Harkisenko yhteenmuuttoa tai perheenperustamista pihin miehen kanssa? ov
Olen nyt seurustellut 7kk ja suhteessa eteneminen on tullut ajankohtaiseksi. Mies on muuten ihana mutta äärimmäisen tarkka rahasta. Pihi -sana on ehkä vääränlaisesti sanottu, pikemminkin hyvin tarkka siitä että kaikki tulee puoliksi tai kumpikin maksaa omansa. Esim. ostetaan karkkipussi leffailtaa varten, karkit jaetaan ennen leffan alkua tasan puoliksi. Leffavuokra maksetaan aina vuorotellen. Ravintolassa katsoo tarkkaan että hänen laskussaan on vain hänen eväänsä. Kerran kävimme kahvilla ja mies unohti lompakon autoon. Löysi taskun pohjalta pari kolikkoa joilla maksoi paljaan kahvinsa, ei antanut minun tarjota edes leivosta. Nyt joku tietysti miettii mikä tässä on ongelmana tai pitää minua siipeilijänä. Siitä ei ole kyse, olen omalla palkalla toimeentuleva nainen. Minua enemmmänkin häiritsee se että jos muutamme yhteen, perustamme perheen, laitetaanko kaikki menot edelleen pikkutarkasti puoliksi? Jos esim. hän hakee äitini lentoasemalta autollaan, pitääkö hänelle maksaa bensaraha metrilleen ja ylimääräistä renkaidenkulumisen vuoksi? Entä jos jotain tapahtuu, toinen vaikka joutuu työttömäksi tai sairastuu vakavasti ja tulot tippuvat reilusti. Kirjataanko jokainen leipäpala muistiin ja sitten maksetaan kun on enemmän rahaa? Tai eletäänkö perheessä kahta elintasoa jos toisen tulot nousevat ylenemisen vuoksi?
Vai olenko minä ihan tyhmä kun mietin näitä?
Kommentit (108)
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 17:19"]
Perheessä ei voida elää sen mukaan, että kaikki tasataan 50-50. Pitää pysytyä joustamaan tilanteen mukaan ja ajatella asioita yhteisestä vinkkelistä - ei "mun rahat -sun rahat" periaatteella. Piheys on huolestuttavaa, mutta myös sen mukanaantuoma ehdottomuus ja kyvyttömyys tehdä kompromisseja yhteisen hyvän eteen. Todennäköisesti huomaat itse maksavasi koko ajan kaikesta, kun toinen hautoo "pesämunaansa", katkeroidut, koska suhde on vuorovaikutusta, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Et voi itse pysyä anteliaana ja joviaalina ihmisenä tuollaisen visukintun vaikutuspiirissä. Alat vääjäämättä kokea itsesi hyväksikäytetyksi, jos toinen vain kerää itselleen antamatta mitään=Liian itsekäs mies perustamaan perhettä.
[/quote]
Miksi ap:n ei tarvitse maksaa omia menojaan, joista hän on itse päättänyt? Tai miksi miehen pitää ne maksaa sillä perusteella, että he ovat perhe.
Jos ap haluaa karkkeja, niin aina voi ostaa oman pussillisen, josta voi tarjota toiselle, jos haluaa. Pakko ei ole. Sama miehen rahojen kanssa: ne ovat hänen ja hän voi itse aikuisena ihmisenä päättää, käytetäänkö ne mihin. Perhe-elämä ei tarkoita sitä, että mies tuo rahat taloon ja nainen sanoo, mihin ne käytetään.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 18:17"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 18:11"]
Mies on siis ihana, mutta ei maksa puolestasi? Eli olet hakemassa ensisijaisesti oikeutta miehen pankkitiliin ja vasta sitten pohdit tasa-arvoista parisuhdetta.
Minusta ap haluaa hyötyä miehestä ja kun tämä ei fiksuna siihen suostu, alkaakin papatus, että miehessä on vikaa. Entä jos olisi toisin: mies haluaisi, että nainen maksaa kaiken, leffailtana ostattaa naisella karkkipussin, mutta syö sen yksin, kahvilassa ei ole koskaan rahaa mukana, kaupassa ei käy jne. Sekö olisi mukavampi vaihtoehto?
Ap on löytänyt miehen, jolle taloudellinen tasa-arvo on tärkeä. Suomesta valitettavasti löytyy tuhansia naisia, joille tasa-arvo on sitä, että mies maksaa ja nainen kuluttaa.
[/quote]
Tässä taloudellisen tasa-arvon maassa naisen euro on 80senttiä.
[/quote]
Ja silläkö perusteella miehen täytyy maksaa naisen namit?
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 18:17"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 18:11"]
Mies on siis ihana, mutta ei maksa puolestasi? Eli olet hakemassa ensisijaisesti oikeutta miehen pankkitiliin ja vasta sitten pohdit tasa-arvoista parisuhdetta.
Minusta ap haluaa hyötyä miehestä ja kun tämä ei fiksuna siihen suostu, alkaakin papatus, että miehessä on vikaa. Entä jos olisi toisin: mies haluaisi, että nainen maksaa kaiken, leffailtana ostattaa naisella karkkipussin, mutta syö sen yksin, kahvilassa ei ole koskaan rahaa mukana, kaupassa ei käy jne. Sekö olisi mukavampi vaihtoehto?
Ap on löytänyt miehen, jolle taloudellinen tasa-arvo on tärkeä. Suomesta valitettavasti löytyy tuhansia naisia, joille tasa-arvo on sitä, että mies maksaa ja nainen kuluttaa.
[/quote]
Tässä taloudellisen tasa-arvon maassa naisen euro on 80senttiä.
[/quote]
Näin on todennäköisesti siksi, että nainen käy töissä huvikseen, mies elättääkseen itsensä ja naisen.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 18:20"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 18:17"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 18:11"]
Mies on siis ihana, mutta ei maksa puolestasi? Eli olet hakemassa ensisijaisesti oikeutta miehen pankkitiliin ja vasta sitten pohdit tasa-arvoista parisuhdetta.
Minusta ap haluaa hyötyä miehestä ja kun tämä ei fiksuna siihen suostu, alkaakin papatus, että miehessä on vikaa. Entä jos olisi toisin: mies haluaisi, että nainen maksaa kaiken, leffailtana ostattaa naisella karkkipussin, mutta syö sen yksin, kahvilassa ei ole koskaan rahaa mukana, kaupassa ei käy jne. Sekö olisi mukavampi vaihtoehto?
Ap on löytänyt miehen, jolle taloudellinen tasa-arvo on tärkeä. Suomesta valitettavasti löytyy tuhansia naisia, joille tasa-arvo on sitä, että mies maksaa ja nainen kuluttaa.
[/quote]
Tässä taloudellisen tasa-arvon maassa naisen euro on 80senttiä.
[/quote]
Ja silläkö perusteella miehen täytyy maksaa naisen namit?
[/quote]
Tottakai ja mieluiten niin ettei miehelle jää yhtään namia.
Minun veljeni oli avoliitossa äärimmäisen pihin naisen kanssa. Lapsien hankinnan jälkeen he ostivat asunnon, joka laitettiin muka käytännön syistä naisen nimille. Eron tullessa nainen piti asunnon ja ihan kaiken muunkin ja veljeni jäi puille paljaille. En menisi ikinä yhteen pihin ihmisen kanssa!
ei auta kuin keskustella miehen kanssa asiat halki, ennenkuin mitään perhettä alatte perustamaan!!
voihan olla että sen jälkeen mies alkaa ajatella rahojenne olevan yhteisiä, kun teillä on yhteinen perhe. silloinhan se on ihan ok, jos molemmat on säästäväisiä, ja samat ajatukset rahan käytöstä.
Jos taas perheessä on kullakin jotain omia rahoja, niin vaikeaksi menee, voi olla eri taloudelliset tilanteet eri perheenjäsenillä, missä ei ole mitään järkeä!
tai jos toinen on tuhlari ja toinen pihi, niin ei toimi myöskään se kombo!!!
Seurustelin kerran pihin miehen kanssa.
Minä: "En oikein pidä tatuoinneista, hyvä ettei sinulla ole yhtään."
Mies: "Ei ole. Eikä tule."
Minä: "Hyvä! :)"
Mies: "Siis tajuatko mitä ne MAKSAA??!!!??"
Mihinkään ei koskaan voitu mennä, kun kaikki maksoi. :D En suosittele!
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 18:19"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 17:19"]
Perheessä ei voida elää sen mukaan, että kaikki tasataan 50-50. Pitää pysytyä joustamaan tilanteen mukaan ja ajatella asioita yhteisestä vinkkelistä - ei "mun rahat -sun rahat" periaatteella. Piheys on huolestuttavaa, mutta myös sen mukanaantuoma ehdottomuus ja kyvyttömyys tehdä kompromisseja yhteisen hyvän eteen. Todennäköisesti huomaat itse maksavasi koko ajan kaikesta, kun toinen hautoo "pesämunaansa", katkeroidut, koska suhde on vuorovaikutusta, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Et voi itse pysyä anteliaana ja joviaalina ihmisenä tuollaisen visukintun vaikutuspiirissä. Alat vääjäämättä kokea itsesi hyväksikäytetyksi, jos toinen vain kerää itselleen antamatta mitään=Liian itsekäs mies perustamaan perhettä.
[/quote]
Miksi ap:n ei tarvitse maksaa omia menojaan, joista hän on itse päättänyt? Tai miksi miehen pitää ne maksaa sillä perusteella, että he ovat perhe.
Jos ap haluaa karkkeja, niin aina voi ostaa oman pussillisen, josta voi tarjota toiselle, jos haluaa. Pakko ei ole. Sama miehen rahojen kanssa: ne ovat hänen ja hän voi itse aikuisena ihmisenä päättää, käytetäänkö ne mihin. Perhe-elämä ei tarkoita sitä, että mies tuo rahat taloon ja nainen sanoo, mihin ne käytetään.
[/quote]
Ap tässä. Kysehän ei ole karkeista eli toisin sanoen ylimääräisestä. Se oli vain esimerkki miehen pilkuntarkkuudesta. Onko mielestäsi normaalia ostaa karkkipussi puoliksi ja sitten jakaa se täsmälleen kahtia? Mitä teet jos pussissa on 21 karkkia, kumpi saa ylimääräisen vai laitetaanko se saksilla kahtia?
Perhe-elämä ei tarkoita sitä että mies tienaa ja nainen kuluttaa. Mutta perhe-elämä tarkoittaa sitä että menot katsotaan yhteisiksi. Tottakai molempien täytyy niihin osallistua mutta miten toimitaan JOS toisen tulot tippuvat huomattavasti jostain syystä? Lapsettomana pariskuntana menojen jakaminen on helppoa mutta miten sitten kun on lapsia ja heitähän ei voi tilata tietynlaisena. Lapsi voi sairastella tai olla vammainen, joka tarvitsee täysipäiväistä kotihoitoa pitkään. Tapellaanko sitten kumpi joutuu jäämään kotiin ja elämään köyhää elämään vain kaurapuuron voimalla koska muuhun ei ole varaa? Kun samaan aikaan toinen tuloinen porskuttaa niinkuin ennenkin? Vaihdetaanko vuoden kuluttua rooleja? Minä menen töihin ja mies jää kotiin kaurapuuron kera? Ja suurimmassa osassa se lapsen hankkiminen on ollut molempien päätösvallassa (sinä kun kirjoitit siitä itse maksat ne menot mitkä päätät).
Voisitko ystävällisesti vastata tähän?
Pihiys tai tollanen ihme tarkkuus jakaa kaikki tasan on kyllä todella outoa. Yleensä pihiys vielä pahenee vanhemmiten (tästä eräs sukulaismieheni on hyvä esimerkki). Mä en kyllä lähtis ikinä mihinkään suhteeseen miehen kanssa, joka ei ikinä tarjois vaikkapa illallista. Musta on noloa alkaa jakaa jotain laskuja. Se maksaa, joka kutsunut.
Onhan se ihan eri asia, että jos toinen vaan haluaa karkkeja, ja toinen sitten sen ostaisi syömättä itse yhtään, kuin se että molemmat haluavat karkkeja, maksavat sen pussin puoliksi, ja sitten ne karkit jaetaan tasan ennen elokuvaa, eli mies varmistaa että nainen ei saa esimerkiksi yhtä karkkia enemmän kuin hän. Toisilleen kateelliset lapset tekevät noin, ei aikuiselle ihmiselle ole elämän suurin asia se että jos toinen saa yhden karkin sun omista.
Seurusteluaikoina olen kuvitellut, että jos mies pyytää naista treffeille, niin perinteisesti mies maksaa, samaan tapaan kuin esimerkiksi jos minä pyydän ystäviäni kylään meille, minä ostan kaikki tarjottavat itse, enkä oleta että vieraani maksavat oman osuutensa, tietyt kohteliaisuus- ja vieraanvaraisuussäännöt menevät taloudellisuuden ohi. Tottakai nainenkin voi "viedä" miehen treffeille, yleensä vaan mies tienaa enemmän, ja näin ollen hänellä on paremmin varaa viedä nainen treffeille, nainen toki panostaa omalta osaltaan ostamalla itselleen uudet vaatteet, meikit, kampaaja ym. valmistautuminen, että mies saa näin "vastinetta" rahalleen.
Yhteisessä taloudessa taas on idea juuri se, eli yhteinen talous, varsinkin jos lapsia tulee mukaan kuvioon, ei perheen sisällä voi olla kahta erilaista elintasoa, vaan yksi yhteinen, kuten yhteisiä ovat lapsetkin, yhdessä ollaan rikkaita tai köyhiä. Lasten etu menee aina aikuisten edun edelle.
Jos ihminen ei ole valmis uhraamaan rahojaan perheen eteen, on parempi olla perustamatta perhettä, on kaikkien osapuolten edun mukaista että se pihi ihminen nautiskelee ihan itsekseen vaan rahoistaan, kuten Roope Ankka, ui rahassa, kierii rahassa, eikä anna kenellekään penniäkään, koskaan, koska muuten köyhäintalo uhkaa.
No en kyllä nähnyt aloituksessa mitään sairaalloista nuukuutta. :) Tosi nuukat eivät käy kahviloissa eivätkä maksa mistään videonvuokrauksesta, kun kahvia voi keittää kotonakin ja leffoja saa kirjastosta ihan ilmaiseksikin.
Ennemminkin miehesi on tarkka vastavuoroisuudesta ja tasapuolisuudesta tai jotain sellaista. Saita ihminen ei myöskään tulisi omalla kustannuksellaan pyyteettömästi auttamaan muita.
Ehkä miehesi käytös on hänen mielestään reiluutta. Tai ehkä hänellä on ikävä kokemus edellisestä parisuhteesta, jossa on joutunut lypsettäväksi.
En myöskään tekisi kovin pitkälle meneviä päätelmiä mahdollisesta tulevasta perhe-elämästä sen perusteella, että mies jakaa karkkipussin namit tasan. :D Toki niistä raha-asioista pitää ja kannattaa puhua. Ja ei ole kovin vaikeaa ehdottaa, että mitä jos jatkossa toinen aina maksaisi vuorovedoin KOKO kahvilakäynnin.
Jossain määrin voin kyllä samaistua aloituksen mieheen. Olen itse varakas ja isotuloinen (nainen tosin), ja kyllä mulla olisi suuri kynnys tarjota uudelle puolisoehdokkaalle mitään lounasta enempää. Ei se silti tarkoita sitä, ettenkö voisi maksaa yksin kokonaan perheen yhteistä asuntoa tai lomamatkaa. Näkisin tuossa siis tosi iso eron treffikumppanin ja puolison välillä.
Ap:n miesystävä vaikuttaa rationaaliselta tyypiltä, joka varmaan mielelläänkin puhuu raha-asioista ja budjetista. Ehdottomasti kannustan puhumaan rahankäytöstä, eikä missään nimessä tekemään hassuja päätelmiä siitä, "kuinka kierre syvenee syvenemistään".
En lähtisi tuommoisen kanssa yhdessä asustelemaan, hankalaa tulee. Laskekaa vaikka huviksenne, mitä tulee maksamaan yhden lapsen hankinta niin, että pidät perhevapaita, kunnes lapsi on 1,5v. Hoitovapaalla ei juurikaan makseta mitään puoliksi. Ja tuo ihan vaan "ääripää", elämässä tulee eteen ihan perusjuttuja, flunssaa, yllättäviä lääkärikäyntejä (esim. hammaslääkäri harvoin on budjetoitu menoerä)... Vaatiiko tuommoinen mies sulta, kun ensin olet ollut kuumeessa viikon, rahat takaisin buranasta? Sulla on hammassärkyä ja pakko päästä hammaslääkäriin, mutta sun palkkapäivään viikko? Mies ei maksa tuota kulua, koska se on sun hammas? Samassa taloudessa pitää voida ajatella muutakin kuin omaa napaansa.
Tähän vertailun vuoksi, mulla on ex-miehen kanssa edelleen "yhteinen" kukkaro. Toki meillä on yhteiset lapset, mutta välillä on silti auttanut, hakenut mun migreenilääkkeet omilla rahoillaan, ostanut mulle kylppäriin lampun, kun on lukenut öisen facekirouksen.. ei ole pyydellyt rahoja, vastavuoroisesti olen saattanut lapsia hakiessani viedä hälle kaupasta jotain ruokaa, pistänyt joskus bensarahaa tilille, maksanut kahvitteluja. Ei ole pennejä laskettu eikä toistemme rahoilla elellä, mutta tietynlainen vastavuoroisuus toimii.
Mun mielestä toi kulttuuri että miehen pitäisi tarjota naiselle kuuluu vähän kehittymättömämpiin maihin. Ihan kaunis romanttinen tapa toki, mutta antaa vähän epämääräisen kuvan naissukupuolen asemasta.
On kuitenkin suuri ero sillä että maksaa kaiken suurin piirtein puoliksi, kuin että aikuinen mies laskee karkkejaan. :D
"En myöskään tekisi kovin pitkälle meneviä päätelmiä mahdollisesta tulevasta perhe-elämästä sen perusteella, että mies jakaa karkkipussin namit tasan. :D Toki niistä raha-asioista pitää ja kannattaa puhua. Ja ei ole kovin vaikeaa ehdottaa, että mitä jos jatkossa toinen aina maksaisi vuorovedoin KOKO kahvilakäynnin."
Ei tuollainen karkkien laskeminen ole aikuisen ihmisen puuhaa, mieti nyt ihan oikeasti! Eikä tuollainen ihminen voisi mitään koko kahvilakäyntiä maksaa koskaan, koska sehän voisi mennä niin että kun naisen vuoro on maksaa, hän ottaakin halvemman pullan kuin silloin miehen maksuvuorolla, ja sehän olisi epäreilua ryöstöä.
Näin juhannuksen alla on hyvä kertoa tarina narsistisesta ex-avopuolisostani!
Mentiin juhannukseksi mökille ja tietenkin kaupan kautta. Yhdessä iloisesti työnneltiin kärryjä ja poimittiin mukaan patongit, tuorejuustot, salaatit sekä nakit. Kassoille kun mentiin, tasattiin ruuat kärrystä liukuhihnalle kuta kuinkin puoliksi. Sanottakoot että minä maksoin 70e ja hän 55e.
Juhannuksen jälkeen saavuttiin takaisin kaupunkiin ja ensimmäinen asia mitä aloin tehdä oli purkaa märkiä pyyhkeitä mökkikasseista. Hänen ensimmäinen asia oli vetäistä hänen maksamien ostoksien (55e) kuitti taskusta ja alkaa yliviivaamaan huomiotussilla kuitista ruokia joita hän ei ollut syönyt (esim. yhdessä tuumin päätettiin ostaa syötäväksi patonkia, mutta hänelle ei sitten mökillä patonki maistunutkaan). Alkoi aivan pokkana penäämään minulta näiden ruokien yhteenlaskettua summaa!
Tämä tarina on vain yksi surullinen esimerkki meidän suhteesta jossa olin pitkään ahdistunut ja onneton ennenkuin uskalsin pakata kamppeeni ja etsiä uuden kodin. Olin suhteessa miehelleni vain hyödyke (yritti vielä 2vuotta eron jälkeen periä minulta rahaa hänen Kelalaskuihinsa, koska olimme kuulemma siihen aikaan asuneet yhdessä mitä takaisin perintä koski). Tutut varmaan tunnistaa joten terveisiä Espooseen!
AP, en epäile ettet rakasta miestäsi, mutta ennen kuin hänellä on terve suhde rahaan, älä muuta! Jos hän tulee olemaan tuollainen aina, älä muuta koskaan.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 18:59"]
No en kyllä nähnyt aloituksessa mitään sairaalloista nuukuutta. :) Tosi nuukat eivät käy kahviloissa eivätkä maksa mistään videonvuokrauksesta, kun kahvia voi keittää kotonakin ja leffoja saa kirjastosta ihan ilmaiseksikin.
Ennemminkin miehesi on tarkka vastavuoroisuudesta ja tasapuolisuudesta tai jotain sellaista. Saita ihminen ei myöskään tulisi omalla kustannuksellaan pyyteettömästi auttamaan muita.
Ehkä miehesi käytös on hänen mielestään reiluutta. Tai ehkä hänellä on ikävä kokemus edellisestä parisuhteesta, jossa on joutunut lypsettäväksi.
En myöskään tekisi kovin pitkälle meneviä päätelmiä mahdollisesta tulevasta perhe-elämästä sen perusteella, että mies jakaa karkkipussin namit tasan. :D Toki niistä raha-asioista pitää ja kannattaa puhua. Ja ei ole kovin vaikeaa ehdottaa, että mitä jos jatkossa toinen aina maksaisi vuorovedoin KOKO kahvilakäynnin.
Jossain määrin voin kyllä samaistua aloituksen mieheen. Olen itse varakas ja isotuloinen (nainen tosin), ja kyllä mulla olisi suuri kynnys tarjota uudelle puolisoehdokkaalle mitään lounasta enempää. Ei se silti tarkoita sitä, ettenkö voisi maksaa yksin kokonaan perheen yhteistä asuntoa tai lomamatkaa. Näkisin tuossa siis tosi iso eron treffikumppanin ja puolison välillä.
Ap:n miesystävä vaikuttaa rationaaliselta tyypiltä, joka varmaan mielelläänkin puhuu raha-asioista ja budjetista. Ehdottomasti kannustan puhumaan rahankäytöstä, eikä missään nimessä tekemään hassuja päätelmiä siitä, "kuinka kierre syvenee syvenemistään".
[/quote]
Mutta sinä kuitenkin tarjoaisit sen lounaan? Ap:n mies ei tarjoaisi.
Kamalaa sanoa, mutta itse jäätyisin kerrassaan jääpuikoksi, jos näkisin aikuisen miehen jakamassa pikkutarkasti karkkeja tasan. En pääsisi yli siitä. Kertakaikkinen turn off. Ajattelisin vaan, että onkö hän viisivuotias.
Luin kerran tällaisen vanhan aforismin: "Pihiys nuoressa ihmisessä on merkki sielun äärimmäisestä surkastuneisuudesta". Vai olisiko hänellä sitten joku "kaikki tasan" pakkomielle, jolle ei mitään voi?
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 19:21"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 18:59"]
No en kyllä nähnyt aloituksessa mitään sairaalloista nuukuutta. :) Tosi nuukat eivät käy kahviloissa eivätkä maksa mistään videonvuokrauksesta, kun kahvia voi keittää kotonakin ja leffoja saa kirjastosta ihan ilmaiseksikin.
Ennemminkin miehesi on tarkka vastavuoroisuudesta ja tasapuolisuudesta tai jotain sellaista. Saita ihminen ei myöskään tulisi omalla kustannuksellaan pyyteettömästi auttamaan muita.
Ehkä miehesi käytös on hänen mielestään reiluutta. Tai ehkä hänellä on ikävä kokemus edellisestä parisuhteesta, jossa on joutunut lypsettäväksi.
En myöskään tekisi kovin pitkälle meneviä päätelmiä mahdollisesta tulevasta perhe-elämästä sen perusteella, että mies jakaa karkkipussin namit tasan. :D Toki niistä raha-asioista pitää ja kannattaa puhua. Ja ei ole kovin vaikeaa ehdottaa, että mitä jos jatkossa toinen aina maksaisi vuorovedoin KOKO kahvilakäynnin.
Jossain määrin voin kyllä samaistua aloituksen mieheen. Olen itse varakas ja isotuloinen (nainen tosin), ja kyllä mulla olisi suuri kynnys tarjota uudelle puolisoehdokkaalle mitään lounasta enempää. Ei se silti tarkoita sitä, ettenkö voisi maksaa yksin kokonaan perheen yhteistä asuntoa tai lomamatkaa. Näkisin tuossa siis tosi iso eron treffikumppanin ja puolison välillä.
Ap:n miesystävä vaikuttaa rationaaliselta tyypiltä, joka varmaan mielelläänkin puhuu raha-asioista ja budjetista. Ehdottomasti kannustan puhumaan rahankäytöstä, eikä missään nimessä tekemään hassuja päätelmiä siitä, "kuinka kierre syvenee syvenemistään".
[/quote]
Mutta sinä kuitenkin tarjoaisit sen lounaan? Ap:n mies ei tarjoaisi.
[/quote]
Kyllä minä lounaan ja kahvit tarjoaisivat milloin vain. :D Ei se nyt niin pilkuntarkkaa ole. Mutta jos toinen ei koskaan vastavuoroisesti tarjoutuisi maksamaan, niin olettaisin hänen kyllä olevan ketjussa käytetyn termin mukaisesti olevan silkka narsisti. ;)
Tää ketju on oikeesti ihan älytön... Ap ei ole antanut mitään muuta esimerkkejä kuin nuo kahvilat ja karkkipussit, eikä ole edes avannut suutaan siitä, että asia häntä hiertää. Silti täällä on tehty vaikka ja mitä ennustuksia ja diagnooseja - miehen sairaudesta ja poikkeavuudesta, ei edes nyhveröstä ap:sta. :D
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 18:55"]
Onhan se ihan eri asia, että jos toinen vaan haluaa karkkeja, ja toinen sitten sen ostaisi syömättä itse yhtään, kuin se että molemmat haluavat karkkeja, maksavat sen pussin puoliksi, ja sitten ne karkit jaetaan tasan ennen elokuvaa, eli mies varmistaa että nainen ei saa esimerkiksi yhtä karkkia enemmän kuin hän. Toisilleen kateelliset lapset tekevät noin, ei aikuiselle ihmiselle ole elämän suurin asia se että jos toinen saa yhden karkin sun omista.
Seurusteluaikoina olen kuvitellut, että jos mies pyytää naista treffeille, niin perinteisesti mies maksaa, samaan tapaan kuin esimerkiksi jos minä pyydän ystäviäni kylään meille, minä ostan kaikki tarjottavat itse, enkä oleta että vieraani maksavat oman osuutensa, tietyt kohteliaisuus- ja vieraanvaraisuussäännöt menevät taloudellisuuden ohi. Tottakai nainenkin voi "viedä" miehen treffeille, yleensä vaan mies tienaa enemmän, ja näin ollen hänellä on paremmin varaa viedä nainen treffeille, nainen toki panostaa omalta osaltaan ostamalla itselleen uudet vaatteet, meikit, kampaaja ym. valmistautuminen, että mies saa näin "vastinetta" rahalleen.
Yhteisessä taloudessa taas on idea juuri se, eli yhteinen talous, varsinkin jos lapsia tulee mukaan kuvioon, ei perheen sisällä voi olla kahta erilaista elintasoa, vaan yksi yhteinen, kuten yhteisiä ovat lapsetkin, yhdessä ollaan rikkaita tai köyhiä. Lasten etu menee aina aikuisten edun edelle.
Jos ihminen ei ole valmis uhraamaan rahojaan perheen eteen, on parempi olla perustamatta perhettä, on kaikkien osapuolten edun mukaista että se pihi ihminen nautiskelee ihan itsekseen vaan rahoistaan, kuten Roope Ankka, ui rahassa, kierii rahassa, eikä anna kenellekään penniäkään, koskaan, koska muuten köyhäintalo uhkaa.
[/quote]
Mutta olethan sitten myös sitä mieltä, että kotona oleva puoliso - yleensä nainen - tekee kaikki kotityöt, siivoukset, ruuanlaitot, lastenhoidot jne., koska miehellä paremmin ansaitsevana on oikeus saada rahoilleen vastinetta.
Ja jos nainen ei voi olla menemättä töihin vaan vaatii miestä uhraakaan rahansa perheen eteen (suomennos: antamaan naiselle mahdollisuuden laiskotella), niin silloin perhe on olemassa vain siksi, että naisen ei tarvitse kantaa mitään vastuuta perheestä.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 18:11"]
Mies on siis ihana, mutta ei maksa puolestasi? Eli olet hakemassa ensisijaisesti oikeutta miehen pankkitiliin ja vasta sitten pohdit tasa-arvoista parisuhdetta.
Minusta ap haluaa hyötyä miehestä ja kun tämä ei fiksuna siihen suostu, alkaakin papatus, että miehessä on vikaa. Entä jos olisi toisin: mies haluaisi, että nainen maksaa kaiken, leffailtana ostattaa naisella karkkipussin, mutta syö sen yksin, kahvilassa ei ole koskaan rahaa mukana, kaupassa ei käy jne. Sekö olisi mukavampi vaihtoehto?
Ap on löytänyt miehen, jolle taloudellinen tasa-arvo on tärkeä. Suomesta valitettavasti löytyy tuhansia naisia, joille tasa-arvo on sitä, että mies maksaa ja nainen kuluttaa.
[/quote]
Tässä taloudellisen tasa-arvon maassa naisen euro on 80senttiä.