Ero tulossa - miehen kasvatus pilasi suhteemme

Mitä muokkauspaskaa täällä oikein jauhetaan. Kyllä ihmisellä on oikeus odottaa toiselta peruskäytöstapoja, parisuhteessa ja muutenkin. Siitähän tässä on kyse. Juttele miehellesi vakavasti ja sano että olet harkinnut jopa eroamista jollei asioita saada kuntoon. Kyllä aikuisen miehen on osattava tunnlstaa käytöksessään lapsuuden kodin vaikutteet ja pystyttävä muuttamaan niitä. Näiden asioiden parisahan jokainen työskentelee tykönään.

Omalla miehelläni on asperger ja hän on samanlainen. Tsemppiä!

Varmasti vain jäävuoren huippu ap:n mainitsemat asiat. Ja kyllä se valitettavan yleistä miesten keskuudessa on, että liikenteessä otetaan turhia riskejä (jopa silloin kun on kaikkein tärkeimmät ihmiset kyydissä) ja että omien tarpeiden tyydyttäminen laitetaan muiden, myös lasten edelle. Ja juu, eiköhän nuo asiat kasvatukseen ja isiltä saatuihin esimerkkeihin pitkälti perustu.

Esim. meidän suvun matriarkalle, mummolleni, oli aina korostetun tärkeää, että miehet ennen muita saivat riittävästi syödäkseen. Naisilta odotettiin paitsi kotitöiden hoitamista, myös muuten muiden huomioimista ihan eri tavalla (esim. lahjoja ja kortteja on meidän suvussa ostaneet käytännössä vain naiset. Jos mies on joskus jotain antanut, siitä on suunnilleen pitänyt antaa mitali. :o)).

Onneksi sukupuoliroolit vääjäämättä muuttuvat. Yhä harvempi nainen suostuu kantamaan yksin kaiken vastuun perheestään jos isäkin perheessä on, joten miehillä ei jossain vaiheessa enää ole varaa olla hoitamatta omaa osaansa, elleivät halua elää lapsettomia tai ainaisina eksinä.

Ymmärrän, että ap on katkera lapsuudenperheelle. Oman käytöksen muutos voi tapahtua vasta kun tajuaa käytöksensä syyt ja sen, miksi toimii kuten toimii. Sitten voi ymmärtää, että hei minä voin muuttua.

Varsinkin lapsuudenperhe ontullut myös apn elämään yllättäen vasta lapsien synnyttyä. Kahden pienen lapsen kanssa oleminen kotona on todella kovaa työtä ja jos päällä vielä mies, joka on kuin lapsi niin ei muuta kuin tsemppi.

[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 13:14"]

Varmasti vain jäävuoren huippu ap:n mainitsemat asiat. Ja kyllä se valitettavan yleistä miesten keskuudessa on, että liikenteessä otetaan turhia riskejä (jopa silloin kun on kaikkein tärkeimmät ihmiset kyydissä) ja että omien tarpeiden tyydyttäminen laitetaan muiden, myös lasten edelle. Ja juu, eiköhän nuo asiat kasvatukseen ja isiltä saatuihin esimerkkeihin pitkälti perustu.

Esim. meidän suvun matriarkalle, mummolleni, oli aina korostetun tärkeää, että miehet ennen muita saivat riittävästi syödäkseen. Naisilta odotettiin paitsi kotitöiden hoitamista, myös muuten muiden huomioimista ihan eri tavalla (esim. lahjoja ja kortteja on meidän suvussa ostaneet käytännössä vain naiset. Jos mies on joskus jotain antanut, siitä on suunnilleen pitänyt antaa mitali. :o)).

Onneksi sukupuoliroolit vääjäämättä muuttuvat. Yhä harvempi nainen suostuu kantamaan yksin kaiken vastuun perheestään jos isäkin perheessä on, joten miehillä ei jossain vaiheessa enää ole varaa olla hoitamatta omaa osaansa, elleivät halua elää lapsettomia tai ainaisina eksinä.

[/quote]

Niin hyvin kirjoitettu!

ap

Onko normaalia että miehen kanssa ei voi sopia yksinkertaisia sääntöjä, minkä puitteissa toimitaan (pysähdytään stop-merkille)?

ap

-aja itse, jos pelkäät perheesi hengen puolesta! itse en päästäisi lapsiani kyytiin, enkä itse "äitinä" menisi, niin kun sinä tunnut olevan

-ruokaillessa laittaisin toisen lapsen isän puolelle istumaan ja siinä paikassa Pyytäisin häntä auttamaan lasta ruokailussa

-jätä nyt se anoppi ja appi tämän ulkopuolelle

jos oikeesti ihan paskasena sinne lakanoiden väliin tunkee, en kyllä edes päästäisi, vaikka lakanoita ei olisi juuri vaihdettu, ei ole kivaa nukkua haisulin vieressä

[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 13:19"]

Onko normaalia että miehen kanssa ei voi sopia yksinkertaisia sääntöjä, minkä puitteissa toimitaan (pysähdytään stop-merkille)?

ap

[/quote]

Ei ole normaalia, kai nyt tajuat sen!!!

[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 13:19"]

Onko normaalia että miehen kanssa ei voi sopia yksinkertaisia sääntöjä, minkä puitteissa toimitaan (pysähdytään stop-merkille)?

ap

[/quote]

Ota valokuva merkkirikkomuksesta ja lähetä poliisille!

Asia ei ole teidän välinen, me muutkin olemme siellä liikenteessä ja voimme joutua miehenne teuraaksi.

Jotenkin tuosta tekstistäsi tuli sellainen vaikutelma, että ette taida juuri keskustella. Tai ainoa "keskustelu" on sitä, että nalkutat miehelle kaikista asioista, mitä hän on jo ehtinyt tehdä väärin. Ja tuo ravintolajuttu, kuulostaa ihan käsittämättömältä. Siis mies istuu ja lappaa ruokaa naamaansa ja sinä syötät siinä sivussa samalla lapsia? Tässä lainaus ap:ltä:

"Ravintolassa mies söi ruokansa katsomatta muualle kuin lautaseensa, kunnes lautanen oli tyhjä. Olemme monta kertaa sopineet, että tykkään jutella ravintolassa ja tarvitsen myös apua lasten ruokailun kanssa, jotta voin itsekin nauttia ruokailusta. No asia oli tyypilliseen tapaan unohtunut ja sitten ravintolasta poistuessa mies ihmetteli, miksi taas olen huonolla tuulella. Olin kyllä kertonut, mutta ilmeisesti oli huono syy vai unohtuiko taas?"

Whaat? Olette sopineet, että tykkäät jutella ravintolassa?!? Siis miehen kanssa, vai oliko siellä muitakin? MITEN te oikein kommunikoitte? Etkö pystynyt siinä tilanteessa mitenkään saamaan miestä osallistumaan lasten ruokintaan? Eihän tuo homma toimi mitenkään, jos se aina menee siihen, että mies ei tajua tehdä jotain niin kuin pitäisi, ja sitten sinä murjotat ja jäkätät. On varmasti miehessä vikaa joo, mutta sun arvoisa ap pitää kyllä opetella käsittelemään sitä vähän toisella tavalla!

Lue kirja narsismista ja miten sellaista ihmistä pitää kohdella että saa jonkun järjen perhe elämään, en nyt väitä että miehesi on narsisti mutta näissä kirjoissa on hyviä vinkkejä jotka toimivat. Omalla käytöksellään voi muuttaa toista ja kuten kaikki tiedämme, nalkutus ei toimi eikä usein edes juttelu. Yksi hyvä kirja on myös mars ja venus ikuisesti yhdessä, lukekaa yhdessä, pyydä miestäsi pelastamaan liittonne. Omassa elämässäni olen huomannut että mies pitää huolta lapsista ja kaikesta enemmän jos heittäidyn itse vähän vastuuttomaksi ja on empaattisempi minua kohtaan jos olen heikko. Ulkopuolisin vahvan oloista naista ei ole helppo auttaa, kuunnella tai ymmärtää. Sinun täytyy etsiä itsellesi mieluisampi rooli niin miehesikin ehkä omaksuu itselleenkin erillaisen roolin. Koko elämä on kasvamista joten en olisi ihmeissäni vaikka miehesi kasvaisi vielä kanssasi samaan suuntaan, hiukan jälkijunassa. Mutta en yhtään ihmettele vaikka tämä olisi syy eroon.

[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 12:34"]

Mies ei itse osaa ottaa vastuuta kasvatuksensa ongelmakohdista eikä ole valmis muuttumaan. Hänen kanssaan ei voi sopia, että tehdäänkö jatkossa näin ja näin - asiat vain unohtuvat heti kun ne on sovittu.

Eilen ajoimme Lintsille ja tulimme kohtaan, josta olemme puhuneet tuhansia kertoja, että tässä pysätään, missä on Stop-merkki. Mies taas porhalsi risteykseen pysähtymättä, ja siis näkemättä sivulta vastaan tulevia autoja. "Lapset antakaa anteeksi, että joudutte kuuntelemaan tällaista motkotusta", mies sanoi lapsille (1-3-vuotiaat) ja kuittasi naureskellen vaarallisen tilanteen, jonka aiheutti. Yleensäkin naureskelee defenssinä kaikille keskustelunavauksille vakavista asioista. Ei ole tottunut ilmeisesti kuin elämään kulissielämää.

Ravintolassa mies söi ruokansa katsomatta muualle kuin lautaseensa, kunnes lautanen oli tyhjä. Olemme monta kertaa sopineet, että tykkään jutella ravintolassa ja tarvitsen myös apua lasten ruokailun kanssa, jotta voin itsekin nauttia ruokailusta. No asia oli tyypilliseen tapaan unohtunut ja sitten ravintolasta poistuessa mies ihmetteli, miksi taas olen huonolla tuulella. Olin kyllä kertonut, mutta ilmeisesti oli huono syy vai unohtuiko taas?

Mies on kotona oppinut, että naiset palvelevat miestä eikä miehen tarvitse osallistua ja olla perhe-elämässä mitenkään läsnä, eli sellainen tyypillinen sodan-ajan jälkeinen perhe-asetelma.

Miestä ei ole opetettu tekemään kotona mitään eikä arvostamaan ruokaa tai puhtautta. Esimerkiksi puhtaisiin lakanoihin sopii kellahtaa hikisenä, kun "kävin aamulla suhkussa, älä valita!". 

Tämän kaiken päivittäisen kärsimyksen takia olen alkanut katkeroitua miehen perhettä kohtaan ja sitä toimintakulttuuria kohtaan, mikä heidän perheessään vallitsee. Mies ei ymmärrä syy-seuraussuhdetta vaan kokee, että moitin vanhempiaan turhaan, koska minulla on oman lapsuudenperheeni suhteen käsittelemättömiä asioita.

Hän ei ymmärrä, että en moittisi heitä yhtään, jos mieheni olisi riittävän viisas ja katkaisisi käyttäytymisen kehän, joka pilaa perhe-elämämme. Lähinnä tarkoitan tällä stop-merkillä pysähtymistä ja pientä huomaavaisuutta ravintolassa, en sitä että siivoaisi koko talon joka perjantai tai muuta isoa.

Olen niin turhautunut ja vihainen, koska mies ei tajua että ratkaisu ongelmaan olisi kuunteleminen, muistaminen ja ripaus empatiaa minua kohtaan - kuinka helvetin yksinkertaista ja helppoa?

Jos tänään keskustelemma tiedän, että huomenna alkaa uusi päiväni murmelina, ja tiedätte mitä se merkkaa. Olen vakavasti miettinyt, onko mieheni kehitysvammainen, psykopaatti vai onko tämä yleistäkin miesten keskuudessa?

Ainakaan kaikki kaverit eivät tunnusta ja näen itsekin, että suurin osa nykyisistä auttaa ravintolareissuilla lapsia ihan luonnostaan, käskemättä. Ero taitaa olla edessä, koska toisen lähellä on paha olo riitelyn takia ja kaikki läheisyys loistaa poissaolollaan.  

[/quote]

Ainakin lapsellinen valittaja sinä olet. Jäkäti jäkäti....

Käytöstavat ja mallit muuhunkin elämiseen kuten ihmissuhteisiin opitaan lapsuuskodissa jos siellä menee pileen tällainen tai pahempikin voi olla tulos. Kuten piittaamattomuus liikenteessä ja pahinta että altistaa omat lapsensa vammautumiselle tai jopa kuolemalle, se on paha juttu. Pielessä on..aikuista ei oikein enää voi kasvattaa se on hänen itse tehtävä jos haluaa, eikä aloittajan mies selvästikään halua. En sietäisi moista päivääkään, varsinkaan lasten takia, saavat turhan huonot mallit omaan elämäänsä.

Mä en kertakaikkiaan niele tuota, että mies oli ennen lapsia kuin unelma, ja kun lapset syntyivät niin naps; miehestä tuli ihan yhtä-äkkiä itsekäs paskiainen joka ei mitään tee. Ei voi olla mahdollista, kyllä sitä merkkejä varmasti itsekkyydestä on jos niitä tarkkailee!

Mutta sillä nyt ei tietysti enää ole väliä, mihesi nyt sitten muuttui lasten tulon jälkeen ihan siinä paikassa. Onnistuuko näitten miesten kanssa se, että jättäisi lapset esim. päiväksi sen miehen hoitoon tai jopa laittaa tuollaiselle reisulle keskenään, että huomaisi mieskin mikä homma siinä on?

No minuakin suututtaisi. Kun laitat avieron vireille mies herää. Ensin hän huutaa ja solvaa sinua, myöhemmin ruikuttaa perääsi. Mutta tietenkään ei kuuntele sinua kun yrität asioita selvittää silloin kun olette yhdessä. niin nähty tuo juttu.

En kyllä jaksaisi tuollaista ukkoa päivääkään. Ei oma miehenikään ole mikään täydellinen ja yleensä miehet ovat aika itsekkäitä ihan luonnostaan, mutta kyllä homman pitäisi toimia niin, ettei nyt joka päivä tarvi olla ihan kauheaa vitutusta toista kohtaan.

Aika monet naiset myös tuntuvat kuvittelevan että miehet ovat ajatuksenlukijoita. Huvitti tuo ap:nkin mainitsema merkitsevä katse mieheen ravintolassa. :D Ihan kuin miehet tajuaisivat tuollaisista yhtään mitään. Kyllä niille kaikki pitää sanoa ihan suoraan ja välillä vääntää ihan siitä rautalangasta. Nalkuttaminen ja valittaminen ei auta vaan järkevä yksinkertainen suora puhe.

Kyllähän tutkimusten mukaan perheellistyminen saa herkästi oman lapsuudenkodin mallit heräämään henkiin, ihan tiedostamatta. Se voi olla aikamoinen yllätys uudelle äidille, kun yhtäkkiä löytääkin itsensä 50-luvun naisenroolista.

Mutta ei sitä kotikasvatusta voi loputtomiin syyttää. Mieheni lapsuudenkodissa isä meni miten halusi, äiti kantoi vastuun sekä lapsista että palkkatöistä. Kyllä tämäkin malli alkoi puskemaan läpi meidän perheessä, mutta onneksi mies ei ole ääliö ja osaa keskustella sekä muuttaa omia toimintatapojaan.

Meilläkin kaksi pientä lasta, ja on aivan itsestäänselvää että ravintolassa kummallakin vanhemmalla on vastuu yhden lapsen ruokailusta. Ja ruokailu on sosiaalinen tapahtuma, varsinkin ravintolassa! Miehesi on itsekäs ja juntti.

[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 13:01"]

[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 12:55"]Ymmärrän että ärsyttää, mutta kertomasi perusteella vika on enimmäkseen omien korviesi välissä.

Itseänikin ärsyttää miehessäni joskus se, että hänet on kasvatettu nykystandardein laittoman kovassa kurissa ja hän pitää vanhempia ehdottomina auktoriteetteina. Lapsille on joskus vähän vaikea opettaa keskustelua ja kohteliasta kielenkäyttöä kun isä ei pidä lasten mielipiteitä missään arvossa ja lopettaa läpänheitot yltiösarkastisilla tai aggressiivisilla kommenteilla. Tiedostan silti, että ongelma on minun eikä mieheni, koska juuri tuollaisen kasvatuksen ansiosta minulla on kurinalainen, luotettava, vahva, ahkera ja teräshermoinen mies. Siitä sitten maksan hintaa kun lapset pannaan ajoittain huutamalla  kuriin.

[/quote]

Lapsista saa kunnon kansalaisia ilman fasismiakin.

[/quote]

OT, mutta meidän perheen neurologisilla muuttujilla se on todella vaativa työ, jota ei pysty päivätyön ohessa tekemään. Kovalla kurilla homma pysyy jotenkin kasassa.

Kun lapset syntyvät niin mies taantuu.

Avustaminen siivouksissa loppuu, omien lasten hoidosta puhutaan piiaksi joutumisena, mitään ei ostettaisi lapsille eikä annettaisi äidinkään ostaa. Pitäisi osata kinuta lapsille joiltakin tutuilta  ilmaiseksi vanhoja vaatteita ja isovanhemmilta sitten pyörät ja muut lahjoiksi.

Mutta kun mies ostaa omia urheiluvälineitä, niin ei mitään kattoa. Muutenkin mies elää niinkuin että karistakaa nyt nuo muksut pois ja palauttakaa ne sitten insinööreinä takaisin...koulu, päikkäri ja muut saavat kasvattaa ja urheiluseurat ja partiot saavat opastaa kiinnostaviin asioihin.

Mikään ei saisi koskettaa/häiritä miestä, arvon herraa joka on ilmaiseksi siemenensä lahjoittanut.

Naisten hommia ovat kaikki koti- ja lastenhoitotyöt, niin ja ruokakaupassa käynnit, pyykinpesu ja sukulaisten joulu- ja synttärimuistamiset, miehen ei kuulu tehdä muuta kuin esittää viisasta.  

Jos tämä ei naiselle käy, niin vieköön mukulat ja itsensä muualle, euroakaan ei mies maksa ennenkuin on pakko. (ja jos joutuu ottamaan tapaamisviikonloppuisin niin uusi nainen saa hoitaa ne lapset tai jos uutta hoitoa ei ole niin joku lapsuudenystävä tai äiti, sisältää muonituksen). Sellainen on suomalainen uros.

[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 13:19"]

Onko normaalia että miehen kanssa ei voi sopia yksinkertaisia sääntöjä, minkä puitteissa toimitaan (pysähdytään stop-merkille)?

ap

[/quote]

Riippuu siitä stop-merkin paikasta. Jos kyseessä on rauhallinen risteys ja mies on nähnyt joka suuntaan ja hiljentänyt vauhtia reilusti, niin silloin tuo on hyvin pieni asia. Jos hän taas ajoi kovaa pysähtymismerkin ohi vaarallisessa risteyksessä, niin silloin tosi huono juttu. Näkikö mies tuossa tilanteessa kaikki muut liikenteessä olevat?

Ja muutenkin on hirveän vaikea tuon tekstin perusteella ottaa kantaa asiaan. Voihan olla, että mies kokee sinun pomottavan teidän perheessä ja hän ei "uskalla" tehdä mitään ilman sinun käskyä ettei tekisi väärin. Ehkä hän kokee, että sinä nalkutat jokaisesta asiasta. Voisin kuvitella, että Suomesta löytyisi monta naista jotka olisivat tyytyväisiä edes kerran päivässä peseytyvään ja vapaa-aikaansa perheensä kanssa viettävään mieheen.