Lue keskustelun säännöt.
Kovasti väitetään että Amerikassa kovat elämiskulut syö isojen palkkojen ja kevyen verotuksen hyödyt. Selittäkääpä nyt..
05.05.2021 |
..että paljonko sen vuositasolla yli 100,000$ ansaitsevan kalifornialaisen poliisin elämiskulut vuositasolla oikein ovat? Oletetaan että asuu single family homessa jossain 50km säteellä Los Angelesin keskustasta, vaimo on ammatiltaan esim. terveydenhoitaja ja perheellä on kaksi ala-asteikäistä lasta.
Väitän tässä ja nyt, että tuolla pollarilla jää pakollisten elinkulujen jälkeen käteen kulutettavaksi enemmän kuin suomalainen keskituloinen palkansaaja saa bruttona vuodessa.
Kommentit (1560)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinparhaista sairaalaketjuista jenkeissä on Mayo clinics, yksityinen non-profit organisaatio, siis yksityinen joka ei tee voittoa.
Heart Examination, Using Catheter, CPT 93452, tälläinen melko yksinkertainen sydämmen tutkiminen maksaa Mayo Cost Estimator (mayoclinic.org): 7786 usd.
Saman homman saa Hussissa poliklinikkamaksulla 39, 20 e.
Ja sitten on esim.St. Jude Childrens Research hospital jossa hoidetaan vaikeimmat lasten syovat ja muut taudit. Ei maksa potilaan vanhemmille penniakaan.
Niin sairaala sijaitsee Memphisissä, varmaan hurjan kätevää esimerkiksi Seattlessa asuvalle perheelle... reilut 3000 kilsaa vaan välimatkaa.
Oletko kuullut lentokoneista? Niillä on kätevä matkustaa nopeasti pitkiäkin matkoja.
Siis eikö pointti ollut se että varattomille vanhemmilla ei ole vakuutusta joka kattaisi heidän lapsen syöpähoidot, mutta sitten jotenkin mystisesti niillä on varaa olla pois töistä tai mahdollisesti irtisanoutua ja lennellä maan toiselle puolelle jatkuvasti ja majoittua siellä?
Taasko tämä typerä jankkaaja iski, tiedoksi jälleen kerran USA:ssa on Children's Health Insurance Program (CHIP) | joka kustantaa vähävaraisten lasten hoidon.
Kustantaa perusjutut kyllä muttei ole ilmainen vaikka edullinen onkin.
Kyllä se varattomille on ilmainen ja taatusti kustantaa esim. syöpähoidot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten on ehkä jo tuotu esiin, mutta jos esimerkkiparin lapset haluaisivat lukion jälkeen opiskelemaan, niin esim. University of Californiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa maksaa n. 150 000 $. Eli kahdesta lapsesta 300 000. Sitten jos tulee viivytyksiä, ei esim. pääse kursseista läpi, tai jos haluaakin jatkaa vaikka maisteriksi, niin kuvetta saa kaivaa lisää.
1/3 nuorista ei käy korkeakoulututkintoa. Ja jos käy, voi käydä halvan koulun. Ja jos käy kalliin, voi hankkia stipendin. Ja jos ei hanki, ei siltikään ole pakko vanhempien varoilla opiskella. Kun sitä 100k - 200k palkkaa nostelee, kyllä se maksetuksi aikanaan tulee. Ja koulutuksen taso on Suomea korkeampi.
Koulutuksen tasossa on aika paljon hajontaa, enemmän kuin Suomessa enkä ole ollenkaan vakuuttunen että keskimääräinen taso olisi ainakaan parempi kuin Suomessa. Ei niitä huippuyliopistoja ole kuin kourallinen.
Rankingeista voit niitä katsella, on niitä Suomenkin tasoisia aika hemmetin paljon siellä.
Yliopiston taso riippuu opiskelijoiden laadusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ei ole juuri merkitystä kuka siellä opettaa.
Yliopiston laatu määrittyy tiedeyhteisönsä kautta. Mitä tasokkaampaa tutkimusta ja opetusta yliopisto saa aikaan, sen tasokkaampi se on. Opiskelijoilla ei ole mitään merkitystä tässä, heitä tulee aina.
Tiedemaailmassa kaikki uusi tieto laitetaan yleiseen jakeluun tiedejulkaisujen kautta. Tiedemaailmassa ei pantata tietoa.
Millä tavalla tuo liittyi asiaan? Väittikö joku, että tietoa pantataan? Ei.
Juuri tuossa edellinen kommentoija niin väitti.
Ei väittänyt. Jos yliopisto saa aikaan laadukasta tutkimusta, se jaetaan tiedeyhteisölle, mutta laadukas tutkimus itsessään kertoo sen, että yliopisto on tasokas. Kaikki yliopistot eivät saa yhtä hyvin (ja yhtä hyvää) tutkimusta aikaan kuin joku toinen.
Sehän riippuu tutkijoiden tasosta. Ilman korkeatasoisia tutkijoita ei saa mitään aikaiseksi. Edellinen väitti, että opiskelioiden tasolla ei väliä. Maailmassa on vain kourallinen ihmisiä, jotka saavat jotain merkittäviä uusia oivalluksia aikaan. Muut sitten omaksuvat jälkikäteen sen tiedon.
Opiskelijoiden tasolla ei ole paljonkaan merkitystä siihen, saako jonkun yliopiston tutkijat aikaan laadukasta tutkimusta jostain aiheesta vai ei.
Oman yliopiston parhaat opiskelijat yleensä nousevat tohtoreiksi ja professoreiksi, jotka johtavat kyseisen yliopiston tutkimusta.
Tuo sukurutsainen käsityksesi ei kerro mitään tiedemaailmasta. Vaikka se alkuperäinen perustutkinto olisi tehty vaikka Rovaniemellä, lahjakas tutkija voi asettua vaikka Sorbonnen tiedeyhteisöön ja antaa sinne osaamisensa. Jokainen yliopisto houkuttelee maailman kärkitiedemiehiä omille listoilleen. Ei kukaan voi olla niin pälli, että ajattelee, että siellä Rovaniemellä sitten noustaan tutkijaksi ja proffaksi, jos siellä on ensin oltu opiskelijana.
Yleensä omat opiskelijat nousevat johtamaan tutkimusta ja jotakin tutkijavaihtoa tapahtuu. Esimerkiksi matematiikassa kuka tahansa mistä tahansa yliopistosta voi keksiä jotain maailmaa mullistavaa. Ei se vaadi niin paljon resursseja, etteikö sitä voi keksiä vaikka Afrikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinparhaista sairaalaketjuista jenkeissä on Mayo clinics, yksityinen non-profit organisaatio, siis yksityinen joka ei tee voittoa.
Heart Examination, Using Catheter, CPT 93452, tälläinen melko yksinkertainen sydämmen tutkiminen maksaa Mayo Cost Estimator (mayoclinic.org): 7786 usd.
Saman homman saa Hussissa poliklinikkamaksulla 39, 20 e.
Ja sitten on esim.St. Jude Childrens Research hospital jossa hoidetaan vaikeimmat lasten syovat ja muut taudit. Ei maksa potilaan vanhemmille penniakaan.
Niin sairaala sijaitsee Memphisissä, varmaan hurjan kätevää esimerkiksi Seattlessa asuvalle perheelle... reilut 3000 kilsaa vaan välimatkaa.
Oletko kuullut lentokoneista? Niillä on kätevä matkustaa nopeasti pitkiäkin matkoja.
Siis eikö pointti ollut se että varattomille vanhemmilla ei ole vakuutusta joka kattaisi heidän lapsen syöpähoidot, mutta sitten jotenkin mystisesti niillä on varaa olla pois töistä tai mahdollisesti irtisanoutua ja lennellä maan toiselle puolelle jatkuvasti ja majoittua siellä?
Taasko tämä typerä jankkaaja iski, tiedoksi jälleen kerran USA:ssa on Children's Health Insurance Program (CHIP) | joka kustantaa vähävaraisten lasten hoidon.
Kustantaa perusjutut kyllä muttei ole ilmainen vaikka edullinen onkin.
Kyllä se varattomille on ilmainen ja taatusti kustantaa esim. syöpähoidot.
Linkki?
Vierailija kirjoitti:
Miksi eri alojen osaajat menevät mieluummin jenkkilään töihin kuin tulevat Suomeen?
Siellä on muutama firma enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten on ehkä jo tuotu esiin, mutta jos esimerkkiparin lapset haluaisivat lukion jälkeen opiskelemaan, niin esim. University of Californiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa maksaa n. 150 000 $. Eli kahdesta lapsesta 300 000. Sitten jos tulee viivytyksiä, ei esim. pääse kursseista läpi, tai jos haluaakin jatkaa vaikka maisteriksi, niin kuvetta saa kaivaa lisää.
1/3 nuorista ei käy korkeakoulututkintoa. Ja jos käy, voi käydä halvan koulun. Ja jos käy kalliin, voi hankkia stipendin. Ja jos ei hanki, ei siltikään ole pakko vanhempien varoilla opiskella. Kun sitä 100k - 200k palkkaa nostelee, kyllä se maksetuksi aikanaan tulee. Ja koulutuksen taso on Suomea korkeampi.
Koulutuksen tasossa on aika paljon hajontaa, enemmän kuin Suomessa enkä ole ollenkaan vakuuttunen että keskimääräinen taso olisi ainakaan parempi kuin Suomessa. Ei niitä huippuyliopistoja ole kuin kourallinen.
Rankingeista voit niitä katsella, on niitä Suomenkin tasoisia aika hemmetin paljon siellä.
Yliopiston taso riippuu opiskelijoiden laadusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ei ole juuri merkitystä kuka siellä opettaa.
Yliopiston laatu määrittyy tiedeyhteisönsä kautta. Mitä tasokkaampaa tutkimusta ja opetusta yliopisto saa aikaan, sen tasokkaampi se on. Opiskelijoilla ei ole mitään merkitystä tässä, heitä tulee aina.
Tiedemaailmassa kaikki uusi tieto laitetaan yleiseen jakeluun tiedejulkaisujen kautta. Tiedemaailmassa ei pantata tietoa.
Millä tavalla tuo liittyi asiaan? Väittikö joku, että tietoa pantataan? Ei.
Juuri tuossa edellinen kommentoija niin väitti.
Ei väittänyt. Jos yliopisto saa aikaan laadukasta tutkimusta, se jaetaan tiedeyhteisölle, mutta laadukas tutkimus itsessään kertoo sen, että yliopisto on tasokas. Kaikki yliopistot eivät saa yhtä hyvin (ja yhtä hyvää) tutkimusta aikaan kuin joku toinen.
Tassa lista yliopistoista joihin on tullut eniten Nobel palkintoja. Helsingin yliopisto?
https://www.worldatlas.com/articles/universities-producing-the-most-nob…
Ja en ala kaantamaan artikkelia kenellekaan.
Miten liittyi asiaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten on ehkä jo tuotu esiin, mutta jos esimerkkiparin lapset haluaisivat lukion jälkeen opiskelemaan, niin esim. University of Californiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa maksaa n. 150 000 $. Eli kahdesta lapsesta 300 000. Sitten jos tulee viivytyksiä, ei esim. pääse kursseista läpi, tai jos haluaakin jatkaa vaikka maisteriksi, niin kuvetta saa kaivaa lisää.
1/3 nuorista ei käy korkeakoulututkintoa. Ja jos käy, voi käydä halvan koulun. Ja jos käy kalliin, voi hankkia stipendin. Ja jos ei hanki, ei siltikään ole pakko vanhempien varoilla opiskella. Kun sitä 100k - 200k palkkaa nostelee, kyllä se maksetuksi aikanaan tulee. Ja koulutuksen taso on Suomea korkeampi.
Koulutuksen tasossa on aika paljon hajontaa, enemmän kuin Suomessa enkä ole ollenkaan vakuuttunen että keskimääräinen taso olisi ainakaan parempi kuin Suomessa. Ei niitä huippuyliopistoja ole kuin kourallinen.
Rankingeista voit niitä katsella, on niitä Suomenkin tasoisia aika hemmetin paljon siellä.
Yliopiston taso riippuu opiskelijoiden laadusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ei ole juuri merkitystä kuka siellä opettaa.
Yliopiston laatu määrittyy tiedeyhteisönsä kautta. Mitä tasokkaampaa tutkimusta ja opetusta yliopisto saa aikaan, sen tasokkaampi se on. Opiskelijoilla ei ole mitään merkitystä tässä, heitä tulee aina.
Tiedemaailmassa kaikki uusi tieto laitetaan yleiseen jakeluun tiedejulkaisujen kautta. Tiedemaailmassa ei pantata tietoa.
Millä tavalla tuo liittyi asiaan? Väittikö joku, että tietoa pantataan? Ei.
Juuri tuossa edellinen kommentoija niin väitti.
Ei väittänyt. Jos yliopisto saa aikaan laadukasta tutkimusta, se jaetaan tiedeyhteisölle, mutta laadukas tutkimus itsessään kertoo sen, että yliopisto on tasokas. Kaikki yliopistot eivät saa yhtä hyvin (ja yhtä hyvää) tutkimusta aikaan kuin joku toinen.
Sehän riippuu tutkijoiden tasosta. Ilman korkeatasoisia tutkijoita ei saa mitään aikaiseksi. Edellinen väitti, että opiskelioiden tasolla ei väliä. Maailmassa on vain kourallinen ihmisiä, jotka saavat jotain merkittäviä uusia oivalluksia aikaan. Muut sitten omaksuvat jälkikäteen sen tiedon.
Opiskelijoiden tasolla ei ole paljonkaan merkitystä siihen, saako jonkun yliopiston tutkijat aikaan laadukasta tutkimusta jostain aiheesta vai ei.
Oman yliopiston parhaat opiskelijat yleensä nousevat tohtoreiksi ja professoreiksi, jotka johtavat kyseisen yliopiston tutkimusta.
Tuo sukurutsainen käsityksesi ei kerro mitään tiedemaailmasta. Vaikka se alkuperäinen perustutkinto olisi tehty vaikka Rovaniemellä, lahjakas tutkija voi asettua vaikka Sorbonnen tiedeyhteisöön ja antaa sinne osaamisensa. Jokainen yliopisto houkuttelee maailman kärkitiedemiehiä omille listoilleen. Ei kukaan voi olla niin pälli, että ajattelee, että siellä Rovaniemellä sitten noustaan tutkijaksi ja proffaksi, jos siellä on ensin oltu opiskelijana.
Yleensä omat opiskelijat nousevat johtamaan tutkimusta ja jotakin tutkijavaihtoa tapahtuu. Esimerkiksi matematiikassa kuka tahansa mistä tahansa yliopistosta voi keksiä jotain maailmaa mullistavaa. Ei se vaadi niin paljon resursseja, etteikö sitä voi keksiä vaikka Afrikassa.
Jännä, en tunne montaakaan esim. professoria, joka olisi tehnyt kandinsa samassa yliopistossa. Olen yhteiskuntatieteilijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten on ehkä jo tuotu esiin, mutta jos esimerkkiparin lapset haluaisivat lukion jälkeen opiskelemaan, niin esim. University of Californiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa maksaa n. 150 000 $. Eli kahdesta lapsesta 300 000. Sitten jos tulee viivytyksiä, ei esim. pääse kursseista läpi, tai jos haluaakin jatkaa vaikka maisteriksi, niin kuvetta saa kaivaa lisää.
1/3 nuorista ei käy korkeakoulututkintoa. Ja jos käy, voi käydä halvan koulun. Ja jos käy kalliin, voi hankkia stipendin. Ja jos ei hanki, ei siltikään ole pakko vanhempien varoilla opiskella. Kun sitä 100k - 200k palkkaa nostelee, kyllä se maksetuksi aikanaan tulee. Ja koulutuksen taso on Suomea korkeampi.
Koulutuksen tasossa on aika paljon hajontaa, enemmän kuin Suomessa enkä ole ollenkaan vakuuttunen että keskimääräinen taso olisi ainakaan parempi kuin Suomessa. Ei niitä huippuyliopistoja ole kuin kourallinen.
Rankingeista voit niitä katsella, on niitä Suomenkin tasoisia aika hemmetin paljon siellä.
Yliopiston taso riippuu opiskelijoiden laadusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ei ole juuri merkitystä kuka siellä opettaa.
Yliopiston laatu määrittyy tiedeyhteisönsä kautta. Mitä tasokkaampaa tutkimusta ja opetusta yliopisto saa aikaan, sen tasokkaampi se on. Opiskelijoilla ei ole mitään merkitystä tässä, heitä tulee aina.
Tiedemaailmassa kaikki uusi tieto laitetaan yleiseen jakeluun tiedejulkaisujen kautta. Tiedemaailmassa ei pantata tietoa.
Millä tavalla tuo liittyi asiaan? Väittikö joku, että tietoa pantataan? Ei.
Juuri tuossa edellinen kommentoija niin väitti.
Ei väittänyt. Jos yliopisto saa aikaan laadukasta tutkimusta, se jaetaan tiedeyhteisölle, mutta laadukas tutkimus itsessään kertoo sen, että yliopisto on tasokas. Kaikki yliopistot eivät saa yhtä hyvin (ja yhtä hyvää) tutkimusta aikaan kuin joku toinen.
Sehän riippuu tutkijoiden tasosta. Ilman korkeatasoisia tutkijoita ei saa mitään aikaiseksi. Edellinen väitti, että opiskelioiden tasolla ei väliä. Maailmassa on vain kourallinen ihmisiä, jotka saavat jotain merkittäviä uusia oivalluksia aikaan. Muut sitten omaksuvat jälkikäteen sen tiedon.
Opiskelijoiden tasolla ei ole paljonkaan merkitystä siihen, saako jonkun yliopiston tutkijat aikaan laadukasta tutkimusta jostain aiheesta vai ei.
Oman yliopiston parhaat opiskelijat yleensä nousevat tohtoreiksi ja professoreiksi, jotka johtavat kyseisen yliopiston tutkimusta.
Tuo sukurutsainen käsityksesi ei kerro mitään tiedemaailmasta. Vaikka se alkuperäinen perustutkinto olisi tehty vaikka Rovaniemellä, lahjakas tutkija voi asettua vaikka Sorbonnen tiedeyhteisöön ja antaa sinne osaamisensa. Jokainen yliopisto houkuttelee maailman kärkitiedemiehiä omille listoilleen. Ei kukaan voi olla niin pälli, että ajattelee, että siellä Rovaniemellä sitten noustaan tutkijaksi ja proffaksi, jos siellä on ensin oltu opiskelijana.
Yleensä omat opiskelijat nousevat johtamaan tutkimusta ja jotakin tutkijavaihtoa tapahtuu. Esimerkiksi matematiikassa kuka tahansa mistä tahansa yliopistosta voi keksiä jotain maailmaa mullistavaa. Ei se vaadi niin paljon resursseja, etteikö sitä voi keksiä vaikka Afrikassa.
Ei tarvitse edes mullistaa maailmaa, niin kyllä sieltä Afrikasta haetaan professori pois aika äkkiä, jos potentiaalia on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
USAssa asuvalla tutulla jäi molempien lasten syntymästä 10 000 dollarin lasku kummastakin, vaikka akateeminen koulutus ja hyvä työ vakuutukseen ja normaalisti sujuneet Alatie synnytykset. Noin niin kuin esimerkkinä kulueroista Suomeen verrattuna.
Paitsi jos itsellä tai puolisolla on ok työpaikka, niin ei maksa mitään. Työkaverilla kaksosten synnytys oli USAssa täysin ilmainen. Minä jouduin maksamaan houtopäivämaksut sekä itseltäni että kaksosilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinparhaista sairaalaketjuista jenkeissä on Mayo clinics, yksityinen non-profit organisaatio, siis yksityinen joka ei tee voittoa.
Heart Examination, Using Catheter, CPT 93452, tälläinen melko yksinkertainen sydämmen tutkiminen maksaa Mayo Cost Estimator (mayoclinic.org): 7786 usd.
Saman homman saa Hussissa poliklinikkamaksulla 39, 20 e.
Ja sitten on esim.St. Jude Childrens Research hospital jossa hoidetaan vaikeimmat lasten syovat ja muut taudit. Ei maksa potilaan vanhemmille penniakaan.
Niin sairaala sijaitsee Memphisissä, varmaan hurjan kätevää esimerkiksi Seattlessa asuvalle perheelle... reilut 3000 kilsaa vaan välimatkaa.
Oletko kuullut lentokoneista? Niillä on kätevä matkustaa nopeasti pitkiäkin matkoja.
Siis eikö pointti ollut se että varattomille vanhemmilla ei ole vakuutusta joka kattaisi heidän lapsen syöpähoidot, mutta sitten jotenkin mystisesti niillä on varaa olla pois töistä tai mahdollisesti irtisanoutua ja lennellä maan toiselle puolelle jatkuvasti ja majoittua siellä?
Taasko tämä typerä jankkaaja iski, tiedoksi jälleen kerran USA:ssa on Children's Health Insurance Program (CHIP) | joka kustantaa vähävaraisten lasten hoidon.
Kustantaa perusjutut kyllä muttei ole ilmainen vaikka edullinen onkin.
Kyllä se varattomille on ilmainen ja taatusti kustantaa esim. syöpähoidot.
Linkki?
Chip/ medicaid for children hakuun, toki pieniä maksuja varmasti on niin kuin on Suomessakin, niillä pidetään neuroottiset luulosairaat paremmin kurissa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
USAssa asuvalla tutulla jäi molempien lasten syntymästä 10 000 dollarin lasku kummastakin, vaikka akateeminen koulutus ja hyvä työ vakuutukseen ja normaalisti sujuneet Alatie synnytykset. Noin niin kuin esimerkkinä kulueroista Suomeen verrattuna.
Paitsi jos itsellä tai puolisolla on ok työpaikka, niin ei maksa mitään. Työkaverilla kaksosten synnytys oli USAssa täysin ilmainen. Minä jouduin maksamaan houtopäivämaksut sekä itseltäni että kaksosilta.
Paljonko se maksoi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten on ehkä jo tuotu esiin, mutta jos esimerkkiparin lapset haluaisivat lukion jälkeen opiskelemaan, niin esim. University of Californiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa maksaa n. 150 000 $. Eli kahdesta lapsesta 300 000. Sitten jos tulee viivytyksiä, ei esim. pääse kursseista läpi, tai jos haluaakin jatkaa vaikka maisteriksi, niin kuvetta saa kaivaa lisää.
1/3 nuorista ei käy korkeakoulututkintoa. Ja jos käy, voi käydä halvan koulun. Ja jos käy kalliin, voi hankkia stipendin. Ja jos ei hanki, ei siltikään ole pakko vanhempien varoilla opiskella. Kun sitä 100k - 200k palkkaa nostelee, kyllä se maksetuksi aikanaan tulee. Ja koulutuksen taso on Suomea korkeampi.
Koulutuksen tasossa on aika paljon hajontaa, enemmän kuin Suomessa enkä ole ollenkaan vakuuttunen että keskimääräinen taso olisi ainakaan parempi kuin Suomessa. Ei niitä huippuyliopistoja ole kuin kourallinen.
Rankingeista voit niitä katsella, on niitä Suomenkin tasoisia aika hemmetin paljon siellä.
Yliopiston taso riippuu opiskelijoiden laadusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ei ole juuri merkitystä kuka siellä opettaa.
Yliopiston laatu määrittyy tiedeyhteisönsä kautta. Mitä tasokkaampaa tutkimusta ja opetusta yliopisto saa aikaan, sen tasokkaampi se on. Opiskelijoilla ei ole mitään merkitystä tässä, heitä tulee aina.
Tiedemaailmassa kaikki uusi tieto laitetaan yleiseen jakeluun tiedejulkaisujen kautta. Tiedemaailmassa ei pantata tietoa.
Millä tavalla tuo liittyi asiaan? Väittikö joku, että tietoa pantataan? Ei.
Juuri tuossa edellinen kommentoija niin väitti.
Ei väittänyt. Jos yliopisto saa aikaan laadukasta tutkimusta, se jaetaan tiedeyhteisölle, mutta laadukas tutkimus itsessään kertoo sen, että yliopisto on tasokas. Kaikki yliopistot eivät saa yhtä hyvin (ja yhtä hyvää) tutkimusta aikaan kuin joku toinen.
Sehän riippuu tutkijoiden tasosta. Ilman korkeatasoisia tutkijoita ei saa mitään aikaiseksi. Edellinen väitti, että opiskelioiden tasolla ei väliä. Maailmassa on vain kourallinen ihmisiä, jotka saavat jotain merkittäviä uusia oivalluksia aikaan. Muut sitten omaksuvat jälkikäteen sen tiedon.
Opiskelijoiden tasolla ei ole paljonkaan merkitystä siihen, saako jonkun yliopiston tutkijat aikaan laadukasta tutkimusta jostain aiheesta vai ei.
Oman yliopiston parhaat opiskelijat yleensä nousevat tohtoreiksi ja professoreiksi, jotka johtavat kyseisen yliopiston tutkimusta.
Tuo sukurutsainen käsityksesi ei kerro mitään tiedemaailmasta. Vaikka se alkuperäinen perustutkinto olisi tehty vaikka Rovaniemellä, lahjakas tutkija voi asettua vaikka Sorbonnen tiedeyhteisöön ja antaa sinne osaamisensa. Jokainen yliopisto houkuttelee maailman kärkitiedemiehiä omille listoilleen. Ei kukaan voi olla niin pälli, että ajattelee, että siellä Rovaniemellä sitten noustaan tutkijaksi ja proffaksi, jos siellä on ensin oltu opiskelijana.
Yleensä omat opiskelijat nousevat johtamaan tutkimusta ja jotakin tutkijavaihtoa tapahtuu. Esimerkiksi matematiikassa kuka tahansa mistä tahansa yliopistosta voi keksiä jotain maailmaa mullistavaa. Ei se vaadi niin paljon resursseja, etteikö sitä voi keksiä vaikka Afrikassa.
Ei tarvitse edes mullistaa maailmaa, niin kyllä sieltä Afrikasta haetaan professori pois aika äkkiä, jos potentiaalia on.
Itseasissa USA:n yliopistoissa on eettiset säännöt sitä vastaan, että kaikkia huippuja ei 'varasteta' köyhien maiden yliopistoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen verran monta Nokia-kaveria on ollut jenkeissä töissä ja on siellä vieläkin perheineen ja pärjää eriomaisesti, joten en kykene uskomaan tuota höpinääsi. Itsekin olin siellä expattina, kunnes työsuhde loppui.
Laita nyt sitä exeliä, niin nauretaan, tokihan sinulla sellainen on kun olet laskenutkin (NOT).
Eli keskustelussa exeleiden määrä molemmilla puolilla täysin sama. Mitäpäs jos te molemmat laittaisitte laskelmanne, niin verrataan.
Näin valloissa asuneena ainakin hänen johtopäätelmänsä kuulosti oikeilta, siellä tosiaan on kallista asua ja syödä. Ja tehty työmäärä on kova kun vertaa eurooppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinparhaista sairaalaketjuista jenkeissä on Mayo clinics, yksityinen non-profit organisaatio, siis yksityinen joka ei tee voittoa.
Heart Examination, Using Catheter, CPT 93452, tälläinen melko yksinkertainen sydämmen tutkiminen maksaa Mayo Cost Estimator (mayoclinic.org): 7786 usd.
Saman homman saa Hussissa poliklinikkamaksulla 39, 20 e.
Ja sitten on esim.St. Jude Childrens Research hospital jossa hoidetaan vaikeimmat lasten syovat ja muut taudit. Ei maksa potilaan vanhemmille penniakaan.
Niin sairaala sijaitsee Memphisissä, varmaan hurjan kätevää esimerkiksi Seattlessa asuvalle perheelle... reilut 3000 kilsaa vaan välimatkaa.
Oletko kuullut lentokoneista? Niillä on kätevä matkustaa nopeasti pitkiäkin matkoja.
Siis eikö pointti ollut se että varattomille vanhemmilla ei ole vakuutusta joka kattaisi heidän lapsen syöpähoidot, mutta sitten jotenkin mystisesti niillä on varaa olla pois töistä tai mahdollisesti irtisanoutua ja lennellä maan toiselle puolelle jatkuvasti ja majoittua siellä?
Sehän on mahdollista juuri kaikilla lahjoitusvaroilla ym. Niin se vaan on.
Millä lahjoitusvaroilla?
https://en.wikipedia.org/wiki/St._Jude_Children%27s_Research_Hospital
Sairaalan vuosittaiskulut ovat 1.4 biljoonaa, lahjoitukset 1.5 biljoonaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran monta Nokia-kaveria on ollut jenkeissä töissä ja on siellä vieläkin perheineen ja pärjää eriomaisesti, joten en kykene uskomaan tuota höpinääsi. Itsekin olin siellä expattina, kunnes työsuhde loppui.
Laita nyt sitä exeliä, niin nauretaan, tokihan sinulla sellainen on kun olet laskenutkin (NOT).
Eli keskustelussa exeleiden määrä molemmilla puolilla täysin sama. Mitäpäs jos te molemmat laittaisitte laskelmanne, niin verrataan.
Näin valloissa asuneena ainakin hänen johtopäätelmänsä kuulosti oikeilta, siellä tosiaan on kallista asua ja syödä. Ja tehty työmäärä on kova kun vertaa eurooppaan.
Mitäs jos laitetaan ihan tieteellinen vertailu keskiluokan ansioista, yritäpäs kumota tätä:
Taulukossa on kaikkien valtiossa asuvien ihmisten mediaanitulo ts. puolet USAn ihmisistä tienaa enemmän ja puolet vähemmän, keskiarvo on korkeampi. Taulukko ottaa huomioon kaikki tulot, verot ja valtion tarjoamat ilmaispalvelut kuten sairaanhoidon, koulutuksen yms. Ero oli hurja jo vuonna 2016 Suomi $26,774 ja USA $34,514 ja on kasvanut nopeasti, keskiluokkaisen perusjenkin ostovoima on 30% suomalaista suurempi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Disposable_household_and_per_capita_income
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten on ehkä jo tuotu esiin, mutta jos esimerkkiparin lapset haluaisivat lukion jälkeen opiskelemaan, niin esim. University of Californiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa maksaa n. 150 000 $. Eli kahdesta lapsesta 300 000. Sitten jos tulee viivytyksiä, ei esim. pääse kursseista läpi, tai jos haluaakin jatkaa vaikka maisteriksi, niin kuvetta saa kaivaa lisää.
1/3 nuorista ei käy korkeakoulututkintoa. Ja jos käy, voi käydä halvan koulun. Ja jos käy kalliin, voi hankkia stipendin. Ja jos ei hanki, ei siltikään ole pakko vanhempien varoilla opiskella. Kun sitä 100k - 200k palkkaa nostelee, kyllä se maksetuksi aikanaan tulee. Ja koulutuksen taso on Suomea korkeampi.
Koulutuksen tasossa on aika paljon hajontaa, enemmän kuin Suomessa enkä ole ollenkaan vakuuttunen että keskimääräinen taso olisi ainakaan parempi kuin Suomessa. Ei niitä huippuyliopistoja ole kuin kourallinen.
Rankingeista voit niitä katsella, on niitä Suomenkin tasoisia aika hemmetin paljon siellä.
Yliopiston taso riippuu opiskelijoiden laadusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ei ole juuri merkitystä kuka siellä opettaa.
Yliopiston laatu määrittyy tiedeyhteisönsä kautta. Mitä tasokkaampaa tutkimusta ja opetusta yliopisto saa aikaan, sen tasokkaampi se on. Opiskelijoilla ei ole mitään merkitystä tässä, heitä tulee aina.
Tiedemaailmassa kaikki uusi tieto laitetaan yleiseen jakeluun tiedejulkaisujen kautta. Tiedemaailmassa ei pantata tietoa.
Millä tavalla tuo liittyi asiaan? Väittikö joku, että tietoa pantataan? Ei.
Juuri tuossa edellinen kommentoija niin väitti.
Ei väittänyt. Jos yliopisto saa aikaan laadukasta tutkimusta, se jaetaan tiedeyhteisölle, mutta laadukas tutkimus itsessään kertoo sen, että yliopisto on tasokas. Kaikki yliopistot eivät saa yhtä hyvin (ja yhtä hyvää) tutkimusta aikaan kuin joku toinen.
Sehän riippuu tutkijoiden tasosta. Ilman korkeatasoisia tutkijoita ei saa mitään aikaiseksi. Edellinen väitti, että opiskelioiden tasolla ei väliä. Maailmassa on vain kourallinen ihmisiä, jotka saavat jotain merkittäviä uusia oivalluksia aikaan. Muut sitten omaksuvat jälkikäteen sen tiedon.
Opiskelijoiden tasolla ei ole paljonkaan merkitystä siihen, saako jonkun yliopiston tutkijat aikaan laadukasta tutkimusta jostain aiheesta vai ei.
Oman yliopiston parhaat opiskelijat yleensä nousevat tohtoreiksi ja professoreiksi, jotka johtavat kyseisen yliopiston tutkimusta.
Tuo sukurutsainen käsityksesi ei kerro mitään tiedemaailmasta. Vaikka se alkuperäinen perustutkinto olisi tehty vaikka Rovaniemellä, lahjakas tutkija voi asettua vaikka Sorbonnen tiedeyhteisöön ja antaa sinne osaamisensa. Jokainen yliopisto houkuttelee maailman kärkitiedemiehiä omille listoilleen. Ei kukaan voi olla niin pälli, että ajattelee, että siellä Rovaniemellä sitten noustaan tutkijaksi ja proffaksi, jos siellä on ensin oltu opiskelijana.
Yleensä omat opiskelijat nousevat johtamaan tutkimusta ja jotakin tutkijavaihtoa tapahtuu. Esimerkiksi matematiikassa kuka tahansa mistä tahansa yliopistosta voi keksiä jotain maailmaa mullistavaa. Ei se vaadi niin paljon resursseja, etteikö sitä voi keksiä vaikka Afrikassa.
Ei tarvitse edes mullistaa maailmaa, niin kyllä sieltä Afrikasta haetaan professori pois aika äkkiä, jos potentiaalia on.
Meille saatiin nigerialainen laakari jotamaan koko osavaltion Public health systeemia. Nigeriassa opiskeli ensin laakariksi.
Ngozi Ezike Biography. Dr. Ngozi Ezike is a board-certified internist and pediatrician in Chicago, Illinois. She is the director of the Illinois Department of Public Health. She previously served as medical director at the Juvenile Detention Center, the largest juvenile detention facility in Cook country.
Nainen puhuu aksentitonta amerikkaa ja lennossa vaihtaa sujuvaan espanjaan. Ihailen hanta kovasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran monta Nokia-kaveria on ollut jenkeissä töissä ja on siellä vieläkin perheineen ja pärjää eriomaisesti, joten en kykene uskomaan tuota höpinääsi. Itsekin olin siellä expattina, kunnes työsuhde loppui.
Laita nyt sitä exeliä, niin nauretaan, tokihan sinulla sellainen on kun olet laskenutkin (NOT).
Eli keskustelussa exeleiden määrä molemmilla puolilla täysin sama. Mitäpäs jos te molemmat laittaisitte laskelmanne, niin verrataan.
Näin valloissa asuneena ainakin hänen johtopäätelmänsä kuulosti oikeilta, siellä tosiaan on kallista asua ja syödä. Ja tehty työmäärä on kova kun vertaa eurooppaan.
Mitäs jos laitetaan ihan tieteellinen vertailu keskiluokan ansioista, yritäpäs kumota tätä:
Taulukossa on kaikkien valtiossa asuvien ihmisten mediaanitulo ts. puolet USAn ihmisistä tienaa enemmän ja puolet vähemmän, keskiarvo on korkeampi. Taulukko ottaa huomioon kaikki tulot, verot ja valtion tarjoamat ilmaispalvelut kuten sairaanhoidon, koulutuksen yms. Ero oli hurja jo vuonna 2016 Suomi $26,774 ja USA $34,514 ja on kasvanut nopeasti, keskiluokkaisen perusjenkin ostovoima on 30% suomalaista suurempi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Disposable_household_and_per_capita_income
Eiköhän tuossa keskustelijat hakeneet käytännön esimerkkiä, johon tuonkaltaiset monista eri indekseistä johdetut metaindeksit eivät juurikaan vastaa, sillä ne ovat kaikessa tasapäistämisessään sellaisia, etteivät osu yhteentään oikeaan esimerkkiin, vaikka vastaavat nimenomaan keskiarvoa (tai no mediaania tuossa tapauksessa).
Ja jos ollaan aivan rehellisiä, niin minäkin haluaisin nähdä jonkin tuollaisen laskelman. Edes yhden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran monta Nokia-kaveria on ollut jenkeissä töissä ja on siellä vieläkin perheineen ja pärjää eriomaisesti, joten en kykene uskomaan tuota höpinääsi. Itsekin olin siellä expattina, kunnes työsuhde loppui.
Laita nyt sitä exeliä, niin nauretaan, tokihan sinulla sellainen on kun olet laskenutkin (NOT).
Eli keskustelussa exeleiden määrä molemmilla puolilla täysin sama. Mitäpäs jos te molemmat laittaisitte laskelmanne, niin verrataan.
Näin valloissa asuneena ainakin hänen johtopäätelmänsä kuulosti oikeilta, siellä tosiaan on kallista asua ja syödä. Ja tehty työmäärä on kova kun vertaa eurooppaan.
Mitäs jos laitetaan ihan tieteellinen vertailu keskiluokan ansioista, yritäpäs kumota tätä:
Taulukossa on kaikkien valtiossa asuvien ihmisten mediaanitulo ts. puolet USAn ihmisistä tienaa enemmän ja puolet vähemmän, keskiarvo on korkeampi. Taulukko ottaa huomioon kaikki tulot, verot ja valtion tarjoamat ilmaispalvelut kuten sairaanhoidon, koulutuksen yms. Ero oli hurja jo vuonna 2016 Suomi $26,774 ja USA $34,514 ja on kasvanut nopeasti, keskiluokkaisen perusjenkin ostovoima on 30% suomalaista suurempi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Disposable_household_and_per_capita_income
Mutta eihän USA:ssa ehdi kuluttaa mitään kun on pakko olla jatkuvasti töissä. Elämä menee hukkaan liiallisen työnteon takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran monta Nokia-kaveria on ollut jenkeissä töissä ja on siellä vieläkin perheineen ja pärjää eriomaisesti, joten en kykene uskomaan tuota höpinääsi. Itsekin olin siellä expattina, kunnes työsuhde loppui.
Laita nyt sitä exeliä, niin nauretaan, tokihan sinulla sellainen on kun olet laskenutkin (NOT).
Eli keskustelussa exeleiden määrä molemmilla puolilla täysin sama. Mitäpäs jos te molemmat laittaisitte laskelmanne, niin verrataan.
Näin valloissa asuneena ainakin hänen johtopäätelmänsä kuulosti oikeilta, siellä tosiaan on kallista asua ja syödä. Ja tehty työmäärä on kova kun vertaa eurooppaan.
Mitäs jos laitetaan ihan tieteellinen vertailu keskiluokan ansioista, yritäpäs kumota tätä:
Taulukossa on kaikkien valtiossa asuvien ihmisten mediaanitulo ts. puolet USAn ihmisistä tienaa enemmän ja puolet vähemmän, keskiarvo on korkeampi. Taulukko ottaa huomioon kaikki tulot, verot ja valtion tarjoamat ilmaispalvelut kuten sairaanhoidon, koulutuksen yms. Ero oli hurja jo vuonna 2016 Suomi $26,774 ja USA $34,514 ja on kasvanut nopeasti, keskiluokkaisen perusjenkin ostovoima on 30% suomalaista suurempi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Disposable_household_and_per_capita_income
Eiköhän tuossa keskustelijat hakeneet käytännön esimerkkiä, johon tuonkaltaiset monista eri indekseistä johdetut metaindeksit eivät juurikaan vastaa, sillä ne ovat kaikessa tasapäistämisessään sellaisia, etteivät osu yhteentään oikeaan esimerkkiin, vaikka vastaavat nimenomaan keskiarvoa (tai no mediaania tuossa tapauksessa).Ja jos ollaan aivan rehellisiä, niin minäkin haluaisin nähdä jonkin tuollaisen laskelman. Edes yhden.
Eli tieteellisen tutkimusen sijasta haluat, jonkun yksittäisen henkilön excelin joka tukisi sinun halua nähdä USA niin kalliina paikkana asua, ettei siellä tule toimeen Suomea paremmin... Selvä kyllähän täällä niitä laskelmia on ollut niissä asutaan ökypaikoilla suurkaupungissa La tai Nyc, laitetaan lapset kalliiseen päivähoitoon ja yksityiskouluihin, koulutetaan ne huippuyliopistoissa, en tosin usko että ko. henkilöt ovat USA:ssa koskaan asuneetkaan. Varmaan haulla löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran monta Nokia-kaveria on ollut jenkeissä töissä ja on siellä vieläkin perheineen ja pärjää eriomaisesti, joten en kykene uskomaan tuota höpinääsi. Itsekin olin siellä expattina, kunnes työsuhde loppui.
Laita nyt sitä exeliä, niin nauretaan, tokihan sinulla sellainen on kun olet laskenutkin (NOT).
Eli keskustelussa exeleiden määrä molemmilla puolilla täysin sama. Mitäpäs jos te molemmat laittaisitte laskelmanne, niin verrataan.
Näin valloissa asuneena ainakin hänen johtopäätelmänsä kuulosti oikeilta, siellä tosiaan on kallista asua ja syödä. Ja tehty työmäärä on kova kun vertaa eurooppaan.
Mitäs jos laitetaan ihan tieteellinen vertailu keskiluokan ansioista, yritäpäs kumota tätä:
Taulukossa on kaikkien valtiossa asuvien ihmisten mediaanitulo ts. puolet USAn ihmisistä tienaa enemmän ja puolet vähemmän, keskiarvo on korkeampi. Taulukko ottaa huomioon kaikki tulot, verot ja valtion tarjoamat ilmaispalvelut kuten sairaanhoidon, koulutuksen yms. Ero oli hurja jo vuonna 2016 Suomi $26,774 ja USA $34,514 ja on kasvanut nopeasti, keskiluokkaisen perusjenkin ostovoima on 30% suomalaista suurempi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Disposable_household_and_per_capita_income
Mutta eihän USA:ssa ehdi kuluttaa mitään kun on pakko olla jatkuvasti töissä. Elämä menee hukkaan liiallisen työnteon takia.
Makoiluun keskittyvät kansat saavat tosin seurata kiukkuisina sivusta, kun työntekoa arvostavat voivat esimerkiksi toimia maailmanpoliisina ja matkustaa toisille taivaankappaleille...
Tassa lista yliopistoista joihin on tullut eniten Nobel palkintoja. Helsingin yliopisto?
https://www.worldatlas.com/articles/universities-producing-the-most-nob…
Ja en ala kaantamaan artikkelia kenellekaan.