En saa yhteyttä ulkomailla opiskelevaan lapseeni :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ruotsalaiset on hölmöjä jos tuollaisia sivustoja on :D

Jos tarkoitat noita puhelinsivustoja, niin samalla tavalla numerotiedustelusta saa Suomessa osoitteen perusteella puhelinnumeron ja kaikki ne liittymät mitä osoitteessa on, vaikka ei tietäisi nimeä.

Ei kyllä saa pelkällä osoitetiedolla ilman nimeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

huh, en uskalla ikinä hankkia lapsia jos ne voi aikuisenakin aiheuttaa noin suurta huolta :(  sympatiat aapeelle

Kolmen nuoren aikuisen äitinä suosittelen olemaan hankkimatta lapsia. Huolet eivät lopu, kun lapsi muuttaa kotoa, päinvastoin kasvavat isommiksi. Voi tulla masennusta, päihteidenkäyttöä, rahahuolia, ihmissuhdesotkuja jne. Näitä sitten käydään ikääntyvien vanhempien luona kertomassa. Vanhempi murehtii aina lapsensa puolesta, vaikka tämä olisi viisikymppinen. Näitä tilanteita on niin nähty. Elämä on palon helpompaa ja huolettomampaa ilman lapsia.

Millaisia huolia olet aiheuttanut omalle äidillesi?

Vierailija kirjoitti:

Kiitos miljoonasti kaikille hyvistä vinkeistä! Puhelin, tekstarit, sähköposti, facebook siis kaikki kokeiltu. Yritän maanantaina heti aamulla vuokranantajalle soittaa. Jos ei löydy apua niin sitten suurlähetystöön/poliisiin täytyy ottaa yhteys. Eniten ihmetyttää että viestit eivät ole menneet perille whatsapissa eikä vastaa sähköpostiin. Voiko kaikki hajota samaan aikaan? Ei ole sen kaumpana kuin Keski-Ruotsissa, mutta huoli silti vaan nousee. Kiitos paljon avusta kaikille! ❤️

Äkkiäkös tonne suhaa/matkustaa vaikka sillä teidän "vihreällä" jopolla..

Onneksi poikasi löytyi kunnossa, helpoitus suuri. Itselläkin tyttäret opiskelevat muualla eikä muuta perhettä. Huolehtiminen tuttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä olisin todella huolissani. Meidän perheessä ei aikuisia ihmisiä kytätä eikä rajoiteta, mutta jos ei useaan päivään anneta mitään elonmerkkiä vaikka toinen kyselee niin kyllähän siinä alkaa hälytyskellot soida.

Ei kytätä eikä rajoiteta, mutta kytätään kuitenkin. Minusta tuo kuulostaa ahdistavalta. Ei kenenkään aikuisen tarvitse olla ihan joka viikko sukulaisten käytettävissä, kun on se omakin elämä, rauha ja vapaus valita. Omat nuoret asuvat kaikki ulkomailla eikä mieleenkään tulisi kytätä heitä joka viikko. Soittavat sitten, kun siltä tuntuu ja sitten jutellaan kuulumiset. Joskus ihan kuukaudenkin jutut.

Pientä liioittelua toi "olla joka viikko sukulaisten käytettävissä", jos äiti odottaa, että viikon kuluessa vastaa viestiin, että hengissä ollaan. Hiukan ongelmainen täytyy olla, että tuosta kehittää ahdistuksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää taitaa olla vaan taitava provo. Ihan niinku muka saisi selville jonkun seinänaapurin yhteystiedot. Ja just pyöräretkeä suunniteltu koululla ja poika sattuu olemaan innokas pyöräilijä.

Sanoisin 4/5. Vuokranantaja yritys, sitten onkin päivystynumero. Huoltomies (päivystävä) ei mene asuntoon vaan käskee soittaa poliisille. Etunimellä seinänaapuri.

No mutta oikeasti provon paljastaa että kukaan ei raportoi tämmöistä vauva--palstalle hetki hetkelä vaan ystävilleen tai läheisilleen. Ja ei notku palstalla huolesta suunniltaan.

Ei sinunkaan provo kuulosta uskottavalta.

Yksikään huoltomies ei avaa ovea tai mene huoneistoon, ilman huoneiston omistajan lupaa, joka pitää tunnistaa tai isännöitsijän/hallituksen pj lupaa ja huoltomies voi avata oven poliisin käskystä.

Kenenkään asuntoon huoltomiehet eivät mene ulkopuolisen puhelinsoiton perusteella, muussa tapauksessa syyllistyy rikokseen.

Ne voi käydä koputtamassa ovella. Ja jos poika avaa ja sanoo, että puhelin rikki ja flunssa päällä, niin kaikki hyvin. Jos ei avaa, niin tilanne on ennallaan ja seuraava askel saa vahvistusta myös tuosta

Vierailija kirjoitti:

Poika löytynyt pyörän päältä, nyt jo paluumatkalla. Sain yhteyden lopulta lapsen kaverinkaverin ansiosta ja lapsi soitti lopulta itse kaverin puhelimesta koska oma puhelin oli hajonnut. Oli ehtinyt tilata jo uuden mutta ei sitten ollut tullut ajatelleeksi meille ilmoittaa koska uusi puhelin tulee jo tiistaina tai keskiviikkona 🙄 Niin valtava helpotus etten osannut olla kiukkuinen. Kerroin että oltiin isänsä kanssa oltu sydän sykkyrällä kun ei saatu kiinni. Puhutaan uudestaan kun palaa kotiin ja saa uuden puhelimensa.

Kiitos miljoonasti kaikille avuliaille kanssahuolehtijoille 😊❤️ Outoja ja hauskoja nämä provoiluepäilyt 😄 Se että kaikki ei ole juuri samalla tavalla kuin teidän elämässä ja asiat ei aina toimi kaikkialla täysin samalla tavalla kuin Suomessa ei tee asiastani provoa. Sain huoleeni todella hyviä vinkkejä ja apua täältä. Minulla ei ole paljoa ystäviä ja en halunnut säikäyttää sukulaisiakaan. Minulla oli päällimmäisenä tunne että kaikki on kuitenkin hyvin, ihmettelin vain miksei pojasta ole kuulunut. Koska poika ei eilisen aikana vastannut sähköpostiinkaan alkoi huolettaa.

Hienoa! Ensi kerralla varmasti muistaa ilmoittaa ystävän puhelimella nopeammin. Ihan oikein teit, kun et suuttunut, eihän hän mitään väärin tehnyt.

Ihanaa, että löytyi ja kaikki puhelinta lukuunottamatta kunnossa!

Jokaisella perheellä ja suhteella on omat tapansa olla yhteyksissä, huolihan syntyy juuri siitä että tavoista selkeästi poiketaan ilman selvää syytä. Jotkut pitävät yhteyksiä päivittäin, toiset kerran kuussa ja kaikki tavat ovat yhtä ok, turha kenenkään on toisten puolesta närkästyä jos jossain perheessä yhteyksiä pidetään tiiviisti. Itse olen omien vanhempieni kanssa yhteydessä ehkä kerran puolessa vuodessa kun emme mitenkään ole läheisiä, mutta omien lasteni kanssa taas olemme ja kyllä siinä äkkiä huoli heräisi varmasti puolin ja toisin jos ap:n kuvailema tilanne tulisi.

Joka tapauksessa siis ihanaa, että tämä päättyi näin. Olin ap:n puolesta myös ihan sydän sykkyrällä.

Ihanaa kun poikanne löytyi!!! Oli täällä minulla ja monella muullakin lukijalla kyllä iso huoli jo asian suhteen.

Kannattanee olla jatkoa ajatellen jonkinlainen yhteinen sopimus ja varasuunnitelma miten toimitaan tällaisten ja yllätyksellisten tapausten varalta.

Ihana uutinen, ap. Voin kyllä kuvitella, miten olit huolissasi. On varmasti ollut avuton avuton olo, vielä kun on itse kaukana.

Ihana uutinen, ap. Voin kyllä kuvitella, miten olit huolissasi. On varmasti ollut avuton avuton olo, vielä kun on itse kaukana.

Kannattaa vastaisuudessa sopia miten kommunikoidaan jos puhelin menee rikki jne.  Sovitaan esim sähköposti. Nettikahvilat että pääsee koneelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tyttären isä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä odottelin viikkoja yhteydenottoja, kun tyttö liftasi yksin Afrikan poikki. Kahteen kertaan. Reissut veivät vuosia. Olin niin huolissani, että jouduin menemään terapiaan käsittelemään huolta. Tytär sen sijaan sai mainetta matkabloggarina, kuvasi gorilloja ja eli unelmaansa. 

Huh aika rohkee pimu kyllä sulla. Itse en kyllä uskoltais päästäs ikinä moiseen reissuun tytärtäni:D Milloin tämä tapahtui siis tyttäresi viimesin reissu?

Kohta 10 v sitten. Ei täysi-ikäistä nuorta voi estää millään laillisilla keinoilla. Lähtee, jos haluaa. Toivon, että ap:n huoli on turha. Mutta tosiasiahan on, että mitä tahansa voi tapahtua, kotimaassakin. Onnettomuus, rikoksen uhriksi joutuminen, huumeet, itsemurha. Aina on huoli lapsesta, jos mitään ei kuulu.

Olen tuo joka törmäsi tähän saksalaiseen nuoreen naiseen Etelä-Afrikassa ja otettiin hänet kyytiin, mutta hänkin oli matkustanut monet maat jo läpi Afrikassa. Kertoi kyllä pari läheltä piti tilannetta, mutta mitään ei onneksi ollut sattunut. En vaan voinut ymmärtää tuota hommaa. Meitä jo välillä pelotti ajaa tietyillä alueilla autolla saatikkka olisi ollut vain liftaamassa. Ymmärrän täysin mikä huoli teillä on voinut olla. Itseäkin alkoi huolestuttaa hänen puolestaan, kun erottiin ja olen miettinyt, että toivottavasti kaikki meni hyvin lopulta. 

Minun tytölläni oli varmasti suojelusenkeli matkassa. Niin monta kertaa läheltä piti. Ja ilmeisesti hänetkin pelasti tienposkesta moni kaltaisesi huolestunut. Kiitos heille/ Teille! Hän kertoi itse mm. jonkun vanhan eläkeläismiehen, myös turisti, saattaneen hänet kolmen maan poikki ja mies oli ollut kauhean huolissaan, miten tyttö pärjää jatkossa...

Onneksi oli suojelusenkeli hänellä matkassa.

Eikö nykynuorilla ole mitään itsesuojeluvaistoa tai tajua siitä, miten erilaisesta vaarallisuudesta on kyse kun tarpeeksi eksoottisiin maihin menee seikkailemaan, kun "mulla on haave" ja eritysesti "kyllä munkin oikeus on kun kerran poika x myös niin on tehnyt, naisten pitää saada tehdä kaikki sama mitä miehetkin voi".

Mun tyttärellä ystävä, jonka 'haave lapsuudesta asti' ollut kulkea Lähi-Idän aavikkojen halki kamelin kyydissä. Kyllä siinä nuorelle aikuiselle oli aika paljon rautalangasta väännettävä, että se ei todellakaan ollut hyvä ajatus, vaikka miten haluaa maailmaa syleillä 🙄

Rasauttaa niin helvetisti nämä "paremmat" ihmiset. Aina nuoret ovat halunneet seikkailla eikä välttämättä kaikki pahimmat skenaariot ole ensimmäisenä mielessä. Jokaisella miehellä ja naisella on oikeus seikkailla miten haluaa ja unelmoida siitä, muilla EI OLE oikeutta alkaa mussuttamaan AIKUISELLE kuinka hänelle tärkeä asia X on typerää "maailman syleilyä". Jokainen oppii elämällä ri sillä että joku hiekkawittuinen täti vääntää ja vääntää kuinka ei kannata mikään. Pitää vain kotona kykkiä ja pitsiä nyplätä.

monet vaarat vaanii  ja vaaroja voi myös välttää. 

Ilmoititte varmaan poliisille jo, että löytyi? Mutta ihan aiheesta olitte kyllä minusta huolissanne, niin olisin itsekin ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen saanut yhteyden pojan seinänaapuriin (on maininnut etunimeltä joskus) ja osoitteen ja puhelinnumeronkin löysin netistä. Kertoi ettei ole nähnyt poikaani ainakaan viikkoon, tosin opiskelee jotain muuta eivätkä ole samoilla kursseilla. Kävi pyynnöstäni soittamassa ovikelloa mutta ei mitään :( Yritän tavoittaa vuokranantajaa päivystysnumerosta. Ap

Voi ei, voimia Ap ❤️ järkyttävää, annat pojalle sitten kunnon ripityksen kun löytyy!

Tuon ripityksen jättäisin ehdottomasti väliin, varsinkin jos poika on ollut masentuneena tms. Suurenkin huolen voi ilmaista ystävällisesti.

ei aikuiselle ripityksiä mutta voi ilmaista huolensa. Nuoret sormeilee kännykkää ja jos matkoilla niin voi sanoa että laita kuvia sieltä. 

Vierailija kirjoitti:

Poika löytynyt pyörän päältä, nyt jo paluumatkalla. Sain yhteyden lopulta lapsen kaverinkaverin ansiosta ja lapsi soitti lopulta itse kaverin puhelimesta koska oma puhelin oli hajonnut. Oli ehtinyt tilata jo uuden mutta ei sitten ollut tullut ajatelleeksi meille ilmoittaa koska uusi puhelin tulee jo tiistaina tai keskiviikkona 🙄 Niin valtava helpotus etten osannut olla kiukkuinen. Kerroin että oltiin isänsä kanssa oltu sydän sykkyrällä kun ei saatu kiinni. Puhutaan uudestaan kun palaa kotiin ja saa uuden puhelimensa.

Kiitos miljoonasti kaikille avuliaille kanssahuolehtijoille 😊❤️ Outoja ja hauskoja nämä provoiluepäilyt 😄 Se että kaikki ei ole juuri samalla tavalla kuin teidän elämässä ja asiat ei aina toimi kaikkialla täysin samalla tavalla kuin Suomessa ei tee asiastani provoa. Sain huoleeni todella hyviä vinkkejä ja apua täältä. Minulla ei ole paljoa ystäviä ja en halunnut säikäyttää sukulaisiakaan. Minulla oli päällimmäisenä tunne että kaikki on kuitenkin hyvin, ihmettelin vain miksei pojasta ole kuulunut. Koska poika ei eilisen aikana vastannut sähköpostiinkaan alkoi huolettaa.

Voi miten hyvä uutinen. Onneksi kaikki oli hyvin.

Paljonhan suomalaisia opiskelee ulkomailla niin kai sitä yhteydessä ollaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihana seinänaapuri soitti takaisin ja kertoi että oli onnistunut tavoittamaan jonkun poikani kurssikaverin. Tämä oli kertonut että vikat tentit oli ollut jo viime perjantaina ja joku porukka oli ainakin suunnitellut jotain pyöräilymatkaa tälle viikolle. Tämä ei osannut sanoa varmaksi oliko poikani siinä porukassa mutta voin kuvitella että olisi mukana koska on innokas pyöräilijä! Mieheni ehti kuitenkin soittaa poliisille ja ottivat ilmoituksen vastaan. Ap (taas toivoa täynnä)

Eikö poika olisi kertonut tämmöisestä matkasta teille?

  itse en kerro äidille etukäteen jos käyn ulkomailla ettei huolestu. 

Kyllä nykynuorilla on lyhyt hihna. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tyttären isä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä odottelin viikkoja yhteydenottoja, kun tyttö liftasi yksin Afrikan poikki. Kahteen kertaan. Reissut veivät vuosia. Olin niin huolissani, että jouduin menemään terapiaan käsittelemään huolta. Tytär sen sijaan sai mainetta matkabloggarina, kuvasi gorilloja ja eli unelmaansa. 

Huh aika rohkee pimu kyllä sulla. Itse en kyllä uskoltais päästäs ikinä moiseen reissuun tytärtäni:D Milloin tämä tapahtui siis tyttäresi viimesin reissu?

Kohta 10 v sitten. Ei täysi-ikäistä nuorta voi estää millään laillisilla keinoilla. Lähtee, jos haluaa. Toivon, että ap:n huoli on turha. Mutta tosiasiahan on, että mitä tahansa voi tapahtua, kotimaassakin. Onnettomuus, rikoksen uhriksi joutuminen, huumeet, itsemurha. Aina on huoli lapsesta, jos mitään ei kuulu.

Olen tuo joka törmäsi tähän saksalaiseen nuoreen naiseen Etelä-Afrikassa ja otettiin hänet kyytiin, mutta hänkin oli matkustanut monet maat jo läpi Afrikassa. Kertoi kyllä pari läheltä piti tilannetta, mutta mitään ei onneksi ollut sattunut. En vaan voinut ymmärtää tuota hommaa. Meitä jo välillä pelotti ajaa tietyillä alueilla autolla saatikkka olisi ollut vain liftaamassa. Ymmärrän täysin mikä huoli teillä on voinut olla. Itseäkin alkoi huolestuttaa hänen puolestaan, kun erottiin ja olen miettinyt, että toivottavasti kaikki meni hyvin lopulta. 

Minun tytölläni oli varmasti suojelusenkeli matkassa. Niin monta kertaa läheltä piti. Ja ilmeisesti hänetkin pelasti tienposkesta moni kaltaisesi huolestunut. Kiitos heille/ Teille! Hän kertoi itse mm. jonkun vanhan eläkeläismiehen, myös turisti, saattaneen hänet kolmen maan poikki ja mies oli ollut kauhean huolissaan, miten tyttö pärjää jatkossa...

hullunrohkea.