pidetään peukkuja että tää vika OI toisi plussan 👍
Ja vauvahaaveilija345: toivottavasti pääsette pian julkiselle!
Minusta monessa labrassa voi itse käydä mittauttaa, eikä oo mitenkään kovin kallia verikoe. Pitäis ottaa tasan 7 pvää oviksesta. Käy ihmeessä testaamassa! Ja sit tuloksen kans lääkäriin. Aika ihmeellistä, et sitä ei oo mitattu, jos kuitenkin vauvatoive on? Ja tuota, et tiputtelee..
Toffi, toivotaan että tästä kierrosta tärppäisi! Voiko udella että onko sulla ollut lääke- vai pistoshoitona ja onko teillä ollut ajoitettu yhdyntä vai inseminaatio? (anteeksi en muista, jos olet jo kertonut...) Ootko huomannut hoitojen vaikutusta mielialaan tai fyysisiä oireita?
Haaveissa21, on ihan mahdotonta olla ajattelematta tärppipäiviä vaikka kuin yrittäis.. jos tilanteen kääntää toisin päin niin varmaan tulis itelleenki suourituspaineita jos himokas nainen pyörisi ympärillä monta päivää putkeen :D kyllä vielä pääsette nuuhkimaan vauvan tuoksua ja kuuntelemaan sitä tuhinaa <3
Nuunulainen, älä luovu toivosta! Kyllä se nyytti vielä sinun syliisi saapuu <3 Kerro jos kävit niissä keltarauhashormonien mittauksissa ja mikä tulos tuli! Hassua tosiaan ettei oo aikasemmin tutkittu, kun on niin olennainen raskautumisen kannalta..
ON: menkkojen pitäis alkaa 5.-10-9. riippuen onko tää kierto 30 vai 36 päviää. On ollu menkkamaista vihlontaa joten veikkaan että sieltä ne tulee. Huomenna lääkärin soittoaika ja mystisen kirjainyhdistelmän mysteerin selvitys, kerron sit tänne mitä se merkitsi :D Mietin kans jos menisin malttamattomana ultraamaan kohdun ja munasarjat yksärille, mut netistä niiden hintahaarukka heittelee 120-300 euron välillä!? Jos joku on käynyt niin paljonko se kustansi?
Tuun omanapailee; menkat yllätti ja alkoikin jo eilen eli kierto oli 28 päivää pitkä! En ees muista milloin olisi ollut viimeksi alle 30 päivää. Lääkärin soittoajassa ilmeni että kyseessä oli S-PROG eli progesteroni eli juurikin keltarauhashormonin tutkimus, saamani luku oli 35 mikä on kuulema normaali. Tuli uusi kuumotus, kun mun arvot näyttää kaikki hyvältä, että jos 'vika' todella onkin kumppanissani... hän ei ole lahjasolumyönteinen niinku ei hoitomyönteinenkään. Olisi raastavaa joutua tekemään päätös hyvän parisuhteen ja vauvahaaveen välillä.
Hongatar: Mulla on kp 3-7 Letrozol ja kp 8-10/11 Gonal F -pistokset ja sitten kp 12/13 Ovitrelle-irrotuspiikki. Letrozol aiheuttaa jonkin verran päänsärkyä, väsymystä ja huonoa fiilistä. Muista en ole huomannut sivuvaikutuksia. Ajoitetulla yhdynnällä mennnään (Ovitrellestä seuraavana ja sitä seuraavana päivänä), koska miehellä on kaikki kunnossa.
Ikävää, että sun menkat alkoi, mutta onnittelut oikein oppikirjamaisesta kierrosta! Tosi hyvä progesteroniarvo kanssa! Toivotaan, että miehessä ei ole vikaa, erityisesti jos hän ei ole halukas lähtemään tutkimuksiin tai hoitoihin. Toivon todella, että raskaus alkaisi teillä pian! Lapsettomuus on kyllä niin rankkaa henkisesti ja voi olla rankkaa myös parisuhteelle. Toki se voi myös lähentää kumppaneita. Toivottavasti pystytte avoimesti puhumaan näistä jutuista ja tunteista ja mies ymmärtää, millaista myllerrystä tää on naisen mielelle (ja keholle).
Kävin vuosi sitten yksityisellä ultrassa ja tais olla 120 €, mut siihen tuli tietysti se perus lääkärinkäynti lisäksi. Eli yhteensä vähän yli 200€.
Kiitos kaikille tsempeistä ja kommenteista! 💕
Itsekin ihmettelen miksi keltarauhashormonia ei ole koskaan mitattu vaikka olen jo vuosia käynyt valittamassa erinäisistä ongelmista. Toki raskaushaave on ollut vasta noin 1,5 vuotta mutta silti. Täytyy siis varmaan joko itse mennä mittauttaa tai ehkä todennäköisempää on se, että miehen kanssa lähiaikoina (kuukauden sisään) hakeudutaan johonkin yksityiselle juttelemaan /tutkimuksiin.
Kiinnostaisikin tietää onko kuinka moni teistä yksityisellä hoidossa ja mikä klinikka olisi hyvä? Itselle olisi tärkeää empaattinen ja osaava henkilöstö ja toki myös hinta-laatusuhde ja se ettei olisi hurjan pitkiä jonoja.
ON:aa muutoin niin kp3 jo menossa. Jotenkin vaikka tasan tiesi ettei tässä kierossa tärppää niin silti se pettymys ja suru nosti päätään, kun menkat alkoi. 😔 Kierto jäi melko lyhyeksi (25pv) ja menkat näytti taas kestävän vain pari päivää ja vuoto tosi niukkaa. Mistä lie sekin sitten kertoo. Muutoin viikko on ollut ailahteleva. Miehen kanssa käytiin taas syvälliset ja kunnon keskustelut tästä aiheesta. Ja molemmat edelleen näköjään kovin kipuillaan kevään km jäljiltä ja molemmilla on pelkoja, että mitä jos se jäi meidän ainoaksi. Puhuttiin läpi myös mahdolliset hoitoon menot sekä myös se, että myös ilman lapsia selvitään ja halutaan olla yhdessä. Mulla on ihana mies ❤️ Ja se tekee mut kiitolliseksi joka päivä.
Hongatar: hyvä, että sun tulokset oli ok! Ja toivotaan ettei syy ole myöskään miehessä. Toivottavasti pian tärppää 👍 Mä oon käynyt useamman kerran yksityisellä ja ovat ultranneet eikä sieltä kyllä yleensä alle 200e selviä. Hakeutuisin silti sinuna yksityiselle, jos yhtään tuntuu että sieltä saisit enemmän apuja tai mielenrauhaa.
Hyvää viikonloppua kaikille ja pidetään (tai ainakin yritetään) lippu korkealla!
Mä taidan parkkeerata tänne kans. Ainakaan en mee takas tonne "plussataan ekasta kierrosta" -ketjuun.
Mun tarina on siis se, että edellisessä suhteessa kärsittiin miehestä johtuvasta lapsettomuudesta ja ainoa mahdollisuus lapsiin oli hoitojen kautta. Aloitettiin yritys alkuvuodesta 2006 autuaan tietämättöminä et luomumahiksia ei ollut ollenkaan. Reilun vuoden kuluttua oli ensikäynti julkisella ja alkututkimusten jälkeen totuus selvisi. Piti tehdä lisätutkimuksia, ne keskittyivät mieheen ja julkisella kaikki rullaa hitaasti, joten kai siinä meni vuoden päivät vielä ennen kuin koko kuva oli selvillä.
Joskus alkuvuonna 2008 hakeuduttiin yksityiselle jossa tehtiin vielä mun aukkarit ym ja pari inssiä ilman tulosta. Vuonna 2008 aloitettiin eka ivf, josta ensin muistaakseni kolme negasiirtoa. Sit 2009 tärppäs kahdesti putkeen, mut molemmat meni kesken. Tarvittiin pitempi hengähdystauko.
Keväällä 2010 aloitettiin toka ivf ja tuoresiirrosta tärppäsi esikoinen. Myöhemmin 2012 passista kuopus.
Erottiin tuossa muutama vuosi sitten ja löysin uuden puolison, jolla ei ole lapsia ennestään. Noin 1,5 vuoden yhdessäolon jälkeen päätettiin yrittää, josko meille yhteinen lapsi suotaisiin vielä. Yritystä reilu vuosi ja buukkasin ensikäynnin samalle klinikalle kuin missä olin ollut aiemmin. Ensikäynti oli 05/21 ja kummassakaan ei ole mitään vikaa, paitsi ikä.
Ivf aloitettiin 07/21, saatiin neljä blastoa ja tuoresiirto oli 2.8. Tästä tuli plussa, mutta olin kovin vähäoireinen (verrattuna aiempiin raskauksiin) ja ei jotenkin tuntunut oikealta. Tällä viikolla käytiin ar-ultrassa (7+1) ja ruudulla näkyi ihan liian pieni raskausontelo sekä vain 6+2 vastaava alkio, jolla kyllä oli syke. Uusintaultra on ensi viikolla, mutta mitään eläväähän tuosta ei synny, hoitoalkuinen raskaus ei vaan voi heittää viikolla. Joten lähinnä tässä enää toivon ettei tämä pitkittyisi ja lähtisi tyhjentymään kerrankin itsestään.
Sitten kun tämä kaikki on joskus vihdoin takanapäin niin luultavasti suunnataan ensimmäiseen pakastealkionsiirtoon. Toki välissä yritellään luomusti ihan täällä kotonakin, mutta heh, sehän nyt tosi tuloksellista tosiaan onkin..
N40 ja kolmas lapsi toiveissa, ensimmäinen yhteinen. Ya 04/20.
Menneisyydessä käyty läpi lähes koko hoitokimara keskenmenoineen.
+ 08/21 kkm rv 9+5
+ 12/21, LA 08/22
Chard kirjoitti:
Mä taidan parkkeerata tänne kans. Ainakaan en mee takas tonne "plussataan ekasta kierrosta" -ketjuun.
Mun tarina on siis se, että edellisessä suhteessa kärsittiin miehestä johtuvasta lapsettomuudesta ja ainoa mahdollisuus lapsiin oli hoitojen kautta. Aloitettiin yritys alkuvuodesta 2006 autuaan tietämättöminä et luomumahiksia ei ollut ollenkaan. Reilun vuoden kuluttua oli ensikäynti julkisella ja alkututkimusten jälkeen totuus selvisi. Piti tehdä lisätutkimuksia, ne keskittyivät mieheen ja julkisella kaikki rullaa hitaasti, joten kai siinä meni vuoden päivät vielä ennen kuin koko kuva oli selvillä.
Joskus alkuvuonna 2008 hakeuduttiin yksityiselle jossa tehtiin vielä mun aukkarit ym ja pari inssiä ilman tulosta. Vuonna 2008 aloitettiin eka ivf, josta ensin muistaakseni kolme negasiirtoa. Sit 2009 tärppäs kahdesti putkeen, mut molemmat meni kesken. Tarvittiin pitempi hengähdystauko.
Keväällä 2010 aloitettiin toka ivf ja tuoresiirrosta tärppäsi esikoinen. Myöhemmin 2012 passista kuopus.Erottiin tuossa muutama vuosi sitten ja löysin uuden puolison, jolla ei ole lapsia ennestään. Noin 1,5 vuoden yhdessäolon jälkeen päätettiin yrittää, josko meille yhteinen lapsi suotaisiin vielä. Yritystä reilu vuosi ja buukkasin ensikäynnin samalle klinikalle kuin missä olin ollut aiemmin. Ensikäynti oli 05/21 ja kummassakaan ei ole mitään vikaa, paitsi ikä.
Ivf aloitettiin 07/21, saatiin neljä blastoa ja tuoresiirto oli 2.8. Tästä tuli plussa, mutta olin kovin vähäoireinen (verrattuna aiempiin raskauksiin) ja ei jotenkin tuntunut oikealta. Tällä viikolla käytiin ar-ultrassa (7+1) ja ruudulla näkyi ihan liian pieni raskausontelo sekä vain 6+2 vastaava alkio, jolla kyllä oli syke. Uusintaultra on ensi viikolla, mutta mitään eläväähän tuosta ei synny, hoitoalkuinen raskaus ei vaan voi heittää viikolla. Joten lähinnä tässä enää toivon ettei tämä pitkittyisi ja lähtisi tyhjentymään kerrankin itsestään.
Sitten kun tämä kaikki on joskus vihdoin takanapäin niin luultavasti suunnataan ensimmäiseen pakastealkionsiirtoon. Toki välissä yritellään luomusti ihan täällä kotonakin, mutta heh, sehän nyt tosi tuloksellista tosiaan onkin..
Muistan sut Chard aiemmasta vauvahaaveilu ketjusta! Tervetuloa mukaan (jos näin voi sanoa). Ikävä kuulla, että nyt meneillään oleva raskaus ei vaikuttaisi päättyvän hyvin. Toivottavasti saat pian selvyyden asiaan suuntaan tai toiseen.
Sulla on todella pitkä ja kivinen tie takana mutta ihana, että sulle on siunaantunut kaksi lasta. Ja toivottavasti saatte vielä yhteisen lapsen myös nykyisen kumppanisi kanssa ❤️
Olet samoja ikiä kuin minä niin saanko kysyä miten ikääsi suhtaudutaan klinikalla tai hoitojen osalta? Vai oliko teillä /sinulla entuudestaan säilössä munasoluja? Itseäni huolettaa, että ikä tulee vastaan eikä hoidotkaan välttämättä auta.
Nuunulainen kirjoitti:
Olet samoja ikiä kuin minä niin saanko kysyä miten ikääsi suhtaudutaan klinikalla tai hoitojen osalta? Vai oliko teillä /sinulla entuudestaan säilössä munasoluja? Itseäni huolettaa, että ikä tulee vastaan eikä hoidotkaan välttämättä auta.
Ei ole ollut mitään ihmeempää suhtautumista, tai sen kummempaa kuin nuorempanakaan. Varmaan mun aiemmat raskaudet ja ikään nähden korkea amh-arvo piti lääkärin positiivisena. Plus et miehen näyte oli normaali eikä muuta hankaloittavaa tekijää ole näköpiirissä kuin se, et munasoluissa on varmasti jo paljon huonojakin. Meille ei vielä suositeltu sitä alkioiden testausta.
Saatiin kerättyä 14 munasolua, joista 11 kpl olivat kypsiä ja niistä 10 kpl hedelmöittyivät. Pientä katoa tuli pitkässä viljelyssä, mutta ihan oppikirjamaisesti meni kuitenkin, kun kymmenestä neljä jatkoi blastoksi. Yleensä prosentti on 30-40%. Se vaan et kromosomivikaisetkin voivat kehittyä blastoksi..
Suosittelen menemään rohkeasti vaan yksityiselle, mielummin ennemmin kuin myöhemmin. Ette varmasti ole ainoita "vanhempia" asiakkaita siellä. Ne osaa suositella sitten teille sopivinta lähestymistapaa. Ainakin jostain lähdetään liikkeelle ja hoitoja voidaan muokata ja muutella, jos jokin kaava ei teille toimi.
N40 ja kolmas lapsi toiveissa, ensimmäinen yhteinen. Ya 04/20.
Menneisyydessä käyty läpi lähes koko hoitokimara keskenmenoineen.
+ 08/21 kkm rv 9+5
+ 12/21, LA 08/22
Isot tsempit sinulle chard ❤Ollaan molemmat jo pitkään yritetty 😔
Muillekin tsemppiä ❤
Kierron loppua mennään, tänään kp 24 dpo 13 ja negaahan se raskaustesti jälleen näytti 😢 Niin turhauttavaa.On jo niin turtunut tähän ja usko onnistumiseen rapisee kierros kierrokselta 🙄 Korona rokote tulossa ensi viikolla ,jännittää miten vaikuttaa menkkoihin ja ovulaatioonkin 🤔
Iltatähti toiveissa ❤️ ya 4/20
Neiti kesäheinä kirjoitti:
Isot tsempit sinulle chard ❤Ollaan molemmat jo pitkään yritetty 😔
Muillekin tsemppiä ❤
Kierron loppua mennään, tänään kp 24 dpo 13 ja negaahan se raskaustesti jälleen näytti 😢 Niin turhauttavaa.On jo niin turtunut tähän ja usko onnistumiseen rapisee kierros kierrokselta 🙄 Korona rokote tulossa ensi viikolla ,jännittää miten vaikuttaa menkkoihin ja ovulaatioonkin 🤔
Pahoittelut negasta 😔
Mulla olis ollut koronan tehosterokote rv 5+6. Peruin sen ajan ja ajattelin et jos ultrassa kaikki kunnossa, niin otan tehosteen joskus rv 9+. Kun kaikki ei ollut kunnossa, marssin kolme tuntia ultran jälkeen ottamaan sen tehosteen. Onpahan pois alta nyt. En saanut mitään oireita tästäkään piikistä, mitä nyt käsi tuli vähän kipeeksi. Eka ei vaikuttanut mihinkään, ei kiertoon myöskään. Nythän en tiedä vaikuttaisiko kiertoon, kun olen tämmöisessä välitilassa 😤
N40 ja kolmas lapsi toiveissa, ensimmäinen yhteinen. Ya 04/20.
Menneisyydessä käyty läpi lähes koko hoitokimara keskenmenoineen.
+ 08/21 kkm rv 9+5
+ 12/21, LA 08/22
Täytin tänä kesänä 39v.
Ja meillä kun useampi lapsi niin julkisille ei hoitoihin pääsyä eikä yksityiselle olla menossa eli jos luomuna ei tärppää niin mitään apuja ei ole ☹ Minulla säännöllinen kierto ja oviksenkin saan testeillä kiinni.
Iltatähti toiveissa ❤️ ya 4/20