Serkkuni osti tätimme asunnon alihintaan
Mitä mieltä? Tätimme ~80v muuttamassa palvelutaloon. Asunto pitää myydä. Välittäjä arvioi asunnon ja asunto laitettiin myyntiin. Kuulin että serkkuni on tarjonnut asunnosta 70000€ vähemmän kuin alkuperäinen pyynti. Täti hyväksyi tarjouksen. Täti kärsii muistiongelmista ja ahdistuksesta. Pelkäsi ettei asunto mene kaupaksi. Muut ovat koittaneet rauhoitella, asunto hyvällä paikalla ja arvoasunto. Meitä serkkuja on 13. Täti lapseton. Tämä yksi joka teki tarjouksen teki sen kaikilta piilossa. Tädillä ei edunvalvojaa, mutta kohta on. Asunnon osalta myöhäistä.
Kommentit (636)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se ole asuntokaupoilla ihan normaalia, että tehdään tarjous alle pyyntihinnan?
Joo, joku 3-5000.
No ehkä sun kämäisestä kämpästä. Nyt puhutaan arvoasunnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille tulee tarve esittää jaloa tällaisissa ketjuissa, kun valokeila suuntautuu aloittajaan, joka tilannetta kuvaa. Kuitenkin jos omassa suvussa tapahtuisi vastaavaa, että julkiseen myyntiin pistetty asunto menisi 70 000e halvemmalla jollekin sukulaiselle, ajattelisivat ihan samoin, kuin ap.
😁Kuule en ajattelisi. Jos mun täti laittaisi asuntonsa myyntiin, enkä itse tarjoaisi asunnosta mitään, mulle olisi ihan sama kuka sen ostaa. Ei ole mun omaisuutta.[/quote]
Ilmeisesti ap kuvittelee, että tädin asunto ja omaisuus on jo heidän.
Kyllähän perillisten jos keiden kannattaa valvoa perittävän omaisuuden hyvää hoitoa ja sitä, ettei mitään alihintaisia kauppoja hyväksikäyttömielessä tehdä. Senhän nyt sanoo jo terve järkikin.
Mistä oot keksinyt että ap on perillinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentissa ihan muut edunsaajat kuin tämä serkussarja.. eli ei perintöä kenellekään..
Niin, mitä ihmettä, eihän ap:n kuulu periä tätiä.
Miten niin ei? Täti oli lapseton.
Juu, kyllä ap perintökaaressa on, mutta tuskinpa kaikki sisarukset ovat kuolleet, tuskin apnkaan? Asunto ei missään tapauksessa olisi aplle tullut. Ja ovat tosiaan niin alhaalla perintökaaressa, että testamentilla saa kyllä jätettyä nollille.
Ei tietenkään koko asunto! Mutta oletko kuullut perinnönjaosta koskaan? Toki jos asunto on arvokas, ja sisaruksia on vaikkapa 3 niin ap:n osuus voi olla jonkun kokoinen, jos hänen vanhempansa on kuollut, eikä sisaruksia ole (monta).
Minusta perillisten on vain fiksua valvoa perinnönjättäjän elämän ollessa siinä pisteessä, ettei enää itse perinnöstään välitä, ettei sitä hyväksikäyttäen joku hyödynnä, vaan kaikki menee oikeudenmukaisesti perinnönjakoon, joka sitten tehdään sillä lailla, kun silloin asiat (testamentit tai osakkaiden määrä jne) määräävät.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on teoria.
Kateus on ihmisille niin kivulias tunne, että sitä ei haluta nähdä itsessä. Sitten kun joku av:lla tekee aloituksen, joka hitusenkin triggeröi juuri tätä kohtaa lukijassa, alkaa kauhea pskamyrsky ap:tä kohtaan. Eli ulkoistetaan omat, kauheat kateuden tunteet toiseen ihmiseen ja saadaan se toinen ihminen näyttäytymään pahana ja tuntemaan itsensä huonoksi ihmiseksi.
Todellisuudessa jokainen lukija täällä kiinnittäisi huomiotaan siihen, että joku (itsen kanssa tasaveroinen) sukulainen saisi vanhalta ihmiseltä perintöä, lahjan tai alennuksen, jota itse ei saisi. Ja inhimillinen, mutta tuskallinen kateuden tunne nostaisi päätään, sekä tarve selvittää tilanteen oikeellisuus.
Asunto on laitettu myyntiin välittäjän kautta, joten on ollut julkisessa tiedossa. Miksi AP ei ole antanut omaa tarjoustaan? Serkku on tainnut olla ainoa serkuskatraasta, joka sellaisen on tehnyt ja saikin asunnon. Hyvin todennäköisesti kuka tahansa muu serkus olisi saanut saman alennuksen jos olisi vaivautunut tarjousta tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille tulee tarve esittää jaloa tällaisissa ketjuissa, kun valokeila suuntautuu aloittajaan, joka tilannetta kuvaa. Kuitenkin jos omassa suvussa tapahtuisi vastaavaa, että julkiseen myyntiin pistetty asunto menisi 70 000e halvemmalla jollekin sukulaiselle, ajattelisivat ihan samoin, kuin ap.
😁Kuule en ajattelisi. Jos mun täti laittaisi asuntonsa myyntiin, enkä itse tarjoaisi asunnosta mitään, mulle olisi ihan sama kuka sen ostaa. Ei ole mun omaisuutta.[/quote]
Ilmeisesti ap kuvittelee, että tädin asunto ja omaisuus on jo heidän.
Kyllähän perillisten jos keiden kannattaa valvoa perittävän omaisuuden hyvää hoitoa ja sitä, ettei mitään alihintaisia kauppoja hyväksikäyttömielessä tehdä. Senhän nyt sanoo jo terve järkikin.
Ap ei ole perillinen eikä kukaan muukaan, kun tädillä ei rintaperillisiä ole eikä ole tietoa onko tädillä testamenttia.
Miltähän lapsettomista tuntuu lukea tällaisia ketjuja? Jos olisin lapseton, testamenttaisin omaisuuteni ihan muualle kuin sukulaisille. Varmaan monilla sama tilanne, että haluaa määrätä omaisuuden ihan tiettyihin, itselle tärkeisiin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkut ei peri, joten ilman testamenttiä et ollut mitään saamassakaan. Eipä tuolle mitään voi tehdä, veroja tulee sekä tädille että ostajalle tästä kaupasta.
Lapsettoman sinkkuihmisen perii hänen vanhempansa. Mikäli vanhemmat ovat kuolleet, perintö menee vainajan sisaruksille. Mikäli perinnönjättäjän sisarukset ovat kuolleet, perintö menee heidän lapsilleen eli tässä tapauksessa mainituille serkuksille.
Aivan, mutta tuskin kaikki serkkujen edeltä tosiaan ovat kuolleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Täytyy todeta, että meillä suvussa oli erittäin fiksu täti. Lapseton ja pää toimi kuin partaveitsi loppuun asti, kroppa vaan sanoi sopimuksen irti. Testamentti oli tehty tarkasti, ei jäänyt epäselvää kenellekään.
Tietyn osan (ison) testamenttasi kokonaan ulkopuoliselle haluamalleen taholle. Asuntonsa testatementtasi sisarustensa lapsille niin, että se läheisin kummilapsi sai isomman siivun, hänelle jäi tehtäväksi myös asunnon myynti. Sukulaiset saivat halutessaan käydä hakemassa irtaimistosta mitä halusivat. Lopuille myynnistä saatu raha jaettiin tasan, joten jokaiselle jäi saman suuruinen summa.
Itse en edes odottanut mitään perintöä, eikä varmaan muutkaan sukulaiset eli ainakin suurelle osalle kuvio oli täysi yllätys mutta tasapuolinen sellainen. En kuullut keneltäkään mitään negatiivista koko asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille tulee tarve esittää jaloa tällaisissa ketjuissa, kun valokeila suuntautuu aloittajaan, joka tilannetta kuvaa. Kuitenkin jos omassa suvussa tapahtuisi vastaavaa, että julkiseen myyntiin pistetty asunto menisi 70 000e halvemmalla jollekin sukulaiselle, ajattelisivat ihan samoin, kuin ap.
😁Kuule en ajattelisi. Jos mun täti laittaisi asuntonsa myyntiin, enkä itse tarjoaisi asunnosta mitään, mulle olisi ihan sama kuka sen ostaa. Ei ole mun omaisuutta.[/quote]
Ilmeisesti ap kuvittelee, että tädin asunto ja omaisuus on jo heidän.
Kyllähän perillisten jos keiden kannattaa valvoa perittävän omaisuuden hyvää hoitoa ja sitä, ettei mitään alihintaisia kauppoja hyväksikäyttömielessä tehdä. Senhän nyt sanoo jo terve järkikin.
Mistä oot keksinyt että ap on perillinen?
Täti on lapseton, eikä mahdollisesti halukas testamenttaamaan. Ainakin ilman testamenttia perintö menee tädin sisaruksille. Ap varmaan itse tietää, onko hänen vanhempansa elossa, vai onko hän itse silloin suoraan perijä (olettaen, ettei ole testamenttia).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentissa ihan muut edunsaajat kuin tämä serkussarja.. eli ei perintöä kenellekään..
Niin, mitä ihmettä, eihän ap:n kuulu periä tätiä.
Miten niin ei? Täti oli lapseton.
Juu, kyllä ap perintökaaressa on, mutta tuskinpa kaikki sisarukset ovat kuolleet, tuskin apnkaan? Asunto ei missään tapauksessa olisi aplle tullut. Ja ovat tosiaan niin alhaalla perintökaaressa, että testamentilla saa kyllä jätettyä nollille.
Ei tietenkään koko asunto! Mutta oletko kuullut perinnönjaosta koskaan? Toki jos asunto on arvokas, ja sisaruksia on vaikkapa 3 niin ap:n osuus voi olla jonkun kokoinen, jos hänen vanhempansa on kuollut, eikä sisaruksia ole (monta).
Minusta perillisten on vain fiksua valvoa perinnönjättäjän elämän ollessa siinä pisteessä, ettei enää itse perinnöstään välitä, ettei sitä hyväksikäyttäen joku hyödynnä, vaan kaikki menee oikeudenmukaisesti perinnönjakoon, joka sitten tehdään sillä lailla, kun silloin asiat (testamentit tai osakkaiden määrä jne) määräävät.
No ei ole todellakaan ok kytätä perinnön toivossa toisen tekemisiä. Sairas ajatusmaailma.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on teoria.
Kateus on ihmisille niin kivulias tunne, että sitä ei haluta nähdä itsessä. Sitten kun joku av:lla tekee aloituksen, joka hitusenkin triggeröi juuri tätä kohtaa lukijassa, alkaa kauhea pskamyrsky ap:tä kohtaan. Eli ulkoistetaan omat, kauheat kateuden tunteet toiseen ihmiseen ja saadaan se toinen ihminen näyttäytymään pahana ja tuntemaan itsensä huonoksi ihmiseksi.
Todellisuudessa jokainen lukija täällä kiinnittäisi huomiotaan siihen, että joku (itsen kanssa tasaveroinen) sukulainen saisi vanhalta ihmiseltä perintöä, lahjan tai alennuksen, jota itse ei saisi. Ja inhimillinen, mutta tuskallinen kateuden tunne nostaisi päätään, sekä tarve selvittää tilanteen oikeellisuus.
Nimenommaan.
Ällöttää tällainen jalouden todistelu, sen kun näkisi irl! Hah!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Lahjaveron määrään vaikuttaa sukulaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Meidän täti jätti asuntonsa perinnöksi serkulleni. Se oli tätini päätös ja mielestäni ei mitenkään kuulunut kenellekään muulle.
Tunnen naisen, joka on saanut kaksi asuntoa perinnöksi tällä tavalla. En muista olivatko setiä vai tätejä vai mitä, mutta vanhempia lapsettomia sukulaisia, joita tämä nainen oli auttanut paljon, koska oli itse vielä silloin perheetön.
Tämän ketjun aloittaja on nyt aivan hakoteillä näiden juttujensa kanssa. Lähtökohtaisestihan emme edes tiedä, kuka tämän tädin on perimässä. Lapsetonhan saa aivan vapaasti tehdä testamentin, joten hyvinkin saattaa olla että valtaosa perinnöstä on menossa tieteelle, taiteelle tai johonkin muuhun hänen tärkeäksi katsomaansa kohteeseen. Ei tällaisessa tilanteissa sukulaiset voi mitenkään olettaa, että he olisivat jotain perintöä saamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentissa ihan muut edunsaajat kuin tämä serkussarja.. eli ei perintöä kenellekään..
Niin, mitä ihmettä, eihän ap:n kuulu periä tätiä.
Miten niin ei? Täti oli lapseton.
Juu, kyllä ap perintökaaressa on, mutta tuskinpa kaikki sisarukset ovat kuolleet, tuskin apnkaan? Asunto ei missään tapauksessa olisi aplle tullut. Ja ovat tosiaan niin alhaalla perintökaaressa, että testamentilla saa kyllä jätettyä nollille.
Täti voi määrätä testamentilla koko omaisuutensa kohtalosta, sisarukset eivät silloin saa killinkiäkään.
Aivan, mutta mikäli ei testamenttia ole, perintö menee perintökaaren mukaan. Ainakin itselleni ja miehelleni on ihan kivasti tullut lapsettomien tähtien ja setien perintöjä tässä viime aikoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se ole asuntokaupoilla ihan normaalia, että tehdään tarjous alle pyyntihinnan?
Joo, joku 3-5000.
No ehkä sun kämäisestä kämpästä. Nyt puhutaan arvoasunnosta.
Mä oon myynyt kämppäni yli pyyntihintojen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille tulee tarve esittää jaloa tällaisissa ketjuissa, kun valokeila suuntautuu aloittajaan, joka tilannetta kuvaa. Kuitenkin jos omassa suvussa tapahtuisi vastaavaa, että julkiseen myyntiin pistetty asunto menisi 70 000e halvemmalla jollekin sukulaiselle, ajattelisivat ihan samoin, kuin ap.
😁Kuule en ajattelisi. Jos mun täti laittaisi asuntonsa myyntiin, enkä itse tarjoaisi asunnosta mitään, mulle olisi ihan sama kuka sen ostaa. Ei ole mun omaisuutta.[/quote]
Ilmeisesti ap kuvittelee, että tädin asunto ja omaisuus on jo heidän.
Kyllähän perillisten jos keiden kannattaa valvoa perittävän omaisuuden hyvää hoitoa ja sitä, ettei mitään alihintaisia kauppoja hyväksikäyttömielessä tehdä. Senhän nyt sanoo jo terve järkikin.
Mistä oot keksinyt että ap on perillinen?
Täti on lapseton, eikä mahdollisesti halukas testamenttaamaan. Ainakin ilman testamenttia perintö menee tädin sisaruksille. Ap varmaan itse tietää, onko hänen vanhempansa elossa, vai onko hän itse silloin suoraan perijä (olettaen, ettei ole testamenttia).
Kukaan ei voi oikeasti tietää varmaksi, onko tädillä testamentti ja jos on, millainen. Se selviää varmasti vasta tädin kuoltua.
Ei todellakaan kannata ajatella olevansa perijä.
Tätiparka, elämänsä viimeisillä metreillä joutuiu elämään hyeenalauman raadeltavana. Ketään ei kiinnosta täti vaan ainoastaan mitä hältä jää jaettavaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Höpönlöpö. Lahjanluonteista kauppaa sovelletaan kuitenkin vain, kun kiinteistö myydään sukulaiselle tai muulle läheiselle henkilölle, koska lahjanluonteiseen kauppaan on liityttävä tarkoitus antaa lahja. Ostajan ei siis katsota saavan lahjaa, jos esimerkiksi myyjä myy kiinteistön hänelle erehdyksessä alihintaan.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.