Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Serkkuni osti tätimme asunnon alihintaan
30.05.2021 |
Mitä mieltä? Tätimme ~80v muuttamassa palvelutaloon. Asunto pitää myydä. Välittäjä arvioi asunnon ja asunto laitettiin myyntiin. Kuulin että serkkuni on tarjonnut asunnosta 70000€ vähemmän kuin alkuperäinen pyynti. Täti hyväksyi tarjouksen. Täti kärsii muistiongelmista ja ahdistuksesta. Pelkäsi ettei asunto mene kaupaksi. Muut ovat koittaneet rauhoitella, asunto hyvällä paikalla ja arvoasunto. Meitä serkkuja on 13. Täti lapseton. Tämä yksi joka teki tarjouksen teki sen kaikilta piilossa. Tädillä ei edunvalvojaa, mutta kohta on. Asunnon osalta myöhäistä.
Kommentit (636)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Höpönlöpö. Lahjanluonteista kauppaa sovelletaan kuitenkin vain, kun kiinteistö myydään sukulaiselle tai muulle läheiselle henkilölle, koska lahjanluonteiseen kauppaan on liityttävä tarkoitus antaa lahja. Ostajan ei siis katsota saavan lahjaa, jos esimerkiksi myyjä myy kiinteistön hänelle erehdyksessä alihintaan.
Sä saat myydä omaisuuttasi ihan ilman verottajan puuttumista kauppoihin mihin hintaan haluat. Apn tapauksessa nyt ainut mitä myyjältä voisi kysyä on se, että oliko hinta sovittu ”lahja” vaiko ei. Tuskin edes oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Höpönlöpö. Lahjanluonteista kauppaa sovelletaan kuitenkin vain, kun kiinteistö myydään sukulaiselle tai muulle läheiselle henkilölle, koska lahjanluonteiseen kauppaan on liityttävä tarkoitus antaa lahja. Ostajan ei siis katsota saavan lahjaa, jos esimerkiksi myyjä myy kiinteistön hänelle erehdyksessä alihintaan.
Väärin. Tässä ei puhuta MITÄÄN sukulaisuussuhteesta. Voihan ventovieraskin antaa toiselle lahjan, torvi. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/lahjanluonteinen_ka…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on teoria.
Kateus on ihmisille niin kivulias tunne, että sitä ei haluta nähdä itsessä. Sitten kun joku av:lla tekee aloituksen, joka hitusenkin triggeröi juuri tätä kohtaa lukijassa, alkaa kauhea pskamyrsky ap:tä kohtaan. Eli ulkoistetaan omat, kauheat kateuden tunteet toiseen ihmiseen ja saadaan se toinen ihminen näyttäytymään pahana ja tuntemaan itsensä huonoksi ihmiseksi.
Todellisuudessa jokainen lukija täällä kiinnittäisi huomiotaan siihen, että joku (itsen kanssa tasaveroinen) sukulainen saisi vanhalta ihmiseltä perintöä, lahjan tai alennuksen, jota itse ei saisi. Ja inhimillinen, mutta tuskallinen kateuden tunne nostaisi päätään, sekä tarve selvittää tilanteen oikeellisuus.
Asunto on laitettu myyntiin välittäjän kautta, joten on ollut julkisessa tiedossa. Miksi AP ei ole antanut omaa tarjoustaan? Serkku on tainnut olla ainoa serkuskatraasta, joka sellaisen on tehnyt ja saikin asunnon. Hyvin todennäköisesti kuka tahansa muu serkus olisi saanut saman alennuksen jos olisi vaivautunut tarjousta tekemään.
Et nyt tajua pointtia. Vaikka en olisi kiinnostunut jotain suvussa olevaa asuntoa ostamaan, oletus on se, että se myydään hyvään hintaan. Jos se myytäisiinkin jollkein SUKULAISELLE 70 000 alennuksella (asunnon kokonaishinta tässä toki vaikuttaisi) niin pitäisin aika törkeänä, jos asunto olisi selkeästi mennyt alihinnalla!
Varsinkin, jos olisin yksi perillisistä. Toki tädin perillisenä olo selviää vasta tämän kuoltua, MUTTA ap tuntee tätinsä tässä kaikkia meitä paremmin ja on selvää, että hänellä on tämän ketjun paras arvio tädin halusta testamentata taikka ei.
Mä taas luulen, että täti ei edes halua olla tekemisissä apn kanssa eikä aplla ole mitään tietoa tätinsä ajatuksista tulevasta perinnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Höpönlöpö. Lahjanluonteista kauppaa sovelletaan kuitenkin vain, kun kiinteistö myydään sukulaiselle tai muulle läheiselle henkilölle, koska lahjanluonteiseen kauppaan on liityttävä tarkoitus antaa lahja. Ostajan ei siis katsota saavan lahjaa, jos esimerkiksi myyjä myy kiinteistön hänelle erehdyksessä alihintaan.
Sä saat myydä omaisuuttasi ihan ilman verottajan puuttumista kauppoihin mihin hintaan haluat. Apn tapauksessa nyt ainut mitä myyjältä voisi kysyä on se, että oliko hinta sovittu ”lahja” vaiko ei. Tuskin edes oli.
Eihän saa. Hinta saa olla ENINTÄÄN 25% alle käyvän arvon. Jos on alempi, verottaja katsoo kaupan olleen lahja käypään arvoon erotettavan summan osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on teoria.
Kateus on ihmisille niin kivulias tunne, että sitä ei haluta nähdä itsessä. Sitten kun joku av:lla tekee aloituksen, joka hitusenkin triggeröi juuri tätä kohtaa lukijassa, alkaa kauhea pskamyrsky ap:tä kohtaan. Eli ulkoistetaan omat, kauheat kateuden tunteet toiseen ihmiseen ja saadaan se toinen ihminen näyttäytymään pahana ja tuntemaan itsensä huonoksi ihmiseksi.
Todellisuudessa jokainen lukija täällä kiinnittäisi huomiotaan siihen, että joku (itsen kanssa tasaveroinen) sukulainen saisi vanhalta ihmiseltä perintöä, lahjan tai alennuksen, jota itse ei saisi. Ja inhimillinen, mutta tuskallinen kateuden tunne nostaisi päätään, sekä tarve selvittää tilanteen oikeellisuus.
Asunto on laitettu myyntiin välittäjän kautta, joten on ollut julkisessa tiedossa. Miksi AP ei ole antanut omaa tarjoustaan? Serkku on tainnut olla ainoa serkuskatraasta, joka sellaisen on tehnyt ja saikin asunnon. Hyvin todennäköisesti kuka tahansa muu serkus olisi saanut saman alennuksen jos olisi vaivautunut tarjousta tekemään.
Et nyt tajua pointtia. Vaikka en olisi kiinnostunut jotain suvussa olevaa asuntoa ostamaan, oletus on se, että se myydään hyvään hintaan. Jos se myytäisiinkin jollkein SUKULAISELLE 70 000 alennuksella (asunnon kokonaishinta tässä toki vaikuttaisi) niin pitäisin aika törkeänä, jos asunto olisi selkeästi mennyt alihinnalla!
Varsinkin, jos olisin yksi perillisistä. Toki tädin perillisenä olo selviää vasta tämän kuoltua, MUTTA ap tuntee tätinsä tässä kaikkia meitä paremmin ja on selvää, että hänellä on tämän ketjun paras arvio tädin halusta testamentata taikka ei.Mä taas luulen, että täti ei edes halua olla tekemisissä apn kanssa eikä aplla ole mitään tietoa tätinsä ajatuksista tulevasta perinnöstä.
Niin, koska olet kade sille, että joku saisi oikeudenmukaisen osan perinnöstään, kun et itse osaa pitää koskaan puoliasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko ollut parempi jos joku täysin ulkopuolinen olisi ostanut tuohon alihintaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Höpönlöpö. Lahjanluonteista kauppaa sovelletaan kuitenkin vain, kun kiinteistö myydään sukulaiselle tai muulle läheiselle henkilölle, koska lahjanluonteiseen kauppaan on liityttävä tarkoitus antaa lahja. Ostajan ei siis katsota saavan lahjaa, jos esimerkiksi myyjä myy kiinteistön hänelle erehdyksessä alihintaan.
Väärin. Tässä ei puhuta MITÄÄN sukulaisuussuhteesta. Voihan ventovieraskin antaa toiselle lahjan, torvi. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/lahjanluonteinen_ka…
Ei vai? https://www.minilex.fi/a/kiinteistön-myynti-alihintaan
Todellakin puhutaan. Verottajaa ei paskaakaan kiinnosta sun asuntokaupat, jos olet asunut 2 vuotta asunnossasi etkä anna lahjaa kellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on teoria.
Kateus on ihmisille niin kivulias tunne, että sitä ei haluta nähdä itsessä. Sitten kun joku av:lla tekee aloituksen, joka hitusenkin triggeröi juuri tätä kohtaa lukijassa, alkaa kauhea pskamyrsky ap:tä kohtaan. Eli ulkoistetaan omat, kauheat kateuden tunteet toiseen ihmiseen ja saadaan se toinen ihminen näyttäytymään pahana ja tuntemaan itsensä huonoksi ihmiseksi.
Todellisuudessa jokainen lukija täällä kiinnittäisi huomiotaan siihen, että joku (itsen kanssa tasaveroinen) sukulainen saisi vanhalta ihmiseltä perintöä, lahjan tai alennuksen, jota itse ei saisi. Ja inhimillinen, mutta tuskallinen kateuden tunne nostaisi päätään, sekä tarve selvittää tilanteen oikeellisuus.
Asunto on laitettu myyntiin välittäjän kautta, joten on ollut julkisessa tiedossa. Miksi AP ei ole antanut omaa tarjoustaan? Serkku on tainnut olla ainoa serkuskatraasta, joka sellaisen on tehnyt ja saikin asunnon. Hyvin todennäköisesti kuka tahansa muu serkus olisi saanut saman alennuksen jos olisi vaivautunut tarjousta tekemään.
Et nyt tajua pointtia. Vaikka en olisi kiinnostunut jotain suvussa olevaa asuntoa ostamaan, oletus on se, että se myydään hyvään hintaan. Jos se myytäisiinkin jollkein SUKULAISELLE 70 000 alennuksella (asunnon kokonaishinta tässä toki vaikuttaisi) niin pitäisin aika törkeänä, jos asunto olisi selkeästi mennyt alihinnalla!
Varsinkin, jos olisin yksi perillisistä. Toki tädin perillisenä olo selviää vasta tämän kuoltua, MUTTA ap tuntee tätinsä tässä kaikkia meitä paremmin ja on selvää, että hänellä on tämän ketjun paras arvio tädin halusta testamentata taikka ei.
Ei sulle kuulu pätkän vertaa, millä hinnalla isäsi, siskosi tai tätisi myy autonsa, paitansa tai asuntonsa. Se on tasan tarkkaan heidän oma asiansa.
Kuule mä oon kolmen sisaruksen lapsen täti ja omia ei ole. Mutta mä teen itse omaisuudellani mitä haluan. He ei ole mun perillisiä vaan päätän itse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ostin vanhan tyhjillään olevan sukutilan sukulaiseltani, joka sen virallisesti omisti.
Talo oli oli ollut 20v tyhjillään ja ihan satunnaisena kesämökkinä käytetty. Sukulaiseni oli puhunut sen myymisestä kaiken tämän ajan ja yhteinen huoli tuntui suvulla olevan, ettei nyt vaan menisi vieraille.... mutta kukaan ei silti alkanut sitä yksin eikä yhdessä ostamaankaan.
Kun paperit sitten viimein tehtiin ja tila siirtyi minulle, niin johan alkoi kaakatus kuulumaan. Olin ostanut sen juuri sen ja sen (vähän jokaisen) nenän edestä ja olin liian halvalla saanut ja petin sukuni ja hyväksikäytin vanhaa ihmistä ja tila olisi kuulunut yhteisomistukseen ihan koko suvulle jne. jne.
Että kateus se on, joka ääntä pitää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkut ei peri, joten ilman testamenttiä et ollut mitään saamassakaan. Eipä tuolle mitään voi tehdä, veroja tulee sekä tädille että ostajalle tästä kaupasta.
Lapsettoman sinkkuihmisen perii hänen vanhempansa. Mikäli vanhemmat ovat kuolleet, perintö menee vainajan sisaruksille. Mikäli perinnönjättäjän sisarukset ovat kuolleet, perintö menee heidän lapsilleen eli tässä tapauksessa mainituille serkuksille.
Aivan, mutta tuskin kaikki serkkujen edeltä tosiaan ovat kuolleet.
Mitä sillä on väliä? Ap perii silti saman osuuden, jos vain hänen se vanhempansa, joka oli tädin sisarus on kuollut, vaikka muut eläisivätkin. Ja vaikka tädin KAIKKI sisarukset olisivat kuolleet, ap perisi saman osuuden, koska perintö jaetaan sisaruskohtaisesti näiden jälkeläisille. Ei serkkujen määrän mukaan. Jos testamenttia ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Höpönlöpö. Lahjanluonteista kauppaa sovelletaan kuitenkin vain, kun kiinteistö myydään sukulaiselle tai muulle läheiselle henkilölle, koska lahjanluonteiseen kauppaan on liityttävä tarkoitus antaa lahja. Ostajan ei siis katsota saavan lahjaa, jos esimerkiksi myyjä myy kiinteistön hänelle erehdyksessä alihintaan.
Sä saat myydä omaisuuttasi ihan ilman verottajan puuttumista kauppoihin mihin hintaan haluat. Apn tapauksessa nyt ainut mitä myyjältä voisi kysyä on se, että oliko hinta sovittu ”lahja” vaiko ei. Tuskin edes oli.
Eihän saa. Hinta saa olla ENINTÄÄN 25% alle käyvän arvon. Jos on alempi, verottaja katsoo kaupan olleen lahja käypään arvoon erotettavan summan osalta.
Toisaalta kyse on käyvästä arvosta, ei välittäjän arviosta!
Ehkä oli ottanut aktiivisen roolin, ehkä oli auttanut ja tukenut tätiä. Rohkaisut luottamaan tulevaan. Ehkä tätä ostajaa ei kiinnostanut kuin oma tilaisuus. Ja ehkä asuntokaupoista oli avointa keskustelua, mutta kaupat tehtiin keskustelun ulkopuolella kahdestaan seläntakana muistisairaan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näin meillä kirjoitti:
Minä ostin vanhan tyhjillään olevan sukutilan sukulaiseltani, joka sen virallisesti omisti.
Talo oli oli ollut 20v tyhjillään ja ihan satunnaisena kesämökkinä käytetty. Sukulaiseni oli puhunut sen myymisestä kaiken tämän ajan ja yhteinen huoli tuntui suvulla olevan, ettei nyt vaan menisi vieraille.... mutta kukaan ei silti alkanut sitä yksin eikä yhdessä ostamaankaan.
Kun paperit sitten viimein tehtiin ja tila siirtyi minulle, niin johan alkoi kaakatus kuulumaan. Olin ostanut sen juuri sen ja sen (vähän jokaisen) nenän edestä ja olin liian halvalla saanut ja petin sukuni ja hyväksikäytin vanhaa ihmistä ja tila olisi kuulunut yhteisomistukseen ihan koko suvulle jne. jne.
Että kateus se on, joka ääntä pitää.
Olisiko kannattanut avoimesti tehdä sekin kaupaa, niin et olisi pahoittanut sukulaistesi mieliä? No ei tietenkään, eihän se olisi HYÖDYTTÄNYT JUURI SINUA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Höpönlöpö. Lahjanluonteista kauppaa sovelletaan kuitenkin vain, kun kiinteistö myydään sukulaiselle tai muulle läheiselle henkilölle, koska lahjanluonteiseen kauppaan on liityttävä tarkoitus antaa lahja. Ostajan ei siis katsota saavan lahjaa, jos esimerkiksi myyjä myy kiinteistön hänelle erehdyksessä alihintaan.
Sä saat myydä omaisuuttasi ihan ilman verottajan puuttumista kauppoihin mihin hintaan haluat. Apn tapauksessa nyt ainut mitä myyjältä voisi kysyä on se, että oliko hinta sovittu ”lahja” vaiko ei. Tuskin edes oli.
Eihän saa. Hinta saa olla ENINTÄÄN 25% alle käyvän arvon. Jos on alempi, verottaja katsoo kaupan olleen lahja käypään arvoon erotettavan summan osalta.
No ei katso. Miksi sä luulet, että sä et saa myydä asuntoasi siihen hintaan kun se kaupaksi menee? Ei verottaja säätele asuntojen hintoja. Jos mä laitan asuntoni hinnaksi 400000 vaikka se olisi 700000 arvoinen, se ei kuulu kellekään.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä oli ottanut aktiivisen roolin, ehkä oli auttanut ja tukenut tätiä. Rohkaisut luottamaan tulevaan. Ehkä tätä ostajaa ei kiinnostanut kuin oma tilaisuus. Ja ehkä asuntokaupoista oli avointa keskustelua, mutta kaupat tehtiin keskustelun ulkopuolella kahdestaan seläntakana muistisairaan kanssa.
Tuskinpa vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Höpönlöpö. Lahjanluonteista kauppaa sovelletaan kuitenkin vain, kun kiinteistö myydään sukulaiselle tai muulle läheiselle henkilölle, koska lahjanluonteiseen kauppaan on liityttävä tarkoitus antaa lahja. Ostajan ei siis katsota saavan lahjaa, jos esimerkiksi myyjä myy kiinteistön hänelle erehdyksessä alihintaan.
Sä saat myydä omaisuuttasi ihan ilman verottajan puuttumista kauppoihin mihin hintaan haluat. Apn tapauksessa nyt ainut mitä myyjältä voisi kysyä on se, että oliko hinta sovittu ”lahja” vaiko ei. Tuskin edes oli.
Eihän saa. Hinta saa olla ENINTÄÄN 25% alle käyvän arvon. Jos on alempi, verottaja katsoo kaupan olleen lahja käypään arvoon erotettavan summan osalta.
Toisaalta kyse on käyvästä arvosta, ei välittäjän arviosta!
Totta kai on. Mutta kun tuo joku p*rsepää väittää, että saa muka myydä mihin hintaan tahtoo veroseuraamuksitta. Niin vastasin sille, että miten se asia oikeasti on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Höpönlöpö. Lahjanluonteista kauppaa sovelletaan kuitenkin vain, kun kiinteistö myydään sukulaiselle tai muulle läheiselle henkilölle, koska lahjanluonteiseen kauppaan on liityttävä tarkoitus antaa lahja. Ostajan ei siis katsota saavan lahjaa, jos esimerkiksi myyjä myy kiinteistön hänelle erehdyksessä alihintaan.
Väärin. Tässä ei puhuta MITÄÄN sukulaisuussuhteesta. Voihan ventovieraskin antaa toiselle lahjan, torvi. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/lahjanluonteinen_ka…
Ei vai? https://www.minilex.fi/a/kiinteistön-myynti-alihintaan
Todellakin puhutaan. Verottajaa ei paskaakaan kiinnosta sun asuntokaupat, jos olet asunut 2 vuotta asunnossasi etkä anna lahjaa kellekään.
Jos täti on jo pelännyt, ettei se asunto mene kaupaksi ja se on jo markkinoilla ollut, niin voi olla ihan viisautta myydä vaikka halvemmalla näinä aikoina. Hoitopaikassa ollessaan joutuisi maksamaan kulut asunnon ylläpidosta (sitä ei vähennetä hoitomaksusta vaan eläkkeestä menee monelta lähes kaikki hoitomaksuun, niin kuin tietysti kuuluukin) ja muutaman vuoden kuluttua voisi mahdolliset säästöt olla käytetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Höpönlöpö. Lahjanluonteista kauppaa sovelletaan kuitenkin vain, kun kiinteistö myydään sukulaiselle tai muulle läheiselle henkilölle, koska lahjanluonteiseen kauppaan on liityttävä tarkoitus antaa lahja. Ostajan ei siis katsota saavan lahjaa, jos esimerkiksi myyjä myy kiinteistön hänelle erehdyksessä alihintaan.
Sä saat myydä omaisuuttasi ihan ilman verottajan puuttumista kauppoihin mihin hintaan haluat. Apn tapauksessa nyt ainut mitä myyjältä voisi kysyä on se, että oliko hinta sovittu ”lahja” vaiko ei. Tuskin edes oli.
Eihän saa. Hinta saa olla ENINTÄÄN 25% alle käyvän arvon. Jos on alempi, verottaja katsoo kaupan olleen lahja käypään arvoon erotettavan summan osalta.
No ei katso. Miksi sä luulet, että sä et saa myydä asuntoasi siihen hintaan kun se kaupaksi menee? Ei verottaja säätele asuntojen hintoja. Jos mä laitan asuntoni hinnaksi 400000 vaikka se olisi 700000 arvoinen, se ei kuulu kellekään.
Mikäli ostaja on sukulainen niin asia kuuluu verottajalle. Kyseessä on tällöin lahjaluonteinen kauppa. Toki lahjaveroa joutuu tällöin maksamaan lahjan saaja eli ostaja.
Alue: Aihe vapaa
Et nyt tajua pointtia. Vaikka en olisi kiinnostunut jotain suvussa olevaa asuntoa ostamaan, oletus on se, että se myydään hyvään hintaan. Jos se myytäisiinkin jollkein SUKULAISELLE 70 000 alennuksella (asunnon kokonaishinta tässä toki vaikuttaisi) niin pitäisin aika törkeänä, jos asunto olisi selkeästi mennyt alihinnalla!
Varsinkin, jos olisin yksi perillisistä. Toki tädin perillisenä olo selviää vasta tämän kuoltua, MUTTA ap tuntee tätinsä tässä kaikkia meitä paremmin ja on selvää, että hänellä on tämän ketjun paras arvio tädin halusta testamentata taikka ei.