Lue keskustelun säännöt.
Apua! Suhteemme on kriisissä miehen vauvahaaveiden takia! Itken
26.05.2021 |
Olen 25-vuotias nainen ja mieheni 30. Olemme vetäneet yhtä köyttä 7-vuotta ja jo alussa tein hyvin selväksi etten tahdo koskaan lapsia ja sillä kannalla olen edelleen. Olen toki leikitellyt mielessäni ajatuksella, että olisin äiti eikä ajatus aina tunnu niin kovin vieraalta, kun olen vaaleanpunaisissa pumpuli unelmissani, kunnes sitten tapaan taas ystäväni ja hänen taapronsa ja todellisuus iskee taas kovaa ja putoan maan pinnalle ja totean jälleen, että ei olisi minun juttuni tällainen.
Mieheni kertoi minulle myös suhteemme alkuaikoina, että ei ole koskaan halunnut lapsia emmekä ole asiaan kummemmin palanneet. Olemme haaveilleet aiemmin vain yhdessä matkutelusta ja uuden asunnon ostamisesta jne. Mieheni on aivan ihana ihminen. Toki meilläkin on ollut kiistamme, mutta emme juurikaan riitele, ajattelin jo löytäneeni eräänlaisen "sielunkumppanin" itselleni, nämä vuodet ovat olleet elämäni parhaimmat, olemme rakastavaisten lisäksi olleet aina toistemme parhaat ystävät. Olen aina ollut niin onnellinen, kun olen katsonut miestäni, mutta nyt suhteemme on ajautunut kriisiin yhtäkkiä.
Mies nimittäin haluaakin lapsen. Tunnusti myös viilanneensa minua linssiin aikoinaan kertomalla ettei halua lapsia. Uskoi nimittäin, että nuoren ikäni takia en vielä oikeasti tiennyt haluanko lapsia vai en ja uskoi, että muuttaisin mieleni vuosien kuluessa. Hän on siis salaa haaveillut perheestä kanssani ja nyt julisti haluavansa 4 vuoden sisällä yhden lapsen ja lapsi on hänelle ehdoton asia mitä hän tulevaisuudelta odottaa ja toivoo nyt, että teen päätökseni asian suhteen(Kerroin siis hänelle oman kantani), että haluanko jatkaa hänen kanssaan tulevaisuuden rakentamista vai eroammeko me ja kuulemma kovasti toivoo, että muuttaisin mieleni lapsi asian suhteen sillä hän rakastaa minua.
Olen puun ja kuoren välissä. Ajatukseni on sekaisin, koko mielikuvani yhteisestä tulevaisuudesta valuu hiljaa kankkulankaivoon, kaikki ne yhteiset reissut, talon ostot, kaikki, pilalla. Lisäksi tunnen tulleeni jollain tavalla huijatuksi. Minua pelottaa todella paljon. En ole koskaan asunut yksin, ollut yksin ja rakastan miestäni enkä haluaisi hänestä luopua, koska olen varma etten tule hänenlaiseensa toiseen enää törmäämään, pelkään, että ikävöin häntä mahdollisissa uusissa suhteissanikin ja uudet suhteet olisivat laimeita. Olen yrittänyt totutella tässä ajatukseen lapsesta ja yrittänyt toistella itselleni ettei se olisi niin kamalaa. Lisäksi pelkään synnytystä ja raskautta ylikaiken. En haluaisi niitä kokea, mutta olen yrittänyt pyörtää pääni ajatella, että niin ne naiset vain ovat tehneet kautta aikojen. Voi luoja mitä minä teen? Olen vain itkenyt kokopäivän ja itken, kun kirjoitan tätä. Olen sekaisin ja rikki.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on outoa, ettei mies saisi vaihtaa mielipidettä. Eihän se ole valehtelua, jos vaihtaa mielipidettään. Aika moni on 20-25-vuotiaana ajatellut, että ei tee lapsia. Mutta kyllä se mieli 10 vuodessa monella muuttuu. Ei toki kaikilla. Eikä tietysti ketään siihen kuulu painostaa. Mutta kaikki mun kaverit, jotka parikymppisinä puhuivat, etteivät tee lapsia, ovat ilmeisesti muuttaneet mielensä, koska toisella lapsia on nykyisin kolme ja toisella viisi!
Kun AP:n mukaan mies EI vaihtanut mielipidettään, vaan salasi sen, että halusi lapsia ja valehteli sen, ettei muka halua.
Ja sinä vierität AP:n miehen mukaan syyn kokonaan AP:n niskaan, kun hän oli nuori eikä välttämättä tiennyt mitä haluaa. Se ei oikeuta siihen, että hänen mies valehtelee omista haaveistaan ja nyt sitten vaatii AP:ta muuttamaan omat haaveet miesten halujen mukaan.
Ei ap:ta kukaan pakota. Hän ottaa eron, jos ei lapsia halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on outoa, ettei mies saisi vaihtaa mielipidettä. Eihän se ole valehtelua, jos vaihtaa mielipidettään. Aika moni on 20-25-vuotiaana ajatellut, että ei tee lapsia. Mutta kyllä se mieli 10 vuodessa monella muuttuu. Ei toki kaikilla. Eikä tietysti ketään siihen kuulu painostaa. Mutta kaikki mun kaverit, jotka parikymppisinä puhuivat, etteivät tee lapsia, ovat ilmeisesti muuttaneet mielensä, koska toisella lapsia on nykyisin kolme ja toisella viisi!
Kun AP:n mukaan mies EI vaihtanut mielipidettään, vaan salasi sen, että halusi lapsia ja valehteli sen, ettei muka halua.
Ja sinä vierität AP:n miehen mukaan syyn kokonaan AP:n niskaan, kun hän oli nuori eikä välttämättä tiennyt mitä haluaa. Se ei oikeuta siihen, että hänen mies valehtelee omista haaveistaan ja nyt sitten vaatii AP:ta muuttamaan omat haaveet miesten halujen mukaan.
Ei ap:ta kukaan pakota. Hän ottaa eron, jos ei lapsia halua.
Niin, puhuimme vaatimisesta ja tätä AP:n mies vaatii, että tekee hänelle lapsen tai ero tulee. Sellaisen miehen kanssa ei koskaan kannata jatkaa suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on outoa, ettei mies saisi vaihtaa mielipidettä. Eihän se ole valehtelua, jos vaihtaa mielipidettään. Aika moni on 20-25-vuotiaana ajatellut, että ei tee lapsia. Mutta kyllä se mieli 10 vuodessa monella muuttuu. Ei toki kaikilla. Eikä tietysti ketään siihen kuulu painostaa. Mutta kaikki mun kaverit, jotka parikymppisinä puhuivat, etteivät tee lapsia, ovat ilmeisesti muuttaneet mielensä, koska toisella lapsia on nykyisin kolme ja toisella viisi!
Kun AP:n mukaan mies EI vaihtanut mielipidettään, vaan salasi sen, että halusi lapsia ja valehteli sen, ettei muka halua.
Ja sinä vierität AP:n miehen mukaan syyn kokonaan AP:n niskaan, kun hän oli nuori eikä välttämättä tiennyt mitä haluaa. Se ei oikeuta siihen, että hänen mies valehtelee omista haaveistaan ja nyt sitten vaatii AP:ta muuttamaan omat haaveet miesten halujen mukaan.
Ei ap:ta kukaan pakota. Hän ottaa eron, jos ei lapsia halua.
Niin, puhuimme vaatimisesta ja tätä AP:n mies vaatii, että tekee hänelle lapsen tai ero tulee. Sellaisen miehen kanssa ei koskaan kannata jatkaa suhdetta.
Eikös toi nyt ole selkeä homma sitten. Ap ottaa eron ukosta.
Miksi haluat pitää väkisin kiinni miehestä, joka on valehdellut sinulle vuosikaudet elämän tärkeimmässä asiassa ja yrittää kiristää sinut erolla uhkailemalla tekemään lapsen jota et halua? Pelkäät ettet löydä toista "yhtä hyvää" - mitä se sinulle tarkoittaa, mikä tekee miehestä sinulle hyvän tai huonon? Miksi epäluotettava ja henkistä väkivaltaa käyttävä mies on sinusta hyvä?
Ihan ensimmäisenä menisin sinuna terapiaan miettimään noita juttuja. Minusta sinä olet tosi hukassa itsesi ja omien rajojesi kanssa. Ei ole tervettä antaa kohdella itseään noin.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on outoa, ettei mies saisi vaihtaa mielipidettä. Eihän se ole valehtelua, jos vaihtaa mielipidettään. Aika moni on 20-25-vuotiaana ajatellut, että ei tee lapsia. Mutta kyllä se mieli 10 vuodessa monella muuttuu. Ei toki kaikilla. Eikä tietysti ketään siihen kuulu painostaa. Mutta kaikki mun kaverit, jotka parikymppisinä puhuivat, etteivät tee lapsia, ovat ilmeisesti muuttaneet mielensä, koska toisella lapsia on nykyisin kolme ja toisella viisi!
Luitko koko aloitusta ollenkaan? Tässä tapauksessa mies nimenomaan on valehdellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitteko kokeilla pariterapiaa?
Vierailija kirjoitti:
Onneksi mun ei tarvi hyväksyä lasteni äidiksi tällaisia katkeria valittajanaisia, mitä tällä palstalla näyttää esiintyvän. Sellaista miehiin kohdistunutta vihaa ja katkeruutta. Selvästikin huomaa, ettei ole oikein ymmärretty elämästä vielä paljon. Ei jatkoon.
Vela-naiset ovatkin taatusti hirveän surullisia siitä ettet kelpuuta heitä lastesi äidiksi.
Minä taas olen onnellinen siitä, ettei minun tarvitse kelpuuttaa puolisokseni valehtelijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ukkosi on siis valehtelija. Mistähän muusta valehtelee?
Vierailija kirjoitti:
Ollaan niin velaa, niin velaa ja hankitaan koira täyttämään tyhjää onkaloa.
Mitä hittoa? En tykkää lapsista, enkä niitä siis halua. Eläimistä sen sijaan olen pitänyt aina, ja koiran ajattelin hankkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tällaisesta valehteleminen on pahempi petos kuin uskottomuus. En tajua miten osa kirjoittajista voi sivuuttaa sen ihan täysin. Tässä on viety pohja koko suhteelta, luottamus pitäisi rakentaa ihan nollasta uudelleen ja samalla pohtia lastenhankintaa? Kuulostaa ihan absurdilta. Minä olen aina halunnut lapsia, mutta en ikinä tekisi niitä tuollaisen miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluat pitää väkisin kiinni miehestä, joka on valehdellut sinulle vuosikaudet elämän tärkeimmässä asiassa ja yrittää kiristää sinut erolla uhkailemalla tekemään lapsen jota et halua? Pelkäät ettet löydä toista "yhtä hyvää" - mitä se sinulle tarkoittaa, mikä tekee miehestä sinulle hyvän tai huonon? Miksi epäluotettava ja henkistä väkivaltaa käyttävä mies on sinusta hyvä?
Ihan ensimmäisenä menisin sinuna terapiaan miettimään noita juttuja. Minusta sinä olet tosi hukassa itsesi ja omien rajojesi kanssa. Ei ole tervettä antaa kohdella itseään noin.
Harvemmin sitä sanotaan nuorena vuoden seurustelunkaan jälkeen, että "haluan tehdä sun kanssa lapsia". Ensin yleensä tutustutaan, ollaan ja sitten lapset tulee hissuksiin kuvioihin, kun luottamus toista kohtaan kasvaa. Ja aika moni seukkaa aluksi ilman ajatusta avioliitosta ja lapsista. Tietysti miehen olisi pitänyt sanoa heti, että haaveilee perheestä joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, pelkäänkö enemmän yksin olemista vai eroa? Jos yksin jääminen on se pelon juuri, kannattaa erota pikimmiten. Et voi elää elämääsi toisen ihmisen kautta.
Itse jättäisin jo sen takia, että valehdellut noin isosta asiasta ja tuhlannut teidän molempien aikaa. Parempi että etsii sitten sellaisen naisen, joka vilpittömästi perheen haluaa.
Mitä jos adoptoisitte yhdessä? Kompromissiratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan antaa näkökulman, mitä en kommenteissa huomannut.
Olen itse eronnut hieman vajaa 30 vuotiaana, kun silloisen miesystäväni kanssa kävimme perhekeskustelun. Kerroin hänelle, etten itse harkitse perhettä ja siksi keskustelun kävimme, koska olin aistinut hänessä toiveen perheestä. Hän oli kaikinpuolin myös ihana mies ja halusin hänelle hänen näköisensä tulevaisuuden lapsineen, joten erosimme. Hän on myöhemmin löytänyt oikein mukavan kumppanin ja mennyt jo naimisiinkin,lapsia heillä ei silti ole, mikä on jopa hieman yllätys, mutta uskon heidän itsensä tietävän asiansa parhaiten.
Niin,miten minä. Rinnallani uusi mies,aasumme yhdessä, toki meilläkin on riitä me ja kasvutarinamme, mutta olen onnellinen. Hän nukkua tuhisee vieressäni ja meillä on omat haaveemme matkusteluista Koronan jälkeen sekä ennen nukkumaanmenoa kesäsuunnitelmat retkeilyn ja melonnan osalta. Sain sellaisen elämän, millaisen halusin ja rinnalleni miehen, kenen kanssa meillä on yhteiset matkasuunnitelmat.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos adoptoisitte yhdessä? Kompromissiratkaisu.
Oletko idiootti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluat pitää väkisin kiinni miehestä, joka on valehdellut sinulle vuosikaudet elämän tärkeimmässä asiassa ja yrittää kiristää sinut erolla uhkailemalla tekemään lapsen jota et halua? Pelkäät ettet löydä toista "yhtä hyvää" - mitä se sinulle tarkoittaa, mikä tekee miehestä sinulle hyvän tai huonon? Miksi epäluotettava ja henkistä väkivaltaa käyttävä mies on sinusta hyvä?
Ihan ensimmäisenä menisin sinuna terapiaan miettimään noita juttuja. Minusta sinä olet tosi hukassa itsesi ja omien rajojesi kanssa. Ei ole tervettä antaa kohdella itseään noin.
Harvemmin sitä sanotaan nuorena vuoden seurustelunkaan jälkeen, että "haluan tehdä sun kanssa lapsia". Ensin yleensä tutustutaan, ollaan ja sitten lapset tulee hissuksiin kuvioihin, kun luottamus toista kohtaan kasvaa. Ja aika moni seukkaa aluksi ilman ajatusta avioliitosta ja lapsista. Tietysti miehen olisi pitänyt sanoa heti, että haaveilee perheestä joskus.
Ei sanota heti että ”sinun kanssa”, mutta jos perheestä haaveilee niin kyllä siitä usein puhutaan. Ap on ollut puolisonsa kanssa 7 vuotta ja koko tuon ajan mies on uskotellut ap:lle valheellisesti, ettei halua lapsia!!! Mies on siis tietoisesti valehdellut kun on tiennyt alusta saakka haluavansa perheen. Ei tätä voida verrata tilanteeseen, jossa ekan vuoden sisällä ei vaan asia tullut puheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tällaisesta valehteleminen on pahempi petos kuin uskottomuus. En tajua miten osa kirjoittajista voi sivuuttaa sen ihan täysin. Tässä on viety pohja koko suhteelta, luottamus pitäisi rakentaa ihan nollasta uudelleen ja samalla pohtia lastenhankintaa? Kuulostaa ihan absurdilta. Minä olen aina halunnut lapsia, mutta en ikinä tekisi niitä tuollaisen miehen kanssa.
Ja monikohan nainen tekee täsmälleen samoin kuin ap:n mies? Todella, todella moni.
Kukaan ei tosin tietenkään ole heitä haukkumassa, vaan tukemassa ja tsemppaamassa lapsihaaveiden kanssa, joita on piiloteltu suhteessa vuosia. Ja sitten se k*sipää mies ei suostu.
Ap:n miehenä minä nostaisin kytkintä. Nopeasti. En edes keskustelisi enää koko asiasta, vaan etsisin kiireesti naisen, joka haluaa lapsia aidosti. Vuodet vierivät, ja jos haluaa isomman perheen, täytyy aloittaa nuorena.
Tiedä sitten kuinka paha petos tämä lopulta on. Suhteen alussa mies on ollut todella nuori myös, 23 v. Monen ajatukset lapsista ovat silloin todella jäsentymättömiä tyyliä "ehkä sitten joskus varmaan, katsotaan sitten". Voi olla että asia on kypsynyt ajan saatossa eikä mies ole saanut asiaa sanottua, ehkä ei ole ollut itsekään koko aikaa aivan varma mitä haluaa.
Tietysti totuus voi olla mustavalkoinen niin että mies on todella ihan alusta asti härskisti valehdellut asiasta. Silloin kyllä pitäisin miestä aivan toopena, koska maailma on pullollaan lapsia haluavia nuoria naisia. Miksi edes olisi lähtenyt ap:n matkaan alun perinkään.
Joka tapauksessa ap:n kannattaa erota koska suunnitelmat ovat niin erilaisia. Mies ehtii hyvin saada lapsia vielä jonkun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään tee lasta jos et itse halua.
Mies teki väärin valehdellessaan. Minullekin kävi noin; exäni tuhlasi aikaani valehtelemalla, ettei hänkään halua lasta. Otin eron, kun alkoi sitä vaatimaan.
Onko se suhteen alkaessa vallitseva mielipide lapsiasioista jokin eliniäksi sitova virkavala? Miehellä on oikeus haluta lapsia tai olla haluamatta. Kumma kuinka mieltään muuttava mies sitten yhtäkkiä onkin sika.
On se vähän eri asia kierrellä maailmaan kaksin. Lasten kanssa se olisi pelkkää huvipuistoa ja lastenhoitoa.