Jenna Mattila alkoi aäästää kotiäitinä, sai säästöön 30 000€. Nämä 5 oivallusta auttoivat onnistumaan
Kertoisiko joku, mitkä nuo 5 oivallusta olivat. Itse en pääse Iltasanomien sivuilta lukemaan kyseistä juttua, koska on maksullinen.
Kommentit (157)
Mua aina ihmetyttää näiden säästäjien tavoite, kaikilla tavoitteena jäädä aikaisemmin pois työelämästä. Miten ihmeessä siihen kannattaa kannustaa? Koko ajan valitetaan, että Suomessa työssä käyvien joukko on liian pieni ja pienenee entisestään, miksi siis on ihailtavaa jättäytyä omasta halustaan pois työelämästä ennen eläkeikää? Kuka täällä jatkossa tekee työt, kun nykyisetkin työssäkäyvät säästää jo nyt rahaa, ettei tarvitsis käydä töissä?
Vierailija kirjoitti:
Mua aina ihmetyttää näiden säästäjien tavoite, kaikilla tavoitteena jäädä aikaisemmin pois työelämästä. Miten ihmeessä siihen kannattaa kannustaa? Koko ajan valitetaan, että Suomessa työssä käyvien joukko on liian pieni ja pienenee entisestään, miksi siis on ihailtavaa jättäytyä omasta halustaan pois työelämästä ennen eläkeikää? Kuka täällä jatkossa tekee työt, kun nykyisetkin työssäkäyvät säästää jo nyt rahaa, ettei tarvitsis käydä töissä?
Missä todellisuudessa elät? Mikä työvoimapula? Työttömiä on paljon. Onneksi ihmisillä on valinnanvaraa ja saa itse päättää mitä elämältä haluaa. Katsoin dokkarin Kiinan yksilapsipolitiikasta ja siellä valtio päättää just tasan takkaan mitä teet. Sellaistako haluat?
Vierailija kirjoitti:
Mua aina ihmetyttää näiden säästäjien tavoite, kaikilla tavoitteena jäädä aikaisemmin pois työelämästä. Miten ihmeessä siihen kannattaa kannustaa? Koko ajan valitetaan, että Suomessa työssä käyvien joukko on liian pieni ja pienenee entisestään, miksi siis on ihailtavaa jättäytyä omasta halustaan pois työelämästä ennen eläkeikää? Kuka täällä jatkossa tekee työt, kun nykyisetkin työssäkäyvät säästää jo nyt rahaa, ettei tarvitsis käydä töissä?
Suomen työelämä on sairas. Suomi on tilastojen mukaan suurin työpaikkakiusaajamaa. En ihmettele yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Mua aina ihmetyttää näiden säästäjien tavoite, kaikilla tavoitteena jäädä aikaisemmin pois työelämästä. Miten ihmeessä siihen kannattaa kannustaa? Koko ajan valitetaan, että Suomessa työssä käyvien joukko on liian pieni ja pienenee entisestään, miksi siis on ihailtavaa jättäytyä omasta halustaan pois työelämästä ennen eläkeikää? Kuka täällä jatkossa tekee työt, kun nykyisetkin työssäkäyvät säästää jo nyt rahaa, ettei tarvitsis käydä töissä?
Ei kaikki halua lopettaa työssäkäyntiä, he vaan haluavat, että se on vapaaehtoista. Tekeehän nytkin monet vastentahtoisesti osa-aikaisia ja pätkätöitä, heille on helpompi saada kokoaikatyötä, kun joku haluaa vapaaehtoisesti osa-aikaisen tai pätkätyön. Lopputulemana on kaksi tyytyväistä työntekijää.
Jossain vastaavassa mies oli ostanut naiselle sijoitusasunnon ja myöhemmin taannut parin muun asunnon ostoa. Kyllähän siinä helposti säästää kun saa ensin pääomaa sata tonnia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateelliset taas nurisemassa. Ensin sanotaan miten ”helppoahan se hänelle on..” ja toisessa lauseessa miten ankeaa mahtaa olla ja itse ainakin halutaan nauttia palkasta :,D minä säästän 15t vuodessa, alle keskipalkan tuloista, koska halua on.
Kerro meille vinkkisi, miten se onnistuu. Maksatko yksin elämisen kulut vai onko sinulla puoliso? Onko lapsia? Paljonko välttämättömät kulut on per kk? Entä tulot? Mistä tingit vai et mistään?
Kaikki kulut alle 700€/kk. Ja siitäkin voisi vielä tinkiä satasen pari.
Tulot 1750€/kk netto.
*eri
Kerrotko mitä nämä kulut on? Meillä jo ruokaan ja asumiseen menee yli tonni (minä ja kaksi teiniä), niin olisi mielenkiintoista vertailla.
Vastike: 175
Ruoka: 175
Tietoliikenne: 100! ( sis Netflix, Amazon Prime )
Sähkö: 100
Vakuutukset: 100
Lopulla vaatteita: 25
Työmatka kävellen alle 10 min. joten en tarvitse autoa.
Hinnat ovat noin hintoja, mutta vuodessa keskimäärin juuri tämä.
Kysyttiin menoja, ei perheen kokoa. En tingi omasta mielestäni mistään.
Tuolla tavalla säästää helposti esim. uuteen autoon ( jos tarvitsee ), sijoituksiin, jne.
Oma valinta. Ammattina lähihoitaja pienessä kaupungissa, jossa asunnot ovat halpoja verrattuna Helsingin seutuun. Tämä oli pitkähkön projektin tulos.
Vierailija kirjoitti:
No Sanna saa kuussa 660 euroa josta laittaa säästöön 100 euroa. Jää 560 euroa. Perheen kiinteät kulut ovat jo pelkästäån 2000 euroa. Muut kulut päälle.
Aika fakiiri saa olla jos tuolla kaavalla ei olisi toista, parempituloista kumppania perheessä.
Sanna sanookin itse, että mies vastaa suurimmasta osasta perheen kuluista, juupa juu.
Helppoahan siinä on vaurastua.
Sehän on Sannalle oma, kiva harrastus kotona olon piristykseksi.
Harmittaa vain tuollaiset jutut kun jku niitä uskoo ja alkaa entistä enemmän syyllistää niitä todellisia pienituloisia.
Nämä ovat niin yksipuolisia ja harhaanjohtavia juttuja. Tässäkään ei ilmaistu mikä on sen miehen tulotaso yms.
Eikä koskaan muissakaan vastaavissa jutuissa.
Juuri näin! Eli perheen kiinteistä kuluista puolet (sisältääkö edes ruokakuluja?) on 2000e. Joista Sanna maksaa neljäsosan! Kuinka moni meistä, jonka puolison tulot eivät mahdollista tätä, on varaa maksaa OMISTA kuluista vain 25%?
Meillä on nettotulut alle 5000e, mikä sekin on todella iso summa moneen muuhun verrattuna. Ei meillä silti ole säästöjä, koska tähän tilanteeseen on päästy vastikään ja tuosta summasta maksetaan opinto- ja asuntolainaa. Lisäksi meillä on kolme lasta, joista vanhin muuttaa vuoden päästä jo omilleen. Joten on tehty valinta, että käytettävissä olevat varat laitetaan koko perheen elämiseen ja hyvinvointiin (olemme molemmat työllistävällä alalla). Jos huono tilanne tulee, realisoidaan kiinteää omaisuutta, esim. koti. Saisin minäkin tonnin säästöön, jos puolison tulot kasvaisivat niin, että hän maksaisi 75% kaikesta. Voisin sitten leveillä, että kato, kyllä sinäkin pystyt säästämään yli kymppitonnin vuodessa. Huoh.
Mutta pointtihan tuossa olikin, että on rakentamassa tuosta itselleen liiketoimintaa. Ja nuo jutut toimivat markkinointina. En tiedä, mikä tuo myytävä tuote/palvelu oikein on, mutta toivotan menestystä.
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti suurimmat kuluerät ovat asuminen ja mahdollinen auto. Ensimmäisenä kannattaa miettiä, onko mitoittanut asumiskulunsa tulojen mukaan. Toisena kannattaa miettiä, pärjäisikö ilman autoa, sillä siinä säästää ison pennin. Asumispaikka kannattaa mahdollisuuksien mukaan valita siten, että pärjää julkisella liikenteellä ja polkupyörällä. Kolmas merkittävä asia on se, että ei ota kulutusluottoa.
Tässä on täyttä asiaa. Tosin tällä hetkellä asuntojen hinnat ainakin pk-seudulla ovat ihan tapissa. Voin samoa ihan rehellisesti, että jos emme olisi hyödyntäneet edellistä taantumaa asunnonostossa, niin olisi muuttunut entistä vaikeammaksi. P*skamaisinta on mielestäni vähätuloisilla, jotka kitkuttelevat vuokra-asunnossa. Asumistuki tekee sen, että valtion piikkiin mennään ja osa saa vähän kompensaatiota asuntosijoittamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateelliset taas nurisemassa. Ensin sanotaan miten ”helppoahan se hänelle on..” ja toisessa lauseessa miten ankeaa mahtaa olla ja itse ainakin halutaan nauttia palkasta :,D minä säästän 15t vuodessa, alle keskipalkan tuloista, koska halua on.
Kerro meille vinkkisi, miten se onnistuu. Maksatko yksin elämisen kulut vai onko sinulla puoliso? Onko lapsia? Paljonko välttämättömät kulut on per kk? Entä tulot? Mistä tingit vai et mistään?
Kaikki kulut alle 700€/kk. Ja siitäkin voisi vielä tinkiä satasen pari.
Tulot 1750€/kk netto.
*eri
Kerrotko mitä nämä kulut on? Meillä jo ruokaan ja asumiseen menee yli tonni (minä ja kaksi teiniä), niin olisi mielenkiintoista vertailla.
Vastike: 175
Ruoka: 175
Tietoliikenne: 100! ( sis Netflix, Amazon Prime )
Sähkö: 100
Vakuutukset: 100
Lopulla vaatteita: 25
Työmatka kävellen alle 10 min. joten en tarvitse autoa.
Hinnat ovat noin hintoja, mutta vuodessa keskimäärin juuri tämä.
Kysyttiin menoja, ei perheen kokoa. En tingi omasta mielestäni mistään.
Tuolla tavalla säästää helposti esim. uuteen autoon ( jos tarvitsee ), sijoituksiin, jne.
Oma valinta. Ammattina lähihoitaja pienessä kaupungissa, jossa asunnot ovat halpoja verrattuna Helsingin seutuun. Tämä oli pitkähkön projektin tulos.
Ei kysyttykään perheen kokoa, mutta kyllähän se kuluihin vaikuttaa. Jos ei olisi lapsia ja asuntolaina jo maksettu, niin pystyisin minäkin säästämään enemmän. Arvostan kyllä sitä, että pienistä tuloista pystyy säästämään ja kartuttamaan varallisuutta, kuten olet tehnyt. Jonain päivänä minunkin asuntoni on maksettu ja lapset ovat omillaan, niin sitten on helpompi säästää enemmän.
Sietäisi miettiä sen toimittajan, joka tekee näitä juttuja, että jossain todellisessa elämässä itkee se yksinhuoltajaäiti, tai oikeasti talouden kanssa kamppaileva perhe, joiden ihmisarvoa tuollaiset jutut polkevat.
Omassa elämässämme koimme konkurssin 90-luvun laman riepotellessa. Silloin meni kaikki, myös ihmisarvo.
Ei ollut mitään takaporttia, ei rikkaita vanhempia, ja mies oli samassa veneessä kuin minäkin.
Elämä oli yhtä taiteilua, kävelyä ohuella langalla ilman suojaverkkoa.
Jokainen pienikin ylimääräinen lasku oli katastrofi.
Elämä ei edelleenkään kohtele silkkihanskoin, mutta joku tolkku sentään tullut tuohon talousahdinkoon.
Sapettaa edelleen tuollaiset muka säästönikkarit, jotka voivat pelleillä ja antaa säästövinkkejä, kun eivät ole oikeassa elämässä selkä sinää vasten.
Häpeäisivät.
Niillä punalapputuotteilla yms. nyhräyksillä ei ole mitään merkitystä isossa kuvassa. Se, että meneekö ruokakauppaan 51 vai 55 euroa, ei muuta perheen varallisuutta mihinkään suuntaan.
Asuminen nielaisee varmasti lähes kaikilla valtaosan tuloista. Lämmitys, sähkö, vesi ja suurimpana vuokra/lainanlyhennys. Näihin ei itse voi juurikaan vaikuttaa, vaikka miten haluaisi säästää.
Autokin on käytännössä pakollinen lähes joka perheelle. Ja siinä pakollisia kuluja tulee, vaikka miten haluaisi säästää.
Ne ruokakaupan viimeiset eurot ja sentit ovat kivaa näpräilyä, mutta se muutaman euron heitto sinne tänne, ei tuhansien budjetissa vaikuta mitenkään.
Osakkeita taas kannattaa siinä vaiheessa käydä miettimään, kun voi vähintään tonnilla ostaa aina yhtä osaketta. Muuten pelkkien merkintäpalkkioiden kuoletukseen menee monen vuoden kurssinousu.
Haluttiinko tässä juuri sanoa: unohda rakkaus, valitse varakas mies joka maksaa kaiken?
Jenna kusi juuri palstatonttujen muroihin 😄
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä tuloja tuolla kotiäidillä on, mistä säästää? Jos kotihoidontuki, niin vaikka säästäis sen kokonaan ja lapsilisät päälle, niin aika kauan kestäisi saada 30000e kasaaan.
30 000€ kolmessa vuodessa säästettynä tekee sen ~833€/kk. Olen itse töissä ja tuo summa säästöön joka kuukausi, myös jouluna ja lomien aikaan tekis tiukkaa.
Jos säästövinkki on se, että maksata suurin osa muilla, niin sori, ei toimi mulle.
Vierailija kirjoitti:
Yhden "säästäneen" ruokabudjettiin ei laskettu kaappiin aikaisemmin hankittuja ruokia.
Joo. Kuukauden ruokabudjetti oli 100e lapsen kanssa, joka sai ruokaa tarhassa myös. Ei nähnyt mitään ongelmaa, kun hehkutti, että nyt ruokakulut olivat vain 100e. Kaappeihin hankittu ruokaa valmiiksi.
Auttaa varmaan paljon sellaista, jolla kaapit tyhjät ja budjetti 100e.
Olen eri mieltä. Pienistä puroista kasvaa suuria. No, on tietysti eri asia, että mikä kenenkin mielestä on pientä, ja mikä sitten suurta.
Ei se kivaa ole näpräillä niiden senttien kanssa, mutta minkäs teet, jos on pakko.
Joku pistää pelkkiin kahvitteluihin ja pikkupurtaviin viikossa sen summa, millä jonkun toisen on tultava toimeen viikon ruokien suhteen.
Sitä ei oikein ymmärrä, ennenkuin on tilanteessa, jolloin joka ikinen sentti on arvoisensa.
Mitä säästämiseen tulee, vaikkapa vedessä, niin se on ihan itsestä ja perheen käyttötottumuksista kiinni, että paljonko siihen veteen menee euroja. Jos siis asuu asunnossa, jossa on vesimittari ja voi maksaa juuri sen verran kuin kuluttaa.
Meillä on viisihenkinen perhe ja raha melko tiukassa, mutta ero ja kaksi säästöä viikossa tekee äkkiä melkein tonnin vuodessa, millä voi sitten tehdä lasten kanssa jotain kivaa.
Tosi kivaa, jos jollain on mitä kuluttaa. Jos ei tarvitse miettiä joka ikistä senttiä.
Vierailija kirjoitti:
Minun vinkki: osta asunto yhdessä puolison kanssa vähän päälle parikymppisenä äläkä eroa. Kun laina on maksettu pois, pärjää pienemmilläkin tuloilla. Saa kokeilla.
Tässäkin ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa. Ei kaikilla ole parikymppisenä sellaista suhdetta, jossa ostetaan asunto.
Tai ne, jotka ostavat puolison kanssa, oli se kaksi- tai kolmikymppisinä, eivät tajua, että saavat paremman diilin kun on kaksi maksajaa. Eivät siis välttämättä ymmärrä, että yksin asuva ei saa yhtä helposti lainaa.
Vierailija kirjoitti:
Villi arvaus:
1. Säästä kauppareissulla!
2. Kyllä pienestäkin tilistä voi laittaa säästöön, osakkeita tottakai
3. Lasten ja omat vaatteet voi ostaa ihan hyvin kirppikseltä
4. Jotain muuta roskaa
5. Muita latteuksia
(6. pienellä printillä: varakkaat vanhemmat tai joku random rahanlähde niinku lähes aina näissä jutuissa)
En ole lukenut juttua. Mutta, yleensä aina, taustalla on jokin merkittävä tekijä joka/mikä mahdollistaa vaurastumisen. Sama pätee muuhunkin menestymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Sietäisi miettiä sen toimittajan, joka tekee näitä juttuja, että jossain todellisessa elämässä itkee se yksinhuoltajaäiti, tai oikeasti talouden kanssa kamppaileva perhe, joiden ihmisarvoa tuollaiset jutut polkevat.
Omassa elämässämme koimme konkurssin 90-luvun laman riepotellessa. Silloin meni kaikki, myös ihmisarvo.
Ei ollut mitään takaporttia, ei rikkaita vanhempia, ja mies oli samassa veneessä kuin minäkin.
Elämä oli yhtä taiteilua, kävelyä ohuella langalla ilman suojaverkkoa.
Jokainen pienikin ylimääräinen lasku oli katastrofi.
Elämä ei edelleenkään kohtele silkkihanskoin, mutta joku tolkku sentään tullut tuohon talousahdinkoon.
Sapettaa edelleen tuollaiset muka säästönikkarit, jotka voivat pelleillä ja antaa säästövinkkejä, kun eivät ole oikeassa elämässä selkä sinää vasten.
Häpeäisivät.
Toimittajien keskipalkka on lähemmäs 4000 euroa ja Ylen toimittajilla vielä enemmän. Ei taida oikein olla ymmärrystä sillä suunnalla pienituloisuudesta.
Joo, nämä on näitä. Voisin mäkin pienituloisena yh:na leuhkia, että pystyn kustantamaan lapsille ajokortit
( olen mahdollistanut lapsille säästämisen niin, että olen maksanut heille kaiken tarvittavan), mutta rahat ovat tulleet kaikki sukulaisilta. Ei tässä juuri omaa ansiota ole. Ehkä sen verran, että voin ylpeänä todeta lasteni oppineen säästäväisiksi ja pitkäjänteisiksi, vaikka en tiedä, onko sekään nyt omaa ansiotani. Itse olen taipuvaisempi tuhlaamaan, sikäli mikäli toimeentulotuen suuruisista tuloista voi varsinaisesti tuhlata. Ei ole puolisoa tukemassa taloudellisesti, mutta isäni antaa rahaa lapsille, vaikka ei ole varakas itsekään.
Minun vinkki: osta asunto yhdessä puolison kanssa vähän päälle parikymppisenä äläkä eroa. Kun laina on maksettu pois, pärjää pienemmilläkin tuloilla. Saa kokeilla.