Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun puoliso sanoo kaikkeen ei?
Toivoisin kokemuksia tai rakentavia kommentteja. Viime vuodet puolisoni kanssa ovat olleet yhtä kiviseen vetämistä, hänellä on toki oma työ, omat harrastukset ja oma elämä kuten minullakin mutta yhteiset asiat käyvät yhä vähemmälle. Olen huomannut, että hän sanoo ei käytännössä kaikkiin ehdotuksiini ja tunnen kutistuvani yhä pienemmäksi ja mitättömämmäksi kodissani. Kyseessä siis lähinnä arkiset asiat, astiastot, siivoukset, loman vietto, makuuhuoneen lämpötila. Kaikki ehdotukseni ovat epämiellyttäviä ja vääriä, jos alan puolustautumaan niin hän lopettaa väittelyn jollakin järkevällä faktalla, mitä etsii netistä. Tyyliin: ei sulla voi olla kylmä, koska Googlen mukaan makuuhuoneen optimilämpötila on 18 astetta eikä mullakaan ole yhtään kylmä. En tiedä, miten asian voisi edes ottaa puheeksi. Omasta mielestään hän on hyvin mukava ja joustava puoliso, eikä ymmärrä yhtään mistä puhun.
Kommentit (456)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttärelläni oli mies jonka kanssa oli väännettävä ihan joka asiasta. Hän perusteli omat mielipiteensä muka hyvinkin faktoihin perustuen. Loputtomat keskustelut ja väännöt kuluttivat suhteen parissa vuodessa loppuun. Mies oli myös muuten kontrolloiva ja omistushaluinen. Koko ajan piti tietää missä toinen oli ja mitä teki. Viestittely oli jatkuvaa pommitusta, ellei tytär ollut kotona miehen silmien alla. Esim. miksi kaupassa menee niin kauan, ja nyt pitäisi olla jo kotona.
Mies oli myös hyvä manipuloimaan. Todisti tyttären mielipiteet 'vääriksi' milloin milläkin perusteilla. Loputtomat jankkaamiset tuottivat tulosta, tytär uskoi ja muutti mieltään usein. Jos elää pitkään suhteessa jossa toinen koko ajan faktaperusteusesti todistaa toisen olevan jollain tavalla väärässä, alkaa oma käsitys itsestä muuttua. Järkeväkin ihminen voi ryhtyä miettimään vakavissaan, että tosiaan, taidankin olla melko tyhmä ja usein väärässä. Luotto omaan arviointikykyyn murenee. Se lienee tämmöisen ihmistyypin tavoite, hän sanelee kuinka toinen saa elää ihan 'perustellusti'.
Sivullisesta suhde näytti piinaavalta. Mietin, että miten tytär voi jaksaa tuollaista manipulointia ja kontrollointia sairastumatta? Olin todella huolissani. Keskustelin asiasta monta kertaa hänen kanssaan, mutta hän ei suostunut aluksi näkemään tätä vinoumaa suhteessaan.Todelliseen rakkauteen ei kuulu toisen mitätöinti, manipulointi tai alituinen vikojen tai virheiden etsintä (perustellusti). Suhde muuttui niin ahdistavaksi että tytär ymmärsi lopulta jättää miehen. Eroaminen oli todella vaikeaa. Mies halusi toki pariterapiaan, koska ei halunnut lopettaa suhdetta. Terapiassa hän esitti miellyttävää ja fiksusti käyttäytyvää miestä, jolla oli hankala kumppani. Riidat muuttivat muotoaan ja terapeutin manipulointi alkoi ensi käynnillä. Nyt vuosien jälkeen tytär ihmettelee yhä miksi ei tajunnut lähteä heti.
Rakastuneena ei halua nähdä ja myöntää sitä että on tullut tehtyä väärä valinta, se kirpaisee. Nykyään hän on uudessa ja onnellisessa suhteessa.Näen tapauksessa paljon yhtymäkohtia tyttäreni entiseen suhteeseen. Kehoitan miettimään tarkasti että mikä on suhteen todellinen tilanne? Tässä ei nyt ole kyse pelkästään peitoista. Mikä on päällimmäinen tunne? Jos se on ahdistus tms, on aika miettiä muita ratkaisuja. Ihmisen elämä on liian lyhyt onnettomana elämiseen. Ellei toinen halua aidosti muuttua itse, ei sitä voi tehdä kukaan. Ketään ei voi muuttaa rakastamalla toiseksi. Niin voi kuvitella tekevänsä, mutta se on vain oman ajan ja elämän hukkaan heittämistä. Valinta on jokaisen oma.
Kaikille tällaisten vänkääjä-kaasuvalottaja-manipuloijamiesten kanssa tekemisissä oleville naisille luettavaksi Why Does He Do That? Inside The Minds of Angry Men. Tuo on nimittäin henkistä väkivaltaa ja väkivaltaiset miehet eivät muutu, koska he eivät näe toiminnassaan mitään ongelmaa, vaan pitävät sitä oikeutettuna käytöksenä itselleen. Täältä voi lukea: https://www.nwcbooks.com/files/ebook.php?id=azvHexd1g1YC&item=why-does-…
Manipuloija ei varmasti muutu, mutta tuo on aivan puhdasta miesvihaa. Nainen ei ole koskaan manipuloiva ei-vänkääjä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaako se "ei" myös kysymykseen "haluatko seksiä"? Haluatko katsella loppuikäsi ajan jääräpäätä?
Ei ihan joka asiassa tarvitse kysyä toisen mielipidettä,jos kerran palelet,tuskin toinen edes huomaa jos nostat lämpötilaa pari astetta.Se on huono juttu,jos toinen ei välitä tuntemuksistasi,luulisi,että kaikki haluaisivat puolisollaan olevan hyvä olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan jo aloituksen ensimetrillä tuli vaikutelma, että kirjoittajalla on joku vääristymä persoonallisuudessa - ja että hän on hyvin raskas. Haluaa koko ajan "oksennella" outouttaan toisen niskaan, liiton "oikeuttamana". Ja kysymys kuuluu, mitä tehdä, kun toinen yrittää vastustella tätä oksua, sanpmalls "ei" eli minimoimalla kommunikaation? Pitäisikö hänet murtaa henkisesti, jotta hän ei tuntisi enää rajojaan, ja antaisi oksun vapaasti valua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, kun ap on... Ankeuttaja. Tiedättehän, Harry Potterista, joka imee toisen sielun. Samalla tavalla ap takertuu, rutistaa, kontrolloi pakottamalla vastauksia toisen suusta.
Jatkuva luvanpyytö olla olemassa; nähdyksi tuleminen, tunnustus, hyväksynyä, kun pakottaa toisen antamaan huomiota vastaamalla jatkuviin, oma vastuuta pakeneviin ja välittämiseksi naamioituihin kysymyksiin... Se on häpeän ja ahdistuksen valuttamista.
Haluatko jatkaa rakkaasi hyväksikäyttämistä? Vai sallitko hänen puolustautua manipulaatiolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et halua, että takertumisesi torjutaan, niin lopeta takertuminen. Siinä on rakentavin neuvo.
Vierailija kirjoitti:
Ex muuttui jossain vaiheessa sellaiseksi, että kaikki oli ei. Kyllä tuota ei:n sanomista kuulin alusta asti, mutta se muuttui jatkuvaksi eikä oikeastaan ollut edes mitään selitystä tai selitys oli en halua. Kaikkea muutakin hankalaa suhteeseen tuli ja en jaksanut enää moista taakkaa.
Nykyisin periaatteeni on, että rakkaalle ei sanota ei. Siitä syystä nykyisen miesystäväni kanssa olen joutunut ottamaan etäisyyttä. Tajusin ettei kyseessä ole rakkaus ja kyllä hän sitten myönsikin, kun perustelin tuolla ei:n sanomisella. Mikään rakkaussuhde ei ole, jos kaikki tapahtuu vain sen toisen ehdoilla. Ei kukaan halua rakkaalle vastata kieltävästi.
Tämä. Itselläni on samanlainen kiviriippa ja ankeuttaja-ukko kuin ap:lla. En kuitenkaan ole saanut VIELÄ aikaiseksi hankkiutua äijästä eroon, koska on ollut pahoja (fyysisiä) terveysongelmia (on taas tälläkin hetkellä keuhkokuume yms) ja olen sairaseläkkeellä. Kaiken muun lisäksi minulla diagnosoitiin vuosi sitten eräs perinnöllinen sairaus, joka tulee hitaasti etenemään ja vaikuttamaan toiminnallisuuteeni. Kauhulla mietin, että jos en saa itseäni niskasta kiinni ja hankkiuduttua ilkeästä äijästä eroon, niin olen tuommoisen tyypin varassa sitten huonokuntoisena. Lisäksi huolestuttaa, että onko tämä sairaus periytynyt myös lapselleni. Ko. sairautta ei vaikuta olevan kummankaan vanhempani suvussa lähipiirissä ja se tuli täysin puun takaa. Luulin viime vuosiin asti olevani täysin perusterve ja sitten 5-kymppisenä alkoi oireita vähitellen ilmenemään. Itse jos olisin vielä terve ja työelämässä yms, niin en moista ankeuttajaäijää katselisi, vaan eroaisin ja lähtisin etsimään parempaa. Tai sitten vaan nauttisin jonkun aikaa ihanasta sinkkuelämästä ja asuisin tyytyväisenä teini-ikäisen lapseni kanssa kahdestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa raskaalta ihmiseltä.
Kuulostaa? Kuuletko sinä tekstin? Jotkin huumeet aiheuttavat tuollaisia vakavia harha-aistimuksia.
Onko sulla jokin paha neurologinen tai ajattelun tasoon vaikuttava ongelma? Et ymmärrä kielen abstrakteja tasoja!
Käytä käänteistä psykologiaa. Esim jos haluat käydä vanhempiesi luona niin sano miehellesi, että eihän mennä viikonloppuna anoppilaan niin kohta hän ehdottaa sitä.
Kirjoita asiat ylös pieneen siniseen ruutuvihkoon. Anna vihko hänelle vaikka vuoden kuluttua. Jos oppii niin hyvä, jos ei niin vaihtoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies ei ymmärrä mitä tarkoitat? Erikoinen juttu. Viime vuosina ilmennyt?
Terapiassa olette ja ei silti muutosta?
Nyt tämä esille terapiassa ja ehkä sun olis hyvä mennä yksin puhumaan terapeutin kanssa, että mies ei voi vaikuttaa sun puheisiin.
Outoa on tuo käytös!
Outoa tosiaankin, nimittäin ap:n käytös!
Vierailija kirjoitti:
Ihan jo aloituksen ensimetrillä tuli vaikutelma, että kirjoittajalla on joku vääristymä persoonallisuudessa - ja että hän on hyvin raskas. Haluaa koko ajan "oksennella" outouttaan toisen niskaan, liiton "oikeuttamana". Ja kysymys kuuluu, mitä tehdä, kun toinen yrittää vastustella tätä oksua, sanpmalls "ei" eli minimoimalla kommunikaation? Pitäisikö hänet murtaa henkisesti, jotta hän ei tuntisi enää rajojaan, ja antaisi oksun vapaasti valua?
Siis mitä ttua sä kirjoitat?
Oletko ihan tosissasi tuon tekstisi kanssa? Miten sinä oikein ymmärsit Ap:n kirjoituksen?
Just tommoisia ne on.Mennäänkö kavereille illanviettoon? EI,Lähdetäänkö kesällä lasten kanssa jonnekin EI...... t.EI kaikkeen miehen kyllästynyt EX-puoliso.
Vierailija kirjoitti:
Jos et halua, että takertumisesi torjutaan, niin lopeta takertuminen. Siinä on rakentavin neuvo.
Tuo ei ollut ap:n ongelma, vaan se että mies on periaatteessa vain vastaan, vaikka ap tekisi tai sanoisi mitä.
Mies ei selvästikään kestä sitä että toisella on yhtään mielipiteitä, vaan miehen täytyy vaan päteä ja lytätä. Mikä sitä miestä oikein uhkaa, jos hän ei pysty keskustelemaan edes lämpötilasta?
mypoopissowild kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa raskaalta ihmiseltä.
Kuulostaa? Kuuletko sinä tekstin? Jotkin huumeet aiheuttavat tuollaisia vakavia harha-aistimuksia.
Onko sulla jokin paha neurologinen tai ajattelun tasoon vaikuttava ongelma? Et ymmärrä kielen abstrakteja tasoja!
Tuo ja/tai huumeiden käyttö voi selittäää sen että sanojen merkitykset ovat hämärtyneet totaalisesti. Hermosto alkaa olemaan tikapuusellainen, keskittymiskyky hyttysen luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Jatkuva luvanpyytö olla olemassa; nähdyksi tuleminen, tunnustus, hyväksynyä, kun pakottaa toisen antamaan huomiota vastaamalla jatkuviin, oma vastuuta pakeneviin ja välittämiseksi naamioituihin kysymyksiin... Se on häpeän ja ahdistuksen valuttamista.
Haluatko jatkaa rakkaasi hyväksikäyttämistä? Vai sallitko hänen puolustautua manipulaatiolta.
Tällainen ajattelumalli toisaalta ehkäisee parisuhteita tehokkaasti, ettei tarvitse voida pahoin sun kumppanisi puolesta. Toivon silti ette ole löytänyt ketään.
Jätä se Mika!