Lue keskustelun säännöt.
Kyllästynyt tasoteorioihin. Joten naiset kertokaa meille miehille.
28.06.2021 |
Alan oikeasti kyllästämään jokapäiväiseen tasoteoria keskusteluihin. Osa meistä miehistä on niin katkeria kun deittipalveluissa ei ole onnea.
Joten naiset voisitteko kertoa rehellisesti millaisen miehen kanssa olet suhteessa tai deittailette juuri nyt. Kun kerrotte miehestä, yrittäkää miettiä tätä kysymystä sekä häntä subjektiivisesti, miten muut näkisi hänet. Tietenkin jos olet parisuhteessa jo hänen kanssa, tiedämme että hän on lähes kympin mies juuri sinulle, mutta tuskin hän olisi sitä muille. Myös jos voisitte jakaa vielä missä tapasitte ja miten tutustuminen alkoi ja kumpi teki ensimmäiset liikkeet.
Kommentit (566)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ketju jossa suurin osa naisista ei olisi kelpuuttanut mies puolista vaatemallia treffikumppanikseen laittoi kyllä hieman hämmentämään.
Jos sattuu olemaan komea ja hyvässä kunnossa, ei näytä olevan toivoa kuin superkauniiden naisten kanssa joilla onkin sitten niin pitkä lista betoja että hohhoijjaa. Pitäisikö siis rölliytyä hieman ja kasvattaa vatsaa?
Oma ongelmani lienee sama deittimarkkinoilla. Vaikka kuinka suhaa oikealle niin nada, crickets. Tietty kaikki avoimen suhteen etsijät, selkeästi sekopäät lähtee vasemmalle mutta ne normaalit naiset. Ei, ei ja ei. Otan pian siltä palstan aasialaishullulta vinkistä vaarit. Masentavaa.
Kun lukee sun kirjoituksen, ei ihmetytä että kukaan normaali nainen ei kiinnostu. Puistattavaa luettavaa.
Mikä siinä tarkalleenottaen oli puistattavaa? Halusin olla rehellinen. Toki hieman kärjistin joitakin kohtia. Mm. Aasialaishullua minusta ei saa, viehätyn suomalaisista naisista. En myöskään halua olla avoimessa suhteessa yhtään minään osapuolena. Myöskään mt-potilasta en kovin helpolla enää huolisi, riuduin sellaisessa suhteessa jo yli vuosikymmenen vuotta.
Tuo tasoteorioiden loputon toistelu ja ihmisten luokittelu sen mukaan. Parisuhteen muodostuminen ei pelkisty siihen että ihminen laskelmoi omaa ja toisen tasoja vaan on huomattavasti monisyisempi juttu. Pelkistät ihmisen pelkäksi ulkonäöksi ja tasoksi.
Sinä ja aika moni muu pelkistää tasoteorian pelkäksi ulkonäöksi tai muuksi yhdeksi asiaksi, vaikka kyseessä on monitahoinen, psykofyysissosiaalinen ilmiö.
-eri
Ihminen joka jankkaa LMS:ää on kaukana minkään sortin ilmiöstä.
Jos ei ole muuta sanottavaa kuin hyökätä kirjoittajan persoonaan, on parempi olla hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ketju jossa suurin osa naisista ei olisi kelpuuttanut mies puolista vaatemallia treffikumppanikseen laittoi kyllä hieman hämmentämään.
Jos sattuu olemaan komea ja hyvässä kunnossa, ei näytä olevan toivoa kuin superkauniiden naisten kanssa joilla onkin sitten niin pitkä lista betoja että hohhoijjaa. Pitäisikö siis rölliytyä hieman ja kasvattaa vatsaa?
Oma ongelmani lienee sama deittimarkkinoilla. Vaikka kuinka suhaa oikealle niin nada, crickets. Tietty kaikki avoimen suhteen etsijät, selkeästi sekopäät lähtee vasemmalle mutta ne normaalit naiset. Ei, ei ja ei. Otan pian siltä palstan aasialaishullulta vinkistä vaarit. Masentavaa.
Kun lukee sun kirjoituksen, ei ihmetytä että kukaan normaali nainen ei kiinnostu. Puistattavaa luettavaa.
Mikä siinä tarkalleenottaen oli puistattavaa? Halusin olla rehellinen. Toki hieman kärjistin joitakin kohtia. Mm. Aasialaishullua minusta ei saa, viehätyn suomalaisista naisista. En myöskään halua olla avoimessa suhteessa yhtään minään osapuolena. Myöskään mt-potilasta en kovin helpolla enää huolisi, riuduin sellaisessa suhteessa jo yli vuosikymmenen vuotta.
Tuo tasoteorioiden loputon toistelu ja ihmisten luokittelu sen mukaan. Parisuhteen muodostuminen ei pelkisty siihen että ihminen laskelmoi omaa ja toisen tasoja vaan on huomattavasti monisyisempi juttu. Pelkistät ihmisen pelkäksi ulkonäöksi ja tasoksi.
Sinä ja aika moni muu pelkistää tasoteorian pelkäksi ulkonäöksi tai muuksi yhdeksi asiaksi, vaikka kyseessä on monitahoinen, psykofyysissosiaalinen ilmiö.
-eri
No hienoa. Sittenhän teillä on laittaa linkki taulukoon, josta voi laskea oman tasonsa. Jos nyt vihdoin saataisiin se tähän.
Se vaatisi ihan tosissaan tehtyä tiedettä, eikä varmaan aukeaisi ihan muutamassa vuodessa sittenkään. Mutta ei siinä mitään vikaa ole, että maallikot keskustelevat tekemistään havainnoista ja löytävät yhtäläisyyksiä. Tai ovat eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia ap:lle erittäin oivaltavasta aloituksesta. Juuri tätä olen yrittänyt monessa tasoteoriakeskustelussa kertoa: suurin osa meistä naisista on yhden miehen naisia ja riittää että on kerran löytänyt yhden mieleisen, joten sikäli jatkuva tason mittailu on paitsi ihmisarvoa alentavaa, myös useimmille meistä täysin turhaa.
Ja omasta miehestäni: lyhyt, rillipää, nykyään kaljuuntuvakin. Tapasin kolmekymppisenä, ja tiesin heti että tuossa se on. Tein aloitteen. Ja ne keskeiset syyt, miksi halusin hänet: erittäin älykäs ja ahkera, ja samanaikaisesti avulias, antelias ja empaattinen. Jos nämä kaksi kolikon puolta kohtaavat, on oikeastaan samantekevää, mitkä ovat miehen muut ominaisuudet.
Hoho, otit itsellesi mieheksi työjuhdan, josta voit hyötyä mahdollisimman paljon.
Jep, perinteinen betamiehen kohtalo.
Alfa pääsee housuihin itsekkyydellä, beta palvelemalla naista. Näinhän se on.
Tässäkin ketjussa jokainen kilttiä ja avuliasta miestään hehkutteleva voi mennä itseensä ja muistella, että niin joo, tulipa muutaman kerran antauduttua näille itsekkäille alfoille. Yksi asia vain johti toiseen.
Näinhän nämä ketjut aina menevät. Jos nainen sanoo ihastuneensa miehessään tämän ulkonäköön, supliikkiuteen, sosiaalisuuteen tai johonkin vastaavaan, niin alkaa lällätys naisten pinnallisuudesta. Jos nainen sanoo ihastuneensa miehessään älykkyyteen, ahkeruuteen, avuliaisuuteen ja vastaavaan, alkaa lällätys siitä, kuinka nainen haluaa vain hyötyä miehestä.
Tuolla tavalla ajatteleva mies ei pysty koskaan olemaan onnellinen. Jos naiset eivät halua häntä, hän on onneton. Jos joku nainen haluaa, hän on onneton, koska ajattelee olevansa beta jonka nainen hyväksyy vasta pidettyään hauskaa alfojen kanssa. Mutta jokaisella on toki oikeus elää itse rakentamassaan vankilassa.
On kolmaskin vaihtoehto: ottaa nainen, joka ei ole antautunut alfoille. Itse olen tehnyt niin ja suosittelen kaikkia muitakin miehiä välttämään naisia, joilla näitä yhden yön kokemuksia löytyy.
Ihan näin mielenkiinnosta ja naisena kyselen, että millä tavoin tällaisen alfalle antautuneen naisen erottaa antautumattomasta.
Keskustelemalla aiheesta kautta rantain.
Jos on nainen on joskus juljennut antautua alfalle, ehkä hän myös on kykenevä salaamaan sen! Tai mitä jos hän on joskus antautunut alfalle mutta arvioinut hänen tasonsa betaksi...? Tässäkin ketjussa käy ilmi, ettei moni nainen pidä sinun alfaasi alfana ollenkaan.
Voihan näitä salailijoitakin olla, mutta useimmat ihmiset kertovat asioista melko avoimesti. Varsinkin jos vastapuoli on hyvä keskustelemaan, kuten itse vuorovaikutuksen ammattilaisena satun olemaan.
En ole ikinä keskustellut kenenkään miehen kanssa edellisistä suhteistani. Lukuun ottamatta yhtä, jonka kanssa olin kihloissa ennen nykyistä puolisoani. Hänestä nykyinen mieheni kyllä tietää. En usko että sinullekaan kerrotaan kaikkea, vaikka olisit millainen ammattilainen. Koska asiahan ei sinulle kuulu.
Miksi salaat ihan normaaleja elämän osa-alueita? Etkö suostu kertomaan lapsuudenkodista, kouluajoista tai nuoruuden harrastuksistakaan?
Useimmat ihmiset eivät toimi noin, mutta kuten sanoin, onhan poikkeuksiakin.
En minä mitään salaa. Ne exät nyt eivät vaan satu olemaan sellainen keskustelunaihe, joka päivittäin putkahtaisi esiin. Miksi minä niistä puhuisin, kun ei ne kiinnosta sen kummemmin minua kuin miestäkään. Ei minuakaan liiemmin miehen exät kiinnosta. Ei tuo minkäänlaista lisäarvoa parisuhteeseen puida entisiä suhteita.
Eli et salaa, mutta ei muuten vaan tule puheeksi. Mutta entä jos toinen tuo ne fiksusti ja luontevasti keskusteluun kertoen omistakin taustoistaan?
Entä jos toinenkin on normaali ihminen? Sellainen fiksu ja luonteva, joka ei hörhötä?
En ole tainnut tavata ketään utelevaa ihmistä, joka osaisi keskustella pakkomielteestään fiksusti ja luontevasti. Enemmän se on autistista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin miehen keskustelufoorumilla.
Mies on:
- hoikka ja omiin silmiini hyvin komea, objektiivisesti katsottuna varmaan keskitasoa
- keskiluokkaisesta perheestä, rahaa on vaikka tällä hetkellä opiskelut kesken ja työtön
- kohtelias ja hyväkäytöksinen, mutta tuntemattomassa porukassa hiljainen ja syrjäänvetäytyvä
- fiksu ja looginen, joskin suuttuessaan hieman aggressiivinen
- tavatessamme kokematon naisten suhteen ja hieman katkera siitä ettei ollut löytänyt sopivaa naista kun tavalliset normonaiset eivät kuulemma kiinnostaneet
Omasta mielestäni mies on minua paljon tasokkaampi (olen matalasti kouluttautunut ja aika vaatimattoman näköinen nainen), mutta olemme olleet jo kolme vuotta yhdessä eikä mies tunnu lähtevän, vaikka koko ajan pelkään sitä.
Ei kuulosta hyvältä olla suhteessa, jossa pelkää koko ajan toisen lähtevän.
Miehen kannalta tuo on ainoa tapa saada nainen pysymään. Jos naiselle paljastuu että mies on varma nakki, hän kyllästyy ja vaihtaa miestä. Naista täytyy koko ajan pitää vähän varpaillaan. Harmi, että minä en sitä osaa.
Kuule. Esimerkiksi minun kaverini tapaili parikymppisenä hetken miestä, joka leikki jotain vaikeasti tavoiteltavaa tai ei ollut vain tosissaan kiinnostunut. Lopulta kaverini kyllästyi ja sitten kun hän tapasi poikaystävänsä (jonka kanssa muuten meni myös naimisiin ja tuo mies on myös kyseisen naisen elämän ainoa seksikumppani), niin hän kertoi, että oli ollut todella suurta epävarmuutta aiheuttavaa tuo edellisen tapailukumppanin käytös ja hän oli suorastaan ihmeissään kun tähän poikaystäväänsä tutustuessaan mies tapasi vastata ihan mutkattomasti, että "Totta kai" kun kaverini halusi nähdä. Oli paljon mukavampaa.
-eri
Ehkä tästä ei kuitenkaan olisi pitänyt kirjoittaa, koska palstamiehet todennäköisesti kääntävät sen niin, että tuossa taas nainen halusi miehestä jonkun orjan ja työjuhdan joka hyppii naisen pillin mukaan kun heti suostuu kun nainen haluaa nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia ap:lle erittäin oivaltavasta aloituksesta. Juuri tätä olen yrittänyt monessa tasoteoriakeskustelussa kertoa: suurin osa meistä naisista on yhden miehen naisia ja riittää että on kerran löytänyt yhden mieleisen, joten sikäli jatkuva tason mittailu on paitsi ihmisarvoa alentavaa, myös useimmille meistä täysin turhaa.
Ja omasta miehestäni: lyhyt, rillipää, nykyään kaljuuntuvakin. Tapasin kolmekymppisenä, ja tiesin heti että tuossa se on. Tein aloitteen. Ja ne keskeiset syyt, miksi halusin hänet: erittäin älykäs ja ahkera, ja samanaikaisesti avulias, antelias ja empaattinen. Jos nämä kaksi kolikon puolta kohtaavat, on oikeastaan samantekevää, mitkä ovat miehen muut ominaisuudet.
Hoho, otit itsellesi mieheksi työjuhdan, josta voit hyötyä mahdollisimman paljon.
Jep, perinteinen betamiehen kohtalo.
Olette te kyllä sairaita. Haluatte varmaan itse ystäviksennekin tunnekylmiä ja itsekkäitä tyyppejä kun kerran sekin on pahasta, että haluaa seuraansa empaattisia ja avuliaita ihmisiä. Ja deitti-ilmoitukseen laitatte tietysti, että etsitään erittäin veemäisellä luonteella varustettua naista, koska kuka nyt kivoista ja kilteistä kumppaneista tykkäisi.
Eri
Äläpä viitsi.
Näin naisena särähtäis pahasti korvaan, jos mies etsisi ahkeraa, anteliasta ja avuliasta naista.Ohis
No enhän minä nyt herranjestas sitä tarkoittanut, että pitäisi kirjoittaa deitti-ilmoitukseen noin, vaan sitä, että näiden miesten mielestä on ilmeisesti pahasta arvostaa toisessa ystävällistä ja auttavaista luonnetta.
Missäs minä puhuin deitti-ilmoituksesta? En käsittääkseni missään. Jos häiritsee nyt tuo esimerkinomainen verbi "etsiä", niin vaihdetaan esimerkkiä sitten. Idea ja pointti ei muutu miksikään. Kuvitellaan vaikkapa tilanne jossa ukko kehuu puolisoaan, "on se niin reipas, uuttera, antelias ja auttaa aina!" Mitä mielikuvia herää? Kyllä se kertoo ihmisestä paljonkin.
Miehet tosiaan, valitettavasti, tarkoittavat anteliaisuudella ja ahkeruudella (kun puhutaan naisesta) vähän eri asioita kuin kyseisistä sanoista voisi sinänsä päätellä. Mutta entä jos mies sanoisi, että hänen puolisonsa on empaattinen ja avulias? Olisiko paha? Nythän on kyse siitä, että palstan miehet alkoivat haukkua tiettyä naista siitä, että tämä sanoi tuollaisiakin ominaisuuksia miehessään arvostavansa.
Ei se olisi sellaisena välttämättä paha. Mutta jos hän kertoisi niinä piirteinä johon ihastui/rakastui vain tuollaisia, niin kyllä se kertoisi. Ja tuo alku nyt on sulta todella alhaista kaksinaismoralismia. Todella noloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia ap:lle erittäin oivaltavasta aloituksesta. Juuri tätä olen yrittänyt monessa tasoteoriakeskustelussa kertoa: suurin osa meistä naisista on yhden miehen naisia ja riittää että on kerran löytänyt yhden mieleisen, joten sikäli jatkuva tason mittailu on paitsi ihmisarvoa alentavaa, myös useimmille meistä täysin turhaa.
Ja omasta miehestäni: lyhyt, rillipää, nykyään kaljuuntuvakin. Tapasin kolmekymppisenä, ja tiesin heti että tuossa se on. Tein aloitteen. Ja ne keskeiset syyt, miksi halusin hänet: erittäin älykäs ja ahkera, ja samanaikaisesti avulias, antelias ja empaattinen. Jos nämä kaksi kolikon puolta kohtaavat, on oikeastaan samantekevää, mitkä ovat miehen muut ominaisuudet.
Hoho, otit itsellesi mieheksi työjuhdan, josta voit hyötyä mahdollisimman paljon.
Jep, perinteinen betamiehen kohtalo.
Olette te kyllä sairaita. Haluatte varmaan itse ystäviksennekin tunnekylmiä ja itsekkäitä tyyppejä kun kerran sekin on pahasta, että haluaa seuraansa empaattisia ja avuliaita ihmisiä. Ja deitti-ilmoitukseen laitatte tietysti, että etsitään erittäin veemäisellä luonteella varustettua naista, koska kuka nyt kivoista ja kilteistä kumppaneista tykkäisi.
Eri
Äläpä viitsi.
Näin naisena särähtäis pahasti korvaan, jos mies etsisi ahkeraa, anteliasta ja avuliasta naista.Ohis
No enhän minä nyt herranjestas sitä tarkoittanut, että pitäisi kirjoittaa deitti-ilmoitukseen noin, vaan sitä, että näiden miesten mielestä on ilmeisesti pahasta arvostaa toisessa ystävällistä ja auttavaista luonnetta.
Missäs minä puhuin deitti-ilmoituksesta? En käsittääkseni missään. Jos häiritsee nyt tuo esimerkinomainen verbi "etsiä", niin vaihdetaan esimerkkiä sitten. Idea ja pointti ei muutu miksikään. Kuvitellaan vaikkapa tilanne jossa ukko kehuu puolisoaan, "on se niin reipas, uuttera, antelias ja auttaa aina!" Mitä mielikuvia herää? Kyllä se kertoo ihmisestä paljonkin.
Miehet tosiaan, valitettavasti, tarkoittavat anteliaisuudella ja ahkeruudella (kun puhutaan naisesta) vähän eri asioita kuin kyseisistä sanoista voisi sinänsä päätellä. Mutta entä jos mies sanoisi, että hänen puolisonsa on empaattinen ja avulias? Olisiko paha? Nythän on kyse siitä, että palstan miehet alkoivat haukkua tiettyä naista siitä, että tämä sanoi tuollaisiakin ominaisuuksia miehessään arvostavansa.
Ei se olisi sellaisena välttämättä paha. Mutta jos hän kertoisi niinä piirteinä johon ihastui/rakastui vain tuollaisia, niin kyllä se kertoisi. Ja tuo alku nyt on sulta todella alhaista kaksinaismoralismia. Todella noloa.
No olihan tuossa esimerkiksi älykkyyskin mainittu. Kai sekin sitten on epäilyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ketju jossa suurin osa naisista ei olisi kelpuuttanut mies puolista vaatemallia treffikumppanikseen laittoi kyllä hieman hämmentämään.
Jos sattuu olemaan komea ja hyvässä kunnossa, ei näytä olevan toivoa kuin superkauniiden naisten kanssa joilla onkin sitten niin pitkä lista betoja että hohhoijjaa. Pitäisikö siis rölliytyä hieman ja kasvattaa vatsaa?
Oma ongelmani lienee sama deittimarkkinoilla. Vaikka kuinka suhaa oikealle niin nada, crickets. Tietty kaikki avoimen suhteen etsijät, selkeästi sekopäät lähtee vasemmalle mutta ne normaalit naiset. Ei, ei ja ei. Otan pian siltä palstan aasialaishullulta vinkistä vaarit. Masentavaa.
Kun lukee sun kirjoituksen, ei ihmetytä että kukaan normaali nainen ei kiinnostu. Puistattavaa luettavaa.
Mikä siinä tarkalleenottaen oli puistattavaa? Halusin olla rehellinen. Toki hieman kärjistin joitakin kohtia. Mm. Aasialaishullua minusta ei saa, viehätyn suomalaisista naisista. En myöskään halua olla avoimessa suhteessa yhtään minään osapuolena. Myöskään mt-potilasta en kovin helpolla enää huolisi, riuduin sellaisessa suhteessa jo yli vuosikymmenen vuotta.
Tuo tasoteorioiden loputon toistelu ja ihmisten luokittelu sen mukaan. Parisuhteen muodostuminen ei pelkisty siihen että ihminen laskelmoi omaa ja toisen tasoja vaan on huomattavasti monisyisempi juttu. Pelkistät ihmisen pelkäksi ulkonäöksi ja tasoksi.
Sinä ja aika moni muu pelkistää tasoteorian pelkäksi ulkonäöksi tai muuksi yhdeksi asiaksi, vaikka kyseessä on monitahoinen, psykofyysissosiaalinen ilmiö.
-eri
No hienoa. Sittenhän teillä on laittaa linkki taulukoon, josta voi laskea oman tasonsa. Jos nyt vihdoin saataisiin se tähän.
Se vaatisi ihan tosissaan tehtyä tiedettä, eikä varmaan aukeaisi ihan muutamassa vuodessa sittenkään. Mutta ei siinä mitään vikaa ole, että maallikot keskustelevat tekemistään havainnoista ja löytävät yhtäläisyyksiä. Tai ovat eri mieltä.
Voi miten pitkällä tässä jo oltaisiinkaan, jos kaiken tämän jankkauksen sijaan olisi tehty ihan oikeasti sitä tiedettä tämän teorian eteen. JÄnnä, että ketään ei vain näytä kiinnostavan kuitenkaan ihan niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin miehen keskustelufoorumilla.
Mies on:
- hoikka ja omiin silmiini hyvin komea, objektiivisesti katsottuna varmaan keskitasoa
- keskiluokkaisesta perheestä, rahaa on vaikka tällä hetkellä opiskelut kesken ja työtön
- kohtelias ja hyväkäytöksinen, mutta tuntemattomassa porukassa hiljainen ja syrjäänvetäytyvä
- fiksu ja looginen, joskin suuttuessaan hieman aggressiivinen
- tavatessamme kokematon naisten suhteen ja hieman katkera siitä ettei ollut löytänyt sopivaa naista kun tavalliset normonaiset eivät kuulemma kiinnostaneet
Omasta mielestäni mies on minua paljon tasokkaampi (olen matalasti kouluttautunut ja aika vaatimattoman näköinen nainen), mutta olemme olleet jo kolme vuotta yhdessä eikä mies tunnu lähtevän, vaikka koko ajan pelkään sitä.
Esimerkki hypergamiasta, nainen yrittää saada itseään tasokkaamman kumppanin jos vain mahdollista. Ihan suoraan oppikirjasta.
Noniin. Päästiin taas asiaan. Hyoergamia, alfojrn gülligarusellit- tadoteria. Mikään ei ole muuttunut.
Miksi muuttuisikaan, kun se on luonnonlaki. Kuten sanoin, suoraan oppikirjasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin miehen keskustelufoorumilla.
Mies on:
- hoikka ja omiin silmiini hyvin komea, objektiivisesti katsottuna varmaan keskitasoa
- keskiluokkaisesta perheestä, rahaa on vaikka tällä hetkellä opiskelut kesken ja työtön
- kohtelias ja hyväkäytöksinen, mutta tuntemattomassa porukassa hiljainen ja syrjäänvetäytyvä
- fiksu ja looginen, joskin suuttuessaan hieman aggressiivinen
- tavatessamme kokematon naisten suhteen ja hieman katkera siitä ettei ollut löytänyt sopivaa naista kun tavalliset normonaiset eivät kuulemma kiinnostaneet
Omasta mielestäni mies on minua paljon tasokkaampi (olen matalasti kouluttautunut ja aika vaatimattoman näköinen nainen), mutta olemme olleet jo kolme vuotta yhdessä eikä mies tunnu lähtevän, vaikka koko ajan pelkään sitä.
Esimerkki hypergamiasta, nainen yrittää saada itseään tasokkaamman kumppanin jos vain mahdollista. Ihan suoraan oppikirjasta.
Ei se ole mitään "hypergamiaa". Tottakai jokainen meistä jokaikinen sukupuoleen katsomatta haluaa mahdollisimman hyvän kumppanin itselleen omilla kriteereillään. Et sinäkään laittaisi deitti-ilmoitukseen, että haen VAIN minulle huonosti sopivia kumppaneita, ethän vaivaudu jos olet (esim.) kiinnostunut harrastuksistani tai pidät minua viehättävänä! Eihän siinä olisi yhtään mitään tolkkua?
Tietenkin sen pitää olla itselle siopiva ja mahdollisimman hyvä. Mutta tunnistan myös naiset jotka ovat liian korkealla minulle, heitä en edes yritä. Naiset monesti yrittävät väkisin ja eihän siitä sitten hyvää seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapasin mieheni peruskoulussa, oli samalla luokalla kanssani mutta emme olleet ystäviä tai oikeastaan edes tekemisissä ennen rippikoulua. Minä tein aloitteen kysymällä hänen numeroaan kun olimme teinejä. Kiinnitin miehessäni ensin huomiota hänen huumorintajuunsa ja harrastuksiinsa, vasta sitten huomasin hänen ulkonäkönsä.
Miten arvelen tai olen kuullut että muut hänet näkevät ja kokevat: Omituinen nörö. Hiljainen. Rento, ehkä vähän liiankin. Hieman hidas. Pikkutarkka nyprääjä. Tavallisen näköinen. Lyhyt, hieman ylipainoinen. Ei pidä huolta ulkonäöstään.
Miten minä hänet näen ja koen: Omituinen nörö kuten minäkin. On ilahduttavaa olla sellaisen kanssa joka todella ymmärtää minua. Hiljainen vieraille, mutta mielenkiintoista juttua riittää meidän ja kavereiden kesken. Hän on ylirento, minä taas ylivirittynyt, joten täydennämme siten toisiamme sopivasti. Hämäävän älykäs, ei vaan tee hätäisiä johtopäätöksiä asioista. Miettii rauhassa asioita puolin ja toisin ja tajuaa sitten asioita mitä muka-nokkelat pikasutkauttelijat ei ikinä tajuaisi. Nautin siitä kun pääsen yllättymään hänen ajatuksensa kulusta vieläkin, vaikka olemme tunteneet toisemme pitkään. Hän saa minut helposti nauramaan. Hypnoottisen huolellinen keskittyessään, suorastaan sulokas liikkeissään. Lyhyttä on mukavan helppo suukottaa varvistelematta (mutta varvistelukaan ei haittaisi, keittiön ylähyllyille yltäminen olisi riittävästi plussaa). Upeat sääret, käsivarret, kädet, takamus... Ja etenkin silmät... Katse kuin tummaa suklaata. Tavalliset kuteet ja olemus kertoo hänen kohdallaan pinnallisuuden puutteesta ja pragmaattisuudesta, mitä arvostan (mutta tälläytyminenkään ei haittaisi).
En tiedä onko tässä nyt mikään sitten "täydellistä"..? Me vaan pidettiin ja pidetään yhä toistemme seurasta, ja päätettiin sitten rakentaa siitä eteenpäin. Ihastus ei ole valinta, himosta en osaa sanoa, mutta rakkaus ehdottomasti on.
Tämän tyylisiä kirjoutuksia, on ollut kiva lukea. Kiitos sinulle ja muille kirjoittaneille.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin miehen keskustelufoorumilla.
Mies on:
- hoikka ja omiin silmiini hyvin komea, objektiivisesti katsottuna varmaan keskitasoa
- keskiluokkaisesta perheestä, rahaa on vaikka tällä hetkellä opiskelut kesken ja työtön
- kohtelias ja hyväkäytöksinen, mutta tuntemattomassa porukassa hiljainen ja syrjäänvetäytyvä
- fiksu ja looginen, joskin suuttuessaan hieman aggressiivinen
- tavatessamme kokematon naisten suhteen ja hieman katkera siitä ettei ollut löytänyt sopivaa naista kun tavalliset normonaiset eivät kuulemma kiinnostaneet
Omasta mielestäni mies on minua paljon tasokkaampi (olen matalasti kouluttautunut ja aika vaatimattoman näköinen nainen), mutta olemme olleet jo kolme vuotta yhdessä eikä mies tunnu lähtevän, vaikka koko ajan pelkään sitä.
Esimerkki hypergamiasta, nainen yrittää saada itseään tasokkaamman kumppanin jos vain mahdollista. Ihan suoraan oppikirjasta.
Ja te miehetkö ette sitten yritä?
Älä hei viitsi, k'moon!!!!! Kaikki miehet haluaa nuoren, kauniin, hoikan, isorintaisia pokestara- neitsyen ja yrittää kaikin keinoin. Mitä se tämä on- hyoergamias.
Että pata kattilaa.....
Mistä sinä kuvittelet, että ne miehet tuollaisiin naisiin pääsisivät edes käsiksi? Joo, omissa kammareissa varmasti näille runkataan, mutta ei meillä ole harhakuvitelmia siitä että oikeasti sellaisen naisen saisimme. Te taas yritätte väkisin muuttaa niitä pelimiehiä, jotka panevat ja pyörittelevät teitä. Miehelle kepaa seksi alempitasoisen kanssa ja siitä tulee se vääristymä että muutakin olisi tarjolla. Ette te ikinä opi tätä. Siksi jokainen hetki tietty prosenttiosuus naisista pyörii itkuisissa suhteissa pettäjämiesten kanssa. Osa ottaa opikseen neljänkympin lähestyessä ja osa ei koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin miehen keskustelufoorumilla.
Mies on:
- hoikka ja omiin silmiini hyvin komea, objektiivisesti katsottuna varmaan keskitasoa
- keskiluokkaisesta perheestä, rahaa on vaikka tällä hetkellä opiskelut kesken ja työtön
- kohtelias ja hyväkäytöksinen, mutta tuntemattomassa porukassa hiljainen ja syrjäänvetäytyvä
- fiksu ja looginen, joskin suuttuessaan hieman aggressiivinen
- tavatessamme kokematon naisten suhteen ja hieman katkera siitä ettei ollut löytänyt sopivaa naista kun tavalliset normonaiset eivät kuulemma kiinnostaneet
Omasta mielestäni mies on minua paljon tasokkaampi (olen matalasti kouluttautunut ja aika vaatimattoman näköinen nainen), mutta olemme olleet jo kolme vuotta yhdessä eikä mies tunnu lähtevän, vaikka koko ajan pelkään sitä.
Esimerkki hypergamiasta, nainen yrittää saada itseään tasokkaamman kumppanin jos vain mahdollista. Ihan suoraan oppikirjasta.
Noniin. Päästiin taas asiaan. Hyoergamia, alfojrn gülligarusellit- tadoteria. Mikään ei ole muuttunut.
Miksi muuttuisikaan, kun se on luonnonlaki. Kuten sanoin, suoraan oppikirjasta.
Mistä oppikirjasta? En kyllä yllättynyt siitä, että uleilla on oma oppikirjansakin ja uliopistonsa. Tieteen kanssa tällä teorialla ei ole mitään tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia ap:lle erittäin oivaltavasta aloituksesta. Juuri tätä olen yrittänyt monessa tasoteoriakeskustelussa kertoa: suurin osa meistä naisista on yhden miehen naisia ja riittää että on kerran löytänyt yhden mieleisen, joten sikäli jatkuva tason mittailu on paitsi ihmisarvoa alentavaa, myös useimmille meistä täysin turhaa.
Ja omasta miehestäni: lyhyt, rillipää, nykyään kaljuuntuvakin. Tapasin kolmekymppisenä, ja tiesin heti että tuossa se on. Tein aloitteen. Ja ne keskeiset syyt, miksi halusin hänet: erittäin älykäs ja ahkera, ja samanaikaisesti avulias, antelias ja empaattinen. Jos nämä kaksi kolikon puolta kohtaavat, on oikeastaan samantekevää, mitkä ovat miehen muut ominaisuudet.
Hoho, otit itsellesi mieheksi työjuhdan, josta voit hyötyä mahdollisimman paljon.
Jep, perinteinen betamiehen kohtalo.
Olette te kyllä sairaita. Haluatte varmaan itse ystäviksennekin tunnekylmiä ja itsekkäitä tyyppejä kun kerran sekin on pahasta, että haluaa seuraansa empaattisia ja avuliaita ihmisiä. Ja deitti-ilmoitukseen laitatte tietysti, että etsitään erittäin veemäisellä luonteella varustettua naista, koska kuka nyt kivoista ja kilteistä kumppaneista tykkäisi.
Eri
Äläpä viitsi.
Näin naisena särähtäis pahasti korvaan, jos mies etsisi ahkeraa, anteliasta ja avuliasta naista.Ohis
No enhän minä nyt herranjestas sitä tarkoittanut, että pitäisi kirjoittaa deitti-ilmoitukseen noin, vaan sitä, että näiden miesten mielestä on ilmeisesti pahasta arvostaa toisessa ystävällistä ja auttavaista luonnetta.
Missäs minä puhuin deitti-ilmoituksesta? En käsittääkseni missään. Jos häiritsee nyt tuo esimerkinomainen verbi "etsiä", niin vaihdetaan esimerkkiä sitten. Idea ja pointti ei muutu miksikään. Kuvitellaan vaikkapa tilanne jossa ukko kehuu puolisoaan, "on se niin reipas, uuttera, antelias ja auttaa aina!" Mitä mielikuvia herää? Kyllä se kertoo ihmisestä paljonkin.
Miehet tosiaan, valitettavasti, tarkoittavat anteliaisuudella ja ahkeruudella (kun puhutaan naisesta) vähän eri asioita kuin kyseisistä sanoista voisi sinänsä päätellä. Mutta entä jos mies sanoisi, että hänen puolisonsa on empaattinen ja avulias? Olisiko paha? Nythän on kyse siitä, että palstan miehet alkoivat haukkua tiettyä naista siitä, että tämä sanoi tuollaisiakin ominaisuuksia miehessään arvostavansa.
Ei se olisi sellaisena välttämättä paha. Mutta jos hän kertoisi niinä piirteinä johon ihastui/rakastui vain tuollaisia, niin kyllä se kertoisi. Ja tuo alku nyt on sulta todella alhaista kaksinaismoralismia. Todella noloa.
Eihän tuo alunperin haukuttu nainen edes kertonut ihastuneensa miehessä VAIN tuohon, vaan esim. älykkyyteen myös.
Ja minulle on mies sanonut empaattisuuden olleen yksi niistä asioista, joihin ihastui, enkä kyllä mitenkään pysty pitämään sitä negatiivisena sanomisena. Onhan kyseessä itsekin empaattinen mies, joka on esimerkiksi hyvin kiltti lapsille ja eläimille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapasin miehen töiden kautta. Hän oli asiakkaallani työharjoittelussa ja minä kävin ko. asiakkaalla tekemässä töitä 1-2 päivää viikossa. Jaoimme tuona aikana työhuoneen miehen kanssa. Miehellä oli mennyt terveys tapaturman takia ja hän oli kouluttautumassa uudelle alalle. Hänellä oli takana usean vuoden kuntoutuminen, uusi sairastuminen, eläkejakso sekä avioero.
Lääkkeet olivat turvottaneet miehen aika pahasti (ovat edelleen), hiukset tippuneet päästä ja kroppa melko toimimaton. Muuten mies oli ihan puhdasta kultaa ja meillä synkkasi heti. Löytyi yhteiset arvot, huumorintaju ja tapa katsoa maailmaa. Siitä homma lähti hiljalleen rullaamaan. Kävimme ensin yksillä töiden jälkeen ja tästä muodostui perinne, kunnes lopulta päädyimme yhteen.
Nyt takana on seitsemän vuotta yhteistä elämää. Mies on edelleen sairas ja tulee aina olemaan. Minä olen hyväksynyt sen, ettei miehestä ole koskaan lenkkipoluille tai salille treenikaveriksi. Minä olen edennyt urallani sen verran hyvin, että pystyn kustantamaan meille ihan mukavan elintason ja arki rullaa näin sujuvasti. Miehen terveys on aina huolen aihe, mutta onneksi rakkautta riittää.
Kuulostat ns. yksisarviselta. Se on mystinen naisolento, joka legendan mukaan kykenee ihan aitoon rakkauteen miestä kohtaan. Kunpa teitä olisi enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin miehen keskustelufoorumilla.
Mies on:
- hoikka ja omiin silmiini hyvin komea, objektiivisesti katsottuna varmaan keskitasoa
- keskiluokkaisesta perheestä, rahaa on vaikka tällä hetkellä opiskelut kesken ja työtön
- kohtelias ja hyväkäytöksinen, mutta tuntemattomassa porukassa hiljainen ja syrjäänvetäytyvä
- fiksu ja looginen, joskin suuttuessaan hieman aggressiivinen
- tavatessamme kokematon naisten suhteen ja hieman katkera siitä ettei ollut löytänyt sopivaa naista kun tavalliset normonaiset eivät kuulemma kiinnostaneet
Omasta mielestäni mies on minua paljon tasokkaampi (olen matalasti kouluttautunut ja aika vaatimattoman näköinen nainen), mutta olemme olleet jo kolme vuotta yhdessä eikä mies tunnu lähtevän, vaikka koko ajan pelkään sitä.
Ei kuulosta hyvältä olla suhteessa, jossa pelkää koko ajan toisen lähtevän.
Tuo on perinteinen tyytymissuhde tavismieheltä, mutta aika usein ne kai toimii. Tavismies vai pitäisikö sanoa tavismiinus tietää ettei vientiä juurikaan ole, niin edes joku kiinnostunut nainen on tyhjää parempi pitkän naisettomuuden jälkeen.
Tasoteoria tarjoaa karkeat rakenteet pariutumiselle, mutta ihmiselämän sekä kohtaloiden kirjo on kuitenkin niin suuri ettei kaikkea voi tarkasti ennustaa. Selkeät tasoerot ovat silmiinpistäviä ja niitä kovin harvoin näkee. Pienempiä taas on maailma pullollaan, kun parisuhdehakuisilla ja turvallisuutta kaipaavilla parivaljakoilla kemiat kohtaavat.
Tinder ja nykyaika kai muutenkin ovat kuitenkiin polarisoineet miesten naisonnea, eikä vuosikymmenten takaiset muistelot juuri liity nykyhetkeen. Sinkkuus on selvästi lisääntynyt ja tämä on suurin ongelma muutenkin elämänsä kanssa kamppaileville miehille (heikohko tasoisille). Pariutumisikäisiä miehiä on muutenkin enemmän ja osa laadukkaimmista miehistä pyörittää useampaa naistaa, joten jo ihan matemaattisesti melko monet miehet jäävät ilman heikommasta puoliskosta. Tietty tasovääristymä (johtuen noista yllä mainituista tekijöistä) lisäksi lopettaa monien miesten parisuhdehaaveet. Siksi monet naisetkin ovat lopulta ilman kaipaamaansa suhdetta ja perhettä. Osa ei tietenkään edes perhettä kaipaa kummastakaan sukupuolesta, mutta hyvin harva kieltäytyy sopivasta parisuhteessa vaikka ikisinkku olisikin.
Vaikeaksi on kaikki siis mennyt. Itsekin olen pätkäsinkku eli erilaisia suhdekokeiluja on ollut riittämiin ja nuoruuden pitkän suhteen kariuduttua harrastin jokusen vuoden villiä partyelämääkin lyhyitä seksisuhteita vaalien. Nyt alkaa olla takki tyhjä yrittämisestä, kun viimeisin tuntui olevan paras suhde kaikista, mutta vuoristorataan ja eroon sekin lopulta päättyi. Monilta kolmekymppisiltä kavereilta on takki tyhjentynyt erinäisistä syistä jo aiemmin.
Lykkyä kuitenkin jokaiselle onnen etsintään.
Tiedoksi sinulle ja muille miehille- usean naisen kanssa yhtaikaa kuksiva mies ei ole meistä naisista laadukas. Se on sitä teille, koska teistä mies on laadukas, jos saa pllua useammalta naiselta kuin yhdeltä. Tiedoksi myös, että nämä miehet, eivöt ole parisuhdemayeriaslia, vai hauskanpitoon tarkoitettuja kertsoanoja. Tiedoksi myös, että mies, joka tyytyy, ei tule ikinä olemaan onnellinen, eikä hänen vaimonsa. Ei pidä ihmetellä, kun sitten +nelikymppisenä jää totaalisen yksin, ja katkeroituu.
Onhan tuollainen mies teidän mielestä laadukas ainakin siihen saakka kunnes jää kiinni, ei kai sitä pllua muuten tuklisi joka suunnasta. Osa naisista on valmiita jakamaan miehensä vaikka tietävätkin tämän uskottomuudesta, kunhan saavat oman osuutensa. Sellaisia ne todelliset alfat ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin miehen töiden kautta. Hän oli asiakkaallani työharjoittelussa ja minä kävin ko. asiakkaalla tekemässä töitä 1-2 päivää viikossa. Jaoimme tuona aikana työhuoneen miehen kanssa. Miehellä oli mennyt terveys tapaturman takia ja hän oli kouluttautumassa uudelle alalle. Hänellä oli takana usean vuoden kuntoutuminen, uusi sairastuminen, eläkejakso sekä avioero.
Lääkkeet olivat turvottaneet miehen aika pahasti (ovat edelleen), hiukset tippuneet päästä ja kroppa melko toimimaton. Muuten mies oli ihan puhdasta kultaa ja meillä synkkasi heti. Löytyi yhteiset arvot, huumorintaju ja tapa katsoa maailmaa. Siitä homma lähti hiljalleen rullaamaan. Kävimme ensin yksillä töiden jälkeen ja tästä muodostui perinne, kunnes lopulta päädyimme yhteen.
Nyt takana on seitsemän vuotta yhteistä elämää. Mies on edelleen sairas ja tulee aina olemaan. Minä olen hyväksynyt sen, ettei miehestä ole koskaan lenkkipoluille tai salille treenikaveriksi. Minä olen edennyt urallani sen verran hyvin, että pystyn kustantamaan meille ihan mukavan elintason ja arki rullaa näin sujuvasti. Miehen terveys on aina huolen aihe, mutta onneksi rakkautta riittää.
Kuulostat ns. yksisarviselta. Se on mystinen naisolento, joka legendan mukaan kykenee ihan aitoon rakkauteen miestä kohtaan. Kunpa teitä olisi enemmän.
Kykenetkö itse? Entäs muut miehet? Oman kokemuksen mukaan vielä harvempi mies pystyy, koska te olette pohjimmiltaan todella itsekkäitä ja itsekeskeisiä. Jopa niin, että minäminäminä on tärkeämpi, kuin omat lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin miehen töiden kautta. Hän oli asiakkaallani työharjoittelussa ja minä kävin ko. asiakkaalla tekemässä töitä 1-2 päivää viikossa. Jaoimme tuona aikana työhuoneen miehen kanssa. Miehellä oli mennyt terveys tapaturman takia ja hän oli kouluttautumassa uudelle alalle. Hänellä oli takana usean vuoden kuntoutuminen, uusi sairastuminen, eläkejakso sekä avioero.
Lääkkeet olivat turvottaneet miehen aika pahasti (ovat edelleen), hiukset tippuneet päästä ja kroppa melko toimimaton. Muuten mies oli ihan puhdasta kultaa ja meillä synkkasi heti. Löytyi yhteiset arvot, huumorintaju ja tapa katsoa maailmaa. Siitä homma lähti hiljalleen rullaamaan. Kävimme ensin yksillä töiden jälkeen ja tästä muodostui perinne, kunnes lopulta päädyimme yhteen.
Nyt takana on seitsemän vuotta yhteistä elämää. Mies on edelleen sairas ja tulee aina olemaan. Minä olen hyväksynyt sen, ettei miehestä ole koskaan lenkkipoluille tai salille treenikaveriksi. Minä olen edennyt urallani sen verran hyvin, että pystyn kustantamaan meille ihan mukavan elintason ja arki rullaa näin sujuvasti. Miehen terveys on aina huolen aihe, mutta onneksi rakkautta riittää.
Kuulostat ns. yksisarviselta. Se on mystinen naisolento, joka legendan mukaan kykenee ihan aitoon rakkauteen miestä kohtaan. Kunpa teitä olisi enemmän.
Huuto/itkunaurua! Tämmöinen kommentti oletettavasti mieheltä - olennolta, joka ei osaa rakastaa, tai edes tiedä siitä yhtään mitään :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin miehen keskustelufoorumilla.
Mies on:
- hoikka ja omiin silmiini hyvin komea, objektiivisesti katsottuna varmaan keskitasoa
- keskiluokkaisesta perheestä, rahaa on vaikka tällä hetkellä opiskelut kesken ja työtön
- kohtelias ja hyväkäytöksinen, mutta tuntemattomassa porukassa hiljainen ja syrjäänvetäytyvä
- fiksu ja looginen, joskin suuttuessaan hieman aggressiivinen
- tavatessamme kokematon naisten suhteen ja hieman katkera siitä ettei ollut löytänyt sopivaa naista kun tavalliset normonaiset eivät kuulemma kiinnostaneet
Omasta mielestäni mies on minua paljon tasokkaampi (olen matalasti kouluttautunut ja aika vaatimattoman näköinen nainen), mutta olemme olleet jo kolme vuotta yhdessä eikä mies tunnu lähtevän, vaikka koko ajan pelkään sitä.
Esimerkki hypergamiasta, nainen yrittää saada itseään tasokkaamman kumppanin jos vain mahdollista. Ihan suoraan oppikirjasta.
Ei se ole mitään "hypergamiaa". Tottakai jokainen meistä jokaikinen sukupuoleen katsomatta haluaa mahdollisimman hyvän kumppanin itselleen omilla kriteereillään. Et sinäkään laittaisi deitti-ilmoitukseen, että haen VAIN minulle huonosti sopivia kumppaneita, ethän vaivaudu jos olet (esim.) kiinnostunut harrastuksistani tai pidät minua viehättävänä! Eihän siinä olisi yhtään mitään tolkkua?
Tietenkin sen pitää olla itselle siopiva ja mahdollisimman hyvä. Mutta tunnistan myös naiset jotka ovat liian korkealla minulle, heitä en edes yritä. Naiset monesti yrittävät väkisin ja eihän siitä sitten hyvää seuraa.
Mitä siitä sitten seuraa? Pakit? Hui sentään kun kamalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin miehen töiden kautta. Hän oli asiakkaallani työharjoittelussa ja minä kävin ko. asiakkaalla tekemässä töitä 1-2 päivää viikossa. Jaoimme tuona aikana työhuoneen miehen kanssa. Miehellä oli mennyt terveys tapaturman takia ja hän oli kouluttautumassa uudelle alalle. Hänellä oli takana usean vuoden kuntoutuminen, uusi sairastuminen, eläkejakso sekä avioero.
Lääkkeet olivat turvottaneet miehen aika pahasti (ovat edelleen), hiukset tippuneet päästä ja kroppa melko toimimaton. Muuten mies oli ihan puhdasta kultaa ja meillä synkkasi heti. Löytyi yhteiset arvot, huumorintaju ja tapa katsoa maailmaa. Siitä homma lähti hiljalleen rullaamaan. Kävimme ensin yksillä töiden jälkeen ja tästä muodostui perinne, kunnes lopulta päädyimme yhteen.
Nyt takana on seitsemän vuotta yhteistä elämää. Mies on edelleen sairas ja tulee aina olemaan. Minä olen hyväksynyt sen, ettei miehestä ole koskaan lenkkipoluille tai salille treenikaveriksi. Minä olen edennyt urallani sen verran hyvin, että pystyn kustantamaan meille ihan mukavan elintason ja arki rullaa näin sujuvasti. Miehen terveys on aina huolen aihe, mutta onneksi rakkautta riittää.
Kuulostat ns. yksisarviselta. Se on mystinen naisolento, joka legendan mukaan kykenee ihan aitoon rakkauteen miestä kohtaan. Kunpa teitä olisi enemmän.
Sivusta, miehet jättävät sairaan puolisonsa paljon useammin kuin naiset. Puolison kuolemakaan ei järkyttävän monia näytä kauheasti surettavan; minäkin tiedän tapauksen jossa pitkään naimisissa olleen parin nainen kuoli vaikeaa sairauteen, ja mies oli hädin tuskin ehtinyt haudata vaimonsa kun toi jo uuden naisen luokseen asumaan. Näillä oli kaiken lisäksi lapsia, miltähän heistäkin tuntui kun äiti on kuollut eikä isä näytä edes surevan vaan jahtaa jo uutta naista.
Sitäpaitsi te palstan tasoteoriamgtowmiesasiamiehet ette kyllä ole itsekään naisenkaipuussanne mistään rakkaudesta puhuneet, vaan lähinnä siitä kenellä on parhaat panomahdollisuudet.
Haluat siis itsellesi paskan parisuhteen, jossa kumpikin on onneton. Mitä tuohon nyt sanoisi.