Lue keskustelun säännöt.
Serkkuni osti tätimme asunnon alihintaan
30.05.2021 |
Mitä mieltä? Tätimme ~80v muuttamassa palvelutaloon. Asunto pitää myydä. Välittäjä arvioi asunnon ja asunto laitettiin myyntiin. Kuulin että serkkuni on tarjonnut asunnosta 70000€ vähemmän kuin alkuperäinen pyynti. Täti hyväksyi tarjouksen. Täti kärsii muistiongelmista ja ahdistuksesta. Pelkäsi ettei asunto mene kaupaksi. Muut ovat koittaneet rauhoitella, asunto hyvällä paikalla ja arvoasunto. Meitä serkkuja on 13. Täti lapseton. Tämä yksi joka teki tarjouksen teki sen kaikilta piilossa. Tädillä ei edunvalvojaa, mutta kohta on. Asunnon osalta myöhäistä.
Kommentit (636)
Vierailija kirjoitti:
Heh. Sisarusten lapset on kyllä niinkaukaisia sukulaisia, että heillä ei pitäisi olla mitään perintöodotuksia. Kyllä on ahnetta porukkaa.
Eivät muuten ole kaukausia sukulaisia.
Sisarusten lapset perivät aina sen, mikä olisi muutoin tullut heidän kuolleille vanhemilleen, perimysjärjestyksessä.
Sen sijaan jos kuolleen omat sisarukset ovat edelleen elossa, he perivät sellaisen naimaton ja lapsettoman kuolleen, jolla ei ole testamenttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heh. Sisarusten lapset on kyllä niinkaukaisia sukulaisia, että heillä ei pitäisi olla mitään perintöodotuksia. Kyllä on ahnetta porukkaa.
Väärin!
Kuka muka sitten perii sen tädin, jolla ei ole omia lapsia, puolisoa eikä testamentti?
Tähän on olemassa perintölaki.
Ei kukaan muu, kuin juuri ne hänen sisartensa lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh. Sisarusten lapset on kyllä niinkaukaisia sukulaisia, että heillä ei pitäisi olla mitään perintöodotuksia. Kyllä on ahnetta porukkaa.
Eivät muuten ole kaukausia sukulaisia.
Sisarusten lapset perivät aina sen, mikä olisi muutoin tullut heidän kuolleille vanhemilleen, perimysjärjestyksessä.
Sen sijaan jos kuolleen omat sisarukset ovat edelleen elossa, he perivät sellaisen naimaton ja lapsettoman kuolleen, jolla ei ole testamenttia.
Kyllä, näin menee. Mutta sen verran kaukana kuitenkin, että 20 vuotta odottelua ja toivomista, että kaikki sisarukset kuolee ”alta pois” on aika hullua. Ja eiköhän tämä täti testamentin tee tai ole jo tehnyt. Sen verran on näitä sisarusten lapsia ”neuvomassa” miten edetä.
Vierailija kirjoitti:
Perheettömän kannattaa tehdä testamentti kun on vielä hyvissä voimissa ja nyt varsinkin korona aikana.
Kannattaa sitä harkita perheellisenkin. Usein keskinäinen testamentti puolisoiden kesken on järkevin vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh. Sisarusten lapset on kyllä niinkaukaisia sukulaisia, että heillä ei pitäisi olla mitään perintöodotuksia. Kyllä on ahnetta porukkaa.
Väärin!
Kuka muka sitten perii sen tädin, jolla ei ole omia lapsia, puolisoa eikä testamentti?
Tähän on olemassa perintölaki.
Ei kukaan muu, kuin juuri ne hänen sisartensa lapset.
Juu juu. Tämä puhui nyt perintöODOTUKSISTA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun siskoni ainakin soittaa aina minun ka veljeni lapsille, kun tekee kauppoja. Varsinkin kuopukseltani saa hyviä neuvoja. 1 vuotias vastaa asunnonmyyntiin, ettää guu guu plättänplättä. Siskoni ottaa hyvin huomioon sosarustensa lasten mielipiteet onneksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh. Sisarusten lapset on kyllä niinkaukaisia sukulaisia, että heillä ei pitäisi olla mitään perintöodotuksia. Kyllä on ahnetta porukkaa.
Väärin!
Kuka muka sitten perii sen tädin, jolla ei ole omia lapsia, puolisoa eikä testamentti?
Tähän on olemassa perintölaki.
Ei kukaan muu, kuin juuri ne hänen sisartensa lapset.
Ensin vainajan vanhemmat, jos ovat elossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh. Sisarusten lapset on kyllä niinkaukaisia sukulaisia, että heillä ei pitäisi olla mitään perintöodotuksia. Kyllä on ahnetta porukkaa.
Eivät muuten ole kaukausia sukulaisia.
Sisarusten lapset perivät aina sen, mikä olisi muutoin tullut heidän kuolleille vanhemilleen, perimysjärjestyksessä.
Sen sijaan jos kuolleen omat sisarukset ovat edelleen elossa, he perivät sellaisen naimaton ja lapsettoman kuolleen, jolla ei ole testamenttia.
Noin se menee. Olen perinyt lapsettoman enoni, joka kuoli äitini jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh. Sisarusten lapset on kyllä niinkaukaisia sukulaisia, että heillä ei pitäisi olla mitään perintöodotuksia. Kyllä on ahnetta porukkaa.
Väärin!
Kuka muka sitten perii sen tädin, jolla ei ole omia lapsia, puolisoa eikä testamentti?
Tähän on olemassa perintölaki.
Ei kukaan muu, kuin juuri ne hänen sisartensa lapset.
Ensisijaisesti vanhemmat (niitä tässä keississä tuskin enää on), sitten omat sisarukset ja vasta sitten sisarusten lapset. Mutta kannattaa tehdä se testamentti!
Mutta vielähän täti ehtii vaikka naimisiinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai hitto, jos olisin tuo täti niin iskisin palvelutalosta papparaisen ja täräyttäisin naimisiin 😄
Kyllä olisi makeaa nähdä sukulaisten ilmeet.
Vierailija kirjoitti:
Ai hitto, jos olisin tuo täti niin iskisin palvelutalosta papparaisen ja täräyttäisin naimisiin 😄
Kyllä olisi makeaa nähdä sukulaisten ilmeet.
Ja ehdottomasti sellainen mies, jolla on useampi rintaperillinen ja testamenttaisin heille omaisuuttani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei taida kovin pahassa jamassa tädin muisti vielä olla, kun on siirtymässä palveluasumiseen eikä laitoshoitoon.
Tuskinpa tulee edunvalvontapäätöstä, kun kykenee palveluasunnossa asumaan.Juu ja sinne ne talorahat menee, kun 20 vuotta maksaa asumisesta. Jää serkut nuolemaan näppejään
Voihan hänellä olla hyvä eläke, joka riittää maksuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntoa ei edes tarvitse myydä eniten tarjoavalle, jos ei huutokaupasta ole kyse.
Sen saa myydä ihan kenelle haluaa, sukulaisilta kysymättä.
Vaikka ap olisi tarjonnut enemmän kuin serkku, täti olisi voinut myydä siltikin serkulle.
Ap voi nyt miettiä, miksi serkku on mieluisampi tädille.Eihän ap tuossa ollut tarjonnut.
Ja kyllä sinäkin vaan miettisit, että mitä ihmettä, jos julkiseen myyntiin pistetty asunto menisikin sukulaiselle 70 000 alle pyynnin.
Mites sitten, jos täti olisi myynyt asunnon vaikka naapurinsa tyttärelle samalla hinnalla kuin ap:n serkulle? Olisiko asia ok, jos ostaja ei olisi ollut sukulainen? Asunto oli tädin, hänellä oli oikeus myydä se haluamalleen henkilölle, eikä laki kiellä myymästä asuntoa välittäjän arviota halvemmalla. Asunnon myynyt täti on voinut tehdä vuosia sitten testamentin kysymättä sisarusten tai heidän lastensa mielipidettä, jolloin ap tai hänen serkkulaumansa ei saa mitään, vaikka kuinka harmittaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti täti elää vielä pitkään 😄
Minä olen juuri tuollainen lapseton vanhapiikatäti, jolle on kertynyt omaisuutta. Aikanaan vanhempien kuoltua lunastin vanhempien asunnon sisaruksilta ja olen sen remontoinut mieleisekseni.
Sisaruksia on kaksi ja sisarusten lapsia 5. Kyllä niistä nyt jo huomaa että luulevat olevansa perillisiä ja ärsyttää kun on ihan automaatio että jos joku lapsista tarttee uuden pyörän, puhelimen tai tietokoneen niin ”kysyppäs jos täti vähän auttaa”
Minulla on suunnitelma jota jo osin toteutan. Olen lähes 60-vuotias ja elämäni kunnossa, mutta liiottelen ja keksin sairauksia kun juttelen sisarusten tai heidän isompien lastensa kanssa. Hämmennän soppaa antamalla kaikkien ymmärtää että aikanaanhan tämä sinulle jää. Tälleen saan heidät auttamaan milloin missäkin ikävässä hommassa
Yksi suunnitelman osa on, että viime metreillä kellekään kertomatta pokaan jonkun gambialaisen ja menen naimisiin. Käärinliinoissa ei ole taskuja, joten mieluummin annan omaisuuteni jollekin joka pitää tyytyväisenä loppuun asti kuin jollekin joka yrittää jakaa omaisuutta noin 20v ennen kuolemaani
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketuttaako kun perintösi pieneni?
Minkä kokoisen perinnön sä olet aikanaan saanut/saamassa? Varmaan jonkun kakkakikkareen kokoisen, jos sillä ei ollut mitään väliä. On myös sukuja, joissa perinnön siirtymisestä seuraavalle sukupolvelle puhutaan ihan normaalina asiana, eikä se ole mikään tabu sillälailla, kuin semmoisilla, joille ei ole koskaan mitään vaurautta oikein kertynytkään.
Minun vauraassa suvussani ei jaeta elävien perintöjä. Tuleva vainaja itse päättää ennakkoperinnöistä JOS haluaa.
Minusta ap on kuvottavalla asenteella tässä.
Vierailija kirjoitti:
Perinnöstä tapellaan siis jo, vaikka täti ei ole kuollutkaan.
Perintöriidat ovat ikäviä, mutta sellaisissa tapauksissa niistä perinnöistä voi olla myöhäistä tapella myöhemmin, joissa joku esim. vanhuksen jo alentunutta käsityskykyä hyödyntäen puhdistaa pesän pitkälti jo etukäteen. Meillekin kävi lähipiirissä niin, että suuresta osasta vanhuksen omaisuutta tehtiin hänen "loppumetreillään" kaupat hyvin alhaiseen hintaan. Esim. metsää myytiin sellaiseen hintaan, että "ostaja" saisi varmaan kauppasumman useampaan kertaan takaisin itse edes metsässä käymättä vain tekemällä sopimuksen metsäfirman kanssa, joka käy harvennushakkauttamassa puuta sieltä, ja loput jää edelleen kasvamaan korkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntoa ei edes tarvitse myydä eniten tarjoavalle, jos ei huutokaupasta ole kyse.
Sen saa myydä ihan kenelle haluaa, sukulaisilta kysymättä.
Vaikka ap olisi tarjonnut enemmän kuin serkku, täti olisi voinut myydä siltikin serkulle.
Ap voi nyt miettiä, miksi serkku on mieluisampi tädille.Eihän ap tuossa ollut tarjonnut.
Ja kyllä sinäkin vaan miettisit, että mitä ihmettä, jos julkiseen myyntiin pistetty asunto menisikin sukulaiselle 70 000 alle pyynnin.Mites sitten, jos täti olisi myynyt asunnon vaikka naapurinsa tyttärelle samalla hinnalla kuin ap:n serkulle? Olisiko asia ok, jos ostaja ei olisi ollut sukulainen? Asunto oli tädin, hänellä oli oikeus myydä se haluamalleen henkilölle, eikä laki kiellä myymästä asuntoa välittäjän arviota halvemmalla. Asunnon myynyt täti on voinut tehdä vuosia sitten testamentin kysymättä sisarusten tai heidän lastensa mielipidettä, jolloin ap tai hänen serkkulaumansa ei saa mitään, vaikka kuinka harmittaisi.
Samalla lailla verotetaan kuin nyt, kalleimman veroluokan mukaan. Rinta- ja selkäperilliset pääsisivät halvemmalla.
Sisarusten lapset rinnastetaan ventovieraisiin.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/lahjaverolaskuri/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinnöstä tapellaan siis jo, vaikka täti ei ole kuollutkaan.
Perintöriidat ovat ikäviä, mutta sellaisissa tapauksissa niistä perinnöistä voi olla myöhäistä tapella myöhemmin, joissa joku esim. vanhuksen jo alentunutta käsityskykyä hyödyntäen puhdistaa pesän pitkälti jo etukäteen. Meillekin kävi lähipiirissä niin, että suuresta osasta vanhuksen omaisuutta tehtiin hänen "loppumetreillään" kaupat hyvin alhaiseen hintaan. Esim. metsää myytiin sellaiseen hintaan, että "ostaja" saisi varmaan kauppasumman useampaan kertaan takaisin itse edes metsässä käymättä vain tekemällä sopimuksen metsäfirman kanssa, joka käy harvennushakkauttamassa puuta sieltä, ja loput jää edelleen kasvamaan korkoa.
Jos kaupat rikkovat lakiosaa, kyllä ne oikaistaan, älä huoli.
Juu ja sinne ne talorahat menee, kun 20 vuotta maksaa asumisesta. Jää serkut nuolemaan näppejään