Olen rannalla ja seuraan sivusta lapsiperhehelvettiä.

Rannalla selaat kännykkää, vielä vauvapalstaa, juot kaljaa keskellä viikkoa ja nyt olet lähdössä juopuneena ruoriin.

Wau. Onpa kadehdittava elämäntilanne sulla.

Minulla kun Koko elämä ollut tähän asti helvettiä ilman ukkoa ja lapsia olen 3- vuoden päästä 50- v , mutta sen sanon perhehelvetti on silloin jos perheessä koetaan väkivaltaa( niin kun tässä on kommentoitukin)

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä muakin usein säälittää perheiden isät.

Ikään kuin tajuavat liian myöhään, minkälainen paino sitä tulikaan laitettua jalkaan.

Minä säälin ikäisiäni lapsettomia

M37

Ja itse muistelen aikaa kun olin lasten kanssa kotona. Pakkasin kylmälaukullisen syötävää ja juotavaa (itselleni myös lonkeron), sekä uimakamat ja menin lasten kanssa rannalle kaverin kanssa. Sit kun mies tuli töistä, niin kerroin et ollaan uimarannalla ja et kyllä onkin ollut rankkaa olla lasten kanssa kotona 😂. Joo, meillä oli helpot 3lasta, ongelma vain välillä että meinasivat saada yliannostuksen uimarannasta ja halusivat aiemmin kotiin kuin minä.

Voi niitä aikoja , lapsi aika menee niin nopeasti ohi. Kateeksi käy kenellä lapsia. Itsellä on yksi ja pitkälle täysi-ikäinen. 

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä muakin usein säälittää perheiden isät.

Ikään kuin tajuavat liian myöhään, minkälainen paino sitä tulikaan laitettua jalkaan.

Sama täällä. Ja yleensä se syy on se perheenäiti, joka huutaa kuin sumusireeni _koko ajan_.

Eipä ole ikinä ollut rannalla perhehelvettiä. Ei edes silloin kun lapsi oli pieni. Ja nyt kun lapsi on jo 12v niin arvaa vaan ap, miten helppoa nyt on?

Hei Ap olet itsekin ollut lapsi joskus ja varmaan sillon rannalla? Semmosta se on kasvaa isoksi!

Itse opetin lapset veden kanssa tekemisiin niin pian kun pystyin, tänään oltiin rannalla mies, minä ja kaksi lasta. Kukaan ei kyllä karjunut tai huutanut, lapset 5.v ja 8.v kahlailivat viileässä vedessä, isompi osaa jo uida ja pidemmällä oli kellukkeet. Itse vilvoittelin rantavedessä jalkoja myöten kahlaten ja katselin lasten iloa kesästä.

Mies lähti loppuajasta salille, me mentiin lasten kanssa syömään rannalle eväitä. Juteltiin tulevasta kesästä ja pyöräiltiin kotiin.

Kyllä se kuule siitä muuttuu kun lapset kasvaa, näkemäsi lapset ovat varmaan olleet vielä tosi pieniä? En usko että rannalla kukaan tänään ainakaan minun miestäni kovasti sääli. Tosin tunnistan tuon tilanteen, se on kaikille raskasta ja rankkaa mutta muuttuu kyllä vuosien myötä.

Rannalla lasten kanssa on ollut kyl mun äitiysaikani ihanimpia muistoja kesäisin. Onneks käydään vieläkin rannalla :) Ei oo kyl tarvinnut karjuu lapsille silloin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja me kahden lapsen kanssa ajetaan sun ohi veneellä kaikki iloisesti nauraen. Sun paattisi kelluu lähes kaatumiseen asti meidän peräaalloissa. Paitsi, että me tuskin ollaan samalla vesistöllä, ihan pikkusatamaan ei päästä.

Kuvauksesi ei sovi 90% lapsiperheistä.

Sun rahat menee kakaroiden elättämiseen, tai siis anteeks, sossujen rahat.

Enpä ole kertaakaan sossusta rahaa tarvinnut, kiitos huolenpidostasi. Meidän ”ylimääräiset” rahat menee osakkeisiin, mihis sun?

Laosiperhearki on just sellaista kuin itse haluaa. Lapset on meillä aina kulkeneet mukana veneellä, matkoilla, vaeltamassa, joka paikassa. Koskaan ei ole vituttanut. Jos nyt ap sit näki yhden perheenäidin, jolla ri kaikki ole ok, se nyt ei vielä tarkoita mitään. Sitä paitsi mä en edes vitsaillut kommentillani, toisin kuin ap.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on jotenkin aina kuulunut elämään, että kivuttomasti päästetään irti nuoruuden hummailuista (kuten 4-kymppisenä nuorekas lippis päässä kaveriporukan kanssa kaljan kiskominen yleisellä uimarannalla) ja annetaan se tila sitten niille uusille nuorille.

Siis en sano tätä millään pahalla ja voihan aloittaja olla 20v nuori, mutta muuten herättää minussa ihmetystä nämä ikuista nuoruutta elävät 40 / 50 vuotiaat.

Kaljan sihauttelun ihannointi vain kuulostaa joltain, mistä 16 - 20 vuotiaat haaveilee.

Uskotko että 20 vuoden jälkeen ei saa nauttia alkoholin juomisesta? Entä "ihannoitko" sinä suklaan syömistä? Kyllä varmasti ihmetteletkin huuli pyöreänä ikuista nuoruutta, kun luulet että elämästä saa nauttia vain parikymppiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on jotenkin aina kuulunut elämään, että kivuttomasti päästetään irti nuoruuden hummailuista (kuten 4-kymppisenä nuorekas lippis päässä kaveriporukan kanssa kaljan kiskominen yleisellä uimarannalla) ja annetaan se tila sitten niille uusille nuorille.

Siis en sano tätä millään pahalla ja voihan aloittaja olla 20v nuori, mutta muuten herättää minussa ihmetystä nämä ikuista nuoruutta elävät 40 / 50 vuotiaat.

Kaljan sihauttelun ihannointi vain kuulostaa joltain, mistä 16 - 20 vuotiaat haaveilee.

Uskotko että 20 vuoden jälkeen ei saa nauttia alkoholin juomisesta? Entä "ihannoitko" sinä suklaan syömistä? Kyllä varmasti ihmetteletkin huuli pyöreänä ikuista nuoruutta, kun luulet että elämästä saa nauttia vain parikymppiset.

Nauti vain, minusta vain kaljoittelun hehkuttaminen (kuten aloituksessa) on enemmän nuorten puuhaa kuin aikuisen ihmisen. Tiedostan toki, että asumme Suomessa, jossa ankea elämä on tapana hoitaa odottamalla viikonloppua (että voi juoda) sekä kesälomaa (että voi juoda).

Minä nautin erilaisista asioista, kuin silloin nuorena. Silloin pyörittiinkin rannoilla, kallioilla, puistoissa kaljakassi mukana, ajeltiin huvikseen autolla ja kuunneltiin musiikkia aivan liian kovaa (ja aivan liian huonoa). Mutta en kyllä muista silloin kiinnittäneeni minkäänlaista huomiota läheisiin lapsiperheisiin, pitivät millaista meteliä tahansa.

Ap:n kommentti on enemmän aikuisen haalistunutta analyysia näkemästään tilanteesta, koska hän kuvittelee kaikkien vain haluavan kaljoitella vapaasti koko elämänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hajoa tylsään yksinäiseen elämääsi. :)

Heh, huvittaa nää, jotka hakee turvaa itelleen lapsista. Todennäkösesti lapset hylkää sut sitten vanhustenkotiin, kun muodostut niille suurenmoiseks taakaks.

Mitenkä sinun vanhukseksi jakselevat?

Minä hain rantakahvilasta lapsille jäätelöä, ja samalla katselin niitä ikäisiäni ihmisiä jotka hakivat keskellä päivää sieltä olutta ja olivat jo valmiiksi ilmeisesti pienessä sievässä. Ja ei todellakaan käynyt kateeksi! Minä ehdin juhlia ja nauttia nuoruudesta jo ennen lapsia ja jotenkin siitä vaan kasvoi yli. Ei vaan yhtään enää kiinnostaisi. Aika aikaansa kutakin. Eikä tämä pikkulapsivaihekaan kauaa kestä, meidän pieninkin on jo 3v ja paljon helpompi kuin vaikka vuosi sitten.

Katselehan tarkkaan kun vanhainkodissa lapsenlapset käy tervehtimässä ukkeja ja mummeja. Ilo sykähdyttää. Sillä on hintansa aikanaan - mutta se on sen arvoista.

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä muakin usein säälittää perheiden isät.

Ikään kuin tajuavat liian myöhään, minkälainen paino sitä tulikaan laitettua jalkaan.

Totta, tajusivat liian myöhään että ei olisi sittenkään kannattanut uittaa munaansa ilman kortsua pil lussa.

Vierailija kirjoitti:

Lasten kanssa rannalla on just parasta. Yksin näin aikuisena ei ehkä kehtaisi läträtä vedessä, leikkiä uimapatjan kanssa tai sukeltaa pitkin rantavesiä. Välillä otetaan vähän evästä ja lämmitellään auringossa. Asutaan ihan rannan lähellä. Toki kaikki ei ole samanlaisia, mutta minä tykkään heittäytyä välillä leikkiin mukaan. Aikuisten maailma on tarpeeksi tylsä ja vastuuta on töissä ja kotonakin. Välillä on hyvä heittää vapaalle. Ei ne lapset parin vuoden päästä enää minua varmaan mukaansa kaipaa. Ja kun ovat joka toisen viikon isänsä kanssa, on kyllä omaakin aikaa ihan riittävästi. Silloin voi vain loikoilla siellä rannalla, tosin nopeasti sekin tylsäksi käy.

Mua kyllä säälittää ne aikuiset, jotka ei kehtaa olla leikkimielisiä ja nauttia elämästä just niinku haluavat välittämättä muiden mielipiteistä. Lapset tarvitaan siihen väliin esiliinaksi. Relatkaa vähän ja uskaltakaa nauttia elämästä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä muakin usein säälittää perheiden isät.

Ikään kuin tajuavat liian myöhään, minkälainen paino sitä tulikaan laitettua jalkaan.

Totta, tajusivat liian myöhään että ei olisi sittenkään kannattanut uittaa munaansa ilman kortsua pil lussa.

Nyt prkl ette tiedä mistä puhutte. Sitä voi olla vaikka jumalattoman väsynyt välillä, silti sitä ei vaihtaisi niitä lapsia koskaan pois!!

Vierailija kirjoitti:

Perhe - elämä on kyllä helvetillistä. Ihanaa olla vapaa tekemään mitä huvittaa ja milloin huvittaa.

Mutta perheetön elämä niin kovin tyhjää ja merkityksetöntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhe - elämä on kyllä helvetillistä. Ihanaa olla vapaa tekemään mitä huvittaa ja milloin huvittaa.

Mutta perheetön elämä niin kovin tyhjää ja merkityksetöntä.

Lapseton ei ole sama kuin perheetön.