Puoliso omistaa talon, kuinka jaatte asumiskulut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies asuisi talossa yksin sinne olisi silti oltava vesi- ja sähköliittymät. Maksa siis vain puolet käytetystä sähköstä ja vedestä.

Juu, ja samalla logiikalla vuokralla asuessa toinen pariskunnan puolisko maksaa vuokranantajalle 50% sähköstä ja vedestä, ja toinen 50%. Mitään korvausta kämpässä kiinni olevasta pääomasta ei makseta.

Niin ja harrastetaan seksiä vuokranantajan kanssa ja vuokranantaja myös maleksii asunnossa 24/7?

Yritätkö nyt sanoa että asumiskuluja tai pääoman satsaamattomuutta voi kompensoida seksillä?

Oletko prostituoitu?

-Ap[/quote]

Miten niin ei tule kysymykseen?

Kyllä niitä maatilojakin myydään kaiken aikaa.

Ja mistä muka ap tietää, kuten aloituksessaan sanoo, että avopuolison leski muka tulisi asumaan taloon, jos  mies kuolee.

Harva haluaa niskoilleen mitään maatilaa kaikkine veroineen ja kuluineen ja metsänhoitoineen.[/quote]

Missään vaiheessa en ole kirjoittanut että ex puoliso tulisi asumaan, mutta että hänellä lasten kautta olisi siihen oikeus mitä minulla taas ei ole.

-Ap

Hankala kuvio tuo ap:n kuvaama kyllä. Varsinkin jos maatila on jossain jumalan selän takana.

Itse en haluaisi omistusosuutta tuollaisesta riesasta mistään hinnasta. Eli kai sitten jos mies on täysin ohittamaton tapaus, maksaisin puolikasta käyvästä vuokrasta, ja mies saa sitten hoidella talo-omistuksiaan ja remonttejaan niin kuin parhaaksi katsoo.

Jos omalla kohdalla olisi tuollainen tilanne maksaisin asumiskuluista puolet. Siis vesi, sähkö, jätemaksut. Kiinteistövero ja vakuutukset sekä laina tietty omistaja maksaa. Eli tuosta tulee ehkä parisataa per kk.

Muut elämisen kulut (ruoka yms) puoliksi tai miten nyt sovittekaan. 

Vierailija kirjoitti:

Yhtiövastikkeen, sähkön, veden ja netin voisin maksaa puoliksi, jos asuisin jonkun omistamassa asunnossa

Tässä on sama logiikka kuin siinä, että voisit käyttää toisen omistamaa 50000eur autoa, minkä vuosittaiset vakuutukset, renkaat ja huollot ovat 3000eur, maksamalla puolet ajoissasi kuluvan bensan hinnasta.

Tästä aiheesta on lukuisia ketjuja. Meillä mies omistaa kiinteistön, juoksevat kulut maksetaan puoliksi, pienet remontit ja korjaukset maksetaan puoliksi. Isoja ei vielä ole tarvittu mutta on sovittu että kun niitä tulee (esim lämmitysjärjestelmän vaihto) niin mies maksaa ne ja minä lyhennän hänelle osuuttani vähitellen. Silloin kulut jakaantuvat tasapuolisesti mutta ei ole riskiä että maksan jostain mistä en itse pääse hyötymään (jos tulisikin ero).

Kaffepulla kirjoitti:

Mulla on tämä tilanne jota Ap kuvaa. Lapsia ei ole. Asutaan miehen luona, mutta olen pitänyt oman asuntoni.

En maksa asumisesta miehelle, mutta maksan lähes kaikki meidän ruuat, taloustavarat ja pihan ja puutarhan hoitoon liittyvät asiat, eli ne mitkä on mun vastuulla.

Tiedän, että jos erotaan, lähden tyhjin käsin. En siis laita rahaa kiinni miehen taloon.

Juuri näin se meni meilläkin. Mies oli saanut talon perintönä ja halusi itse maksaa juoksevat kulut, minä vastasin kaikesta muusta niinkuin yllä kerrotaan. Ostin asuntoon myös muutaman kodinkoneen jotka jätin miehelle eron tullessa. En viitsinyt niitä alkaa repiä paikoiltaan. Materiaa se vain on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en todellakaan asuisi toisen omistamassa maksamatta vuokraa. En ole mikään loinen vaan seison omilla jaloillani. Käsitän myös että omistajalla on talossa kiinni älytön määrä (tuottamatonta) pääomaa, ja esimerkin tapauksessa minulla ei olisi kiinni mitään.

Tosin vielä mielummin ostaisin yhdessä jonkin täysin toisen talon 50/50 osuuksin, niin ei ole mitään menneisyyden painolastia, enkä muuttaisi "toisen luo".

Kyseessä on maatila ja siksi sen myyminen ja toisen ostaminen ei tule kyseeseen. Kyselen miten muut ovat vastaavissa tilanteissa asian hoitaneet koska itsellä ei ole kokemusta vastaavasta asumismuodosta lainkaan. Ehdotin miehelle että maksaisin vuokraa, mutta hän itse halusi että osallistun sähkö, vesi ym laskuihin. Olen nyt sitten hoitanut pääasiassa ruokaostoksemme ja sillä omaa osuuttani taloudesta maksanut.

-Ap

Tuossa edellä jo kerroin, kuinka me toimimme eli juoksevat kulut puoliksi. Käytännössä se tehdään niin, että meillä on yhteinen pankkitili, jolle molemmat talletamme kuukausittain saman summan. Sieltä maksetaan asumis-, ruoka- ja yhteisen auton kulut. Ei tarvitse laskeskella minkä verran kumpikin on milloinkin maksanut asumisestaan ja elämisestään. Ja tosiaan pienet rempat ja korjaukset maksetaan puoliksi, oli kyse sitten talosta tai yhteisestä autosta. Samoin hankinnat, paitsi jos ne ovat vain toisen haluamia. Esimerkiksi kasvihuoneeni maksoin itse. En minä sitä mukaani saa, jos meille ero tulee tai sittenkään, jos puoliso lähiaikoina kuolee ja minä muutan tästä pois (tai voisin saadakin mutta sen siirtäminen maksaisi luultavasti saman kuin uuden rakentaminen). Siitä on kuitenkin iloa minulle nyt, on ollut jo useiden vuosien ajan.

Minusta tämä on helppo, toimiva ja oikeudenmukainen tapa elää yhdessä ja mitä ilmeisimmin niin kokee myös puolisoni, koskapa hänkin tätä on halunnut.

Vierailija kirjoitti:

Jos mies asuisi talossa yksin sinne olisi silti oltava vesi- ja sähköliittymät. Maksa siis vain puolet käytetystä sähköstä ja vedestä. Miesten ruokia ei kannata alkaa kellään maksamaan koska usein syövät puolet enemmän kuin naiset. Samoin olisi kotivakuutukset, kiinteistöverot yms. Maksettavana.

Halvempi vuokrata naisella joku 200e solu mihin kirjat. Sieltä käsin voi sitten kyläillä miehen luona täysin ilmaiseksi. Mitään kunnon vuokria ei omalle puolisolle aleta maksamaan.

Kuvitellaanpa, että  olisin tehnyt noin. Vuokrannut tältä paikkakunnalta jonkun murjun vain päästäkseni sinne kirjoille. Sitten viettänyt tosiasiallisesti aikani puolisoni luona. Miten se olisi muuttanut asiaa? Miehenikö olisi pitänyt hankkia ja maksaa minulle esimerkiksi kasvihuone, vaikka kyseessä on vain minun harrastukseni? Ja mullat ja kasvit kasvimaalle ja perennapenkkeihin? Taimet ja puutarhakalusteet, joita minä halusin?

Vai olisinko minä tullut tänne vain kyläilemään ja elänyt kuin vieras? Ehkä tehnyt ruokaa ja osallistunut siivoamiseen (vai olisinko? minullahan olisi se omakin asunto siivottavanani), katsonut yhdessä televisiota ja sitten olisimme harrastaneet seksiä ja menneet nukkumaan. Kyläilyjä toisen luona elämän loppuun saakka, vierailijana?

Naimisissa, avioehto, ei lapsia, keskinäinen testamentti. Mä maksan osan sähkö-, vesi-, öljylaskuista ja suurimman osan ruoista ym päivittäiskamoista.

Nämä on niitä tapauksia, että kannattaa keskustella ja molemmilla täytyy olla hyvä mieli sopimuksesta. Jos toisella kaihertaa niin ei tule mitään. Meillä tehdään niin että minä hoidan lyhennykset ja laitamme kotitilille saman verran molemmat kuukausittain. Niistä maksetaan kaikki yheiset kulut autoa myöten ja sinne säästetään myös remontti rahaa.

Mies omisti yksiön ja minä kaksion, kun tavattiin.

Mies laittoi omansa vuokralle.

Lyhensi lainaa plus sai vuokratuloja. Meni pari v ja sanoi kohta on velaton.

Sitten vasta heräsin mähän olen ollut hölmö.

Ostettiin yhteinen kolmio puoliksi, laitettiin munkin asunto vuokralle, mentiin naimisiin, ei avioehtoa.

Saatiin 3 lasta ja vaihdettiin kolmio 5 huonetta asuntoon, valitettavasti oli pakko myydä ekat asunnot.

Ei ole mitään järkeä antaa puolison asu ilmaiseksi. Ei ilmaiseksi voi asua, kuin sillan alla.

Vierailija kirjoitti:

Tästä aiheesta on lukuisia ketjuja. Meillä mies omistaa kiinteistön, juoksevat kulut maksetaan puoliksi, pienet remontit ja korjaukset maksetaan puoliksi. Isoja ei vielä ole tarvittu mutta on sovittu että kun niitä tulee (esim lämmitysjärjestelmän vaihto) niin mies maksaa ne ja minä lyhennän hänelle osuuttani vähitellen. Silloin kulut jakaantuvat tasapuolisesti mutta ei ole riskiä että maksan jostain mistä en itse pääse hyötymään (jos tulisikin ero).

Miksi ihmeessä maksat mistään rempoista mitään, kun et vuokralaisenakaan maksaisi. Niistä kertyy isot rahat vuosien saatossa

Vierailija kirjoitti:

Naimisissa, avioehto, ei lapsia, keskinäinen testamentti. Mä maksan osan sähkö-, vesi-, öljylaskuista ja suurimman osan ruoista ym päivittäiskamoista.

Siis sinä maksat juoksevat kulut, mutta et kiinteästä omaisuudesta? Älä ole hölmö.

Mies maksaa kaikki talon laskut, plus ruokaostoksista 80%. Minä hoidan kaikki kotityöt ja lapset.

En mä ainakaan pyytäisi naisystävältäni mitään. Asukoon ihan vapaasti vaan omistamassani asunnossa.

Vierailija kirjoitti:

En mä ainakaan pyytäisi naisystävältäni mitään. Asukoon ihan vapaasti vaan omistamassani asunnossa.

Ja! Avoliitossa asuminen on ihan p****@.

Loppujenlopuksi kumpikaan ei ota vastuuta mistään. Kun ero tulee jää vähävaraisempi puoliso häviölle. I've been there! Menkää hyvät ihmiset naimisiin ja pitäkää huolta toisistanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä aiheesta on lukuisia ketjuja. Meillä mies omistaa kiinteistön, juoksevat kulut maksetaan puoliksi, pienet remontit ja korjaukset maksetaan puoliksi. Isoja ei vielä ole tarvittu mutta on sovittu että kun niitä tulee (esim lämmitysjärjestelmän vaihto) niin mies maksaa ne ja minä lyhennän hänelle osuuttani vähitellen. Silloin kulut jakaantuvat tasapuolisesti mutta ei ole riskiä että maksan jostain mistä en itse pääse hyötymään (jos tulisikin ero).

Miksi ihmeessä maksat mistään rempoista mitään, kun et vuokralaisenakaan maksaisi. Niistä kertyy isot rahat vuosien saatossa

Siksi, että minä hyödyn niistä rempoista, kun asumismukavuuteni lisääntyy ja ne rempat (tai hankinnat kuten kasvihuone, perennapenkit, terassit ym) voidaan tehdä ihan omasta toiveestani.

Sinulla on kumma näkemys parisuhteesta kilpailuna. Ei puolisoni ole vuokraisäntä, joka pyrkisi vaurastumaan kustannuksellani.

Omistan useampia kiinteistöjä. Se, missä asumme, siitä osallistuu sähkö, lämpö yms kuluihin, eli muutamia satasia.

Ette halua naimsiin. Puoliso haluaa tilan menevän lapsilleen hänen kuoltuaan? Tuossa mainittiin sopimus, jonka mukaan avoleski voi asua talossa jonkin aikaa ja etsiä uuden asunnon? Miltä kuulostaa? Ehkä olet jo iäkäs etkä haluakaan riesaksesi isoa (?) taloa maalla.

Mitäs jos laitatte käyttökulut puoliksi ja sen lisäksi sinä ostat uusia huonekaluja ja töpselin päässä toimivia koneita? Kodin tekstiilejä? Ehkä uuden autonkin, jos tarpeen? Nämä voi ottaa mukaan lähtiessään. Isommat rempat ja asennettavat koneet ovat sitten omistajan asia?