Serkkuni osti tätimme asunnon alihintaan
Mitä mieltä? Tätimme ~80v muuttamassa palvelutaloon. Asunto pitää myydä. Välittäjä arvioi asunnon ja asunto laitettiin myyntiin. Kuulin että serkkuni on tarjonnut asunnosta 70000€ vähemmän kuin alkuperäinen pyynti. Täti hyväksyi tarjouksen. Täti kärsii muistiongelmista ja ahdistuksesta. Pelkäsi ettei asunto mene kaupaksi. Muut ovat koittaneet rauhoitella, asunto hyvällä paikalla ja arvoasunto. Meitä serkkuja on 13. Täti lapseton. Tämä yksi joka teki tarjouksen teki sen kaikilta piilossa. Tädillä ei edunvalvojaa, mutta kohta on. Asunnon osalta myöhäistä.
Kommentit (636)
Vierailija kirjoitti:
Mahtaa olla hyvä keskustelu tällä palstalla sitten kun minä kuolen. Olen lapseton ja varakas ja testamentannut koko omaisuuteni eri järjestöille. En ole kertonut asiasta sisaruksilleni saati heidän lapsilleen. Tiedän että odottavat kieli pitkällä saavansa perintöni.
Miksi et kerro asiasta rehellisesti muille? Mikä sinussa on niin erityistä, että et voi omia asioitasi toisille paljasta? Tuollainen salailija ei ole ihmekään, että olet jäänyt perheettä. Kaikilla, joilla ei ole lapsia kun ei pää aivan täysillä käy.
Ai niin, mutta jos et kertoisi, et saisi hyödyttyä heistä niin mukavasti eäessäsi.
Vierailija kirjoitti:
toinen myy ja toinen ostaa. Ei siinä ole ulkopuolisilla mitää nokan koputtamista.
On. Verotettava luovutusvoitto alihinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Höpönlöpö. Lahjanluonteista kauppaa sovelletaan kuitenkin vain, kun kiinteistö myydään sukulaiselle tai muulle läheiselle henkilölle, koska lahjanluonteiseen kauppaan on liityttävä tarkoitus antaa lahja. Ostajan ei siis katsota saavan lahjaa, jos esimerkiksi myyjä myy kiinteistön hänelle erehdyksessä alihintaan.
Sä saat myydä omaisuuttasi ihan ilman verottajan puuttumista kauppoihin mihin hintaan haluat. Apn tapauksessa nyt ainut mitä myyjältä voisi kysyä on se, että oliko hinta sovittu ”lahja” vaiko ei. Tuskin edes oli.
Eihän saa. Hinta saa olla ENINTÄÄN 25% alle käyvän arvon. Jos on alempi, verottaja katsoo kaupan olleen lahja käypään arvoon erotettavan summan osalta.
No ei katso. Miksi sä luulet, että sä et saa myydä asuntoasi siihen hintaan kun se kaupaksi menee? Ei verottaja säätele asuntojen hintoja. Jos mä laitan asuntoni hinnaksi 400000 vaikka se olisi 700000 arvoinen, se ei kuulu kellekään.
Mikäli ostaja on sukulainen niin asia kuuluu verottajalle. Kyseessä on tällöin lahjaluonteinen kauppa. Toki lahjaveroa joutuu tällöin maksamaan lahjan saaja eli ostaja.
Ei ole automaattisesti. Kauppaan tulee sisältyä lahjan anto.
No ja se sisltyy, jos kauppahinta on alle 75% käyvästä arvosta.
No ei sisälly.
No sisältyyhän. Kauppa on osaltaan lahjaverotettavaa lahjaa, jos hinta on alle 75% käyvän arvon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Lahjaveron määrään vaikuttaa sukulaisuus.
Juu, se on totta, mutta nyt kyse oli siitä, joutuuko veroa maksamaan, vaiko ei. Joutuu, jos kauppa on yli 25% alle käyvän hinnan.
Käyvän hinnan määrittelee verottaja, ei ap eikä välittäjä.
Vohi vohi, luulitko laittavasi FIKSUNKIN argumentin? Kukaan ei ole täällä mitään muuta väittänytkään.
Se vaan, että jos asunnon oikea arvo on alle 280 000 e, niin tuo 70 000e alkaa olla 25% alle käyvän hinnan. Se on ainoa, mitä tästä on sanottu. Vai meinaatko, että verttajalla olisi tuohon otenkin erilainen matematiikka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaa olla hyvä keskustelu tällä palstalla sitten kun minä kuolen. Olen lapseton ja varakas ja testamentannut koko omaisuuteni eri järjestöille. En ole kertonut asiasta sisaruksilleni saati heidän lapsilleen. Tiedän että odottavat kieli pitkällä saavansa perintöni.
Miksi et kerro asiasta rehellisesti muille? Mikä sinussa on niin erityistä, että et voi omia asioitasi toisille paljasta? Tuollainen salailija ei ole ihmekään, että olet jäänyt perheettä. Kaikilla, joilla ei ole lapsia kun ei pää aivan täysillä käy.
Ai niin, mutta jos et kertoisi, et saisi hyödyttyä heistä niin mukavasti eäessäsi.
Juu, hyödyn ihan hitokseen persaukisista sukulaisista jotka koetavat tunkea ilmaiseksi mökilleni joka kesä ja kinuavat lahjoja jälkikasvulleen, lastenhoitoa ja ilmaista asumista sijoitusasunnoissani. Onneksi sinusta on tullut noin täyspäinen...
Testamentin teko ei kuulu kenellekään muulle kuin sen tekijöille ja korkeintaan edunsaajille, joita nuo lokit eivät ole. Heillä ei ole osaa eikä arpaa minun vaurastumiseeni.
ps. Taidat odotella perintöä, toivottvasti olet yksi minun sukulaisistani.
Veroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroveroverovero
Riittääkö jo vero vai jatkanko???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä oli ottanut aktiivisen roolin, ehkä oli auttanut ja tukenut tätiä. Rohkaisut luottamaan tulevaan. Ehkä tätä ostajaa ei kiinnostanut kuin oma tilaisuus. Ja ehkä asuntokaupoista oli avointa keskustelua, mutta kaupat tehtiin keskustelun ulkopuolella kahdestaan seläntakana muistisairaan kanssa.
Nämähän ovat erittäin vakavia syytöksiä tätä asunnon ostanutta sukulaista kohtaan.
Niin? No hänen on parasta olla ollut toimimatta niin!
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kaltaisten kyylien takia minäkään en ole tekemisissä enää sukulaisteni kanssa. Juuri samanlaisia kyttääjiä ja toisten kadehtijoita varmaan puolet suvustani. Muistan vieläkin lämmöllä sitä juhannus"juhlaa" jonka aikana alkoi taas se kadehtiminen ja riitely. Silloin minä tilasin taksin ja sanoin että minä lähden nyt ja minä en halua sitten olla teidän kanssanne enää missään tekemisissä ikinä.
Jaaha. Eli mieluummin olet tekemisissä sellaisen sukulaisen kanssa, joka vie sinulta rahat huijaamalla? Se on ihan mieluisaa ja ok?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Lahjaveron määrään vaikuttaa sukulaisuus.
Juu, se on totta, mutta nyt kyse oli siitä, joutuuko veroa maksamaan, vaiko ei. Joutuu, jos kauppa on yli 25% alle käyvän hinnan.
Käyvän hinnan määrittelee verottaja, ei ap eikä välittäjä.
Vohi vohi, luulitko laittavasi FIKSUNKIN argumentin? Kukaan ei ole täällä mitään muuta väittänytkään.
Se vaan, että jos asunnon oikea arvo on alle 280 000 e, niin tuo 70 000e alkaa olla 25% alle käyvän hinnan. Se on ainoa, mitä tästä on sanottu. Vai meinaatko, että verttajalla olisi tuohon otenkin erilainen matematiikka?
Onhan väittänyt.
Ja enpä usko, että hyvällä paikalla oleva ARVOasunto on "oikealta" arvoltaan alle 280 000e.
Vai mitä itse pidät arvoasuntona???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apta harmittaa kun ei pääse hyötymään tätinsä kuolemasta toivomallaan rahasummalla.
Ihan syystäkin harmittaa, jos asiassa toimittiin epäoikeudenmukaisesti!!!!!!!!!!!!!! Mikä oikeus kellään on kusettaa muita?
Ei kukaan ole kusettanut ketään. Serkkusi osti asunnon tätisi hyväksymällä hinnalla.
Onhan sinä kusetus, jos
- Asunto myytiin alihinnalla
-Tädillä on muistisairaus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apta harmittaa kun ei pääse hyötymään tätinsä kuolemasta toivomallaan rahasummalla.
Ihan syystäkin harmittaa, jos asiassa toimittiin epäoikeudenmukaisesti!!!!!!!!!!!!!! Mikä oikeus kellään on kusettaa muita?
Ei siinä ole mitään epäoikeudenmukaista, jos täti on tyytyväinen.
Ja hän ei olisi olut tyytyväinen 70 000e isompaan kauppasummaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
toinen myy ja toinen ostaa. Ei siinä ole ulkopuolisilla mitää nokan koputtamista.
On. Verotettava luovutusvoitto alihinnasta.
Ja ap:kö sen verottaa vai miksi asia kuuluu hänelle?
Vierailija kirjoitti:
Mahtaa olla hyvä keskustelu tällä palstalla sitten kun minä kuolen. Olen lapseton ja varakas ja testamentannut koko omaisuuteni eri järjestöille. En ole kertonut asiasta sisaruksilleni saati heidän lapsilleen. Tiedän että odottavat kieli pitkällä saavansa perintöni.
En minäkään testamenttaa sukulaisilleni mitään, kun en ole yhteyksissä. En tiedä odottavatko saavansa jotain, mutta en halua heidän elämäänsä sekaantua enkä halua heitä kotiini, kun olen menehtynyt. Olisi kauhea ajatuskin, että he penkovat tavaroitani tai käyvät luonani, kun en ole enää oma itsensi (esim hoitokodissa). Tietääkö joku millä perusteella päästetään ihmisiä katsomaan hoitokotiin esimerkiksi muistisairasta? Pitääkö tehdä etukäteen lista ketä voi päästää katsomaan, jos he sattuvat kiinnostumaan, juurikin vaikkapa omaisuuden takia?
Vierailija kirjoitti:
Ajatella! Ap saakin nyt muutaman tuhatta euroa vähemmän kuin oli toiveikkaasti ajatellut saavansa odottaessaan kieli pitkällä tätinsä kuolemaa.
Voi hyvin olla 20-30 000:in pienemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apta harmittaa kun ei pääse hyötymään tätinsä kuolemasta toivomallaan rahasummalla.
Ihan syystäkin harmittaa, jos asiassa toimittiin epäoikeudenmukaisesti!!!!!!!!!!!!!! Mikä oikeus kellään on kusettaa muita?
Ei siinä ole mitään epäoikeudenmukaista, jos täti on tyytyväinen.
Ja hän ei olisi olut tyytyväinen 70 000e isompaan kauppasummaan?
Tarjosiko joku siis 70 000 enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella! Ap saakin nyt muutaman tuhatta euroa vähemmän kuin oli toiveikkaasti ajatellut saavansa odottaessaan kieli pitkällä tätinsä kuolemaa.
Voi hyvin olla 20-30 000:in pienemmän.
Voi hyvin olla ettei saa mitään 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille tulee tarve esittää jaloa tällaisissa ketjuissa, kun valokeila suuntautuu aloittajaan, joka tilannetta kuvaa. Kuitenkin jos omassa suvussa tapahtuisi vastaavaa, että julkiseen myyntiin pistetty asunto menisi 70 000e halvemmalla jollekin sukulaiselle, ajattelisivat ihan samoin, kuin ap.
😁Kuule en ajattelisi. Jos mun täti laittaisi asuntonsa myyntiin, enkä itse tarjoaisi asunnosta mitään, mulle olisi ihan sama kuka sen ostaa. Ei ole mun omaisuutta.[/quote]
Ilmeisesti ap kuvittelee, että tädin asunto ja omaisuus on jo heidän.
Kyllähän perillisten jos keiden kannattaa valvoa perittävän omaisuuden hyvää hoitoa ja sitä, ettei mitään alihintaisia kauppoja hyväksikäyttömielessä tehdä. Senhän nyt sanoo jo terve järkikin.
Mistä oot keksinyt että ap on perillinen?
Täti on lapseton, eikä mahdollisesti halukas testamenttaamaan. Ainakin ilman testamenttia perintö menee tädin sisaruksille. Ap varmaan itse tietää, onko hänen vanhempansa elossa, vai onko hän itse silloin suoraan perijä (olettaen, ettei ole testamenttia).
Kukaan ei voi oikeasti tietää varmaksi, onko tädillä testamentti ja jos on, millainen. Se selviää varmasti vasta tädin kuoltua.
Ei todellakaan kannata ajatella olevansa perijä.Saattaa hyvinkin olla, että täti on jo aikoja sitten testamentannut omaisuutensa tälle serkulle, joka asunnonkin osti. Minunkin lähisukulaiseni sai hyvissä tietää perivänsä lapsettoman sukulaisensa, koska tämä sukulainen ei halunnut sisarustensa perivän ja tykkäsi lähisukulaisestani. Se on jotenkin yllättävää, koska ei ole edes ollut juuri missään tekemisissä hänen kanssaan sitä ennen. Ehkä ap:n serkku on sellainen, jonka täti tietää hoitavan raha- ja muutkin asiansa hyvin ja siksi halusi asunnon menevän hänelle. Lähisukulaiseni tapauksessa oli juuri niin eli hän on hyvin asiansa hoitava ihminen ja muutenkin mukava.
Omallakin kohdalla katsoisin niin, että omaisuuteni menisi ihmiselle, joka osaa hoitaa omaisuutta. Siitä syystä en testamenttaisi sitä sukulaisille, jota pahimmillaan vain riitelisivät siitä keskenään. Ei kannata olettaa olevansa perijä ennen kuin on sitä.
”Voi hyvin olla” ÄLÄ JOSSITTELE, VAAN KESKUSTELE KETJUUN ANNETUILLA TIEDOILLA!!!!! S**tana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaa olla hyvä keskustelu tällä palstalla sitten kun minä kuolen. Olen lapseton ja varakas ja testamentannut koko omaisuuteni eri järjestöille. En ole kertonut asiasta sisaruksilleni saati heidän lapsilleen. Tiedän että odottavat kieli pitkällä saavansa perintöni.
Miksi et kerro asiasta rehellisesti muille? Mikä sinussa on niin erityistä, että et voi omia asioitasi toisille paljasta? Tuollainen salailija ei ole ihmekään, että olet jäänyt perheettä. Kaikilla, joilla ei ole lapsia kun ei pää aivan täysillä käy.
Ai niin, mutta jos et kertoisi, et saisi hyödyttyä heistä niin mukavasti eäessäsi.
Mikä hiton velvollisuus kenelläkään on kertoa testamenttinsa sisällöstä sukulaisille???
Jotta ylipäänsä voisi ottaa kantaa asiaan, pitäisi tietää aika paljon faktoja, siis muutakin kuin tädin ikä. Ensinnäkin missä asunto sijaitsee, siis kunta tai kaupunki, ja miten iso eli paljonko neliöitä. Mistä päättelet, että olisi arvoasunto. Oletko ottanut selvää, millä hinnalla samalta alueelta on myyty samantasoisia ja sanmankokoisia asuntoja viime aikoina. Toisin sanoen, oliko välittäjän hinta-arvio minkäänlaisessa linjassa alueella myytyjen asuntojen hintojen kanssa. Täytyy myös muistaa, että harvoin asunnot menevät kaupaksi pyyntihinnalla, vaan monen asunnon kohdalla hintaa pitää alentaa useita kertoja.
Et myöskään maininnut, miten vanhassa talossa asunto sijaitsee, monennessako kerroksessa, onko hissi, entä muut talon tilat (pyykkitupa,sauna, varastotilat jne.). Onko asunto sellaisessa kunnossa, että siihen ei tarvitse tehdä välttämättä remonttia? Onko taloon tulossa isompia remontteja lähiaikoina? Käyttövesiputket, ikkunat, ulkovuoraus jne.
Kuinka suuri prosentuaalisesti oli hinnan alennus, kun ostaja maksoi 70000 € vähemmän kuin välittäjän hinta-arvio? Pitää myös ottaa huomioon, että myyjä hyväksyi tarjouksen. Eihän hänen olisi ollut pakko hyväksyä sitä. Kirjoitit, että myyjällä, siis tädilläsi, on jonkinasteinen muistisairaus. Onko siitä diagnoosi, vai onko se vain teidän serkusten arvio?
Häh? Täysin anonyymisti. Vai pystytkö tässä nimeämään tuon serkun? Saa kai sitä asioista MUIDEN kanssa keskustella, ennen kuin alkaa oikeasti mihinkään toimiin? On aiheellistakin! Hyvä, että ap teki aloituksen tänne! Serkulla on rauhan päivät, jos on toiminut lailliesti.
Sepä vaan, että esim. edunvalvontahan ei ois myynyt sitä kämppää hänelle. Eikä ainaaan alennuksella. Niin että aloittajalla on tässä ihan kuule pointti.