Serkkuni osti tätimme asunnon alihintaan

Jos tädillä on muistisairaus ja on siirtymässä hoitokotiin, voin kertoa, että hän ei sillä ylimääräisellä 70 000 tee yhtään mitään. Varsinkin jos kukaan teistä serkuksista ei ole huolehtimassa ja hankkimassa ylimääräisiä tarpeita, kuten vaatteita. Ainoa hyöty rahapinkasta on perillisille kuoleman tultua.

Jos tiedossa oli, että täti ei ole täysissä aivovoimissa, miksi kukaan huolestuneista serkuista ei ottanut aktiivista roolia tädin asunnon myynnin, edunvalvonnan ja hoitopaikan suhteen? Näin olisi ongelma vältetty. Vasta kun yksi hyötyi, oltiin huolissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisille tulee tarve esittää jaloa tällaisissa ketjuissa, kun valokeila suuntautuu aloittajaan, joka tilannetta kuvaa. Kuitenkin jos omassa suvussa tapahtuisi vastaavaa, että julkiseen myyntiin pistetty asunto menisi 70 000e halvemmalla jollekin sukulaiselle, ajattelisivat ihan samoin, kuin ap.

😁

Kuule en ajattelisi. Jos mun täti laittaisi asuntonsa myyntiin, enkä itse tarjoaisi asunnosta mitään, mulle olisi ihan sama kuka sen ostaa. Ei ole mun omaisuutta.[/quote]

Ilmeisesti ap kuvittelee, että tädin asunto ja omaisuus on jo heidän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä tädin pitäisi olla "tasapuolinen" sukulaisilleen? Ei siihen ole mitään velvollisuutta. Tädillä saa olla suosikki ja hän voi lahjoittaa tälle mitä haluaa.

Eihän tässä sellaisesta ollut kyse. Vaan siitä, että tämä yksi sukulainen osti asunnon 70 000 alle pyynnin.

Lahjoittamistahan sekin on, jos todellakin myi alhintaan, kuten ap väittää. Tosin sen, oliko kyseessä alihinta, päättää vasta verottaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisille tulee tarve esittää jaloa tällaisissa ketjuissa, kun valokeila suuntautuu aloittajaan, joka tilannetta kuvaa. Kuitenkin jos omassa suvussa tapahtuisi vastaavaa, että julkiseen myyntiin pistetty asunto menisi 70 000e halvemmalla jollekin sukulaiselle, ajattelisivat ihan samoin, kuin ap.

😁

Ei ole normaalia udella muiden raha-asioista, vieläpä suht kaukaisesta sukulaisesta kyse. Siinä ei ole mistään jaloudesta kyse, vaan peruskäytöstavoista. On omituista udella toisten asuntokaupoista ja juoruilla niistä tähän tyyliin, varsinkin, kun mitään väärää ei ole tapahtunut.

Missä tässä on joku mitään udellut? Ap kuvasi tapauksen.

No mistäpä sai myyntihinnan tietoonsa utelematta?

Tädiltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentissa ihan muut edunsaajat kuin tämä serkussarja.. eli ei perintöä kenellekään..

Niin, mitä ihmettä, eihän ap:n kuulu periä tätiä.

Miten niin ei? Täti oli lapseton.

Juu, kyllä ap perintökaaressa on, mutta tuskinpa kaikki sisarukset ovat kuolleet, tuskin apnkaan? Asunto ei missään tapauksessa olisi aplle tullut. Ja ovat tosiaan niin alhaalla perintökaaressa, että testamentilla saa kyllä jätettyä nollille.

Serkut ei peri, joten ilman testamenttiä et ollut mitään saamassakaan. Eipä tuolle mitään voi tehdä, veroja tulee sekä tädille että ostajalle tästä kaupasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntoa ei edes tarvitse myydä eniten tarjoavalle, jos ei huutokaupasta ole kyse.

Sen saa myydä ihan kenelle haluaa, sukulaisilta kysymättä.

Vaikka ap olisi tarjonnut enemmän kuin serkku, täti olisi voinut myydä siltikin serkulle.

Ap voi nyt miettiä, miksi serkku on mieluisampi tädille.

Eihän ap tuossa ollut tarjonnut.

Ja kyllä sinäkin vaan miettisit, että mitä ihmettä, jos julkiseen myyntiin pistetty asunto menisikin sukulaiselle 70 000 alle pyynnin.

So what. Jos perijöitä on mummelilla 13 kpl niin tuossa meni vain 5000 e per nenä, mikäli asunnosta oikeasti olisi saatu se 70k enemmän. Jokainen saa myydä omansa ihan mihin hintaan lystää kelle haluaa. Ilmeisesti kämppä ei ollut kuuminta hottia kun muita tarjouksia ei ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisille tulee tarve esittää jaloa tällaisissa ketjuissa, kun valokeila suuntautuu aloittajaan, joka tilannetta kuvaa. Kuitenkin jos omassa suvussa tapahtuisi vastaavaa, että julkiseen myyntiin pistetty asunto menisi 70 000e halvemmalla jollekin sukulaiselle, ajattelisivat ihan samoin, kuin ap.

😁

Kuule en ajattelisi. Jos mun täti laittaisi asuntonsa myyntiin, enkä itse tarjoaisi asunnosta mitään, mulle olisi ihan sama kuka sen ostaa. Ei ole mun omaisuutta.

Jos olisit tädin perijä, saattaisit ajatellakin.

Kukaan ei ole perijä niin kauan kuin täti on elossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentissa ihan muut edunsaajat kuin tämä serkussarja.. eli ei perintöä kenellekään..

Niin, mitä ihmettä, eihän ap:n kuulu periä tätiä.

Miten niin ei? Täti oli lapseton.

Juu, kyllä ap perintökaaressa on, mutta tuskinpa kaikki sisarukset ovat kuolleet, tuskin apnkaan? Asunto ei missään tapauksessa olisi aplle tullut. Ja ovat tosiaan niin alhaalla perintökaaressa, että testamentilla saa kyllä jätettyä nollille.

Apn vanhemmat siis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tuossa ei kyllä ole ollut ammattitaitoinen välittäjä. Tuohan on selvä huijaus, sekä serkun että välittäjän puolelta.

Saan myydä asuntoni kenelle tahansa millä hinnalla tahansa, ei välittäjä siihen voi puuttua. Ainoa, mikä kaupassa häntä koskettaa, on oma palkkionsa ja sen hän saa sopimuksen mukaisesti.

Tässähän oli välittäjä tehnyt arvion, mikä yleensä on ilmainen.

"Välittäjä arvioi ja asunto laitettiin myyntiin" viittaa kyllä vahvasti siihen, että se meni asuntovälittäjän kautta myyntiin. Tietty on mahdollista, että se muistisairas täti teki myynti-ilmoitukset, hommasi isännöitsijätodistukset jne., mutta sitä on hankala uskoa.

Mistään muistisairaudesta ei ole mainintaa.

Olihan, vahvat. Jos ei ole muistisairautta, ei haeta edunvalvontaa.

No mikä muistisairaus on mainittu? Ei mitään, vaan pelkät "muistiongelmat". Sukulaisen mielestä.

Niin, no ei kai tänne tarvitse kenenkään diagnooseja selostaa, i di o o t t i. Jos henkilölle ollaan hakemassa edunvalvontaa se tarkoittaa, että muisti ei toimi. Eikä silloin toimi ajattelukaan.

Se, että sukulaisten mielestä tarvitaan edunvalvojana, ei tarkoita, että lääkärinlausunto sitä puoltaa ja että edunvalvoja määrättäisiin.

No ei tietenkään, aivan yhtä hyvin kuin on niin, että muistisairaille haetaan edunvalvontaa jos henkilö ei tosiaankaan ole enää kykeneväinen hoitamaan asioitaan itse ja voi olla joskus hyvinkin muistamaton kun edunvalvonta vihdoin saadaan käyntiin.

Jos täti olisi ollut kykenemätön myymään asuntonsa, niin välittäjä ei olisi voinut asiassa toimia. Jos sellainen epäilys herää, niin pankistakin otetaan yhteyttä viranomaisiin, muutenhan kauppa purkautuu. Välittäjillä on velvollisuus selvittää tällaiset asiat.

Vierailija kirjoitti:

Jos tädillä on muistisairaus ja on siirtymässä hoitokotiin, voin kertoa, että hän ei sillä ylimääräisellä 70 000 tee yhtään mitään. Varsinkin jos kukaan teistä serkuksista ei ole huolehtimassa ja hankkimassa ylimääräisiä tarpeita, kuten vaatteita. Ainoa hyöty rahapinkasta on perillisille kuoleman tultua.

Jos tiedossa oli, että täti ei ole täysissä aivovoimissa, miksi kukaan huolestuneista serkuista ei ottanut aktiivista roolia tädin asunnon myynnin, edunvalvonnan ja hoitopaikan suhteen? Näin olisi ongelma vältetty. Vasta kun yksi hyötyi, oltiin huolissaan.

Miksi olisi tarvinnut ottaa? Pitikö ennalta arvata, että joku serkuista menee ostamaan asunnon alihintaan, jos se ei mene nopeasti(?) kaupaksi?

Toisekseen muistisairaus voi edetä sykäyksittäin. Kolmanneksi, koska täti on lapseton, harva huomaa miten sairaus etenee, jos ei ole tekemisissä usein. Asunnon ostanut serkku ei ostolla osoita olleensa sen useammin tekemisissä sitten, ettäs tajuatte faktat. Tai siis lähinnä niiden tietämyksen puutteen.

Eikös se ole asuntokaupoilla ihan normaalia, että tehdään tarjous alle pyyntihinnan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tuossa ei kyllä ole ollut ammattitaitoinen välittäjä. Tuohan on selvä huijaus, sekä serkun että välittäjän puolelta.

Saan myydä asuntoni kenelle tahansa millä hinnalla tahansa, ei välittäjä siihen voi puuttua. Ainoa, mikä kaupassa häntä koskettaa, on oma palkkionsa ja sen hän saa sopimuksen mukaisesti.

Tässähän oli välittäjä tehnyt arvion, mikä yleensä on ilmainen.

"Välittäjä arvioi ja asunto laitettiin myyntiin" viittaa kyllä vahvasti siihen, että se meni asuntovälittäjän kautta myyntiin. Tietty on mahdollista, että se muistisairas täti teki myynti-ilmoitukset, hommasi isännöitsijätodistukset jne., mutta sitä on hankala uskoa.

Mistään muistisairaudesta ei ole mainintaa.

Olihan, vahvat. Jos ei ole muistisairautta, ei haeta edunvalvontaa.

No mikä muistisairaus on mainittu? Ei mitään, vaan pelkät "muistiongelmat". Sukulaisen mielestä.

Niin, no ei kai tänne tarvitse kenenkään diagnooseja selostaa, i di o o t t i. Jos henkilölle ollaan hakemassa edunvalvontaa se tarkoittaa, että muisti ei toimi. Eikä silloin toimi ajattelukaan.

Se, että sukulaisten mielestä tarvitaan edunvalvojana, ei tarkoita, että lääkärinlausunto sitä puoltaa ja että edunvalvoja määrättäisiin.

No ei tietenkään, aivan yhtä hyvin kuin on niin, että muistisairaille haetaan edunvalvontaa jos henkilö ei tosiaankaan ole enää kykeneväinen hoitamaan asioitaan itse ja voi olla joskus hyvinkin muistamaton kun edunvalvonta vihdoin saadaan käyntiin.

Jos täti olisi ollut kykenemätön myymään asuntonsa, niin välittäjä ei olisi voinut asiassa toimia. Jos sellainen epäilys herää, niin pankistakin otetaan yhteyttä viranomaisiin, muutenhan kauppa purkautuu. Välittäjillä on velvollisuus selvittää tällaiset asiat.

Moni muistisairas ei vaikuta niin sairaalta jos pitää lähinnä allekirjoittaa nimi johonkin paperiin pankissa, jos esim. liikuntakyky on hyvä tms. Että siis pankki voisi jotenkin asiaan puuttua.

Vierailija kirjoitti:

Serkut ei peri, joten ilman testamenttiä et ollut mitään saamassakaan. Eipä tuolle mitään voi tehdä, veroja tulee sekä tädille että ostajalle tästä kaupasta.

Lapsettoman sinkkuihmisen perii hänen vanhempansa. Mikäli vanhemmat ovat kuolleet, perintö menee vainajan sisaruksille. Mikäli perinnönjättäjän sisarukset ovat kuolleet, perintö menee heidän lapsilleen eli tässä tapauksessa mainituille serkuksille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentissa ihan muut edunsaajat kuin tämä serkussarja.. eli ei perintöä kenellekään..

Niin, mitä ihmettä, eihän ap:n kuulu periä tätiä.

Miten niin ei? Täti oli lapseton.

Juu, kyllä ap perintökaaressa on, mutta tuskinpa kaikki sisarukset ovat kuolleet, tuskin apnkaan? Asunto ei missään tapauksessa olisi aplle tullut. Ja ovat tosiaan niin alhaalla perintökaaressa, että testamentilla saa kyllä jätettyä nollille.

Täti voi määrätä testamentilla koko omaisuutensa kohtalosta, sisarukset eivät silloin saa killinkiäkään. 

Vierailija kirjoitti:

Eikös se ole asuntokaupoilla ihan normaalia, että tehdään tarjous alle pyyntihinnan?

Joo, joku 3-5000.

Minulla on teoria.

Kateus on ihmisille niin kivulias tunne, että sitä ei haluta nähdä itsessä. Sitten kun joku av:lla tekee aloituksen, joka hitusenkin triggeröi juuri tätä kohtaa lukijassa, alkaa kauhea pskamyrsky ap:tä kohtaan. Eli ulkoistetaan omat, kauheat kateuden tunteet toiseen ihmiseen ja saadaan se toinen ihminen näyttäytymään pahana ja tuntemaan itsensä huonoksi ihmiseksi.

Todellisuudessa jokainen lukija täällä kiinnittäisi huomiotaan siihen, että joku (itsen kanssa tasaveroinen) sukulainen saisi vanhalta ihmiseltä perintöä, lahjan tai alennuksen, jota itse ei saisi. Ja inhimillinen, mutta tuskallinen kateuden tunne nostaisi päätään, sekä tarve selvittää tilanteen oikeellisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Serkut ei peri, joten ilman testamenttiä et ollut mitään saamassakaan. Eipä tuolle mitään voi tehdä, veroja tulee sekä tädille että ostajalle tästä kaupasta.

Lapsettoman sinkkuihmisen perii hänen vanhempansa. Mikäli vanhemmat ovat kuolleet, perintö menee vainajan sisaruksille. Mikäli perinnönjättäjän sisarukset ovat kuolleet, perintö menee heidän lapsilleen eli tässä tapauksessa mainituille serkuksille.

Mutta eivät ole rintaperillisiä, joten lakiosaa ei ole. Eli testamentilla voidaan jättää täysin ilman.

Tätinä testamenttaisin koko omaisuuden nyt jollekin hyväntekeväisyystaholle tai sille suosikkisukulaiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisille tulee tarve esittää jaloa tällaisissa ketjuissa, kun valokeila suuntautuu aloittajaan, joka tilannetta kuvaa. Kuitenkin jos omassa suvussa tapahtuisi vastaavaa, että julkiseen myyntiin pistetty asunto menisi 70 000e halvemmalla jollekin sukulaiselle, ajattelisivat ihan samoin, kuin ap.

😁

Kuule en ajattelisi. Jos mun täti laittaisi asuntonsa myyntiin, enkä itse tarjoaisi asunnosta mitään, mulle olisi ihan sama kuka sen ostaa. Ei ole mun omaisuutta.[/quote]

Ilmeisesti ap kuvittelee, että tädin asunto ja omaisuus on jo heidän.

Kyllähän perillisten jos keiden kannattaa valvoa perittävän omaisuuden hyvää hoitoa ja sitä, ettei mitään alihintaisia kauppoja hyväksikäyttömielessä tehdä. Senhän nyt sanoo jo terve järkikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tuossa ei kyllä ole ollut ammattitaitoinen välittäjä. Tuohan on selvä huijaus, sekä serkun että välittäjän puolelta.

Saan myydä asuntoni kenelle tahansa millä hinnalla tahansa, ei välittäjä siihen voi puuttua. Ainoa, mikä kaupassa häntä koskettaa, on oma palkkionsa ja sen hän saa sopimuksen mukaisesti.

Tässähän oli välittäjä tehnyt arvion, mikä yleensä on ilmainen.

"Välittäjä arvioi ja asunto laitettiin myyntiin" viittaa kyllä vahvasti siihen, että se meni asuntovälittäjän kautta myyntiin. Tietty on mahdollista, että se muistisairas täti teki myynti-ilmoitukset, hommasi isännöitsijätodistukset jne., mutta sitä on hankala uskoa.

Mistään muistisairaudesta ei ole mainintaa.

Olihan, vahvat. Jos ei ole muistisairautta, ei haeta edunvalvontaa.

No mikä muistisairaus on mainittu? Ei mitään, vaan pelkät "muistiongelmat". Sukulaisen mielestä.

Niin, no ei kai tänne tarvitse kenenkään diagnooseja selostaa, i di o o t t i. Jos henkilölle ollaan hakemassa edunvalvontaa se tarkoittaa, että muisti ei toimi. Eikä silloin toimi ajattelukaan.

Se, että sukulaisten mielestä tarvitaan edunvalvojana, ei tarkoita, että lääkärinlausunto sitä puoltaa ja että edunvalvoja määrättäisiin.

No ei tietenkään, aivan yhtä hyvin kuin on niin, että muistisairaille haetaan edunvalvontaa jos henkilö ei tosiaankaan ole enää kykeneväinen hoitamaan asioitaan itse ja voi olla joskus hyvinkin muistamaton kun edunvalvonta vihdoin saadaan käyntiin.

Jos täti olisi ollut kykenemätön myymään asuntonsa, niin välittäjä ei olisi voinut asiassa toimia. Jos sellainen epäilys herää, niin pankistakin otetaan yhteyttä viranomaisiin, muutenhan kauppa purkautuu. Välittäjillä on velvollisuus selvittää tällaiset asiat.

Moni muistisairas ei vaikuta niin sairaalta jos pitää lähinnä allekirjoittaa nimi johonkin paperiin pankissa, jos esim. liikuntakyky on hyvä tms. Että siis pankki voisi jotenkin asiaan puuttua.

Meidän kaukainen sukulainen sai juuri sillä tavalla edunvalvontapäätöksen eli pankissa kiinnitettiin huomiota hänen asuntokauppoihinsa. Oli hyvin terveen oloinen fyysisesti, mutta muisti ja ymmärrys mennyt. Ei kukaan ole niin hölmö, ettei ymmärtäisi, että muistisairas voi pystyä vaikka kuinka hyvin liikkumaan. 

Ja välittäjä toimii laittomasti, jos ryhtyy asuntokaupoille muistisairaan kanssa.