Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihmisten käyttäytyminen murtaa sieluni.
14.05.2021 |
Mä tiedän että aloitukseni on taas joku trollimagneetti.
Olen aivan tosissaan. Olen kärsinyr pitkäaikaisesta keskivaikeasta/vakavasta masennuksesta. Vuosien jälkeen tulin lääkärin kanssa siihen tulokseen että se on ympäristö joka sairastuttaa mielenmaiseman.
Minulla on vain muutama läheisiä. Kotona on aina onnellinen ja levollinen arki. Niin kauan kun on itsestään kiinni ja miehestä niin kaikki on hyvin. Olemme molemmat fiksuja, kohteliaita, järkeviä, huumorintajuisia.
Sitten kun lähtee aina sinne ulkomaailmaan niin aina saa masentua ihmisten käyttäytymisestä. Asiakaspalvelutyöstä se masennus mulla alkoi 10 vuotta sitten. Yritin kaiken puolin kovettua ja muuttua tylyksi. Mutta kun en ole sellainen. Oli pakko jossain vaiheessa lähteä koska keho ei sietänyt enää satoja tylyjä asiakkaita vuodessa.
Ei se yksittäinen tyly ihminen hetkauta mutta kun niitä on nykyään ehkä jopa yli puolet. Ihan uskomattoman harvinaisia kohtaa iloisen ihmisen joka vain hymyilee.
Olen jotenkin aivan loppu tähän. Naapurit ovat tylyjä, kääntävät pään kaikille jotka yrittävät moikata. Vastaantulevat ihmiset välillä katsovat niin rumasti kun vain voi olla.
Mä itse vaistoan ja koen että ilmapiiri on uskomattoman vi ttumainen ja ynseä. Se vie se oman pienen ilon kokonaan pois.
Koska olen masentunut niin nyt ilahduin kun näin että kukat kukkivat, jäin tujottaa niitä ja hymyilin. Yks nainen tujotti kuin olisin murhaamassa jonkun.
Olen nyt ilkeä. Mutta olen huomannut että nimenomaan nämä 40-50 vuotiaita kouvolatukka tädit, vanhat ukot sekä nämä minä minä olen tärkeä ihminen/merkkivaate ihmiset katsovat aina julmasti.
Onko se tämä nykyajan itsekkyys joka on tehnyt ihmisistä noin tylyjä?
Kommentit (123)
Ihanaa saada tällaista vertaistukea ❤
Tietää ettei ole yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että masennus on suurelta osin tämän kokemuksen takana. Itsekin masentuneena koin maailman todella musertavana. Sitä kiinnittää huomionsa vääriin asioihin, jotka sitten ylikorostuu. Voimia ap! Ps. Kouvolatukka?
Hyvä ketju siitä miten herkkä kestää negatiiviset energiat ympärillään.
Yritä etsiä vastapainoa ja palautumista työlle, ihan siitä mistä itse pidät.
Vapaa-ajalla ympäröi itsesi ihmisillä joiden kanssa on hyvä ja helppo olla.
Suhteellisuudentajua pakollisiin ihmiskontakteihin, pelkkä mulkaisu tai huono palautekaan ei ole sen väärti että menetät mielenrauhasi tai aiheutat turhaa draamaa.
Itse pahoitan mieleni tosi herkästi juuri palautteesta töissä ja sukulaissuhteissakin on kissa-hiiri leikkiä kun joku yrittää jatkuvasti rikkoa rajojani loukkaavilla puheilla ja puuttumisella. Reagoin usein pakenemalla sillä riidellä en halua kun se vie energiaa sitten liikaa.
Olen ajatellut että ammatinkuvaani kuuluu se, että asiakkaita pitää sietää( toki rajat siinäkin) ja jos en siihen pysty, olen väärissä työtehtävissä. Vapaalla etsin hyvinvointia niin harrastuksista kuin ihmissuhteistakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ratkaisin ongelman rakentamalla itselleni "kuplan" joka sisältää vain kaikkea myönteistä, söpöä ja ihanaa. Kaikki negatiivinen jää ulkopuolelle.
Itse taas opettelisin sen jalon taidon, että en välittäisi muiden ihmisten mielipiteistä/ajatuksista paskan vertaa.
Se taito on kultaa. Sen jälkeen ei voi masentua muiden ihmisten toimista, olet aina hallinnassa itse.
Oletko varma ettet vain epätoivoisesti yritä uskotella itsellesi ettet välitä, vaikka oikeasti et olekaan immuuni?
Aloittajalle sanoisin että oma asenteesi kuulostaa hyvin negatiiviselta, ihmisiä luokittelevalta ja arvostelevalta omien fiiliksiesi perusteella. Se on totta, että asiakaspalvelijat saavat aivan liikaa negatiivisuutta osakseen, ja tähän olisi tultava muutos. Mutta nuo ulkona saadut katseet kuulostavat kyllä siltä, että tulkitset ihmisiä mustien lasien läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ratkaisin ongelman rakentamalla itselleni "kuplan" joka sisältää vain kaikkea myönteistä, söpöä ja ihanaa. Kaikki negatiivinen jää ulkopuolelle.
Itse taas opettelisin sen jalon taidon, että en välittäisi muiden ihmisten mielipiteistä/ajatuksista paskan vertaa.
Se taito on kultaa. Sen jälkeen ei voi masentua muiden ihmisten toimista, olet aina hallinnassa itse.
Oletko varma ettet vain epätoivoisesti yritä uskotella itsellesi ettet välitä, vaikka oikeasti et olekaan immuuni?
Vai elätkö erakkona? Silloin tietysti voi helposti jättää muiden mielipiteet huomiotta. Muuten ihmiset vaikuttavat toisiinsa monin eri tavoin. Joskus vaikutuksen huomaa vasta jälkikäteen.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalle sanoisin että oma asenteesi kuulostaa hyvin negatiiviselta, ihmisiä luokittelevalta ja arvostelevalta omien fiiliksiesi perusteella. Se on totta, että asiakaspalvelijat saavat aivan liikaa negatiivisuutta osakseen, ja tähän olisi tultava muutos. Mutta nuo ulkona saadut katseet kuulostavat kyllä siltä, että tulkitset ihmisiä mustien lasien läpi.
Kuulostaa siltä että ap on osa ihmiskunnan itsekkyyden ja tylyyden kehää. Se miten tulkitsee muita ja näkee maailman, heijastuu itsestä ulos ja jatkaa ilkeyden levittämistä. Kehä olisi hyvä rikkoa omalta kohdalta, jotta voi vaatia sitä muilta. Ehkä nuo ap:n mielestä tylyt ihmiset ovat itse rikkinäisiä, ja täysin samassa tilanteessa kuin ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa on kaksi asiaa.
Ensinnäkin se, että maailma todellakin on karu, ja omassa kuplassa on mukavampi elää, haalien sinne kaikkea hyvää.
Toinen on kuitenkin se, että olet yliherkkä toisten ihmisten mielialoille, etkä tavallaan kestä sitä että ympäröivä maailma ei mukaudu sinun toiveidesi mukaan.
Meillä menee miehen kanssa mukavasti yhdessä. Kun olemme kahden, ja teemme yhdessä niitä asioita joista pidämme, niin ei ole mitään ongelmia. Ongelmat näyttävät tulevan aina ulkopuolelta.
Kikka on siinä, että osaa antaa niiden olla omassa arvossaan, eikä vatvo omassa päässään että "nyt tuokin pilasi minun päiväni"., vaan antaa olla, unohtaa moiset, ja jatkaa sitä omaa eloaan tyytyväisenä.
Sitten vielä se, että kukaan ei voi päättää sitä minkänäköiseksi on syntynyt. Meillä "vanhoilla akoilla" alkaa suupielet roikkumaan alaspäin, emmekä enää välitä niin siitä mitä muut meistä ajattelevat. Olemme tietoisia siitä ettei meitä ole tälle pallolle heitetty miellyttämään muita ulkonäöllämme, ja hymyilemaan jatkuvasti tekohymyä että tekisimme TOISET ihmiset, jopa ne tuntemattomat iloiseksi, vaan meillä on se meidän ihka oma elämä, ja jo kymmeniä vuosia muita palveltuamme ilman tarpeellista arvostusta, annamme piupaut jonkun kultalusikkatakamuksen pahalle mielelle MEIDÄN ulkomuodostamme.
Ihmeen paljon ap:ta nyt syyllistetään negatiivisesta asenteesta ja ties mistä huonon energian levittämisestä. Kyllähän jokainen normaaliälyinen aikuinen ymmärtää tämän "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" -periaatteen ihmisten välisessä kanssakäymisessä, mutta ettekö te tosiaan ole itse törmänneet tällaisiin ankeuttajiin? Ovat usein tätä katkeraa "ennen oli kaikki paremmin"-ihmistyyppiä, mikä sinänsä on ihan inhimillinen defenssi vanhenevalle ihmiselle muuttavassa maailmassa, mutta hyvin raskasta varsinkin lähipiirille. Pahimmat tapaukset haluaisivat sitten rajoittaa ihan kaikkea toisten olemisessa, kuten sitä kukkien katselua ja auta armias hymyilyä, ja se tuomitseva tuijotus ei kyllä johdu pelkistä valahtaneista kasvonpiirteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen paljon ap:ta nyt syyllistetään negatiivisesta asenteesta ja ties mistä huonon energian levittämisestä. Kyllähän jokainen normaaliälyinen aikuinen ymmärtää tämän "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" -periaatteen ihmisten välisessä kanssakäymisessä, mutta ettekö te tosiaan ole itse törmänneet tällaisiin ankeuttajiin? Ovat usein tätä katkeraa "ennen oli kaikki paremmin"-ihmistyyppiä, mikä sinänsä on ihan inhimillinen defenssi vanhenevalle ihmiselle muuttavassa maailmassa, mutta hyvin raskasta varsinkin lähipiirille. Pahimmat tapaukset haluaisivat sitten rajoittaa ihan kaikkea toisten olemisessa, kuten sitä kukkien katselua ja auta armias hymyilyä, ja se tuomitseva tuijotus ei kyllä johdu pelkistä valahtaneista kasvonpiirteistä.
No en minä ainakaan syytä tuollaisesta, kunhan sanon että ap on tosi herkkä, ja että siihen herkkyyden kanssa elämiseen kannattaa etsiä keinot joilla voi torjua muiden aiheuttamaa mielipahaa. Tottakai maailma on puolillaan ankeuttajia, mutta toisten ulkonäköön tai olemukseen ei voi mennä puuttumaan sanomalla että se masentaa minua. Jokainen on sitä mitä on, eikä muista tunnu kivalta kuulla että ankeuttaa pelkällä olemassaolollaan, että pitäisi olla olemassa toisella tapaa, sellaisella josta tulisi ap:n kaltaisille hyvä mieli. Ei näin.
Sorry mutta en asu Suomessa ja ekan kerran näin sanonnan” Kouvola tukka”??
Voisiko joku kertoa mikä ihme se on???😮??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä olet ihana ihminen, järki järjettömyyden keskellä. Aina sitä ei jaksa muistaa kun muut ihmiset vyöryttävät omiaan päälle, arki muuttuu kärsimykseksi kun ihmisten kamaluus on jatkuvasti läsnä.
Itse olen linnoittautunut sisälle jo vuosia ennen tätä virusta, syynä ihmisten jatkuva pellemäisyys. Kävelevät päälle, syyttelevät kun et hoksaa olla mieliksi, ajavat autolla ohi ja huutavat läskiksi (juu, sattui eilen), tulevat ihan ventovieraina kertomaan miksi et ole heidän mieleensä, pashcowat päälle teit virheen tai et... Joka ikinen kerta kun astut ulos ovesta.
Voi kun voisin olla sun kaveri, voitais masentuneet keskenämme ilahtua kukista ja saada perspektiiviä siihen millaisia persheenreikiä tämä maa päällään kannattelee.
Vierailija kirjoitti:
Sorry mutta en asu Suomessa ja ekan kerran näin sanonnan” Kouvola tukka”??
Voisiko joku kertoa mikä ihme se on???😮??
Toiselta nimeltään kananpersetukka eli sellainen lyhyeksi nyrhitty, usein jollain shokkivärillä värjätty hiusmalli naisella. Sitä en tiedä, miksi se on juuri kouvolatukka eikä esimerkiksi vantaatukka tai forssatukka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ratkaisin ongelman rakentamalla itselleni "kuplan" joka sisältää vain kaikkea myönteistä, söpöä ja ihanaa. Kaikki negatiivinen jää ulkopuolelle.
Itse taas opettelisin sen jalon taidon, että en välittäisi muiden ihmisten mielipiteistä/ajatuksista paskan vertaa.
Se taito on kultaa. Sen jälkeen ei voi masentua muiden ihmisten toimista, olet aina hallinnassa itse.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta mulla omaan "kuplaani" sisältyy tuo, mistä kirjoitit. Suhtaudun täysin välinpitämättömästi "kuplani" ulkopuolisiin ihmisiin. En siis ilkeästi tai tylysti vaan välinpitämättömästi.
Vierailija kirjoitti:
Itse näen ihmisiä jotka hymyilevät suurieleisesti ja sitten heitä joiden ilme on tyly ja sellaisia jotka katsovat neutraalisti. Eli kaikenlaisia ihmisiä. Riippunee myös asuinpaikasta millainen ilmapiiri jollain alueella on. Kannattaa liikkua viheralueiden ääressä, yleensä ihmiset ovat luonnon lähellä rentoutuneempia.
Ihminen ei myöskään aina hallitse tai tulkitse ilmeitä oikein. Esim. kerran koulussa hymyilin kaverilleni iloisesti ja hän sanoi, että miksi katsot noin murhaavasti. En tiedä osasinko luoda oikeaa ilmettä vai lukiko hän sen väärin. Jos tuollaisesta lyhyestä hetkestä sitten vetää johtopäätökset ne voivat olla aivan pielessä.
Tottahan toki se on juurikin näin. Mutta meidän keskuudessamme on selkeästi sellaisia jotka omalla käytöksellä ja katseella kaatavat kaiken pahaolo muiden päälle.
Lenkkipolut metsässä ovat yllättävän aggressiivisia paikotellen. Riittää että jää tien sivulla ihastelemassa jonkun puun. Takana olevat kävelijät sitten katsovat rumasti ja jopa puhisevat.
Mielestäni ei sais käyttäytyä noin aggressiivisesti muita kohtaan vain koska toisrn läsnäolo hermostuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sorry mutta en asu Suomessa ja ekan kerran näin sanonnan” Kouvola tukka”??
Voisiko joku kertoa mikä ihme se on???😮??Toiselta nimeltään kananpersetukka eli sellainen lyhyeksi nyrhitty, usein jollain shokkivärillä värjätty hiusmalli naisella. Sitä en tiedä, miksi se on juuri kouvolatukka eikä esimerkiksi vantaatukka tai forssatukka.
Luulisi että nuo "kouvolatukat" olisi niitä rentoja ja suvaitsevaisia. Nyt kun minullekin selvisi täältä mikä on "kouvolatukka", niin eräällä mukavalla ja sydämellisellä ihmisellä on juuri tuo hiusmalli, eikä todellakaan ole mikään ihmisvihaaja ja katseella murhaaja. Aloittaja, seuraavan kerran jätä nimittelyt, niin juttusi otetaan vakavammin, varsinkin jos sympatioita kerjäät. 😉
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on kaksi asiaa.
Ensinnäkin se, että maailma todellakin on karu, ja omassa kuplassa on mukavampi elää, haalien sinne kaikkea hyvää.
Toinen on kuitenkin se, että olet yliherkkä toisten ihmisten mielialoille, etkä tavallaan kestä sitä että ympäröivä maailma ei mukaudu sinun toiveidesi mukaan.
Meillä menee miehen kanssa mukavasti yhdessä. Kun olemme kahden, ja teemme yhdessä niitä asioita joista pidämme, niin ei ole mitään ongelmia. Ongelmat näyttävät tulevan aina ulkopuolelta.
Kikka on siinä, että osaa antaa niiden olla omassa arvossaan, eikä vatvo omassa päässään että "nyt tuokin pilasi minun päiväni"., vaan antaa olla, unohtaa moiset, ja jatkaa sitä omaa eloaan tyytyväisenä.
Sitten vielä se, että kukaan ei voi päättää sitä minkänäköiseksi on syntynyt. Meillä "vanhoilla akoilla" alkaa suupielet roikkumaan alaspäin, emmekä enää välitä niin siitä mitä muut meistä ajattelevat. Olemme tietoisia siitä ettei meitä ole tälle pallolle heitetty miellyttämään muita ulkonäöllämme, ja hymyilemaan jatkuvasti tekohymyä että tekisimme TOISET ihmiset, jopa ne tuntemattomat iloiseksi, vaan meillä on se meidän ihka oma elämä, ja jo kymmeniä vuosia muita palveltuamme ilman tarpeellista arvostusta, annamme piupaut jonkun kultalusikkatakamuksen pahalle mielelle MEIDÄN ulkomuodostamme.
Juuri tuo minäminäminä-asenne keski-ikäisillä naisilla ja lähes kaiken ikäisillä miehillä on niin inhottavaa! Joo, ette ole täällä ketään varten, mutta ihmiset ovat sosiaalisia laumaeläimiä. Etenkin tietyn ikäiset naiset ovat ilmeisesti ensin uhranneet koko elämänsä marttyyrina kokonaan muille, ja sitten katkerina ämminä vaahtoavat, että nyt on MINUN aikani ja MINÄMINÄMINÄ ja erityisesti MINUN lapseni myös! Hyi oksetus!
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen paljon ap:ta nyt syyllistetään negatiivisesta asenteesta ja ties mistä huonon energian levittämisestä. Kyllähän jokainen normaaliälyinen aikuinen ymmärtää tämän "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" -periaatteen ihmisten välisessä kanssakäymisessä, mutta ettekö te tosiaan ole itse törmänneet tällaisiin ankeuttajiin? Ovat usein tätä katkeraa "ennen oli kaikki paremmin"-ihmistyyppiä, mikä sinänsä on ihan inhimillinen defenssi vanhenevalle ihmiselle muuttavassa maailmassa, mutta hyvin raskasta varsinkin lähipiirille. Pahimmat tapaukset haluaisivat sitten rajoittaa ihan kaikkea toisten olemisessa, kuten sitä kukkien katselua ja auta armias hymyilyä, ja se tuomitseva tuijotus ei kyllä johdu pelkistä valahtaneista kasvonpiirteistä.
Ap:n kaltaiset ovat niitä ankeuttajia.
Voihan olla että joillain on se ns. Resting bitch-face jolle ei voi mitään. Nauti rauhassa maisemista äläkä koveta sieluasi, on hyvä asia että osaa arvostaa luontoa ja kauniita asioita.
Alue: Aihe vapaa
Itse näen ihmisiä jotka hymyilevät suurieleisesti ja sitten heitä joiden ilme on tyly ja sellaisia jotka katsovat neutraalisti. Eli kaikenlaisia ihmisiä. Riippunee myös asuinpaikasta millainen ilmapiiri jollain alueella on. Kannattaa liikkua viheralueiden ääressä, yleensä ihmiset ovat luonnon lähellä rentoutuneempia.
Ihminen ei myöskään aina hallitse tai tulkitse ilmeitä oikein. Esim. kerran koulussa hymyilin kaverilleni iloisesti ja hän sanoi, että miksi katsot noin murhaavasti. En tiedä osasinko luoda oikeaa ilmettä vai lukiko hän sen väärin. Jos tuollaisesta lyhyestä hetkestä sitten vetää johtopäätökset ne voivat olla aivan pielessä.