Lue keskustelun säännöt.
Harkisenko yhteenmuuttoa tai perheenperustamista pihin miehen kanssa? ov
09.06.2014 |
Olen nyt seurustellut 7kk ja suhteessa eteneminen on tullut ajankohtaiseksi. Mies on muuten ihana mutta äärimmäisen tarkka rahasta. Pihi -sana on ehkä vääränlaisesti sanottu, pikemminkin hyvin tarkka siitä että kaikki tulee puoliksi tai kumpikin maksaa omansa. Esim. ostetaan karkkipussi leffailtaa varten, karkit jaetaan ennen leffan alkua tasan puoliksi. Leffavuokra maksetaan aina vuorotellen. Ravintolassa katsoo tarkkaan että hänen laskussaan on vain hänen eväänsä. Kerran kävimme kahvilla ja mies unohti lompakon autoon. Löysi taskun pohjalta pari kolikkoa joilla maksoi paljaan kahvinsa, ei antanut minun tarjota edes leivosta. Nyt joku tietysti miettii mikä tässä on ongelmana tai pitää minua siipeilijänä. Siitä ei ole kyse, olen omalla palkalla toimeentuleva nainen. Minua enemmmänkin häiritsee se että jos muutamme yhteen, perustamme perheen, laitetaanko kaikki menot edelleen pikkutarkasti puoliksi? Jos esim. hän hakee äitini lentoasemalta autollaan, pitääkö hänelle maksaa bensaraha metrilleen ja ylimääräistä renkaidenkulumisen vuoksi? Entä jos jotain tapahtuu, toinen vaikka joutuu työttömäksi tai sairastuu vakavasti ja tulot tippuvat reilusti. Kirjataanko jokainen leipäpala muistiin ja sitten maksetaan kun on enemmän rahaa? Tai eletäänkö perheessä kahta elintasoa jos toisen tulot nousevat ylenemisen vuoksi?
Vai olenko minä ihan tyhmä kun mietin näitä?
Kommentit (108)
Älä hyvä ihminen tee niin suurta virhettä! Jo pelkästään se, että mietit tuota ja kyseenalaistat ennakkoon, on varma merkki teidän yhteensopimattomuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee ap testi: seuraavan kerran osta itsellesi oma karkkipussi ja syö se hitaasti nautiskellen. Katso, alkaako mies kinuamaan sun karkkeja sen jälkeen kun on syönyt omansa.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 21:03"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 20:49"]
Ap, olet fiksu nuori nainen. Myös minun neuvoni on: tiedän että mielesi tekisi muuttaa rakastamasi miehen kanssa yhteen ja aloittaa hänen kanssaan yhteinen elämä. Mutta päässäsi soi hälytyskellot. Ole kiltti ja kuuntele niitä ja mieti, todella mieti. Minulla on kokemusta tästä aiheesta ja se ei päättynyt hyvin!
Minun eksäni oli siis myös todella pihi ja se ilmeni juuri tuollaisena että kaikki piti jakaa puoliksi. Laitoimme esim. saman määrän rahaa käytettäväksi ruokaan joka kuukausi, josta ostettiin ruoat. Käytännössä minä maksoin ruoasta siis enemmän, kuin mitä yksinasuvana, koska mieshän söi enemmän kuin minä.
Asumiskulut meni myös puoliksi, silloinkin kun olin työttömänä, äitiyslomalla (kyllä, hänen lapsensa siis kyseessä), tai töissä mutta pienemmällä palkalla.
Pahimmillaan tilanne oli se, että mies ei voinut ostaa lapselle talvihaalaria, kun kylmät ilmat yllättäen tulivat, kun "tämä on odottamaton meno, en ole ehtinyt valmistautua tähän". Ja itselleen oli ostellut juuri sillä viikolla yhtä jos toista kallista n. 200 eurolla. Lopputulos: minä maksoin lapselle YKSIN koko repertuaarin talvivaatteita ja olin itse ollut yhtä varautumaton siihen että todella kylmä ilma tulisi jo lokakuussa. Yli sata euroahan siihen meni, mun pienituloisen taskuista. Olin vielä äitiyslomalla silloin. Voin sanoa että katkeruus alkoi kasvaa sisällä, olisin tarvinnut mieheltä vähän apua.
Perheessämme myös syötiin epätasapainoisesti. Mulle jäi paljon vähemmän rahaa ostaa mitään hyvää syötävää esim. parempaa rahkaa tai kylmäsavustettua kalaa joka on kallista (näihin ei saanut ottaa rahaa siitä meidän yhteisestä ruokarahastosta) kun miehellä oli yllinkyllin rahaa ostaa mitä mieli teki syödä. joskus jos oli anteliaalla päällä, saatoin itsekin saada lapsen kanssa lusikallisen maistaa jotain miehen ostamaa herkkua mutta ei kovin usein, ehkä kerran kolmessa kuukaudessa.
Nyt olemme eronneet ja juuri eksäni hehkutti minulle "musta on tullut paljon anteliaampi rahan kanssa. Ostin lapselle jopa kirjan kaupasta kun hän pyysi sitä". Sallikaa mun nauraa! Nykyinen poikaystäväni ostelee lapselleni ruokaa ja on antanut lapselle tablettitietokoneen leikkikäyttöön. Eikä pyydä rahaa siitä hyvästä, leiki martyyria eikä edes odota kehuja.
Jos olisin tiennyt miten sairas ihminen eksä oli saituutensa takia, en olisi ikinä alkanut hänen kanssaan suhteeseen. Mutta olin 21-vuotias ja korvia myöten rakastunut, kyllä olin tyhmä. Olen myös sitä mieltä, että tuollainen äärimmäisyyksiin menevä saituus on todella merkki jonkinlaisesta arvomaailman häiriöstä tai psykologisesta ongelmasta.
Piheys alkoi myös seurustelun aikana näkyä vähitellen eksässäni, ja yhteenasuminen pahensi sitä. Vika tikki oli kuitenkin lapsenhankinta, silloin ongelmat oikeasti repesivät käsiin.
Ap, mieti vielä mihin olet ryhtymässä. Minulla on sellainen olo, että ansaitset jotain paljon parempaa, ja sellaista varmasti tulet saamaan.
[/quote]
Miksi et sanonut miehelle ihan suoraa, että haluat vain hänen rahansa? Olet aika kamala materialisti, jos näet miehessä vain sen, paljonko hän sinuun tai lapseen sijoittaa. Talvikamppeiden osto on lokakuussa jo monin eri tavoin myöhäistä, joten et ehkä koskaan käynyt edes kaupassa vai?
[/quote]
Kävin kaupassa ostamassa ne talvivaatteet kuten tekstissä kerroin, muutenhan lapsi olisi paleltunut kuoliaaksi. Lapsen isä olisi ostanut ne vasta sitten kun seuraava palkka olisi tullut hänelle, ettei "tarvisi venyttää penniä" kuten asian ilmaisi, vaikka hänellä oli silloin n. 30 000 euron säästöt. Hänen rahojaan en missään vaiheessa halunnut, vaan toivoin että olisi osallistunut edes oman lapsensa elinkustannuksiin.
7 kk. Jäitä hattuun tai paremminkin sinne. Seurustelkaa 77 kuukautta. Sekään ei ole paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustele miehen kanssa tästä asiasta, ap. Päätöstä ei tosiaan kannata tehdä sen mukaan, mitä mieltä me muut olemme. Itselläni on myös ns. pihi mies, mutta se sopii mulle, koska olen itsekin pihi. Karkkipussin karkkeja emme sentään laske tasan, mutta voin kuvitella, että seurusteluaikana olisi voitu sekin tehdä. Naimisissa ollaan nyt oltu yli 10 vuotta eikä mulla ole ollut valittamista raha-asioista.
Itse tunnet kumppanisi paremmin kuin kukaan meistä.
Minun mieheni on aivan samanlainen! Olemme olleet kuusi vuotta yhdessä ja asumme yhdessä ja kihloissa, kohta naimisissa. Edelleen jaamme kaiken, erikseen kaikki voipaketit,leivät,KAIKKI. Ihan senteistä on kyse, jos olen velkaa vaikka neljä euroa jos pyysin vaikka jäätelöä kun mies oli kaupassa, hän pyytää rahan HETI kaupasta tultua, ja jos minulla on esim 3,90 antaa hän sanoo "hei tästä puuttuu kymmenen senttiä!" Sanon että ei nyt ole enempää käteistä, sitten hän kirjaa sen kymmenen senttiä johonkin lapulle ettei se vaan unohdu! :D
onhan tämä aika rasittavaa mutta muuten meillä menee niin hyvin. Jos hän heittää minut johonkin niin bensakulut laskee tarkasti ja joudun ne aina maksamaan, ei poikkeuksia. vaikka olen ollut joskus hyvin sairaana ja sairaalaan ajanut niin alkaa heti niistä bensakuluista puhumaan... Aina joudun ne maksamaan, oli tilanne mikä vaan, ja vaikka kulut olisi vaivainen euro.
ravintoloissa aina kumpikin maksaa omat, hän on tästä hyvin tarkka. Ja joululahjat, synttärilahjat jne hän sanoo että niiden kuuluu maksaa tasan saman verran, joten aina hänen toiveestaan sovimme etukäteen summan jonka lahjan täytyy maksaa, esim 20 tai 40€, ja jos lahjani on esim ollut 18 tai 38€ joudun vielä lisäksi antamaan sen 2€ kolikon :D!
hän on siis ihan hyvässä työssä, ei rikas mutta ihan perus hyvä ok palkka. Hän on sanonut että jos ja kun lapsi/a tulee niin ei aijo maksaa niille mitään!! Hän sanoo että ostaa pelkkää halpisnäkkäriä niille ja sillä saa elää. ollaan tästä ihan vakavasti keskusteltu ja hän ei muuta ruokaa kustantaisi, eikä yhtäkään lelua ja max yksi asu per lapsi (jonka kulut tietysti jakaisimme:D) ja lapsiraukka joutuisi tätä samaa asua käyttämään AINA, paitsi kun se on pesussa niin alasti odottavat sitä yhtä halpisasua! Näin hänen mukaan. Ei kuulemma lapset tartte mitään leluja, muuta vaatetta, harrastuksia, pesuvehkeitä (pelkkä vesi lapsille..) tai edes pyyhettä (kuivattelevat ilkosillaan).
Kestän kyllä tämän että me kaksi jaamme kaiken, mutta tuo lapsiasia on ihan sairas! Minun pitäisi olla aika rikas että voisin olla sitten rahallisesti Yh...Hän on siis terve kolmekymppinen mies, ei mikään esiteini tai teini. Ja hänen vanhempansa ovat hyvin toimeen tulevia, lähes rikkaita ja hänellä ollut hieno lapsuus sisarensa kanssa matkoilla jne, joten en tiedä mistä tämä hänen ajattelunsa tulee! Vanhemmat ja sisarus ihania normaaleja ihmisiä, hän hullu tämän raha asian kanssa...
Joten jos päätät muuttaa yhteen miehen kanssa, niin kysy häneltä miten lasten kanssa toimitaan :)!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo karkkien jakaminen kuulostaa joltain, mitä tehtiin kuusi vuotiaina siskon kanssa... Ei kai kukaan aikuinen voi tosissaan sitä tehdä?
Entä jos ap ehdottaa, että hän maksaa kaiken? Miten mies silloin suhtautuu? Kieltäytyykö vai ilahtuu?
Vieläkään en ymmärrä, miksi mies ei saisi toimia noin. Eihän hän ole viemässä ap:lta mitään. Hän vain ei anna ap:lle enempää kuin itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 19:38"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 18:55"]
Onhan se ihan eri asia, että jos toinen vaan haluaa karkkeja, ja toinen sitten sen ostaisi syömättä itse yhtään, kuin se että molemmat haluavat karkkeja, maksavat sen pussin puoliksi, ja sitten ne karkit jaetaan tasan ennen elokuvaa, eli mies varmistaa että nainen ei saa esimerkiksi yhtä karkkia enemmän kuin hän. Toisilleen kateelliset lapset tekevät noin, ei aikuiselle ihmiselle ole elämän suurin asia se että jos toinen saa yhden karkin sun omista.
Seurusteluaikoina olen kuvitellut, että jos mies pyytää naista treffeille, niin perinteisesti mies maksaa, samaan tapaan kuin esimerkiksi jos minä pyydän ystäviäni kylään meille, minä ostan kaikki tarjottavat itse, enkä oleta että vieraani maksavat oman osuutensa, tietyt kohteliaisuus- ja vieraanvaraisuussäännöt menevät taloudellisuuden ohi. Tottakai nainenkin voi "viedä" miehen treffeille, yleensä vaan mies tienaa enemmän, ja näin ollen hänellä on paremmin varaa viedä nainen treffeille, nainen toki panostaa omalta osaltaan ostamalla itselleen uudet vaatteet, meikit, kampaaja ym. valmistautuminen, että mies saa näin "vastinetta" rahalleen.
Yhteisessä taloudessa taas on idea juuri se, eli yhteinen talous, varsinkin jos lapsia tulee mukaan kuvioon, ei perheen sisällä voi olla kahta erilaista elintasoa, vaan yksi yhteinen, kuten yhteisiä ovat lapsetkin, yhdessä ollaan rikkaita tai köyhiä. Lasten etu menee aina aikuisten edun edelle.
Jos ihminen ei ole valmis uhraamaan rahojaan perheen eteen, on parempi olla perustamatta perhettä, on kaikkien osapuolten edun mukaista että se pihi ihminen nautiskelee ihan itsekseen vaan rahoistaan, kuten Roope Ankka, ui rahassa, kierii rahassa, eikä anna kenellekään penniäkään, koskaan, koska muuten köyhäintalo uhkaa.
[/quote]
Mutta olethan sitten myös sitä mieltä, että kotona oleva puoliso - yleensä nainen - tekee kaikki kotityöt, siivoukset, ruuanlaitot, lastenhoidot jne., koska miehellä paremmin ansaitsevana on oikeus saada rahoilleen vastinetta.
Ja jos nainen ei voi olla menemättä töihin vaan vaatii miestä uhraakaan rahansa perheen eteen (suomennos: antamaan naiselle mahdollisuuden laiskotella), niin silloin perhe on olemassa vain siksi, että naisen ei tarvitse kantaa mitään vastuuta perheestä.
[/quote]
Kylläpä se juuri näin meillä on mennyt, minä olen tehnyt suurimman osan kotitöistä aina, silloin kun mulla oli oma firma, mies tiskasi kun minä kävin kaupassa ja tein ruuat, siivosin yleensä yksin, mies ehkä tamppasi matot, ei siinä mitään, hyvä kun jotain teki, on kuitenkin raskaassa vuorotyössä, ja tosiaan maksaa asumiseen liittyvät kulut kaikki. Sitten kun jäin työttömäksi sain myös tiskata itse, sitä jatkui aika monta vuotta, saatiin kaksoset, ja minähän sen raskauden, synnytyksen ja lasten hoidon lisäksi tein vielä ne kotityötkin, kun kerran en töissä ollut. Meillä ei ollut tiskikonetta 8 vuoteen.
Lasten saamisen jälkeen olen uupunut, enkä vaan jaksa enää tehdä kaikkia kotitöitä, ja nyt mies on taas alkanut tiskaamaan, tosin muutettiin omakotitaloon jossa oli tiskikone. Ja mies on alkanut jopa imuroimaan ja pesemään lattioita, aluksi se tuntui pahalta, mutta toki se on pääasia että joku sen tekee. Saattaa olla että pian pääsen töihin, ja sitten ei täällä kotona tulekaan niin paljon sotkua kun lapset menee päiväkotiin, luulen että kyllä meillä mennään näin vastedeskin että minä teen kotitöistä suuremman osuuden koska en tule koskaan tienaamaan samaa kuin mies. Jos mies joutuu sairaseläkkeelle, niin sitten saa ottaa isomman vastuun kotitöistä, saa opetella pesemään vaikka pyykkiä.
Miksi naisen pitäisi kantaa vastuu sekä kotitöistä, lasten tekemisestä ja hoitamisesta, ja vielä sen lisäksi tienata rahat perheen elatukseen? Mikä rooli miehelle siinä jäisi? Minä ainakin mielelläni käyn töissä ja tulen valmiin ruuan äärelle, ja lähden koska tahansa omiin menoihini ilman että tarvii keltään kysyä että kuka vahtii lapset. Vaatteet ilmestyy puhtaina kaappiin, ja ruoka, vaatteet, kengät, kodinkoneet ym. ilmestyy kotiin, ihan vaan sillä että antaa pankkikortin.
Jos me ostettais miehen kanssa yhteinen karkkipussi, niin kyllä me jaettais tasan tarkkaan ne karkit sieltä =). Voitais vielä tapella vähän niistä parhaista. Onneksi mies tykkää kuitenkin suklaasta ja mä karkeista, niin ei tarvi tapella samasta tavarasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80, miksi hymiöitä viestissäsi? Onko tuo sinun mielestäsi jotenkin huvittavaa? Onko miehesi ollut tosissaan lapsiasiassa, vai onko syynä että ei missään nimessä koskaan vaan halua lapsia?
Jos tuo kaikki on totta, niin kyllä saat sinäkin lähteä ammattiapua hakemaan henkiseen sairauteesi.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 22:00"]
Entä jos ap ehdottaa, että hän maksaa kaiken? Miten mies silloin suhtautuu? Kieltäytyykö vai ilahtuu?
Vieläkään en ymmärrä, miksi mies ei saisi toimia noin. Eihän hän ole viemässä ap:lta mitään. Hän vain ei anna ap:lle enempää kuin itselleen.
[/quote]
Pihtailijan asenne on vain kestämätön, kun on kysymys yhteiselämästä. Kuka jaksaisi sitä, että jääkaapissa olisi kummallakin "omat" margariinirasiat ym. Tai kuka kestäisi sitä, että toinen menettäisi yöunensa, jos joutuisin "lainaamaan" kamaa hänen hammastahnatuubistaan. Tai jos otan yhden buranan, puoliso olisi jo laskenut, mikä on yhden tabletin kappalehinta?
Tämä on niin lapsellista ja vielä ehkä menee jollain opiskelijaboksissa asuvalla, mutta aikuisen elämässä, jossa on toden totta isompiakin haasteita, se on täysin naurettavaa. Minä en ainakaan "haaskaisi" omaa arvokasta aikaani tuollaiseen luuseriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 21:05"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 21:00"]
Luulen, että mies ei osta ap:n kanssa yhteistä asuntoa, koska ap ei kykene maksamaan lainoja ja toisaalta odottaa, että mies maksaa kaiken.
[/quote]Minulle ei ainakaan tullut sellaista käsitystä että tämä pihi mies olisi varakas tai edes ap:ta paremmin tienaava. Vaikea uskoa että tuollainen saivartelija olisi kovin hyvässä työssä.
[/quote]
Minä ja mies tienataan suurin piirtein saman verran, molemmilla hyvä työ. Pystyn ihan itse lyhentämään asuntolainaa, teen niin tälläkin hetkellä.
Kuten jo aiemmin kerroin pihi-sana ei ole hyvä häntä kuvaamaan. Mies ei ole pihi, hankkii kaiken tarpeellisen, käy leffoissa, ravintoloissa jne. Mutta ongelmana on kaiken maksaminen tasan. Joku jo heittikin että mitä sitten kun saadaan lapsia ja minä olen hoitamassa lasta ja kotia äitiyslomalla. Maksaako mies minulle palkkaa koska minä maksaisin puolet kaikesta mutta hoidan pääosan lapsesta ja kodista? Entä jos jotain tapahtuu ja tippuu kelan rahalle loppuelämäksi?
ap
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 22:00"]
Entä jos ap ehdottaa, että hän maksaa kaiken? Miten mies silloin suhtautuu? Kieltäytyykö vai ilahtuu?
Vieläkään en ymmärrä, miksi mies ei saisi toimia noin. Eihän hän ole viemässä ap:lta mitään. Hän vain ei anna ap:lle enempää kuin itselleen.
[/quote]
Lue aloitusviesti.
ap
Ps. että minua jaksaa rasittaa ihmiset jotka tulee kysymään ketjuun asiaa johon on jo vastattu.
Viestissä 80 on hyvä kuvaus, minkälaista tuollaisen ihmisen kanssa on olla suhteessa. Toki noin saa käyttäytyä, eikä siinä ole mitään moraalisesti väärää, mutta se on sitten eri asia kuka jaksaa tuollaista nipotusta. Itse en todellakaan jaksaisi ja sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että haluaisin mieheni maksamaan enemmän kuluista. Meillä maksetaan myös kulut puoliksi, mutta pikkusummista ei nillitetä ja muutenkin ollaan anteliaita puolin ja toisin.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 18:19"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 17:19"]
Perheessä ei voida elää sen mukaan, että kaikki tasataan 50-50. Pitää pysytyä joustamaan tilanteen mukaan ja ajatella asioita yhteisestä vinkkelistä - ei "mun rahat -sun rahat" periaatteella. Piheys on huolestuttavaa, mutta myös sen mukanaantuoma ehdottomuus ja kyvyttömyys tehdä kompromisseja yhteisen hyvän eteen. Todennäköisesti huomaat itse maksavasi koko ajan kaikesta, kun toinen hautoo "pesämunaansa", katkeroidut, koska suhde on vuorovaikutusta, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Et voi itse pysyä anteliaana ja joviaalina ihmisenä tuollaisen visukintun vaikutuspiirissä. Alat vääjäämättä kokea itsesi hyväksikäytetyksi, jos toinen vain kerää itselleen antamatta mitään=Liian itsekäs mies perustamaan perhettä.
[/quote]
Miksi ap:n ei tarvitse maksaa omia menojaan, joista hän on itse päättänyt? Tai miksi miehen pitää ne maksaa sillä perusteella, että he ovat perhe.
Jos ap haluaa karkkeja, niin aina voi ostaa oman pussillisen, josta voi tarjota toiselle, jos haluaa. Pakko ei ole. Sama miehen rahojen kanssa: ne ovat hänen ja hän voi itse aikuisena ihmisenä päättää, käytetäänkö ne mihin. Perhe-elämä ei tarkoita sitä, että mies tuo rahat taloon ja nainen sanoo, mihin ne käytetään.
[/quote]
No mutta eikö tässä ketjussa juuri ideana ollut keskustella mikä on ok ja mikä ei?
Tietenkään kukaan ei voi pakottaa aikuista ihmistä jakamaan omastaan toiselle aikuiselle ihmiselle, omien lasten kohdalla siihen toki sitten jo lakikin puuttuu.
Mutta ihan turha kenenkään on kiukutella siitäkään, jos se parisuhde sitten kaatuu siihen, että toinen osapuoli ei jaksa katsoa toisen kitsastelua. Yleensä ihmiset, niin miehet kuin naisetkin, haluavat parisuhteen, jossa oikeasti jaetaan asiat, niin kotityöt, taloudelliset asiat kuin rakkauskin. Ei parisuhteen voi ajatella olevan vain hyötysuhde itselle. Tai jos ajattelee, usein joutuu pettymään.
Ja ei, en ole mieheni elätettävä, vaan molemmat käymme töissä, ja yhdessä olemme lapsemmekin hoitaneet. En itsekään haluaisi elättiä vaivoikseni, mutta silloin puhun jo elämäntapatyöttömästä, en ihmisestä, joka on välillä työtön/hoitovapaalla/sairas. Meillä ei ikinä tapella raha-asioista, eikä lasten hoitamisesta.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 22:06"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 19:38"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 18:55"]
Onhan se ihan eri asia, että jos toinen vaan haluaa karkkeja, ja toinen sitten sen ostaisi syömättä itse yhtään, kuin se että molemmat haluavat karkkeja, maksavat sen pussin puoliksi, ja sitten ne karkit jaetaan tasan ennen elokuvaa, eli mies varmistaa että nainen ei saa esimerkiksi yhtä karkkia enemmän kuin hän. Toisilleen kateelliset lapset tekevät noin, ei aikuiselle ihmiselle ole elämän suurin asia se että jos toinen saa yhden karkin sun omista.
Seurusteluaikoina olen kuvitellut, että jos mies pyytää naista treffeille, niin perinteisesti mies maksaa, samaan tapaan kuin esimerkiksi jos minä pyydän ystäviäni kylään meille, minä ostan kaikki tarjottavat itse, enkä oleta että vieraani maksavat oman osuutensa, tietyt kohteliaisuus- ja vieraanvaraisuussäännöt menevät taloudellisuuden ohi. Tottakai nainenkin voi "viedä" miehen treffeille, yleensä vaan mies tienaa enemmän, ja näin ollen hänellä on paremmin varaa viedä nainen treffeille, nainen toki panostaa omalta osaltaan ostamalla itselleen uudet vaatteet, meikit, kampaaja ym. valmistautuminen, että mies saa näin "vastinetta" rahalleen.
Yhteisessä taloudessa taas on idea juuri se, eli yhteinen talous, varsinkin jos lapsia tulee mukaan kuvioon, ei perheen sisällä voi olla kahta erilaista elintasoa, vaan yksi yhteinen, kuten yhteisiä ovat lapsetkin, yhdessä ollaan rikkaita tai köyhiä. Lasten etu menee aina aikuisten edun edelle.
Jos ihminen ei ole valmis uhraamaan rahojaan perheen eteen, on parempi olla perustamatta perhettä, on kaikkien osapuolten edun mukaista että se pihi ihminen nautiskelee ihan itsekseen vaan rahoistaan, kuten Roope Ankka, ui rahassa, kierii rahassa, eikä anna kenellekään penniäkään, koskaan, koska muuten köyhäintalo uhkaa.
[/quote]
Mutta olethan sitten myös sitä mieltä, että kotona oleva puoliso - yleensä nainen - tekee kaikki kotityöt, siivoukset, ruuanlaitot, lastenhoidot jne., koska miehellä paremmin ansaitsevana on oikeus saada rahoilleen vastinetta.
Ja jos nainen ei voi olla menemättä töihin vaan vaatii miestä uhraakaan rahansa perheen eteen (suomennos: antamaan naiselle mahdollisuuden laiskotella), niin silloin perhe on olemassa vain siksi, että naisen ei tarvitse kantaa mitään vastuuta perheestä.
[/quote]
Kylläpä se juuri näin meillä on mennyt, minä olen tehnyt suurimman osan kotitöistä aina, silloin kun mulla oli oma firma, mies tiskasi kun minä kävin kaupassa ja tein ruuat, siivosin yleensä yksin, mies ehkä tamppasi matot, ei siinä mitään, hyvä kun jotain teki, on kuitenkin raskaassa vuorotyössä, ja tosiaan maksaa asumiseen liittyvät kulut kaikki. Sitten kun jäin työttömäksi sain myös tiskata itse, sitä jatkui aika monta vuotta, saatiin kaksoset, ja minähän sen raskauden, synnytyksen ja lasten hoidon lisäksi tein vielä ne kotityötkin, kun kerran en töissä ollut. Meillä ei ollut tiskikonetta 8 vuoteen.
Lasten saamisen jälkeen olen uupunut, enkä vaan jaksa enää tehdä kaikkia kotitöitä, ja nyt mies on taas alkanut tiskaamaan, tosin muutettiin omakotitaloon jossa oli tiskikone. Ja mies on alkanut jopa imuroimaan ja pesemään lattioita, aluksi se tuntui pahalta, mutta toki se on pääasia että joku sen tekee. Saattaa olla että pian pääsen töihin, ja sitten ei täällä kotona tulekaan niin paljon sotkua kun lapset menee päiväkotiin, luulen että kyllä meillä mennään näin vastedeskin että minä teen kotitöistä suuremman osuuden koska en tule koskaan tienaamaan samaa kuin mies. Jos mies joutuu sairaseläkkeelle, niin sitten saa ottaa isomman vastuun kotitöistä, saa opetella pesemään vaikka pyykkiä.
Miksi naisen pitäisi kantaa vastuu sekä kotitöistä, lasten tekemisestä ja hoitamisesta, ja vielä sen lisäksi tienata rahat perheen elatukseen? Mikä rooli miehelle siinä jäisi? Minä ainakin mielelläni käyn töissä ja tulen valmiin ruuan äärelle, ja lähden koska tahansa omiin menoihini ilman että tarvii keltään kysyä että kuka vahtii lapset. Vaatteet ilmestyy puhtaina kaappiin, ja ruoka, vaatteet, kengät, kodinkoneet ym. ilmestyy kotiin, ihan vaan sillä että antaa pankkikortin.
[/quote]
Tätä mä naisena en oikein sitten ymmärrä: Miksi ( muut) naiset ei sitten toimi niin? Miksi valitaan se elätin osa ja ollaan siitä marttyreita? Miksi ei tavoitella muuta kuin sitä hikistä lähärin tutkintoa, ja sitten itketään, kun miehet tienaa enemmän?
Newsflash: nainenkin voi hankkia koulutuksen ja hyvän työpaikan. Ja siitäkin on ihan turha itkeä, että sitten on lapset ihan heitteillä, jos äiti on jotain muuta kuin kaupan kassa. Päin vastoin: kun on työuraa tehtynä ja uralla edettynä, voi paljon helpommin pitää niitä etäpäiviä ja työaikakin on helpommin joustava kuin sellaisissa ammateissa, joissa läsnä on oltava klo 8-16.
Että naiset: ottakaa vastuuta elämästänne ja taloudestanne, älkääkä pusatko niitä lapsia silloin kun ette oikein tiiiiiiä mikä ny kiinnostais ja töitäkään ei huvittaisi tehdä.
PS. Tämä EI tarkoita sitä, etteikö perheen isän pitäisi käyttää ihan samaa määrää rahojaan lapsiinsa ja perheeseensä mitä nainen käyttää. Ja äitiysloman aikaan enemmän.
Mies on siis ihana, mutta ei maksa puolestasi? Eli olet hakemassa ensisijaisesti oikeutta miehen pankkitiliin ja vasta sitten pohdit tasa-arvoista parisuhdetta.
Minusta ap haluaa hyötyä miehestä ja kun tämä ei fiksuna siihen suostu, alkaakin papatus, että miehessä on vikaa. Entä jos olisi toisin: mies haluaisi, että nainen maksaa kaiken, leffailtana ostattaa naisella karkkipussin, mutta syö sen yksin, kahvilassa ei ole koskaan rahaa mukana, kaupassa ei käy jne. Sekö olisi mukavampi vaihtoehto?
Ap on löytänyt miehen, jolle taloudellinen tasa-arvo on tärkeä. Suomesta valitettavasti löytyy tuhansia naisia, joille tasa-arvo on sitä, että mies maksaa ja nainen kuluttaa.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 21:00"]
Luulen, että mies ei osta ap:n kanssa yhteistä asuntoa, koska ap ei kykene maksamaan lainoja ja toisaalta odottaa, että mies maksaa kaiken.
[/quote]Minulle ei ainakaan tullut sellaista käsitystä että tämä pihi mies olisi varakas tai edes ap:ta paremmin tienaava. Vaikea uskoa että tuollainen saivartelija olisi kovin hyvässä työssä.