Serkkuni osti tätimme asunnon alihintaan
Mitä mieltä? Tätimme ~80v muuttamassa palvelutaloon. Asunto pitää myydä. Välittäjä arvioi asunnon ja asunto laitettiin myyntiin. Kuulin että serkkuni on tarjonnut asunnosta 70000€ vähemmän kuin alkuperäinen pyynti. Täti hyväksyi tarjouksen. Täti kärsii muistiongelmista ja ahdistuksesta. Pelkäsi ettei asunto mene kaupaksi. Muut ovat koittaneet rauhoitella, asunto hyvällä paikalla ja arvoasunto. Meitä serkkuja on 13. Täti lapseton. Tämä yksi joka teki tarjouksen teki sen kaikilta piilossa. Tädillä ei edunvalvojaa, mutta kohta on. Asunnon osalta myöhäistä.
Kommentit (636)
Tädillä kun ei ole rintaperillisiä, niin ap ei voi olettaa saavansa mitään perintöä. Hän olisi voinut myydä asunnon vaikka hyvälle ystävälleen alihintaan halutessaan eikä se kuulu ap:lle eikä hän olisi saanut edes tietää kauppahintaa. Asunnon ostanut serkku oli hölmö kun kertoi kauppasumman, koska hänellä on tällaisia lähisukulaisia kuin ap. Ja siitä nousee varmasti vielä isompi meteli, jos yksi serkku saa testamentilla kaiken.
Jos tädillä ei olekaan muistisairautta, niin hän varmasti muistaa testamentissaan kuka oli kärkkymässä rahaa jo ennen kuolemaa. Minä en ainakaan testamenttaisi riitelijälle yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkään ei puhuta sukulaisuussuhteita mitään:
https://www.raimi.fi/5453
Toisekseen, minä en ollut naimisissa avomieheni kanssa ja halusin ostaa talon puolikkaan häneltä. Asianajajani varoitti heti, että kauppasumma ei voi olla alle 75% käyvästä arvosta, jos emme halua maksaa veroja. Mies ei ole sukulaiseni. Meillä on kyllä yhteisiä lapsia, mutta se ei tee meistä lain edessä sukulaisia.
Siinä puhutaan lahjasta. Lahjaksi ei katsota perus asuntokauppaa automaattisesti.
Tätihän saa myydä asuntonsa millä hinnalla haluaa. Myös kokemusta. Asunto voi olla tosi huonokuntoinen ja se laskee hintaa jos vaikka putkiremppaa tms tulossa. Ei ole ap:n asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkään ei puhuta sukulaisuussuhteita mitään:
https://www.raimi.fi/5453
Toisekseen, minä en ollut naimisissa avomieheni kanssa ja halusin ostaa talon puolikkaan häneltä. Asianajajani varoitti heti, että kauppasumma ei voi olla alle 75% käyvästä arvosta, jos emme halua maksaa veroja. Mies ei ole sukulaiseni. Meillä on kyllä yhteisiä lapsia, mutta se ei tee meistä lain edessä sukulaisia.Hän on sun läheinen. Jos kyse ei ole lahjasta, homma on ihan ok, mutta teidän kohdalla se ettei olisi lahja, on vaikea näyttää toteen. Jos laitatte julkiseen myyntiin ja sä sen sit ostat eikä kukaan muu tarjoa, lahjasta ei ole merkkejä.
Ei ole näin. Millä perusteella avopuoliso on läheinen? Ei ole.
Yhtä hyvin voisi sitten muuttaa ventovieraan kanssa kirjat samaan asuntoon ja esittää, että tämä on mun läheiseni, että saa annettua tääle verovapaasti omaisuuttaan. Ei se niin mene.
Os se on verotettavaa läheistenkin kesken, niin miksise EI OLSI VEROTETTAVAA vieraiden kesken? Eihän siinä ole mitään järkeä. Laitapa nyt lähde, jossa sanotaan, että alihintaisen kaupan verotus ei koske ventovieraita.
Kyllähän avopuoliso rinnastetaan monessa asiassa aviopuolisoon, jos kerran on _yhteisiä_ lapsiakin. Ei siinä silloin ihan ventovieraita olla.
näin meillä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
näin meillä kirjoitti:
Minä ostin vanhan tyhjillään olevan sukutilan sukulaiseltani, joka sen virallisesti omisti.
Talo oli oli ollut 20v tyhjillään ja ihan satunnaisena kesämökkinä käytetty. Sukulaiseni oli puhunut sen myymisestä kaiken tämän ajan ja yhteinen huoli tuntui suvulla olevan, ettei nyt vaan menisi vieraille.... mutta kukaan ei silti alkanut sitä yksin eikä yhdessä ostamaankaan.
Kun paperit sitten viimein tehtiin ja tila siirtyi minulle, niin johan alkoi kaakatus kuulumaan. Olin ostanut sen juuri sen ja sen (vähän jokaisen) nenän edestä ja olin liian halvalla saanut ja petin sukuni ja hyväksikäytin vanhaa ihmistä ja tila olisi kuulunut yhteisomistukseen ihan koko suvulle jne. jne.
Että kateus se on, joka ääntä pitää.Olisiko kannattanut avoimesti tehdä sekin kaupaa, niin et olisi pahoittanut sukulaistesi mieliä? No ei tietenkään, eihän se olisi HYÖDYTTÄNYT JUURI SINUA.
Mistäpä tiedät mitä tehtiin? Kaksi vuotta aktiivisesti keskusteltiin ja soiteltiin sukulaisia läpi, että oltaisiinko voitu yhteisomistukseen ostaa. Kukaan ei ryhtynyt. Muutama tarjous oli tilasta tullut vierailta ihmisiltä ja kun sukulainen aikoi suostua vieraan tarjoukseen, niin minä ostin sen samalla hinnalla itselleni.
p.s. Kuulostat juurikin tuollaiselta kateelliselta ihmiseltä, joka on valmis haukkumaan muita, tietämättä edes tosiaisoita.
Itse kuulostat, mä en ole haukkunut tässä ketjussa aloittajaa YHTÄÄN. Päin vastoin puolustanut, koska sen mukaan, mitä hän aloituksessa kertoo, tilanne vaikuttaa pöyristyttävältä.
Meitä on 2 lasta.
Sisarukseni joi oman talonsa, perheensä, työpaikkansa, ja nyt on menossa vanhempieni talo ja muu omaisuus.
Kunhan sanon että ehkä ei kannata välittää tätien kämpistä ja ostajista.
Jos tädillä on elossa olevia sisaruksia, ei serkut peri mitään. Kyllä mulla on kokemusta siitä, kun aletaan keksiä muistisairautta ihmiselle, jolla sitä ei ole, vain perinnön toivossa. Vanhoilla ihmisillä nyt muisti voi välillä pätkiä muutenkin, mutta järki pelaa silti. Joskus se järki pelaa niin hyvin, että haluaa sulkea ahneimmat sukulaiset jo eläissään ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkään ei puhuta sukulaisuussuhteita mitään:
https://www.raimi.fi/5453
Toisekseen, minä en ollut naimisissa avomieheni kanssa ja halusin ostaa talon puolikkaan häneltä. Asianajajani varoitti heti, että kauppasumma ei voi olla alle 75% käyvästä arvosta, jos emme halua maksaa veroja. Mies ei ole sukulaiseni. Meillä on kyllä yhteisiä lapsia, mutta se ei tee meistä lain edessä sukulaisia.Hän on sun läheinen. Jos kyse ei ole lahjasta, homma on ihan ok, mutta teidän kohdalla se ettei olisi lahja, on vaikea näyttää toteen. Jos laitatte julkiseen myyntiin ja sä sen sit ostat eikä kukaan muu tarjoa, lahjasta ei ole merkkejä.
Ei ole näin. Millä perusteella avopuoliso on läheinen? Ei ole.
Yhtä hyvin voisi sitten muuttaa ventovieraan kanssa kirjat samaan asuntoon ja esittää, että tämä on mun läheiseni, että saa annettua tääle verovapaasti omaisuuttaan. Ei se niin mene.
Os se on verotettavaa läheistenkin kesken, niin miksise EI OLSI VEROTETTAVAA vieraiden kesken? Eihän siinä ole mitään järkeä. Laitapa nyt lähde, jossa sanotaan, että alihintaisen kaupan verotus ei koske ventovieraita.Kyllähän avopuoliso rinnastetaan monessa asiassa aviopuolisoon, jos kerran on _yhteisiä_ lapsiakin. Ei siinä silloin ihan ventovieraita olla.
Missä on verottajan antama taulukko siitä, ketkä ällaisen alihintaisen asuntokaupan sitten voivat tehdä ilman veroseuraamuksia? Sellainenha on pakko olla, jos sukulaisuus vaikuttaa asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on teoria.
Kateus on ihmisille niin kivulias tunne, että sitä ei haluta nähdä itsessä. Sitten kun joku av:lla tekee aloituksen, joka hitusenkin triggeröi juuri tätä kohtaa lukijassa, alkaa kauhea pskamyrsky ap:tä kohtaan. Eli ulkoistetaan omat, kauheat kateuden tunteet toiseen ihmiseen ja saadaan se toinen ihminen näyttäytymään pahana ja tuntemaan itsensä huonoksi ihmiseksi.
Todellisuudessa jokainen lukija täällä kiinnittäisi huomiotaan siihen, että joku (itsen kanssa tasaveroinen) sukulainen saisi vanhalta ihmiseltä perintöä, lahjan tai alennuksen, jota itse ei saisi. Ja inhimillinen, mutta tuskallinen kateuden tunne nostaisi päätään, sekä tarve selvittää tilanteen oikeellisuus.
Asunto on laitettu myyntiin välittäjän kautta, joten on ollut julkisessa tiedossa. Miksi AP ei ole antanut omaa tarjoustaan? Serkku on tainnut olla ainoa serkuskatraasta, joka sellaisen on tehnyt ja saikin asunnon. Hyvin todennäköisesti kuka tahansa muu serkus olisi saanut saman alennuksen jos olisi vaivautunut tarjousta tekemään.
Et nyt tajua pointtia. Vaikka en olisi kiinnostunut jotain suvussa olevaa asuntoa ostamaan, oletus on se, että se myydään hyvään hintaan. Jos se myytäisiinkin jollkein SUKULAISELLE 70 000 alennuksella (asunnon kokonaishinta tässä toki vaikuttaisi) niin pitäisin aika törkeänä, jos asunto olisi selkeästi mennyt alihinnalla!
Varsinkin, jos olisin yksi perillisistä. Toki tädin perillisenä olo selviää vasta tämän kuoltua, MUTTA ap tuntee tätinsä tässä kaikkia meitä paremmin ja on selvää, että hänellä on tämän ketjun paras arvio tädin halusta testamentata taikka ei.Ei sulle kuulu pätkän vertaa, millä hinnalla isäsi, siskosi tai tätisi myy autonsa, paitansa tai asuntonsa. Se on tasan tarkkaan heidän oma asiansa.
Kyllä se kuuluu, jos toista alettaan kusettaa joku hyväksikäyttäjä hänen muistisairautensa takia. Minä haluan oikeudenmukaisuutta, en hyväksy moraalittomia välistävetäjiä.
No oletko sinä tehnyt sen huoli-ilmoituksen, joka käynnistää oikeustoimikelpoisuuden arvioinnin vai et? Jos olet, niin asia on jo hoidossa eikä sinun tarvitse puuttua siihen millään tavalla. Jos et ole, vaan levittelet vain huhuja, niin kehotan kyllä varomaan, koska kyllä ainakin minä puuttuisin asiaan, jos minun väitettäisiin tehneen jotain laitonta. Sehän on kunnianloukkaus.
Vierailija kirjoitti:
Jos tädillä on elossa olevia sisaruksia, ei serkut peri mitään. Kyllä mulla on kokemusta siitä, kun aletaan keksiä muistisairautta ihmiselle, jolla sitä ei ole, vain perinnön toivossa. Vanhoilla ihmisillä nyt muisti voi välillä pätkiä muutenkin, mutta järki pelaa silti. Joskus se järki pelaa niin hyvin, että haluaa sulkea ahneimmat sukulaiset jo eläissään ulos.
Kenen serkuista sä nyt puhut? Eihän ap ole sen tädin serkku, vaan sen ostajan. Täti on ap:n vanhemman sisar, joten kaipa ap perii hänet, jos ap:n vanhempi on kuollut ja testamenttia ei esim. ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on teoria.
Kateus on ihmisille niin kivulias tunne, että sitä ei haluta nähdä itsessä. Sitten kun joku av:lla tekee aloituksen, joka hitusenkin triggeröi juuri tätä kohtaa lukijassa, alkaa kauhea pskamyrsky ap:tä kohtaan. Eli ulkoistetaan omat, kauheat kateuden tunteet toiseen ihmiseen ja saadaan se toinen ihminen näyttäytymään pahana ja tuntemaan itsensä huonoksi ihmiseksi.
Todellisuudessa jokainen lukija täällä kiinnittäisi huomiotaan siihen, että joku (itsen kanssa tasaveroinen) sukulainen saisi vanhalta ihmiseltä perintöä, lahjan tai alennuksen, jota itse ei saisi. Ja inhimillinen, mutta tuskallinen kateuden tunne nostaisi päätään, sekä tarve selvittää tilanteen oikeellisuus.
Asunto on laitettu myyntiin välittäjän kautta, joten on ollut julkisessa tiedossa. Miksi AP ei ole antanut omaa tarjoustaan? Serkku on tainnut olla ainoa serkuskatraasta, joka sellaisen on tehnyt ja saikin asunnon. Hyvin todennäköisesti kuka tahansa muu serkus olisi saanut saman alennuksen jos olisi vaivautunut tarjousta tekemään.
Et nyt tajua pointtia. Vaikka en olisi kiinnostunut jotain suvussa olevaa asuntoa ostamaan, oletus on se, että se myydään hyvään hintaan. Jos se myytäisiinkin jollkein SUKULAISELLE 70 000 alennuksella (asunnon kokonaishinta tässä toki vaikuttaisi) niin pitäisin aika törkeänä, jos asunto olisi selkeästi mennyt alihinnalla!
Varsinkin, jos olisin yksi perillisistä. Toki tädin perillisenä olo selviää vasta tämän kuoltua, MUTTA ap tuntee tätinsä tässä kaikkia meitä paremmin ja on selvää, että hänellä on tämän ketjun paras arvio tädin halusta testamentata taikka ei.Ei sulle kuulu pätkän vertaa, millä hinnalla isäsi, siskosi tai tätisi myy autonsa, paitansa tai asuntonsa. Se on tasan tarkkaan heidän oma asiansa.
Kyllä se kuuluu, jos toista alettaan kusettaa joku hyväksikäyttäjä hänen muistisairautensa takia. Minä haluan oikeudenmukaisuutta, en hyväksy moraalittomia välistävetäjiä.
No oletko sinä tehnyt sen huoli-ilmoituksen, joka käynnistää oikeustoimikelpoisuuden arvioinnin vai et? Jos olet, niin asia on jo hoidossa eikä sinun tarvitse puuttua siihen millään tavalla. Jos et ole, vaan levittelet vain huhuja, niin kehotan kyllä varomaan, koska kyllä ainakin minä puuttuisin asiaan, jos minun väitettäisiin tehneen jotain laitonta. Sehän on kunnianloukkaus.
Se ei ole mikään kunnianloukkaus, että sinut pistettäisiin maksamaan veroja alihintaisesta asuntokaupasta tai että toimintsi oikeellisuus selvitettäisiin. En ole ap, joten mulla ei ole mitään huoli-ilmoituksia tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Höpönlöpö. Lahjanluonteista kauppaa sovelletaan kuitenkin vain, kun kiinteistö myydään sukulaiselle tai muulle läheiselle henkilölle, koska lahjanluonteiseen kauppaan on liityttävä tarkoitus antaa lahja. Ostajan ei siis katsota saavan lahjaa, jos esimerkiksi myyjä myy kiinteistön hänelle erehdyksessä alihintaan.
Sä saat myydä omaisuuttasi ihan ilman verottajan puuttumista kauppoihin mihin hintaan haluat. Apn tapauksessa nyt ainut mitä myyjältä voisi kysyä on se, että oliko hinta sovittu ”lahja” vaiko ei. Tuskin edes oli.
Eihän saa. Hinta saa olla ENINTÄÄN 25% alle käyvän arvon. Jos on alempi, verottaja katsoo kaupan olleen lahja käypään arvoon erotettavan summan osalta.
No ei katso. Miksi sä luulet, että sä et saa myydä asuntoasi siihen hintaan kun se kaupaksi menee? Ei verottaja säätele asuntojen hintoja. Jos mä laitan asuntoni hinnaksi 400000 vaikka se olisi 700000 arvoinen, se ei kuulu kellekään.
Mikäli ostaja on sukulainen niin asia kuuluu verottajalle. Kyseessä on tällöin lahjaluonteinen kauppa. Toki lahjaveroa joutuu tällöin maksamaan lahjan saaja eli ostaja.
Ei ole automaattisesti. Kauppaan tulee sisältyä lahjan anto.
No ja se sisltyy, jos kauppahinta on alle 75% käyvästä arvosta.
Vierailija kirjoitti:
Olisitko ap juuri samaan aikaan halunnut ja ennenkaikkea PYSTYNYT ostamaan tuon asunnon itsellesi?
Ihan realistisesti? Olisitko kauppaan ryhtynyt, saanut asuntolainaa, valmis maksamaan ylläpitokustannuksia, veroja jne.
Mikäli et, niin ihan turhaan ruikutat jälkikäteen.
Olen iloinen serkkusi puolesta.
Sairas. Riippuu ihan asunnon arvosta, miten törkeä tuo serkun teko oli. Ja myyntiajasta ennen kuin hän tuli vetämään välistä. Miksi arvostelet aloittajaa, kun sulla ei ole hajuakaan näistä kahdesta seikasta?
Koska olet läpimätä ihminen, joka tällälailla YRITTÄÄ valkopestä sisintään. Hyvät ihmiset ovat AINA oikeudenmukaisuuden puolella KAIKESSA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te niistä veroista jankkaatte, ei ne tämän ketjun aihe ole.
Ketjun aihe on sukulaisten välinen kauppa alihintaan? Ja silloin asiaan liittyy lahjaverot.
Apn mielestä alihintaan.
Voi olla tottakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on teoria.
Kateus on ihmisille niin kivulias tunne, että sitä ei haluta nähdä itsessä. Sitten kun joku av:lla tekee aloituksen, joka hitusenkin triggeröi juuri tätä kohtaa lukijassa, alkaa kauhea pskamyrsky ap:tä kohtaan. Eli ulkoistetaan omat, kauheat kateuden tunteet toiseen ihmiseen ja saadaan se toinen ihminen näyttäytymään pahana ja tuntemaan itsensä huonoksi ihmiseksi.
Todellisuudessa jokainen lukija täällä kiinnittäisi huomiotaan siihen, että joku (itsen kanssa tasaveroinen) sukulainen saisi vanhalta ihmiseltä perintöä, lahjan tai alennuksen, jota itse ei saisi. Ja inhimillinen, mutta tuskallinen kateuden tunne nostaisi päätään, sekä tarve selvittää tilanteen oikeellisuus.
Asunto on laitettu myyntiin välittäjän kautta, joten on ollut julkisessa tiedossa. Miksi AP ei ole antanut omaa tarjoustaan? Serkku on tainnut olla ainoa serkuskatraasta, joka sellaisen on tehnyt ja saikin asunnon. Hyvin todennäköisesti kuka tahansa muu serkus olisi saanut saman alennuksen jos olisi vaivautunut tarjousta tekemään.
Et nyt tajua pointtia. Vaikka en olisi kiinnostunut jotain suvussa olevaa asuntoa ostamaan, oletus on se, että se myydään hyvään hintaan. Jos se myytäisiinkin jollkein SUKULAISELLE 70 000 alennuksella (asunnon kokonaishinta tässä toki vaikuttaisi) niin pitäisin aika törkeänä, jos asunto olisi selkeästi mennyt alihinnalla!
Varsinkin, jos olisin yksi perillisistä. Toki tädin perillisenä olo selviää vasta tämän kuoltua, MUTTA ap tuntee tätinsä tässä kaikkia meitä paremmin ja on selvää, että hänellä on tämän ketjun paras arvio tädin halusta testamentata taikka ei.Ei sulle kuulu pätkän vertaa, millä hinnalla isäsi, siskosi tai tätisi myy autonsa, paitansa tai asuntonsa. Se on tasan tarkkaan heidän oma asiansa.
Kyllä se kuuluu, jos toista alettaan kusettaa joku hyväksikäyttäjä hänen muistisairautensa takia. Minä haluan oikeudenmukaisuutta, en hyväksy moraalittomia välistävetäjiä.
No oletko sinä tehnyt sen huoli-ilmoituksen, joka käynnistää oikeustoimikelpoisuuden arvioinnin vai et? Jos olet, niin asia on jo hoidossa eikä sinun tarvitse puuttua siihen millään tavalla. Jos et ole, vaan levittelet vain huhuja, niin kehotan kyllä varomaan, koska kyllä ainakin minä puuttuisin asiaan, jos minun väitettäisiin tehneen jotain laitonta. Sehän on kunnianloukkaus.
Se ei ole mikään kunnianloukkaus, että sinut pistettäisiin maksamaan veroja alihintaisesta asuntokaupasta tai että toimintsi oikeellisuus selvitettäisiin. En ole ap, joten mulla ei ole mitään huoli-ilmoituksia tässä.
Ap on esittänyt tässä vakavia syytöksiä serkkuaan kohtaan. En kyllä ymmärrä tälla tavalla toimivia ihmisiä. Jos väärinkäytöksiä epäillään, otetaan yhteys tarvittaviin viranomaisiin eikä levitellä pahoja puheita.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei tunnu käsittävän mitä edunvalvonta tarkoittaa. Se ei tarkoita, että muistisairas ei voisi päättää mistään asiasta, vaan asiaa arvioidaan tapauskohtaisesti. Vaikka tädillä olisikin muistisairaus, niin hän voi silti myydä asuntonsa sukulaiselle alennuksella, jos katsotaan hänen haluavan sitä ja ymmärtävän asian. Jos tädillä olisi pitkälle edennyt muistisairaus, olisi hyvin todennäköistä, että välittäjä tai pankki olisi asiaan puuttunut.
Jos muistisairaus todetaan nyt ja katsotaan, ettei täti ole ymmärtänyt kaupanteosta mitään, niin kauppa voidaan kyllä purkaa. Mutta siinäkään tapauksessa ap ei ole perillinen eikä päätä tädin omaisuudesta, vaan hänelle määrätään virallinen edunvalvoja. Tädiltä ei suinkaan mene oikeus päättää omaisuudestaan kokonaan, vaan edunvalvoja ainoastaan (nimensä mukaisesti) valvoo, että toimet ovat järkeviä ja että hän ymmärtää tekemänsä. Oikeus päättää omista asioista on erittäin vahva eli kyllä täti voi muistisairaudesta huolimatta myydä asunnon sukulaiselle hieman halvemmalla. Jos kyseessä on arvoasunto, mainittu alennus ei edes ole kovin suuri.
Edunvalvonta ei muuta ap:n asemaa perillisenä mitenkään :)
Ja totta kai sen jälkeen jos kauppa tehdään reilusti ei siinä olekaan syytä pahastua. Mutta möisikö edunalvoja asunnon 70 000e alennuksella tädin sukulaiselle? Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Höpönlöpö. Lahjanluonteista kauppaa sovelletaan kuitenkin vain, kun kiinteistö myydään sukulaiselle tai muulle läheiselle henkilölle, koska lahjanluonteiseen kauppaan on liityttävä tarkoitus antaa lahja. Ostajan ei siis katsota saavan lahjaa, jos esimerkiksi myyjä myy kiinteistön hänelle erehdyksessä alihintaan.
Sä saat myydä omaisuuttasi ihan ilman verottajan puuttumista kauppoihin mihin hintaan haluat. Apn tapauksessa nyt ainut mitä myyjältä voisi kysyä on se, että oliko hinta sovittu ”lahja” vaiko ei. Tuskin edes oli.
Eihän saa. Hinta saa olla ENINTÄÄN 25% alle käyvän arvon. Jos on alempi, verottaja katsoo kaupan olleen lahja käypään arvoon erotettavan summan osalta.
No ei katso. Miksi sä luulet, että sä et saa myydä asuntoasi siihen hintaan kun se kaupaksi menee? Ei verottaja säätele asuntojen hintoja. Jos mä laitan asuntoni hinnaksi 400000 vaikka se olisi 700000 arvoinen, se ei kuulu kellekään.
Mikäli ostaja on sukulainen niin asia kuuluu verottajalle. Kyseessä on tällöin lahjaluonteinen kauppa. Toki lahjaveroa joutuu tällöin maksamaan lahjan saaja eli ostaja.
Ei ole automaattisesti. Kauppaan tulee sisältyä lahjan anto.
No ja se sisltyy, jos kauppahinta on alle 75% käyvästä arvosta.
No ei sisälly.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma? Sukulaisesta kyse niin ihan normaalia antaa vähän sukulaisalennusta.
Siitä menee vero alihintaisesta luovutusvoitosta.
Mahtaa olla hyvä keskustelu tällä palstalla sitten kun minä kuolen. Olen lapseton ja varakas ja testamentannut koko omaisuuteni eri järjestöille. En ole kertonut asiasta sisaruksilleni saati heidän lapsilleen. Tiedän että odottavat kieli pitkällä saavansa perintöni.
Ei ole näin. Millä perusteella avopuoliso on läheinen? Ei ole.
Yhtä hyvin voisi sitten muuttaa ventovieraan kanssa kirjat samaan asuntoon ja esittää, että tämä on mun läheiseni, että saa annettua tääle verovapaasti omaisuuttaan. Ei se niin mene.
Os se on verotettavaa läheistenkin kesken, niin miksise EI OLSI VEROTETTAVAA vieraiden kesken? Eihän siinä ole mitään järkeä. Laitapa nyt lähde, jossa sanotaan, että alihintaisen kaupan verotus ei koske ventovieraita.