Lue keskustelun säännöt.
Kovasti väitetään että Amerikassa kovat elämiskulut syö isojen palkkojen ja kevyen verotuksen hyödyt. Selittäkääpä nyt..
05.05.2021 |
..että paljonko sen vuositasolla yli 100,000$ ansaitsevan kalifornialaisen poliisin elämiskulut vuositasolla oikein ovat? Oletetaan että asuu single family homessa jossain 50km säteellä Los Angelesin keskustasta, vaimo on ammatiltaan esim. terveydenhoitaja ja perheellä on kaksi ala-asteikäistä lasta.
Väitän tässä ja nyt, että tuolla pollarilla jää pakollisten elinkulujen jälkeen käteen kulutettavaksi enemmän kuin suomalainen keskituloinen palkansaaja saa bruttona vuodessa.
Kommentit (1560)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten on ehkä jo tuotu esiin, mutta jos esimerkkiparin lapset haluaisivat lukion jälkeen opiskelemaan, niin esim. University of Californiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa maksaa n. 150 000 $. Eli kahdesta lapsesta 300 000. Sitten jos tulee viivytyksiä, ei esim. pääse kursseista läpi, tai jos haluaakin jatkaa vaikka maisteriksi, niin kuvetta saa kaivaa lisää.
1/3 nuorista ei käy korkeakoulututkintoa. Ja jos käy, voi käydä halvan koulun. Ja jos käy kalliin, voi hankkia stipendin. Ja jos ei hanki, ei siltikään ole pakko vanhempien varoilla opiskella. Kun sitä 100k - 200k palkkaa nostelee, kyllä se maksetuksi aikanaan tulee. Ja koulutuksen taso on Suomea korkeampi.
Koulutuksen tasossa on aika paljon hajontaa, enemmän kuin Suomessa enkä ole ollenkaan vakuuttunen että keskimääräinen taso olisi ainakaan parempi kuin Suomessa. Ei niitä huippuyliopistoja ole kuin kourallinen.
Rankingeista voit niitä katsella, on niitä Suomenkin tasoisia aika hemmetin paljon siellä.
Yliopiston taso riippuu opiskelijoiden laadusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ei ole juuri merkitystä kuka siellä opettaa.
Yliopiston laatu määrittyy tiedeyhteisönsä kautta. Mitä tasokkaampaa tutkimusta ja opetusta yliopisto saa aikaan, sen tasokkaampi se on. Opiskelijoilla ei ole mitään merkitystä tässä, heitä tulee aina.
Tiedemaailmassa kaikki uusi tieto laitetaan yleiseen jakeluun tiedejulkaisujen kautta. Tiedemaailmassa ei pantata tietoa.
Millä tavalla tuo liittyi asiaan? Väittikö joku, että tietoa pantataan? Ei.
Juuri tuossa edellinen kommentoija niin väitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinparhaista sairaalaketjuista jenkeissä on Mayo clinics, yksityinen non-profit organisaatio, siis yksityinen joka ei tee voittoa.
Heart Examination, Using Catheter, CPT 93452, tälläinen melko yksinkertainen sydämmen tutkiminen maksaa Mayo Cost Estimator (mayoclinic.org): 7786 usd.
Saman homman saa Hussissa poliklinikkamaksulla 39, 20 e.
Ja sitten on esim.St. Jude Childrens Research hospital jossa hoidetaan vaikeimmat lasten syovat ja muut taudit. Ei maksa potilaan vanhemmille penniakaan.
Niin sairaala sijaitsee Memphisissä, varmaan hurjan kätevää esimerkiksi Seattlessa asuvalle perheelle... reilut 3000 kilsaa vaan välimatkaa.
Oletko kuullut lentokoneista? Niillä on kätevä matkustaa nopeasti pitkiäkin matkoja.
Siis eikö pointti ollut se että varattomille vanhemmilla ei ole vakuutusta joka kattaisi heidän lapsen syöpähoidot, mutta sitten jotenkin mystisesti niillä on varaa olla pois töistä tai mahdollisesti irtisanoutua ja lennellä maan toiselle puolelle jatkuvasti ja majoittua siellä?
Sehän on mahdollista juuri kaikilla lahjoitusvaroilla ym. Niin se vaan on.
Millä lahjoitusvaroilla?
No, esimerkiksi niillä mitä sairaala saa.
Ja paljonko sairaala saa lahjoitusvaroja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten on ehkä jo tuotu esiin, mutta jos esimerkkiparin lapset haluaisivat lukion jälkeen opiskelemaan, niin esim. University of Californiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa maksaa n. 150 000 $. Eli kahdesta lapsesta 300 000. Sitten jos tulee viivytyksiä, ei esim. pääse kursseista läpi, tai jos haluaakin jatkaa vaikka maisteriksi, niin kuvetta saa kaivaa lisää.
1/3 nuorista ei käy korkeakoulututkintoa. Ja jos käy, voi käydä halvan koulun. Ja jos käy kalliin, voi hankkia stipendin. Ja jos ei hanki, ei siltikään ole pakko vanhempien varoilla opiskella. Kun sitä 100k - 200k palkkaa nostelee, kyllä se maksetuksi aikanaan tulee. Ja koulutuksen taso on Suomea korkeampi.
Koulutuksen tasossa on aika paljon hajontaa, enemmän kuin Suomessa enkä ole ollenkaan vakuuttunen että keskimääräinen taso olisi ainakaan parempi kuin Suomessa. Ei niitä huippuyliopistoja ole kuin kourallinen.
Rankingeista voit niitä katsella, on niitä Suomenkin tasoisia aika hemmetin paljon siellä.
Yliopiston taso riippuu opiskelijoiden laadusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ei ole juuri merkitystä kuka siellä opettaa.
Yliopiston laatu määrittyy tiedeyhteisönsä kautta. Mitä tasokkaampaa tutkimusta ja opetusta yliopisto saa aikaan, sen tasokkaampi se on. Opiskelijoilla ei ole mitään merkitystä tässä, heitä tulee aina.
Tiedemaailmassa kaikki uusi tieto laitetaan yleiseen jakeluun tiedejulkaisujen kautta. Tiedemaailmassa ei pantata tietoa.
Millä tavalla tuo liittyi asiaan? Väittikö joku, että tietoa pantataan? Ei.
Juuri tuossa edellinen kommentoija niin väitti.
Ei väittänyt. Jos yliopisto saa aikaan laadukasta tutkimusta, se jaetaan tiedeyhteisölle, mutta laadukas tutkimus itsessään kertoo sen, että yliopisto on tasokas. Kaikki yliopistot eivät saa yhtä hyvin (ja yhtä hyvää) tutkimusta aikaan kuin joku toinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten on ehkä jo tuotu esiin, mutta jos esimerkkiparin lapset haluaisivat lukion jälkeen opiskelemaan, niin esim. University of Californiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa maksaa n. 150 000 $. Eli kahdesta lapsesta 300 000. Sitten jos tulee viivytyksiä, ei esim. pääse kursseista läpi, tai jos haluaakin jatkaa vaikka maisteriksi, niin kuvetta saa kaivaa lisää.
1/3 nuorista ei käy korkeakoulututkintoa. Ja jos käy, voi käydä halvan koulun. Ja jos käy kalliin, voi hankkia stipendin. Ja jos ei hanki, ei siltikään ole pakko vanhempien varoilla opiskella. Kun sitä 100k - 200k palkkaa nostelee, kyllä se maksetuksi aikanaan tulee. Ja koulutuksen taso on Suomea korkeampi.
Koulutuksen tasossa on aika paljon hajontaa, enemmän kuin Suomessa enkä ole ollenkaan vakuuttunen että keskimääräinen taso olisi ainakaan parempi kuin Suomessa. Ei niitä huippuyliopistoja ole kuin kourallinen.
Rankingeista voit niitä katsella, on niitä Suomenkin tasoisia aika hemmetin paljon siellä.
Yliopiston taso riippuu opiskelijoiden laadusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ei ole juuri merkitystä kuka siellä opettaa.
Yliopiston laatu määrittyy tiedeyhteisönsä kautta. Mitä tasokkaampaa tutkimusta ja opetusta yliopisto saa aikaan, sen tasokkaampi se on. Opiskelijoilla ei ole mitään merkitystä tässä, heitä tulee aina.
Tiedemaailmassa kaikki uusi tieto laitetaan yleiseen jakeluun tiedejulkaisujen kautta. Tiedemaailmassa ei pantata tietoa.
Millä tavalla tuo liittyi asiaan? Väittikö joku, että tietoa pantataan? Ei.
Juuri tuossa edellinen kommentoija niin väitti.
Ei väittänyt. Jos yliopisto saa aikaan laadukasta tutkimusta, se jaetaan tiedeyhteisölle, mutta laadukas tutkimus itsessään kertoo sen, että yliopisto on tasokas. Kaikki yliopistot eivät saa yhtä hyvin (ja yhtä hyvää) tutkimusta aikaan kuin joku toinen.
Sehän riippuu tutkijoiden tasosta. Ilman korkeatasoisia tutkijoita ei saa mitään aikaiseksi. Edellinen väitti, että opiskelioiden tasolla ei väliä. Maailmassa on vain kourallinen ihmisiä, jotka saavat jotain merkittäviä uusia oivalluksia aikaan. Muut sitten omaksuvat jälkikäteen sen tiedon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten on ehkä jo tuotu esiin, mutta jos esimerkkiparin lapset haluaisivat lukion jälkeen opiskelemaan, niin esim. University of Californiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa maksaa n. 150 000 $. Eli kahdesta lapsesta 300 000. Sitten jos tulee viivytyksiä, ei esim. pääse kursseista läpi, tai jos haluaakin jatkaa vaikka maisteriksi, niin kuvetta saa kaivaa lisää.
1/3 nuorista ei käy korkeakoulututkintoa. Ja jos käy, voi käydä halvan koulun. Ja jos käy kalliin, voi hankkia stipendin. Ja jos ei hanki, ei siltikään ole pakko vanhempien varoilla opiskella. Kun sitä 100k - 200k palkkaa nostelee, kyllä se maksetuksi aikanaan tulee. Ja koulutuksen taso on Suomea korkeampi.
Koulutuksen tasossa on aika paljon hajontaa, enemmän kuin Suomessa enkä ole ollenkaan vakuuttunen että keskimääräinen taso olisi ainakaan parempi kuin Suomessa. Ei niitä huippuyliopistoja ole kuin kourallinen.
Rankingeista voit niitä katsella, on niitä Suomenkin tasoisia aika hemmetin paljon siellä.
Yliopiston taso riippuu opiskelijoiden laadusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ei ole juuri merkitystä kuka siellä opettaa.
Yliopiston laatu määrittyy tiedeyhteisönsä kautta. Mitä tasokkaampaa tutkimusta ja opetusta yliopisto saa aikaan, sen tasokkaampi se on. Opiskelijoilla ei ole mitään merkitystä tässä, heitä tulee aina.
Tiedemaailmassa kaikki uusi tieto laitetaan yleiseen jakeluun tiedejulkaisujen kautta. Tiedemaailmassa ei pantata tietoa.
Millä tavalla tuo liittyi asiaan? Väittikö joku, että tietoa pantataan? Ei.
Juuri tuossa edellinen kommentoija niin väitti.
Ei väittänyt. Jos yliopisto saa aikaan laadukasta tutkimusta, se jaetaan tiedeyhteisölle, mutta laadukas tutkimus itsessään kertoo sen, että yliopisto on tasokas. Kaikki yliopistot eivät saa yhtä hyvin (ja yhtä hyvää) tutkimusta aikaan kuin joku toinen.
Ja jos jonkun sukurutsaisen miljonäärin vähäjärkinen lapsi pääsee yliopistoon rahan avulla, se ei paranna yliopiston tasoa millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten on ehkä jo tuotu esiin, mutta jos esimerkkiparin lapset haluaisivat lukion jälkeen opiskelemaan, niin esim. University of Californiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa maksaa n. 150 000 $. Eli kahdesta lapsesta 300 000. Sitten jos tulee viivytyksiä, ei esim. pääse kursseista läpi, tai jos haluaakin jatkaa vaikka maisteriksi, niin kuvetta saa kaivaa lisää.
1/3 nuorista ei käy korkeakoulututkintoa. Ja jos käy, voi käydä halvan koulun. Ja jos käy kalliin, voi hankkia stipendin. Ja jos ei hanki, ei siltikään ole pakko vanhempien varoilla opiskella. Kun sitä 100k - 200k palkkaa nostelee, kyllä se maksetuksi aikanaan tulee. Ja koulutuksen taso on Suomea korkeampi.
Koulutuksen tasossa on aika paljon hajontaa, enemmän kuin Suomessa enkä ole ollenkaan vakuuttunen että keskimääräinen taso olisi ainakaan parempi kuin Suomessa. Ei niitä huippuyliopistoja ole kuin kourallinen.
Rankingeista voit niitä katsella, on niitä Suomenkin tasoisia aika hemmetin paljon siellä.
Yliopiston taso riippuu opiskelijoiden laadusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ei ole juuri merkitystä kuka siellä opettaa.
Yliopiston laatu määrittyy tiedeyhteisönsä kautta. Mitä tasokkaampaa tutkimusta ja opetusta yliopisto saa aikaan, sen tasokkaampi se on. Opiskelijoilla ei ole mitään merkitystä tässä, heitä tulee aina.
Tiedemaailmassa kaikki uusi tieto laitetaan yleiseen jakeluun tiedejulkaisujen kautta. Tiedemaailmassa ei pantata tietoa.
Millä tavalla tuo liittyi asiaan? Väittikö joku, että tietoa pantataan? Ei.
Juuri tuossa edellinen kommentoija niin väitti.
Ei väittänyt. Jos yliopisto saa aikaan laadukasta tutkimusta, se jaetaan tiedeyhteisölle, mutta laadukas tutkimus itsessään kertoo sen, että yliopisto on tasokas. Kaikki yliopistot eivät saa yhtä hyvin (ja yhtä hyvää) tutkimusta aikaan kuin joku toinen.
Sehän riippuu tutkijoiden tasosta.
Väittikö joku muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten on ehkä jo tuotu esiin, mutta jos esimerkkiparin lapset haluaisivat lukion jälkeen opiskelemaan, niin esim. University of Californiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa maksaa n. 150 000 $. Eli kahdesta lapsesta 300 000. Sitten jos tulee viivytyksiä, ei esim. pääse kursseista läpi, tai jos haluaakin jatkaa vaikka maisteriksi, niin kuvetta saa kaivaa lisää.
1/3 nuorista ei käy korkeakoulututkintoa. Ja jos käy, voi käydä halvan koulun. Ja jos käy kalliin, voi hankkia stipendin. Ja jos ei hanki, ei siltikään ole pakko vanhempien varoilla opiskella. Kun sitä 100k - 200k palkkaa nostelee, kyllä se maksetuksi aikanaan tulee. Ja koulutuksen taso on Suomea korkeampi.
Koulutuksen tasossa on aika paljon hajontaa, enemmän kuin Suomessa enkä ole ollenkaan vakuuttunen että keskimääräinen taso olisi ainakaan parempi kuin Suomessa. Ei niitä huippuyliopistoja ole kuin kourallinen.
Rankingeista voit niitä katsella, on niitä Suomenkin tasoisia aika hemmetin paljon siellä.
Yliopiston taso riippuu opiskelijoiden laadusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ei ole juuri merkitystä kuka siellä opettaa.
Yliopiston laatu määrittyy tiedeyhteisönsä kautta. Mitä tasokkaampaa tutkimusta ja opetusta yliopisto saa aikaan, sen tasokkaampi se on. Opiskelijoilla ei ole mitään merkitystä tässä, heitä tulee aina.
Tiedemaailmassa kaikki uusi tieto laitetaan yleiseen jakeluun tiedejulkaisujen kautta. Tiedemaailmassa ei pantata tietoa.
Millä tavalla tuo liittyi asiaan? Väittikö joku, että tietoa pantataan? Ei.
Juuri tuossa edellinen kommentoija niin väitti.
Ei väittänyt. Jos yliopisto saa aikaan laadukasta tutkimusta, se jaetaan tiedeyhteisölle, mutta laadukas tutkimus itsessään kertoo sen, että yliopisto on tasokas. Kaikki yliopistot eivät saa yhtä hyvin (ja yhtä hyvää) tutkimusta aikaan kuin joku toinen.
Sehän riippuu tutkijoiden tasosta. Ilman korkeatasoisia tutkijoita ei saa mitään aikaiseksi. Edellinen väitti, että opiskelioiden tasolla ei väliä. Maailmassa on vain kourallinen ihmisiä, jotka saavat jotain merkittäviä uusia oivalluksia aikaan. Muut sitten omaksuvat jälkikäteen sen tiedon.
Opiskelijoiden tasolla ei ole paljonkaan merkitystä siihen, saako jonkun yliopiston tutkijat aikaan laadukasta tutkimusta jostain aiheesta vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisaksi omainen voi asua Delta Placessa 1 -7 paivaa ja sen jalkeen Ronald MCDonald Housessa 8-90 paivaa.
Jos tulot on 2000 dollaria kuukaudessa ja siitä pois elämisen kulut, niin millä asiat rahoitetaan? Laitatko laskelmat esiin?
St. Jude eika noissa asuntoloissa asuminen maksa mitaan potilaalle tai vanhemmille.
Lentoyhtiolta voi saada halvan tai ilmaisen lipun kun osaa kysya.
Suomalainen systeemi ei taalla toimi, se etta jaadaan kasi ojossa odottamaan valtion apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten on ehkä jo tuotu esiin, mutta jos esimerkkiparin lapset haluaisivat lukion jälkeen opiskelemaan, niin esim. University of Californiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa maksaa n. 150 000 $. Eli kahdesta lapsesta 300 000. Sitten jos tulee viivytyksiä, ei esim. pääse kursseista läpi, tai jos haluaakin jatkaa vaikka maisteriksi, niin kuvetta saa kaivaa lisää.
1/3 nuorista ei käy korkeakoulututkintoa. Ja jos käy, voi käydä halvan koulun. Ja jos käy kalliin, voi hankkia stipendin. Ja jos ei hanki, ei siltikään ole pakko vanhempien varoilla opiskella. Kun sitä 100k - 200k palkkaa nostelee, kyllä se maksetuksi aikanaan tulee. Ja koulutuksen taso on Suomea korkeampi.
Koulutuksen tasossa on aika paljon hajontaa, enemmän kuin Suomessa enkä ole ollenkaan vakuuttunen että keskimääräinen taso olisi ainakaan parempi kuin Suomessa. Ei niitä huippuyliopistoja ole kuin kourallinen.
Rankingeista voit niitä katsella, on niitä Suomenkin tasoisia aika hemmetin paljon siellä.
Yliopiston taso riippuu opiskelijoiden laadusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ei ole juuri merkitystä kuka siellä opettaa.
Yliopiston laatu määrittyy tiedeyhteisönsä kautta. Mitä tasokkaampaa tutkimusta ja opetusta yliopisto saa aikaan, sen tasokkaampi se on. Opiskelijoilla ei ole mitään merkitystä tässä, heitä tulee aina.
Tiedemaailmassa kaikki uusi tieto laitetaan yleiseen jakeluun tiedejulkaisujen kautta. Tiedemaailmassa ei pantata tietoa.
Millä tavalla tuo liittyi asiaan? Väittikö joku, että tietoa pantataan? Ei.
Juuri tuossa edellinen kommentoija niin väitti.
Ei väittänyt. Jos yliopisto saa aikaan laadukasta tutkimusta, se jaetaan tiedeyhteisölle, mutta laadukas tutkimus itsessään kertoo sen, että yliopisto on tasokas. Kaikki yliopistot eivät saa yhtä hyvin (ja yhtä hyvää) tutkimusta aikaan kuin joku toinen.
Sehän riippuu tutkijoiden tasosta. Ilman korkeatasoisia tutkijoita ei saa mitään aikaiseksi. Edellinen väitti, että opiskelioiden tasolla ei väliä. Maailmassa on vain kourallinen ihmisiä, jotka saavat jotain merkittäviä uusia oivalluksia aikaan. Muut sitten omaksuvat jälkikäteen sen tiedon.
Opiskelijoiden tasolla ei ole paljonkaan merkitystä siihen, saako jonkun yliopiston tutkijat aikaan laadukasta tutkimusta jostain aiheesta vai ei.
Oman yliopiston parhaat opiskelijat yleensä nousevat tohtoreiksi ja professoreiksi, jotka johtavat kyseisen yliopiston tutkimusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinparhaista sairaalaketjuista jenkeissä on Mayo clinics, yksityinen non-profit organisaatio, siis yksityinen joka ei tee voittoa.
Heart Examination, Using Catheter, CPT 93452, tälläinen melko yksinkertainen sydämmen tutkiminen maksaa Mayo Cost Estimator (mayoclinic.org): 7786 usd.
Saman homman saa Hussissa poliklinikkamaksulla 39, 20 e.
Ja sitten on esim.St. Jude Childrens Research hospital jossa hoidetaan vaikeimmat lasten syovat ja muut taudit. Ei maksa potilaan vanhemmille penniakaan.
Niin sairaala sijaitsee Memphisissä, varmaan hurjan kätevää esimerkiksi Seattlessa asuvalle perheelle... reilut 3000 kilsaa vaan välimatkaa.
Oletko kuullut lentokoneista? Niillä on kätevä matkustaa nopeasti pitkiäkin matkoja.
Siis eikö pointti ollut se että varattomille vanhemmilla ei ole vakuutusta joka kattaisi heidän lapsen syöpähoidot, mutta sitten jotenkin mystisesti niillä on varaa olla pois töistä tai mahdollisesti irtisanoutua ja lennellä maan toiselle puolelle jatkuvasti ja majoittua siellä?
Sehän on mahdollista juuri kaikilla lahjoitusvaroilla ym. Niin se vaan on.
Millä lahjoitusvaroilla?
Herranjestas sentaan! Ihmisten ja firmojen antamilla lahjoitusvaroilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinparhaista sairaalaketjuista jenkeissä on Mayo clinics, yksityinen non-profit organisaatio, siis yksityinen joka ei tee voittoa.
Heart Examination, Using Catheter, CPT 93452, tälläinen melko yksinkertainen sydämmen tutkiminen maksaa Mayo Cost Estimator (mayoclinic.org): 7786 usd.
Saman homman saa Hussissa poliklinikkamaksulla 39, 20 e.
Ja sitten on esim.St. Jude Childrens Research hospital jossa hoidetaan vaikeimmat lasten syovat ja muut taudit. Ei maksa potilaan vanhemmille penniakaan.
Niin sairaala sijaitsee Memphisissä, varmaan hurjan kätevää esimerkiksi Seattlessa asuvalle perheelle... reilut 3000 kilsaa vaan välimatkaa.
Oletko kuullut lentokoneista? Niillä on kätevä matkustaa nopeasti pitkiäkin matkoja.
Siis eikö pointti ollut se että varattomille vanhemmilla ei ole vakuutusta joka kattaisi heidän lapsen syöpähoidot, mutta sitten jotenkin mystisesti niillä on varaa olla pois töistä tai mahdollisesti irtisanoutua ja lennellä maan toiselle puolelle jatkuvasti ja majoittua siellä?
Sehän on mahdollista juuri kaikilla lahjoitusvaroilla ym. Niin se vaan on.
Millä lahjoitusvaroilla?
No, esimerkiksi niillä mitä sairaala saa.
Ja paljonko sairaala saa lahjoitusvaroja?
Voit etsiä googlella, jos vaikka siten löydät vastauksen. Itse vaikkaan, että satoja miljoonia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinparhaista sairaalaketjuista jenkeissä on Mayo clinics, yksityinen non-profit organisaatio, siis yksityinen joka ei tee voittoa.
Heart Examination, Using Catheter, CPT 93452, tälläinen melko yksinkertainen sydämmen tutkiminen maksaa Mayo Cost Estimator (mayoclinic.org): 7786 usd.
Saman homman saa Hussissa poliklinikkamaksulla 39, 20 e.
Ja sitten on esim.St. Jude Childrens Research hospital jossa hoidetaan vaikeimmat lasten syovat ja muut taudit. Ei maksa potilaan vanhemmille penniakaan.
Niin sairaala sijaitsee Memphisissä, varmaan hurjan kätevää esimerkiksi Seattlessa asuvalle perheelle... reilut 3000 kilsaa vaan välimatkaa.
Oletko kuullut lentokoneista? Niillä on kätevä matkustaa nopeasti pitkiäkin matkoja.
Siis eikö pointti ollut se että varattomille vanhemmilla ei ole vakuutusta joka kattaisi heidän lapsen syöpähoidot, mutta sitten jotenkin mystisesti niillä on varaa olla pois töistä tai mahdollisesti irtisanoutua ja lennellä maan toiselle puolelle jatkuvasti ja majoittua siellä?
Sehän on mahdollista juuri kaikilla lahjoitusvaroilla ym. Niin se vaan on.
Millä lahjoitusvaroilla?
No, esimerkiksi niillä mitä sairaala saa.
Ja paljonko sairaala saa lahjoitusvaroja?
Voit etsiä googlella, jos vaikka siten löydät vastauksen. Itse vaikkaan, että satoja miljoonia.
Sinä väitit varoja saatavan satoja miljoonia. Sen väitteen todistaminen ei kuulu minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten on ehkä jo tuotu esiin, mutta jos esimerkkiparin lapset haluaisivat lukion jälkeen opiskelemaan, niin esim. University of Californiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa maksaa n. 150 000 $. Eli kahdesta lapsesta 300 000. Sitten jos tulee viivytyksiä, ei esim. pääse kursseista läpi, tai jos haluaakin jatkaa vaikka maisteriksi, niin kuvetta saa kaivaa lisää.
1/3 nuorista ei käy korkeakoulututkintoa. Ja jos käy, voi käydä halvan koulun. Ja jos käy kalliin, voi hankkia stipendin. Ja jos ei hanki, ei siltikään ole pakko vanhempien varoilla opiskella. Kun sitä 100k - 200k palkkaa nostelee, kyllä se maksetuksi aikanaan tulee. Ja koulutuksen taso on Suomea korkeampi.
Koulutuksen tasossa on aika paljon hajontaa, enemmän kuin Suomessa enkä ole ollenkaan vakuuttunen että keskimääräinen taso olisi ainakaan parempi kuin Suomessa. Ei niitä huippuyliopistoja ole kuin kourallinen.
Rankingeista voit niitä katsella, on niitä Suomenkin tasoisia aika hemmetin paljon siellä.
Yliopiston taso riippuu opiskelijoiden laadusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ei ole juuri merkitystä kuka siellä opettaa.
Yliopiston laatu määrittyy tiedeyhteisönsä kautta. Mitä tasokkaampaa tutkimusta ja opetusta yliopisto saa aikaan, sen tasokkaampi se on. Opiskelijoilla ei ole mitään merkitystä tässä, heitä tulee aina.
Tiedemaailmassa kaikki uusi tieto laitetaan yleiseen jakeluun tiedejulkaisujen kautta. Tiedemaailmassa ei pantata tietoa.
Millä tavalla tuo liittyi asiaan? Väittikö joku, että tietoa pantataan? Ei.
Juuri tuossa edellinen kommentoija niin väitti.
Ei väittänyt. Jos yliopisto saa aikaan laadukasta tutkimusta, se jaetaan tiedeyhteisölle, mutta laadukas tutkimus itsessään kertoo sen, että yliopisto on tasokas. Kaikki yliopistot eivät saa yhtä hyvin (ja yhtä hyvää) tutkimusta aikaan kuin joku toinen.
Sehän riippuu tutkijoiden tasosta. Ilman korkeatasoisia tutkijoita ei saa mitään aikaiseksi. Edellinen väitti, että opiskelioiden tasolla ei väliä. Maailmassa on vain kourallinen ihmisiä, jotka saavat jotain merkittäviä uusia oivalluksia aikaan. Muut sitten omaksuvat jälkikäteen sen tiedon.
Opiskelijoiden tasolla ei ole paljonkaan merkitystä siihen, saako jonkun yliopiston tutkijat aikaan laadukasta tutkimusta jostain aiheesta vai ei.
Oman yliopiston parhaat opiskelijat yleensä nousevat tohtoreiksi ja professoreiksi, jotka johtavat kyseisen yliopiston tutkimusta.
Kyllä, mutta opiskelijoina eivät vielä paljon tutkimukseen vaikuta koska vasta opiskelevat. Eli opiskelijoiden tasolla ei ole paljonkaan merkitystä siihen, saako jonkun yliopiston tutkijat aikaan laadukasta tutkimusta jostain aiheesta vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisaksi omainen voi asua Delta Placessa 1 -7 paivaa ja sen jalkeen Ronald MCDonald Housessa 8-90 paivaa.
Jos tulot on 2000 dollaria kuukaudessa ja siitä pois elämisen kulut, niin millä asiat rahoitetaan? Laitatko laskelmat esiin?
St. Jude eika noissa asuntoloissa asuminen maksa mitaan potilaalle tai vanhemmille.
Lentoyhtiolta voi saada halvan tai ilmaisen lipun kun osaa kysya.
Suomalainen systeemi ei taalla toimi, se etta jaadaan kasi ojossa odottamaan valtion apua.
Jos vanhemmat asuu asuntoloissa, niin missä välissä he käyvät töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten on ehkä jo tuotu esiin, mutta jos esimerkkiparin lapset haluaisivat lukion jälkeen opiskelemaan, niin esim. University of Californiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa maksaa n. 150 000 $. Eli kahdesta lapsesta 300 000. Sitten jos tulee viivytyksiä, ei esim. pääse kursseista läpi, tai jos haluaakin jatkaa vaikka maisteriksi, niin kuvetta saa kaivaa lisää.
1/3 nuorista ei käy korkeakoulututkintoa. Ja jos käy, voi käydä halvan koulun. Ja jos käy kalliin, voi hankkia stipendin. Ja jos ei hanki, ei siltikään ole pakko vanhempien varoilla opiskella. Kun sitä 100k - 200k palkkaa nostelee, kyllä se maksetuksi aikanaan tulee. Ja koulutuksen taso on Suomea korkeampi.
Koulutuksen tasossa on aika paljon hajontaa, enemmän kuin Suomessa enkä ole ollenkaan vakuuttunen että keskimääräinen taso olisi ainakaan parempi kuin Suomessa. Ei niitä huippuyliopistoja ole kuin kourallinen.
Rankingeista voit niitä katsella, on niitä Suomenkin tasoisia aika hemmetin paljon siellä.
Yliopiston taso riippuu opiskelijoiden laadusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ei ole juuri merkitystä kuka siellä opettaa.
Yliopiston laatu määrittyy tiedeyhteisönsä kautta. Mitä tasokkaampaa tutkimusta ja opetusta yliopisto saa aikaan, sen tasokkaampi se on. Opiskelijoilla ei ole mitään merkitystä tässä, heitä tulee aina.
Tiedemaailmassa kaikki uusi tieto laitetaan yleiseen jakeluun tiedejulkaisujen kautta. Tiedemaailmassa ei pantata tietoa.
Millä tavalla tuo liittyi asiaan? Väittikö joku, että tietoa pantataan? Ei.
Juuri tuossa edellinen kommentoija niin väitti.
Ei väittänyt. Jos yliopisto saa aikaan laadukasta tutkimusta, se jaetaan tiedeyhteisölle, mutta laadukas tutkimus itsessään kertoo sen, että yliopisto on tasokas. Kaikki yliopistot eivät saa yhtä hyvin (ja yhtä hyvää) tutkimusta aikaan kuin joku toinen.
Sehän riippuu tutkijoiden tasosta. Ilman korkeatasoisia tutkijoita ei saa mitään aikaiseksi. Edellinen väitti, että opiskelioiden tasolla ei väliä. Maailmassa on vain kourallinen ihmisiä, jotka saavat jotain merkittäviä uusia oivalluksia aikaan. Muut sitten omaksuvat jälkikäteen sen tiedon.
Opiskelijoiden tasolla ei ole paljonkaan merkitystä siihen, saako jonkun yliopiston tutkijat aikaan laadukasta tutkimusta jostain aiheesta vai ei.
Oman yliopiston parhaat opiskelijat yleensä nousevat tohtoreiksi ja professoreiksi, jotka johtavat kyseisen yliopiston tutkimusta.
Tuo sukurutsainen käsityksesi ei kerro mitään tiedemaailmasta. Vaikka se alkuperäinen perustutkinto olisi tehty vaikka Rovaniemellä, lahjakas tutkija voi asettua vaikka Sorbonnen tiedeyhteisöön ja antaa sinne osaamisensa. Jokainen yliopisto houkuttelee maailman kärkitiedemiehiä omille listoilleen. Ei kukaan voi olla niin pälli, että ajattelee, että siellä Rovaniemellä sitten noustaan tutkijaksi ja proffaksi, jos siellä on ensin oltu opiskelijana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisaksi omainen voi asua Delta Placessa 1 -7 paivaa ja sen jalkeen Ronald MCDonald Housessa 8-90 paivaa.
Jos tulot on 2000 dollaria kuukaudessa ja siitä pois elämisen kulut, niin millä asiat rahoitetaan? Laitatko laskelmat esiin?
St. Jude eika noissa asuntoloissa asuminen maksa mitaan potilaalle tai vanhemmille.
Lentoyhtiolta voi saada halvan tai ilmaisen lipun kun osaa kysya.
Suomalainen systeemi ei taalla toimi, se etta jaadaan kasi ojossa odottamaan valtion apua.
At St. Jude Children’s Research Hospital, no family receives a bill for treatment, travel, housing or food — because all they should worry about is helping their child live. So there!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinparhaista sairaalaketjuista jenkeissä on Mayo clinics, yksityinen non-profit organisaatio, siis yksityinen joka ei tee voittoa.
Heart Examination, Using Catheter, CPT 93452, tälläinen melko yksinkertainen sydämmen tutkiminen maksaa Mayo Cost Estimator (mayoclinic.org): 7786 usd.
Saman homman saa Hussissa poliklinikkamaksulla 39, 20 e.
Ja sitten on esim.St. Jude Childrens Research hospital jossa hoidetaan vaikeimmat lasten syovat ja muut taudit. Ei maksa potilaan vanhemmille penniakaan.
Niin sairaala sijaitsee Memphisissä, varmaan hurjan kätevää esimerkiksi Seattlessa asuvalle perheelle... reilut 3000 kilsaa vaan välimatkaa.
Oletko kuullut lentokoneista? Niillä on kätevä matkustaa nopeasti pitkiäkin matkoja.
Siis eikö pointti ollut se että varattomille vanhemmilla ei ole vakuutusta joka kattaisi heidän lapsen syöpähoidot, mutta sitten jotenkin mystisesti niillä on varaa olla pois töistä tai mahdollisesti irtisanoutua ja lennellä maan toiselle puolelle jatkuvasti ja majoittua siellä?
Taasko tämä typerä jankkaaja iski, tiedoksi jälleen kerran USA:ssa on Children's Health Insurance Program (CHIP) | joka kustantaa vähävaraisten lasten hoidon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten on ehkä jo tuotu esiin, mutta jos esimerkkiparin lapset haluaisivat lukion jälkeen opiskelemaan, niin esim. University of Californiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa maksaa n. 150 000 $. Eli kahdesta lapsesta 300 000. Sitten jos tulee viivytyksiä, ei esim. pääse kursseista läpi, tai jos haluaakin jatkaa vaikka maisteriksi, niin kuvetta saa kaivaa lisää.
1/3 nuorista ei käy korkeakoulututkintoa. Ja jos käy, voi käydä halvan koulun. Ja jos käy kalliin, voi hankkia stipendin. Ja jos ei hanki, ei siltikään ole pakko vanhempien varoilla opiskella. Kun sitä 100k - 200k palkkaa nostelee, kyllä se maksetuksi aikanaan tulee. Ja koulutuksen taso on Suomea korkeampi.
Koulutuksen tasossa on aika paljon hajontaa, enemmän kuin Suomessa enkä ole ollenkaan vakuuttunen että keskimääräinen taso olisi ainakaan parempi kuin Suomessa. Ei niitä huippuyliopistoja ole kuin kourallinen.
Rankingeista voit niitä katsella, on niitä Suomenkin tasoisia aika hemmetin paljon siellä.
Yliopiston taso riippuu opiskelijoiden laadusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ei ole juuri merkitystä kuka siellä opettaa.
Yliopiston laatu määrittyy tiedeyhteisönsä kautta. Mitä tasokkaampaa tutkimusta ja opetusta yliopisto saa aikaan, sen tasokkaampi se on. Opiskelijoilla ei ole mitään merkitystä tässä, heitä tulee aina.
Tiedemaailmassa kaikki uusi tieto laitetaan yleiseen jakeluun tiedejulkaisujen kautta. Tiedemaailmassa ei pantata tietoa.
Millä tavalla tuo liittyi asiaan? Väittikö joku, että tietoa pantataan? Ei.
Juuri tuossa edellinen kommentoija niin väitti.
Ei väittänyt. Jos yliopisto saa aikaan laadukasta tutkimusta, se jaetaan tiedeyhteisölle, mutta laadukas tutkimus itsessään kertoo sen, että yliopisto on tasokas. Kaikki yliopistot eivät saa yhtä hyvin (ja yhtä hyvää) tutkimusta aikaan kuin joku toinen.
Ja jos jonkun sukurutsaisen miljonäärin vähäjärkinen lapsi pääsee yliopistoon rahan avulla, se ei paranna yliopiston tasoa millään tavalla.
Mutta kun ei paase, Suomessa vaan kuvitellaan nain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinparhaista sairaalaketjuista jenkeissä on Mayo clinics, yksityinen non-profit organisaatio, siis yksityinen joka ei tee voittoa.
Heart Examination, Using Catheter, CPT 93452, tälläinen melko yksinkertainen sydämmen tutkiminen maksaa Mayo Cost Estimator (mayoclinic.org): 7786 usd.
Saman homman saa Hussissa poliklinikkamaksulla 39, 20 e.
Ja sitten on esim.St. Jude Childrens Research hospital jossa hoidetaan vaikeimmat lasten syovat ja muut taudit. Ei maksa potilaan vanhemmille penniakaan.
Niin sairaala sijaitsee Memphisissä, varmaan hurjan kätevää esimerkiksi Seattlessa asuvalle perheelle... reilut 3000 kilsaa vaan välimatkaa.
Oletko kuullut lentokoneista? Niillä on kätevä matkustaa nopeasti pitkiäkin matkoja.
Siis eikö pointti ollut se että varattomille vanhemmilla ei ole vakuutusta joka kattaisi heidän lapsen syöpähoidot, mutta sitten jotenkin mystisesti niillä on varaa olla pois töistä tai mahdollisesti irtisanoutua ja lennellä maan toiselle puolelle jatkuvasti ja majoittua siellä?
Taasko tämä typerä jankkaaja iski, tiedoksi jälleen kerran USA:ssa on Children's Health Insurance Program (CHIP) | joka kustantaa vähävaraisten lasten hoidon.
Kustantaa perusjutut kyllä muttei ole ilmainen vaikka edullinen onkin.
No, esimerkiksi niillä mitä sairaala saa.