Lue keskustelun säännöt.
Mies lasten kanssa kotona, aaarrgh
19.05.2021 |
Tiedän, että tästä herää myrsky ja tiedän, että kyse on paljolti siitä miten asioihin suhtautuu ja lisäksi vielä siitä, että itsepä olet paikkasi valinnut, mutta kerronpa silti tarinani. Eli meillä mieheni kanssa taapero ja vauva. Minä olen äitiyslomalla ja mies käy töissä, miehen työt koneella istumista, palavereja, etätöissä tällä hetkellä on. Minä hoidan kodin lastenhoidon ohessa pääsääntöisesti täysin, miehen saan välillä väännettyä johonkin kotihommaan käskyttäen. Illat mies lepäilee ja kerää voimia töihin. Vauva valvottaa minua öisin ja päivät menee vauvan ja taaperon tarpeita tyydyttää ja vasemmalla kädellä kotia hoitaen. Otin viikonlopuksi työvuoron itselleni, osittain ihan siksi, jotta mies näkisi mitä päiväni sisältävät. Miehen mielestä ihan hyvä idea, kun menen töihin ja ei nähnyt asiassa mitään ongelmaa. Tietenkin valvoin yön lasten kanssa ennen töitä, eihän miehelle tullut mieleen, että siinä olisi mitään outoa? Kun lapset alkoivat elämöimään yöllä mies vähän heilutteli kättään heidän suuntaan ja hymyili?? Minä sitten vaihdoin vaippaa, juotin, hyssyttelin, nukuttelin. No aamulla aikaisin lähdin töihin ja mietin silmät ristissä, että kohta kotona alkaa myrsky ja kuinkahan mies pärjää? Palasin iltapäivällä kotiin ja mies tyrkkäsi lapset minulle miltei ovella, eikä koko iltana enää koskenut lapsiin, eikä ole nyt kahteen viikkoon pistänyt tikkua ristiin lasten tai kodin hoitoon liittyen, vetoaa siihen yhteen päivään kun hoiti kaiken! Kuitenkin muistaa lisätä, että lastenhoito on kyllä paljon kevyempää hommaa kuin hänen vaativa työnsä, mikä vie kaiken energian ja iltaisin hänen täytyy saada levätä!! Ja sanottakoon vielä, että sinä päivänä, kun hän lapsia hoiti, mitään muuta hän ei tehnyt. Lapsilla oli samat vaatteet koko päivän päällä, vaikka vauva oli niille puklannut ja taapero sotkenut täysin ruualla, tietysti. Ja keittiö oli täyden kaaoksen vallassa, minä siivosin lasten roikkuessa minussa. Ja kaikki muukin oli rempallaan ja taaperon ruokailu oli ollut epämääräistä, koska on kovaa hommaa saada hänet syömään järkeviä asioita monipuolisesti, tiedän. En tiedä mitä ovat tehneet ajankuluksi, ilmeisesti vain tuijottaneet tvtä, vaikka minä yritän välttää tvn näyttämistä lapsille viimeiseen asti ja tästä ollaan puhuttu miehen kanssa monta kertaa. Tiedän toki, että se on helppo keino saada lapset hiljaiseksi ja rauhalliseksi. Olen räjähtämispisteessä asian kanssa, mutta pidän suuni vielä kiinni ja yritän kerätä järkeviä argumentteja mitkä esittää miehelle. Mitäs mieltä suuri yleisö on?
Kommentit (331)
Vierailija kirjoitti:
Onpas taas angstista vuodatusta täällä. Kun suunnittelette tekevänne lapsia, niin helpointa on kummankin puolison omalta osaltaan olettaa, että joutuu ainakin jossain vaiheessa tekemään lapsen eteen enemmän kuin toinen. Eipä tule pettymyksiä sitten, kun se taapero on pullautettu ulos maailmaan.
Valitan stereotyyppistä asettelua, mutta havaintojeni perusteella isyysvapaalla olevat miehet selviävät lastenhoidosta huomattavasti paremmin kuin naiset. Miehet stressaavat vähemmän, ja heillä on enemmän sietokykyä itkuihin ja kiukutteluihin. Seurauksena on, että lapsikin on sitten rennompi. Lapsi, pieni vauvakin, vaistoaa vanhemman mielialan ja käyttäytyy itsekin sen mukaan.
Taannoin seurasin erään perheen edesottamuksia. Äiti stressasi koko ajan esikoisensa kanssa, oli tarkistamassa jatkuvasti vaippoja, tunkemassa tuttipulloa suuhun, lisäämässä/vähentämässä vaatetta, helistelemässä naaman edessä lelua jne. jne. Ihmetteli, että miksi vauva ei nuku, ja melkein itki, kun oli niin vaikeaa. Mies sitten nappasi vaavin kainaloon, grillasi siinä samalla makkarat ja seurusteli vieraiden kanssa. Vauva ihmetteli hetken ja kohta nukkui sikeästi miehen kainalossa.
Ennen kuin kukaan syyttää kokemuksen puutteesta, niin minulla on kolme lasta, joista kaksi erityistarpeista.
Osaan todella hyvin huolehtia rauhallisesta ja hyväntuulisesta vauvasta, joka on juotettu, syötetty, putsattu ja vaihdettu puhtaisiin vaatteisiin.
Todennäköisesti sinäkin mahdollisesti osaaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttua tutumpi tarina. Perheterapiaan asiaa setvimään, muuten mies ei muutu. Olet äiti myös mieh
ellesi. Jos et saa ulkopuolelta vahvistusta asiallesi, mies pitää sinua, lastensa äitiä, vain turhan nalkuttajana, kuten niin monet kymmenet-/sadattuhannet miehet tällä hetkellä tässä maassa.Just tämä! Itse painin samojen ongelmien kanssa. Käydään molemmat töissä, mutta koska mies tekee vuorotyötä, niin se on hänen syynsä olla tekemättä kotitöitä. Nykyään en enää pyydä mitään, vaan käsken, huudan ja nalkutan.
Eihän naiset muuten osaa edes kommunikoida.
Kun mies on saatu nalkkiin, näyttää nainen todellisen luonteensa.
Jos mies huutaisi ja käskyttäisi naista, olisi naisen paettava turvakotiin.
Naisen harjoittama väkivalta taas kerää tällä palstalla vain yläpeukkuja.
Kerropa vielä, miten toi sun paskakäytös omasta mielestäsi toimiii?
Ilmeisesti mies ei ole puhetta ymmärtänyt. Jos mies tekisi osansa, ei naisen tarvitsisi huutaa, nalkuttaa tai kuiskata mitään aiheeseen liittyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttua tutumpi tarina. Perheterapiaan asiaa setvimään, muuten mies ei muutu. Olet äiti myös mieh
ellesi. Jos et saa ulkopuolelta vahvistusta asiallesi, mies pitää sinua, lastensa äitiä, vain turhan nalkuttajana, kuten niin monet kymmenet-/sadattuhannet miehet tällä hetkellä tässä maassa.Just tämä! Itse painin samojen ongelmien kanssa. Käydään molemmat töissä, mutta koska mies tekee vuorotyötä, niin se on hänen syynsä olla tekemättä kotitöitä. Nykyään en enää pyydä mitään, vaan käsken, huudan ja nalkutan.
Eihän naiset muuten osaa edes kommunikoida.
Kun mies on saatu nalkkiin, näyttää nainen todellisen luonteensa.
Jos mies huutaisi ja käskyttäisi naista, olisi naisen paettava turvakotiin.
Naisen harjoittama väkivalta taas kerää tällä palstalla vain yläpeukkuja.
Kerropa vielä, miten toi sun paskakäytös omasta mielestäsi toimiii?
Miehetkö ei huuda ja nalkuta? Kyllä kuule niitäkin on vaikka kuinka 😂 eikä kukaan kai lähde turvakotiin, ellei ole oikeasti oma/lasten henki vaarassa ja fyysistä väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että sellainen miesvihatarina tähän aamuun.
Varmaan tulee pitkä ketju.Kyllä tulee, se on nähty ja sen jo pitäisi kertoa miehille että jotain on pielessä isien asenteessa.
Vaan kun sukupolvesta toiseen juostaan karkuun siltä tärkeimmältä rintamalta ja sitten ihmetellään kun lapset oireilee isättömyyttään, hakee huomiota väärillä tavoilla ja rajojen asettajaa. Nämä kaikki keskustelut on täysin hedelmättömiä jollei miehet/isät tee oma-aloitteisesti asialle jotain. Heillä on ratkaisun avaimet. Oletteko Miehiä vai Hiiriä?
monenko miehen kokemuksella puhut ja montako lasta?
vai oletko se palstanainen, jolla ei koskaan miestä ollutkaan? olen useammassa ketjussa sinuun törmännnyt
Montako lasta sinulla on ja kuinka monen naisen kanssa?
Onneksi olen yksinhuoltaja, niin voin keskittyä ihan vain lapseeni eikä mene yhtään ylimääräistä energiaa parisuhdeongelmiin eikä kukaan ole sabotoimassa kasvatusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja pienet pojat, tulevat miehet ja isät oppivat samoille tavoille kuin oma isä.
Monestako miehestä ja pojasta puhut omalla kohdallasi?
Vierailija kirjoitti:
Oma isäni perusteli osallistumattomuuttaan lasten- ja kodinhoitoon juuri sillä, että hän käy töissä ja tienaa rahat. Olin ihan että wtf? Äitini kävi ihan samalla tavalla töissä, itse asiassa teki vielä monella tavalla raskaampaa 3-vuorotyötä kuin konttorihommissa ollut isäni. Ja silti isäni katsoi, että vain hänelle riitti työssäkäynti, illat voi maata sohvalla lukemassa sanomalehtiä ja katsomassa tv:tä ja tulla valmiiseen ruokapöytään puhtaaseen keittiöön syömään illallista ja jatkaa siitä sänkyyn lukemaan kirjaa. Hän oli meille lapsille ihan vieras ihminen. Äitini hoiti sekä työssäkäyntinsä että kaiken muun.
Juu, ihan varmasti oli jo lapsena, että WTF?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas taas angstista vuodatusta täällä. Kun suunnittelette tekevänne lapsia, niin helpointa on kummankin puolison omalta osaltaan olettaa, että joutuu ainakin jossain vaiheessa tekemään lapsen eteen enemmän kuin toinen. Eipä tule pettymyksiä sitten, kun se taapero on pullautettu ulos maailmaan.
Valitan stereotyyppistä asettelua, mutta havaintojeni perusteella isyysvapaalla olevat miehet selviävät lastenhoidosta huomattavasti paremmin kuin naiset. Miehet stressaavat vähemmän, ja heillä on enemmän sietokykyä itkuihin ja kiukutteluihin. Seurauksena on, että lapsikin on sitten rennompi. Lapsi, pieni vauvakin, vaistoaa vanhemman mielialan ja käyttäytyy itsekin sen mukaan.
Taannoin seurasin erään perheen edesottamuksia. Äiti stressasi koko ajan esikoisensa kanssa, oli tarkistamassa jatkuvasti vaippoja, tunkemassa tuttipulloa suuhun, lisäämässä/vähentämässä vaatetta, helistelemässä naaman edessä lelua jne. jne. Ihmetteli, että miksi vauva ei nuku, ja melkein itki, kun oli niin vaikeaa. Mies sitten nappasi vaavin kainaloon, grillasi siinä samalla makkarat ja seurusteli vieraiden kanssa. Vauva ihmetteli hetken ja kohta nukkui sikeästi miehen kainalossa.
Ennen kuin kukaan syyttää kokemuksen puutteesta, niin minulla on kolme lasta, joista kaksi erityistarpeista.
Pinnan kireys ei minun kokemukseni mukaan ole sukupuoleen sidottu asia. Olen kuullut ja nähnyt, valitettavasti, sekä äitien että isien huutavan lapsilleen, haukkuvan heitä ja kaikkein kauheimmillaan sortuneen fyysiseen kurittamiseen. Luulen kuitenkin, ja itsekin sorrun tässä ehkä stereotyyppiseen ajatteluun, että monella lapsella on kokemusta todella ankarasta isästä. Myös tutkimukset todistavat, että isät kurittavat lastaan useammin fyysisesti kuin äidit ja heidän asenteensa lasten kasvattamiseen väkivalloin on myönteisempi kuin äitien. Eli sietokykyä ei tunnu ainakaan löytyvän miehiltä enempää kuin naisilta.
Nyt puhut täyttä paskaa. Äidit hakkaavat ja jopa hukuttavat lapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet jäävät tuossa vauvakuplassa hieman ulkopuoliseksi. Äidit kokevat odotusajan, synnytyksen ja sitten se lapsi on äidissä kovin kiinni, jos rintaruokinta. Iseillä tulee helposti ulkopuolinen olo. Vanhemmat eivät koe pikkulapsiarkea niin voimakkaasti mitä äidit joilla on vielä hormonimyrskyjä.
Siinä vaiheessa kun lapsi on vieroitettu rinnalta, niin isän vuoro tulee. Jos ei nyt ihan kotitöiden parissa, niin lasten kanssa puuhatessa, ulkoillessa jne. Jotta se äitikin saisi hengähdystaukoa välillä.
Pakottamalla, nalkuttamisella ja uhriutumisella ei koskaan ole saatu mitään hyvää aikaiseksi.
Ne isätkin voivat olla hieman pihalla. Ehkä ne eivät tee kaikkea täydellisesti, mutta tekevät sen omalla tavallaan. Ehkä se jälki ei ole yhtä hyvää, mutta hyväksykää se. Monasti naiset vaativat liikaa, miehet sitten yrittävät, ja lopulta naiset sitten korjailevat miehen tehdyn työn mieleisekseen. Kaiken ei tarvitse olla aina tiptop, huushollin edustuskunnossa, tai lapsilla aina täydellinen vaatekerta.
Pitää mennä tilanteen mukaan. Vuosien jälkeen voi herätä ahaa-elämys mitä olisi voinut tehdä toisin. Ja puhukaa ihmiset toisillenne. Riiteleminen ei hyödytä ketään. Listatkaa toisistanne niitä hyviä puolia. Nähkää kokonaisuus eikä vain paloja revittynä huonosti sovitettuna. Lapsille kovin ikävää jos vanhemmat tavallaan riitelevät heidän takiaan. Niistä voi jäädä ikävä kaiku tulevaan.
Lässyn lää, alkaa olla kyllä niin kulunut selitys miesten isänä olemisesta. Mies on niin yksinkertainen, ettei osaa edes lasten likaisia vaatteita vaihtaa, ei osaa ruokkia ajallaan jne, mutta ei se haittaa. Isät ovat isiä, vähän kuin pojat ovat poikia. Jos äiti suoriutuisi lasten hoidosta yhtä surkeasti kuin tuollainen huithapeli isä, niin se olisi suurin piirtein lasun paikka. Ihme juttu. Jospa nuo isit vähän skarppaisivat. Ei se nyt niin paljon ole vaadittu, että jos on vastuussa lapsista, niin sentään pesee heidän hampaansa, vaihtaa siistit vaatteet päälle, ulkoilee, lukee ehkä jonkun kirjan ja järkkää välillä jotain syötävää heille. Ei tarvitse tiptop kämppää tai fysiikkaa opiskella tai mitään suuria tavoitteita. Jos ei kykene muuta kuin maata sikolätissä telkkarin ääressä ja isukki itse luuri kädessä sohvan pohjalla ärtyneenä, niin joutaakin hevonkuuseen.
Monenko miehen ja lapsen kokemuksella tämä vuodatus tuli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen äitiyslomalla ja mies käy töissä, miehen työt koneella istumista, palavereja, etätöissä tällä hetkellä on. Minä hoidan kodin lastenhoidon ohessa pääsääntöisesti täysin, miehen saan välillä väännettyä johonkin kotihommaan käskyttäen. Illat mies lepäilee ja kerää voimia töihin.
Tästä välittyy väheksyvä asenne. Varmaankin IT-alalla? Työ on oikeasti stressaavaa vaikkei vaadikaan lapiota käteen, ja aivorasitus on todellinen juttu. Esimerkkinä shakin pelaajat kuluttavat turnauksissa yli 6000kcal ihan vain istumalla! Muijalle kelpaa kuitenkin se 4+ tonnia millä koko perhe pyörii... ei äitiysloma tarkoita että ukko rupeaa hoitamaan toimeentulon ja lapset ja akka makaa sohvalla, vaan "loma" lomaa töistä jotta voit hoitaa lapset.
Miehelle tekisi hyvää lepuuttaa aivojaan touhuilemalla lasten kanssa, kyllähän lapsilla on kova ikävä isäänsä. Samoin monet naiset sanovat, että tiskaaminen rauhoittaa mieltä, kun on päivän joutunut tekemään ajattelutyötä. Mies voi lähteä illalla lasten kanssa ulos ja nainen voi sillä välin hoitaa kotitöitä tai tehdä jotain luksusta kuten käydä yksin kaupassa.
Onhan se kamalan vaativaa ajattelutyötä, kun äitylit makaa palstalla päivät pitkät
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma isäni perusteli osallistumattomuuttaan lasten- ja kodinhoitoon juuri sillä, että hän käy töissä ja tienaa rahat. Olin ihan että wtf? Äitini kävi ihan samalla tavalla töissä, itse asiassa teki vielä monella tavalla raskaampaa 3-vuorotyötä kuin konttorihommissa ollut isäni. Ja silti isäni katsoi, että vain hänelle riitti työssäkäynti, illat voi maata sohvalla lukemassa sanomalehtiä ja katsomassa tv:tä ja tulla valmiiseen ruokapöytään puhtaaseen keittiöön syömään illallista ja jatkaa siitä sänkyyn lukemaan kirjaa. Hän oli meille lapsille ihan vieras ihminen. Äitini hoiti sekä työssäkäyntinsä että kaiken muun.
Juu, ihan varmasti oli jo lapsena, että WTF?
Lapsikin huomaa asioita. Se ei tunnetta muuta, että aikuisena käyttää siitä jotain termiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko pakko pukata hetken mielijohteesta pandemia-babya jos rahkeet ja mielenterveys ei riitä? Erotilastot kasvanee tulevina vuosina
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas taas angstista vuodatusta täällä. Kun suunnittelette tekevänne lapsia, niin helpointa on kummankin puolison omalta osaltaan olettaa, että joutuu ainakin jossain vaiheessa tekemään lapsen eteen enemmän kuin toinen. Eipä tule pettymyksiä sitten, kun se taapero on pullautettu ulos maailmaan.
Valitan stereotyyppistä asettelua, mutta havaintojeni perusteella isyysvapaalla olevat miehet selviävät lastenhoidosta huomattavasti paremmin kuin naiset. Miehet stressaavat vähemmän, ja heillä on enemmän sietokykyä itkuihin ja kiukutteluihin. Seurauksena on, että lapsikin on sitten rennompi. Lapsi, pieni vauvakin, vaistoaa vanhemman mielialan ja käyttäytyy itsekin sen mukaan.
Taannoin seurasin erään perheen edesottamuksia. Äiti stressasi koko ajan esikoisensa kanssa, oli tarkistamassa jatkuvasti vaippoja, tunkemassa tuttipulloa suuhun, lisäämässä/vähentämässä vaatetta, helistelemässä naaman edessä lelua jne. jne. Ihmetteli, että miksi vauva ei nuku, ja melkein itki, kun oli niin vaikeaa. Mies sitten nappasi vaavin kainaloon, grillasi siinä samalla makkarat ja seurusteli vieraiden kanssa. Vauva ihmetteli hetken ja kohta nukkui sikeästi miehen kainalossa.
Ennen kuin kukaan syyttää kokemuksen puutteesta, niin minulla on kolme lasta, joista kaksi erityistarpeista.
Pinnan kireys ei minun kokemukseni mukaan ole sukupuoleen sidottu asia. Olen kuullut ja nähnyt, valitettavasti, sekä äitien että isien huutavan lapsilleen, haukkuvan heitä ja kaikkein kauheimmillaan sortuneen fyysiseen kurittamiseen. Luulen kuitenkin, ja itsekin sorrun tässä ehkä stereotyyppiseen ajatteluun, että monella lapsella on kokemusta todella ankarasta isästä. Myös tutkimukset todistavat, että isät kurittavat lastaan useammin fyysisesti kuin äidit ja heidän asenteensa lasten kasvattamiseen väkivalloin on myönteisempi kuin äitien. Eli sietokykyä ei tunnu ainakaan löytyvän miehiltä enempää kuin naisilta.
Nyt puhut täyttä paskaa. Äidit hakkaavat ja jopa hukuttavat lapsiaan.
Minä en tilastotietoja voi muuksi muuttaa. Se olisi älyllisesti epärehellistä. Jos tilastot kertovat että miehet kurittavat lapsiaan fyysisesti useammin kuin naiset, niin se ei toki kenenkään lukutaitoisen ihmisen mielessä tarkoita sitä, että äidit eivät syyllisty samaan. Vain vähemmässä määrin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas taas angstista vuodatusta täällä. Kun suunnittelette tekevänne lapsia, niin helpointa on kummankin puolison omalta osaltaan olettaa, että joutuu ainakin jossain vaiheessa tekemään lapsen eteen enemmän kuin toinen. Eipä tule pettymyksiä sitten, kun se taapero on pullautettu ulos maailmaan.
Valitan stereotyyppistä asettelua, mutta havaintojeni perusteella isyysvapaalla olevat miehet selviävät lastenhoidosta huomattavasti paremmin kuin naiset. Miehet stressaavat vähemmän, ja heillä on enemmän sietokykyä itkuihin ja kiukutteluihin. Seurauksena on, että lapsikin on sitten rennompi. Lapsi, pieni vauvakin, vaistoaa vanhemman mielialan ja käyttäytyy itsekin sen mukaan.
Taannoin seurasin erään perheen edesottamuksia. Äiti stressasi koko ajan esikoisensa kanssa, oli tarkistamassa jatkuvasti vaippoja, tunkemassa tuttipulloa suuhun, lisäämässä/vähentämässä vaatetta, helistelemässä naaman edessä lelua jne. jne. Ihmetteli, että miksi vauva ei nuku, ja melkein itki, kun oli niin vaikeaa. Mies sitten nappasi vaavin kainaloon, grillasi siinä samalla makkarat ja seurusteli vieraiden kanssa. Vauva ihmetteli hetken ja kohta nukkui sikeästi miehen kainalossa.
Ennen kuin kukaan syyttää kokemuksen puutteesta, niin minulla on kolme lasta, joista kaksi erityistarpeista.
Ei tietenkään voinut olla kyse siitä että seuraamasi äiti joutui huolehtimaan vauvasta käytännössä yksin joten oli stressaantunut ja väsynyt ihan syystä. Helppokos se on vähän grillaillessa vauvaa heijata jos joku muu huolehtii että se on puettu, syönyt ja pesty.
Mun mies onneksi pitää silmällä mun väsymystilaa ja jos rupean sekoilemaan niin nappaa taaperon mukaan ja lähtee mummolaan. Ovatkin tosi läheisiä pojan kanssa.
Äidin luota äidin luo :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen äitiyslomalla ja mies käy töissä, miehen työt koneella istumista, palavereja, etätöissä tällä hetkellä on. Minä hoidan kodin lastenhoidon ohessa pääsääntöisesti täysin, miehen saan välillä väännettyä johonkin kotihommaan käskyttäen. Illat mies lepäilee ja kerää voimia töihin.
Tästä välittyy väheksyvä asenne. Varmaankin IT-alalla? Työ on oikeasti stressaavaa vaikkei vaadikaan lapiota käteen, ja aivorasitus on todellinen juttu. Esimerkkinä shakin pelaajat kuluttavat turnauksissa yli 6000kcal ihan vain istumalla! Muijalle kelpaa kuitenkin se 4+ tonnia millä koko perhe pyörii... ei äitiysloma tarkoita että ukko rupeaa hoitamaan toimeentulon ja lapset ja akka makaa sohvalla, vaan "loma" lomaa töistä jotta voit hoitaa lapset.
Miehelle tekisi hyvää lepuuttaa aivojaan touhuilemalla lasten kanssa, kyllähän lapsilla on kova ikävä isäänsä. Samoin monet naiset sanovat, että tiskaaminen rauhoittaa mieltä, kun on päivän joutunut tekemään ajattelutyötä. Mies voi lähteä illalla lasten kanssa ulos ja nainen voi sillä välin hoitaa kotitöitä tai tehdä jotain luksusta kuten käydä yksin kaupassa.
Onhan se kamalan vaativaa ajattelutyötä, kun äitylit makaa palstalla päivät pitkät
Ei kun se koko päivän vaativaa ajattelutyötä tehnyt isukki saa lepuuttaa aivojaan ja saa ajatukset pois töistä, kun touhuaa lasten kanssa. Lapsilla on isän ikävä ja jos ei ole, miehen pitäisi olla hyvin huolissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma isäni perusteli osallistumattomuuttaan lasten- ja kodinhoitoon juuri sillä, että hän käy töissä ja tienaa rahat. Olin ihan että wtf? Äitini kävi ihan samalla tavalla töissä, itse asiassa teki vielä monella tavalla raskaampaa 3-vuorotyötä kuin konttorihommissa ollut isäni. Ja silti isäni katsoi, että vain hänelle riitti työssäkäynti, illat voi maata sohvalla lukemassa sanomalehtiä ja katsomassa tv:tä ja tulla valmiiseen ruokapöytään puhtaaseen keittiöön syömään illallista ja jatkaa siitä sänkyyn lukemaan kirjaa. Hän oli meille lapsille ihan vieras ihminen. Äitini hoiti sekä työssäkäyntinsä että kaiken muun.
Juu, ihan varmasti oli jo lapsena, että WTF?
Puhuimme tästä isäni kanssa, kun olin jo aikuinen. Lapsena en tätä perhemallia kyseenalaistanut. Ja aikuisena kun tästä puhuimme todellakin olin että wtf.
Ja itse asiassa isäänikin hävetti, että hän ei ollut osallistunut enempää. Tai hänen mukaansa "auttanut" äitiäni enempää. Kiva että ymmärrys on lisääntynyt, mutta äitivainajaani se ei tokikaan enää auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet jäävät tuossa vauvakuplassa hieman ulkopuoliseksi. Äidit kokevat odotusajan, synnytyksen ja sitten se lapsi on äidissä kovin kiinni, jos rintaruokinta. Iseillä tulee helposti ulkopuolinen olo. Vanhemmat eivät koe pikkulapsiarkea niin voimakkaasti mitä äidit joilla on vielä hormonimyrskyjä.
Siinä vaiheessa kun lapsi on vieroitettu rinnalta, niin isän vuoro tulee. Jos ei nyt ihan kotitöiden parissa, niin lasten kanssa puuhatessa, ulkoillessa jne. Jotta se äitikin saisi hengähdystaukoa välillä.
Pakottamalla, nalkuttamisella ja uhriutumisella ei koskaan ole saatu mitään hyvää aikaiseksi.
Ne isätkin voivat olla hieman pihalla. Ehkä ne eivät tee kaikkea täydellisesti, mutta tekevät sen omalla tavallaan. Ehkä se jälki ei ole yhtä hyvää, mutta hyväksykää se. Monasti naiset vaativat liikaa, miehet sitten yrittävät, ja lopulta naiset sitten korjailevat miehen tehdyn työn mieleisekseen. Kaiken ei tarvitse olla aina tiptop, huushollin edustuskunnossa, tai lapsilla aina täydellinen vaatekerta.
Pitää mennä tilanteen mukaan. Vuosien jälkeen voi herätä ahaa-elämys mitä olisi voinut tehdä toisin. Ja puhukaa ihmiset toisillenne. Riiteleminen ei hyödytä ketään. Listatkaa toisistanne niitä hyviä puolia. Nähkää kokonaisuus eikä vain paloja revittynä huonosti sovitettuna. Lapsille kovin ikävää jos vanhemmat tavallaan riitelevät heidän takiaan. Niistä voi jäädä ikävä kaiku tulevaan.
Isätkin voisi ihan itse ottaa sitä vastuuta eikä jättäytyä ulkopuoliseksi. Vauva on joo heti alkuun enemmän äidissä kiinni, mutta jos isä ajattelee että vauvat on äidin juttu, niin siitä se eriarvoistuminen lähtee. Jos isä odottaa vuoroaan siihen asti, että vauva on vieroitettu rinnalta, ei se enää käykään niin helposti. Siihen mennessä äiti on oppinut tuntemaan lapsensa ja kehittänyt toimivat tavat hoitaa ja lapsi on tottunut äidin hoivaan, joten häneltä homma sujuu siinä vaiheessa hyvin, kun taas isä vaikuttaa tumpelolta. Alussa molemmat on ihan yhtä lailla tumpeloita, ei naisetkaan osaa mitenkään luonnostaan hoitaa vauvoja sujuvasti! Jos mies osallistuu heti alusta asti aktiivisesti vauvan hoitoon, hän oppii hoitamaan vauvaa siinä missä nainenkin, eikä tule tilannetta jossa mies tekee muka kaiken väärin. Kannattaa myös vähän perehtyä esim kasvatusoppaisiin ja nykyisiin suosituksiin ja keskustella asioista puolison kanssa, niin voidaan yhdessä miettiä miten lasta halutaan kasvattaa.
monenko miehen kokemuksella puhut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet jäävät tuossa vauvakuplassa hieman ulkopuoliseksi. Äidit kokevat odotusajan, synnytyksen ja sitten se lapsi on äidissä kovin kiinni, jos rintaruokinta. Iseillä tulee helposti ulkopuolinen olo. Vanhemmat eivät koe pikkulapsiarkea niin voimakkaasti mitä äidit joilla on vielä hormonimyrskyjä.
Siinä vaiheessa kun lapsi on vieroitettu rinnalta, niin isän vuoro tulee. Jos ei nyt ihan kotitöiden parissa, niin lasten kanssa puuhatessa, ulkoillessa jne. Jotta se äitikin saisi hengähdystaukoa välillä.
Pakottamalla, nalkuttamisella ja uhriutumisella ei koskaan ole saatu mitään hyvää aikaiseksi.
Ne isätkin voivat olla hieman pihalla. Ehkä ne eivät tee kaikkea täydellisesti, mutta tekevät sen omalla tavallaan. Ehkä se jälki ei ole yhtä hyvää, mutta hyväksykää se. Monasti naiset vaativat liikaa, miehet sitten yrittävät, ja lopulta naiset sitten korjailevat miehen tehdyn työn mieleisekseen. Kaiken ei tarvitse olla aina tiptop, huushollin edustuskunnossa, tai lapsilla aina täydellinen vaatekerta.
Pitää mennä tilanteen mukaan. Vuosien jälkeen voi herätä ahaa-elämys mitä olisi voinut tehdä toisin. Ja puhukaa ihmiset toisillenne. Riiteleminen ei hyödytä ketään. Listatkaa toisistanne niitä hyviä puolia. Nähkää kokonaisuus eikä vain paloja revittynä huonosti sovitettuna. Lapsille kovin ikävää jos vanhemmat tavallaan riitelevät heidän takiaan. Niistä voi jäädä ikävä kaiku tulevaan.
Lässyn lää, alkaa olla kyllä niin kulunut selitys miesten isänä olemisesta. Mies on niin yksinkertainen, ettei osaa edes lasten likaisia vaatteita vaihtaa, ei osaa ruokkia ajallaan jne, mutta ei se haittaa. Isät ovat isiä, vähän kuin pojat ovat poikia. Jos äiti suoriutuisi lasten hoidosta yhtä surkeasti kuin tuollainen huithapeli isä, niin se olisi suurin piirtein lasun paikka. Ihme juttu. Jospa nuo isit vähän skarppaisivat. Ei se nyt niin paljon ole vaadittu, että jos on vastuussa lapsista, niin sentään pesee heidän hampaansa, vaihtaa siistit vaatteet päälle, ulkoilee, lukee ehkä jonkun kirjan ja järkkää välillä jotain syötävää heille. Ei tarvitse tiptop kämppää tai fysiikkaa opiskella tai mitään suuria tavoitteita. Jos ei kykene muuta kuin maata sikolätissä telkkarin ääressä ja isukki itse luuri kädessä sohvan pohjalla ärtyneenä, niin joutaakin hevonkuuseen.
Monenko miehen ja lapsen kokemuksella tämä vuodatus tuli?
Montako lasta ja kuinka monen naisen kanssa sinulla on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttua tutumpi tarina. Perheterapiaan asiaa setvimään, muuten mies ei muutu. Olet äiti myös mieh
ellesi. Jos et saa ulkopuolelta vahvistusta asiallesi, mies pitää sinua, lastensa äitiä, vain turhan nalkuttajana, kuten niin monet kymmenet-/sadattuhannet miehet tällä hetkellä tässä maassa.Just tämä! Itse painin samojen ongelmien kanssa. Käydään molemmat töissä, mutta koska mies tekee vuorotyötä, niin se on hänen syynsä olla tekemättä kotitöitä. Nykyään en enää pyydä mitään, vaan käsken, huudan ja nalkutan.
Eihän naiset muuten osaa edes kommunikoida.
Kun mies on saatu nalkkiin, näyttää nainen todellisen luonteensa.
Jos mies huutaisi ja käskyttäisi naista, olisi naisen paettava turvakotiin.
Naisen harjoittama väkivalta taas kerää tällä palstalla vain yläpeukkuja.
Kerropa vielä, miten toi sun paskakäytös omasta mielestäsi toimiii?
Siihen nalkuttamiseen ja käskyttämiseen päädytään, kun normaali kommunikointi ei mene perille. Kun ystävällinen pyyntö ei tehoa, seuraava ei ehkä tule niin ystävällisellä äänensävyllä ja se kymmenes kerta tulee jo takuulla aika ikävällä sävyllä. Ja kyllä huutavaa ja nalkuttavia miehiäkin on ihan pilvin pimein ja murto-osa heidän naisistaan lähtee turvakotiin. Vaikka ehkä kannattaisi. Henkistä väkivaltaa on muuten sekin, että mitätöi toisen tarpeet ja pyynnöt ja kuittaa kaikki keskusteluyritykset "turhana nalkuttamisena".
Tekstisi aggressivisuus kertoo kaiken sinusta.
Henkinen väkivalta ei ole ikinä hyväksyttyä, vaikka mitä lässytät
Siihen nalkuttamiseen ja käskyttämiseen päädytään, kun normaali kommunikointi ei mene perille. Kun ystävällinen pyyntö ei tehoa, seuraava ei ehkä tule niin ystävällisellä äänensävyllä ja se kymmenes kerta tulee jo takuulla aika ikävällä sävyllä. Ja kyllä huutavaa ja nalkuttavia miehiäkin on ihan pilvin pimein ja murto-osa heidän naisistaan lähtee turvakotiin. Vaikka ehkä kannattaisi. Henkistä väkivaltaa on muuten sekin, että mitätöi toisen tarpeet ja pyynnöt ja kuittaa kaikki keskusteluyritykset "turhana nalkuttamisena".