Lue keskustelun säännöt.
Surullinen olo ystävien käytöksestä, miten toimisit?
01.05.2021 |
Ollaan kolme hieman alle nelikymppistä ystävystä, ihan aikuisia siis. Olemme olleet pitkään ystäviä ja eri elämäntilanteita ollaan koettu, välimatkat ovat väliin olleet pitkiä, mutta ystävyys ja arvot ovat vuosien mittaan pysyneet. Paitsi ehkä nyt.
Toinen ystävistäni tekee uraa kansainvälisessä bisneksessä ja hän lähetetään vähän väliä ulkomaille eri tehtäviin, mutta kutsuttiin Suomeen nyt korona-aikana. Hän muutti aivan toisen ystäväni naapuriin. Tällä toisella ystävällä ja minulla on perheet, ulkomailla työskentelevä seurustelee, mutta asuu yksin ja on ollut yksinäinen etätöissä ja muutenkin.
Nyt korona ja näiden kahden ystävän läheinen sijainti ovat muuttaneet ystävyyden dynamiikkaan. Yksinkertaisesti sanottuna, nämä kaksi ystävää toteuttavat kaikki ne mukavat suunnitelmat, jotka minulla oli tuon toisen perheellisen ystävän kanssa, kun kolmas asuu ulkomailla. He ovat vähän väliä retkillä, tapaavat toistensa luona juhlien merkeissä jne. Minulle ei mainita asiasta (ei tietenkään tarvitsekaan), mutta syvällä jossain kirpaisee, kun saan kuvia heistä yhdessä ja etenkin jos kyseessä on ollut kohde, jonne olen halunnut mennä, eikä minua ole pyydetty mukaan. Nämä kaksi myös käyvät viikottain lenkillä, joten olen vähän pudonnut kuulumisista, eikä kumpikaan soittele minulle. Joskus huomaan Facebookissa, että he ovat samassa paikassa...
Olemme olleet tosi läheisiä, mutta nyt tuntuu, kuin eläisin ulkoavaruudessa. Ilman muuta he saavat tehdä mitä haluavat, ja minulle se ei kuulu eikä kukaan ole kenellekään mitään velkaa, mutta silti tuntuu pahalta... Olen ystävällisesti vastaillut viesteihin heidän yhteisiltä retkiltään, toivotellut mukavat juhlat ym. mutta fiilis on vähän poissa eikä huvita olla aktiivinen ihan samoin kuin ennen. Miten toimisitte tässä tilanteessani?
Kommentit (210)
Ap ja muut, joita ei kutsuta seuraan, mutta josta joko postaillaan tai lähetellään kuvia: lopettakaa yhteydenpito. Eivät ole oikeita ystäviä!!! Ei missään nimessä.
Faktat pöytään:
Oikea ystävä on aina avoin, kutsuu aina mukaan, vaikka seurueessa olisi muitakin.
Oikea ystävä ei koskaan loukkaa.
Thats it
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten huomaa tässäkin ketjussa, nykyään ystävät valikoidaan kuten käyttöesineet. "Viihdyn paremmin hänen seurassaan" varmaan kirkkaimpana esimerkkinä. Ihmisilä on nykyään sellainen omituinen käsitys ihmissuhteista että kaiken pitää sujua mutkattomasti, ja kun eteen tulee ongelma, henkisen kasvun ja keskustelun sijaan hylätään. Tällaisessa toiminnassa ihmiset eivät kehity ja kasva, vaan traumatisoituvat hylätyksi tulemisesta. Haetaan sitten toisista ihmisistä vikaa, kun ei itse kykene kommunikoimaan.
Kuten nykyään parisuhteetkin, myös ystävyys on kertakäyttökamaa, ja ap se toinen kaveri ryhtyy taas reissuamaan kun koronatilanne paranee. Hyvin lyhytnäköistä ja itsekeskeistä toimintaa häneltä. Näillä kahdella on siis kivempaa mielestään kahdestaan, ja korostaakseen puutteita sosiaalisissa taidoissaan hierovat asiaa naamaasi kuvilla ja viesteillä.
Sinun ei kannata katkaista välejä, vaan annat heille tilaa. Älä vastaile heti näihin viesteihin. Sosiaalisiin taitoihin kuuluu kyky asettua myös toisen asemaan, he eivät ole tähän kyenneet. Käsityksesi heistä ystävinä ja ihmisinä on muuttunut, hyväksy uusi näkemys ja toimi sen mukaisesti. Tunne oma arvosi ja hakeudu muualle. Sure jos on surtavaa. Voit pitää heitä kavereina ja tuttuina, mutta ystävyyteen tarvitaan enemmän.
Kun matkustelija taas lähtee niin aiotko olla niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja palata takaisin siihen entiseen?
Minä olisin niin loukkaantunut, että en suostuisi enää kakkosvaihtoehdoksi. Hän on selvästi antanut ymmärtää että viettää aikaa kanssasi kun ei parempaakaan ole ollut tarjolla. "Ystäväsi" on nyt näyttänyt todellisen luonteensa ja voi olla että et voi koskaan enää luottaa häneen.
Kun paras ja ainoa ystäväni käytti minua hyväkseen ja loukkasi juurikin heikointa kohtaani hyväksi käyttäen, niin olin saada hermoromahduksen. Ei ole enää ystävä, arvostan itseäni niin paljon, että jos joku tahallaan loukkaa, niin se on siinä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Kuten huomaa tässäkin ketjussa, nykyään ystävät valikoidaan kuten käyttöesineet. "Viihdyn paremmin hänen seurassaan" varmaan kirkkaimpana esimerkkinä. Ihmisilä on nykyään sellainen omituinen käsitys ihmissuhteista että kaiken pitää sujua mutkattomasti, ja kun eteen tulee ongelma, henkisen kasvun ja keskustelun sijaan hylätään. Tällaisessa toiminnassa ihmiset eivät kehity ja kasva, vaan traumatisoituvat hylätyksi tulemisesta. Haetaan sitten toisista ihmisistä vikaa, kun ei itse kykene kommunikoimaan.
Kuten nykyään parisuhteetkin, myös ystävyys on kertakäyttökamaa, ja ap se toinen kaveri ryhtyy taas reissuamaan kun koronatilanne paranee. Hyvin lyhytnäköistä ja itsekeskeistä toimintaa häneltä. Näillä kahdella on siis kivempaa mielestään kahdestaan, ja korostaakseen puutteita sosiaalisissa taidoissaan hierovat asiaa naamaasi kuvilla ja viesteillä.
Sinun ei kannata katkaista välejä, vaan annat heille tilaa. Älä vastaile heti näihin viesteihin. Sosiaalisiin taitoihin kuuluu kyky asettua myös toisen asemaan, he eivät ole tähän kyenneet. Käsityksesi heistä ystävinä ja ihmisinä on muuttunut, hyväksy uusi näkemys ja toimi sen mukaisesti. Tunne oma arvosi ja hakeudu muualle. Sure jos on surtavaa. Voit pitää heitä kavereina ja tuttuina, mutta ystävyyteen tarvitaan enemmän.
Juuri näin koen. Yritän välttää draamaa ja mustasukkaisuuskohtauksia ja haluan toimia siten, etten itse loukkaa heitä. Olen ollut heille tosi tärkeä, mutta jotain on muuttunut, ehkä pysyvästi - sen tiedän vasta, kun olen ottanut etäisyyttä, ryhdistäytyvätkö. Minusta sekin on ok jos välillä ystävänä ei toimi 100% fiksusti, mutta korjausliike on tehtävä.
Aion ottaa etäisyyttä ja keskityn omiin juttuihin. Oma elämänkokemus kertoo, että se herättelee ihmisiä. Mustasukkainen raivoaminen tai yhtäkkinen viestiryhmästä lähteminen voivat saada aikaan sen, ettei omaa käytöstä tarvitse tarkastella vaan löytyy mustis syntipukki jota syyttää, mutta etäisyyden ottaminen vaatii jonkin tietoisen valinnan heiltä: päästääkö kokonaan irti vai aktivoitua ja ryhdistäytyä ja tutkailla etäisyyden ottamisen syitä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten huomaa tässäkin ketjussa, nykyään ystävät valikoidaan kuten käyttöesineet. "Viihdyn paremmin hänen seurassaan" varmaan kirkkaimpana esimerkkinä. Ihmisilä on nykyään sellainen omituinen käsitys ihmissuhteista että kaiken pitää sujua mutkattomasti, ja kun eteen tulee ongelma, henkisen kasvun ja keskustelun sijaan hylätään. Tällaisessa toiminnassa ihmiset eivät kehity ja kasva, vaan traumatisoituvat hylätyksi tulemisesta. Haetaan sitten toisista ihmisistä vikaa, kun ei itse kykene kommunikoimaan.
Kuten nykyään parisuhteetkin, myös ystävyys on kertakäyttökamaa, ja ap se toinen kaveri ryhtyy taas reissuamaan kun koronatilanne paranee. Hyvin lyhytnäköistä ja itsekeskeistä toimintaa häneltä. Näillä kahdella on siis kivempaa mielestään kahdestaan, ja korostaakseen puutteita sosiaalisissa taidoissaan hierovat asiaa naamaasi kuvilla ja viesteillä.
Sinun ei kannata katkaista välejä, vaan annat heille tilaa. Älä vastaile heti näihin viesteihin. Sosiaalisiin taitoihin kuuluu kyky asettua myös toisen asemaan, he eivät ole tähän kyenneet. Käsityksesi heistä ystävinä ja ihmisinä on muuttunut, hyväksy uusi näkemys ja toimi sen mukaisesti. Tunne oma arvosi ja hakeudu muualle. Sure jos on surtavaa. Voit pitää heitä kavereina ja tuttuina, mutta ystävyyteen tarvitaan enemmän.Juuri näin koen. Yritän välttää draamaa ja mustasukkaisuuskohtauksia ja haluan toimia siten, etten itse loukkaa heitä. Olen ollut heille tosi tärkeä, mutta jotain on muuttunut, ehkä pysyvästi - sen tiedän vasta, kun olen ottanut etäisyyttä, ryhdistäytyvätkö. Minusta sekin on ok jos välillä ystävänä ei toimi 100% fiksusti, mutta korjausliike on tehtävä.
Aion ottaa etäisyyttä ja keskityn omiin juttuihin. Oma elämänkokemus kertoo, että se herättelee ihmisiä. Mustasukkainen raivoaminen tai yhtäkkinen viestiryhmästä lähteminen voivat saada aikaan sen, ettei omaa käytöstä tarvitse tarkastella vaan löytyy mustis syntipukki jota syyttää, mutta etäisyyden ottaminen vaatii jonkin tietoisen valinnan heiltä: päästääkö kokonaan irti vai aktivoitua ja ryhdistäytyä ja tutkailla etäisyyden ottamisen syitä. Ap
Kuulostat tosi järkevältä, ja noin juuri kannattaa tehdä. Ylidramaattiset hymiötoivottelut tai ryhmästä vain poistuminen olisi lapsellista. Toivon, että tilanne selviää joskus. Ja uskonkin, että ystäväsikin jollain tasolla tajuavat, että heidän käytöksensä on erikoista. Toivottavasti se jalostuu anteeksipyynnöksi joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sain taas kuvan heistä vapputunnelmissa viestiryhmäämme, skoolaavat yhdessä. On tosi kurja olo. Mitä tuohon voi vastata? Olisimmepa yhdessä? Vai ei mitään? Ap
Kuulostaa ihan vittuilulta. Veljenikin lähettelee kuvia juhannuksena mummomme luota maalta juhannuksen vietosta kun tietää minun olevan juhannuksen kerrostalossamme.
Ap. Laita estoon heidän numeronsa ja ala elää omaa elämääsi. Kun joskus törmään ystävääsi, sano ihan suoraan, mitä ajattelet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun matkustelija taas lähtee niin aiotko olla niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja palata takaisin siihen entiseen?
Minä olisin niin loukkaantunut, että en suostuisi enää kakkosvaihtoehdoksi. Hän on selvästi antanut ymmärtää että viettää aikaa kanssasi kun ei parempaakaan ole ollut tarjolla. "Ystäväsi" on nyt näyttänyt todellisen luonteensa ja voi olla että et voi koskaan enää luottaa häneen.
Kun paras ja ainoa ystäväni käytti minua hyväkseen ja loukkasi juurikin heikointa kohtaani hyväksi käyttäen, niin olin saada hermoromahduksen. Ei ole enää ystävä, arvostan itseäni niin paljon, että jos joku tahallaan loukkaa, niin se on siinä sitten.[/quote
Ei se ole vaihtoehto, että alkaisin varaystäväksi kenellekäään. Tällä kotimaahan jäävällä on tasan kaksi sydänystävää, ja minä olen toinen heistä. Itselläni on laaja ystäväpiiri, joten en ole riippuvainen mutta haluan kyllä olla ystävä. Tämänkin voi antaa anteeksi, mutta odotan häneltä vastaantuloa ja aktiivista otetta. Ulkomaille lähtijällä (tai tosiaan, ehkä hän ei lopulta lähde jos firma päättää uudessa tilanteessa toisin tai jos hän vaikka vaihtaa työpaikkaa) on paljon ystäviä/ tuttuja, mutta hänkin on sanonut, että me olemme tärkeimmät. Siksi tämä on niin kurjaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuten huomaa tässäkin ketjussa, nykyään ystävät valikoidaan kuten käyttöesineet. "Viihdyn paremmin hänen seurassaan" varmaan kirkkaimpana esimerkkinä. Ihmisilä on nykyään sellainen omituinen käsitys ihmissuhteista että kaiken pitää sujua mutkattomasti, ja kun eteen tulee ongelma, henkisen kasvun ja keskustelun sijaan hylätään. Tällaisessa toiminnassa ihmiset eivät kehity ja kasva, vaan traumatisoituvat hylätyksi tulemisesta. Haetaan sitten toisista ihmisistä vikaa, kun ei itse kykene kommunikoimaan.
Kuten nykyään parisuhteetkin, myös ystävyys on kertakäyttökamaa, ja ap se toinen kaveri ryhtyy taas reissuamaan kun koronatilanne paranee. Hyvin lyhytnäköistä ja itsekeskeistä toimintaa häneltä. Näillä kahdella on siis kivempaa mielestään kahdestaan, ja korostaakseen puutteita sosiaalisissa taidoissaan hierovat asiaa naamaasi kuvilla ja viesteillä.
Sinun ei kannata katkaista välejä, vaan annat heille tilaa. Älä vastaile heti näihin viesteihin. Sosiaalisiin taitoihin kuuluu kyky asettua myös toisen asemaan, he eivät ole tähän kyenneet. Käsityksesi heistä ystävinä ja ihmisinä on muuttunut, hyväksy uusi näkemys ja toimi sen mukaisesti. Tunne oma arvosi ja hakeudu muualle. Sure jos on surtavaa. Voit pitää heitä kavereina ja tuttuina, mutta ystävyyteen tarvitaan enemmän.
Ja höpsis, sanon minä. Ystävyys ei ole kertakäyttökamaa, nuo kaksi vain eivät ole koskaan kokeneet, että ap on heidän ystävänsä! He ovat suhtautuneet tähän kuin kehen tahansa kivaan kaveriin ja ap on itse uskotellut olevansa paras ystävä. Mistä me tiedämme, paljonko nuo kaksi muuta ovat pitäneet yhteyttä tähänkin mennessä siten, että ap ei ole siitä tiennyt, nyt hän vain näkee sen somekanavilla. Niitä muuten on tuskin luotu siksi, että voidaan kiusata ap:ta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani, ap. Tuollainen hylkääminen tuntuu pahalta. Vielä viheliäisempää on se, että tämä kaksikko kehtaa alleviivata omia menojaan sinulle teidän kolmen ryhmässä.
Vaikea uskoa, että ystävyydestä mennään yhtäkkiä noin äärilaitaan. Voiko olla, että he ehkä ajattelevat pitävänsä sinut jotenkin mukana porukassa laittamalla näitä kuvia? Siis että ajatus on jotenkin se, että et voi tulla/pääse mukaan, joten kuva on tyhjää parempi?
Jos tästä ei voi olla kyse, niin sanoisin, että oppi on tässä: et ole niille niin hyvä ystävä kuin kuvittelit olevasi. Ystävyys ei siis ole ihan vastavuoroista. Jos näin on, anna olla.
Nämä ystävät eivät ole ikinä kiusanneet, joten siksi kuvat voivat olla myös "tyhjää parempi". Se ei vain oikein toimi, kun nämä ystävät vaihtavat kuulumiset joka viikko keskenään ja tapaavat juhlapäivinä ilman, että minua on edes yritetty saada mukaan. Minulla on ollut tapana soitella toisen ystävän kanssa, mutten halua aina olla aktiivisempi osapuoli. Ap
Huomaatko - he eivät edes koe sinua ystäväkseen, sinä olet se mukaantuppautuva tyyppi, joka ei ymmärrä kohteliaita vihjeitä eikä lopulta edes selkeästi alleviivattua paikannäyttöä. Odotatko, että sanovat ääneen, että elämänsä on ihan mukavaa ilman sinuakin?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille näkemyksistä. Nukuin yön yli asian kanssa. Nyt on selkeämpi, mutta myös murheellisempi, olo. Kukaan aikuinen ei hoida ystävyyttä näin. Ymmärtäisin esim. yhteiskuvan lähettämisen, jos minut olisi kutsuttu ja olisin joutunut kieltäytymään, mutta ei tuon kuvan lähettäminen tapahtunut mielestäni siksi, että ystävyyttä yritettiin rakentaa tai ylläpitää. Se oli yksi kerta jälleen tehdä minulle tarkoituksella tai ilman ulkopuolinen olo.
Jos nämä ihmiset haluaisivat pitää minut ajan tasalla kuulumisista, niin kyllähän siihen keinot ovat olemassa. Tällaiset puolivillaiset kerroin jo x:lle lenkillä ja soittelen sulle tästä -jutut, jotka eivät toteudu, ovat ihan p*skaa ystävyyttä. Toinen ystävä lisäilee näitä kuvia, vihjailee yhteisistä tekemisistä ja asioista joita ei ole jaettu minulle, ja toinen ei huomaa/ välitä / jaksa vaan laittaa aivan diipadaapa viestejä eikä muuta yhteyttä.
Vihaan draamaan ja mustasukkaisuutta. Ainoa, mitä haluan, on olla tämän toiminnan ulottumattomissa, ainakin päällisin puolin. Otan nyt etäisyyttä, ja katsotaan mitä tapahtuu. Nämä ihmiset ovat aina olleet fiksuja ja empaattisia ja olen ollut heille todella tärkeä, ehkä herätys tulee jossain vaiheessa. Ap
Hetki, kirjoitit "vihaan draamaa ja mustasukkaisuutta", vaikka koko ajan lietsot niitä. Kuvittelet olleesi joskus muinoin todella tärkeä, mutta et huomaa, että ystävyyttä ei ruokita sinun tavallasi olemalla kateellinen tuppautuja.
Toivon, että nuo kaksi huomaavat, millainen narsisti olet. Tai kyllä he jo ovat sen huomanneet, mutta yrittävät hienovaraisesti kertoa, että pysy poissa, kuvitelmistasi huolimatta pärjäämme varsin mainiosti ilman sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille näkemyksistä. Nukuin yön yli asian kanssa. Nyt on selkeämpi, mutta myös murheellisempi, olo. Kukaan aikuinen ei hoida ystävyyttä näin. Ymmärtäisin esim. yhteiskuvan lähettämisen, jos minut olisi kutsuttu ja olisin joutunut kieltäytymään, mutta ei tuon kuvan lähettäminen tapahtunut mielestäni siksi, että ystävyyttä yritettiin rakentaa tai ylläpitää. Se oli yksi kerta jälleen tehdä minulle tarkoituksella tai ilman ulkopuolinen olo.
Jos nämä ihmiset haluaisivat pitää minut ajan tasalla kuulumisista, niin kyllähän siihen keinot ovat olemassa. Tällaiset puolivillaiset kerroin jo x:lle lenkillä ja soittelen sulle tästä -jutut, jotka eivät toteudu, ovat ihan p*skaa ystävyyttä. Toinen ystävä lisäilee näitä kuvia, vihjailee yhteisistä tekemisistä ja asioista joita ei ole jaettu minulle, ja toinen ei huomaa/ välitä / jaksa vaan laittaa aivan diipadaapa viestejä eikä muuta yhteyttä.
Vihaan draamaan ja mustasukkaisuutta. Ainoa, mitä haluan, on olla tämän toiminnan ulottumattomissa, ainakin päällisin puolin. Otan nyt etäisyyttä, ja katsotaan mitä tapahtuu. Nämä ihmiset ovat aina olleet fiksuja ja empaattisia ja olen ollut heille todella tärkeä, ehkä herätys tulee jossain vaiheessa. ApHetki, kirjoitit "vihaan draamaa ja mustasukkaisuutta", vaikka koko ajan lietsot niitä. Kuvittelet olleesi joskus muinoin todella tärkeä, mutta et huomaa, että ystävyyttä ei ruokita sinun tavallasi olemalla kateellinen tuppautuja.
Toivon, että nuo kaksi huomaavat, millainen narsisti olet. Tai kyllä he jo ovat sen huomanneet, mutta yrittävät hienovaraisesti kertoa, että pysy poissa, kuvitelmistasi huolimatta pärjäämme varsin mainiosti ilman sinua.
Varsin hienovaraisesti?
Lähettämällä oman selfien ryhmään😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani, ap. Tuollainen hylkääminen tuntuu pahalta. Vielä viheliäisempää on se, että tämä kaksikko kehtaa alleviivata omia menojaan sinulle teidän kolmen ryhmässä.
Vaikea uskoa, että ystävyydestä mennään yhtäkkiä noin äärilaitaan. Voiko olla, että he ehkä ajattelevat pitävänsä sinut jotenkin mukana porukassa laittamalla näitä kuvia? Siis että ajatus on jotenkin se, että et voi tulla/pääse mukaan, joten kuva on tyhjää parempi?
Jos tästä ei voi olla kyse, niin sanoisin, että oppi on tässä: et ole niille niin hyvä ystävä kuin kuvittelit olevasi. Ystävyys ei siis ole ihan vastavuoroista. Jos näin on, anna olla.
Nämä ystävät eivät ole ikinä kiusanneet, joten siksi kuvat voivat olla myös "tyhjää parempi". Se ei vain oikein toimi, kun nämä ystävät vaihtavat kuulumiset joka viikko keskenään ja tapaavat juhlapäivinä ilman, että minua on edes yritetty saada mukaan. Minulla on ollut tapana soitella toisen ystävän kanssa, mutten halua aina olla aktiivisempi osapuoli. Ap
Huomaatko - he eivät edes koe sinua ystäväkseen, sinä olet se mukaantuppautuva tyyppi, joka ei ymmärrä kohteliaita vihjeitä eikä lopulta edes selkeästi alleviivattua paikannäyttöä. Odotatko, että sanovat ääneen, että elämänsä on ihan mukavaa ilman sinuakin?
Meillä on pitkä, läheinen ystävyys takana. Mitään vihjailuja ei ole koskaan tarvittu, olemme avoimesti aina ottaneet toisemme huomioon ja kaikki on otettu mukaan. Vasta nyt on alkanut tulla tätä kummallista käytöstä. Ymmärrän täysin, että lähellä toisiaan asuvat käyvät lenkillä ja näkevät ex tempore toisiaan. Sitä en ymmärrä, että ystävyyttä minun suuntaani ei hoideta ja minua ei kutsuta, mutta sitten laitetaan kuvaa. Näin eivät voi toimia melkein nelikymppiset aikuiset, yhtäkkiä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sain taas kuvan heistä vapputunnelmissa viestiryhmäämme, skoolaavat yhdessä. On tosi kurja olo. Mitä tuohon voi vastata? Olisimmepa yhdessä? Vai ei mitään? Ap
Poistu ryhmästä, toi on kiusaamista!
Meitä oli 3 pienen lapsen äitiä. Toinen asuu meidän lähellä ja tuli lapsensa kanssq leikkimään. Toinen lähetti Instagramista haukkumaviestejä miksi häntä ei ole kutsuttu. Normaalia tämäkään?!
Sen jälkeen en ole häntä kutsunut, enkä kutsu. Pelottava vainooja tuli mieleen
Olen huomannu ihmeellisen kertakäyttöfiiliksen levinneen vähän joka paikkaan. Tai ihmiset hehkuttaa uutta ystävyyttä, parisuhdetta, työkuvioita jne ja hetken päästä onkin jo aivan uudet jutut! Ja yhtä innoissaan ollaan taas, uusi paras ystävä, sielunkumppani.... Tosi outoa enkä pysy yhtään tässä mukana 🙄 Kokenu tässä itekin just muutaman tällaisen jutun, että tärkeästä ja rakkaasta ihmisestä muutut ilmaksi tyyliin päivässä tai työpaikalla varoittamatta saat lähteä, vaikka edellisenä päivänä ollaan työpanostasi kehuttu ja luvattu vakituista työtä! Mihin tässä enää luottaa, kun sanotaan yhtä ja tehdään toista. Ärsyttää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten huomaa tässäkin ketjussa, nykyään ystävät valikoidaan kuten käyttöesineet. "Viihdyn paremmin hänen seurassaan" varmaan kirkkaimpana esimerkkinä. Ihmisilä on nykyään sellainen omituinen käsitys ihmissuhteista että kaiken pitää sujua mutkattomasti, ja kun eteen tulee ongelma, henkisen kasvun ja keskustelun sijaan hylätään. Tällaisessa toiminnassa ihmiset eivät kehity ja kasva, vaan traumatisoituvat hylätyksi tulemisesta. Haetaan sitten toisista ihmisistä vikaa, kun ei itse kykene kommunikoimaan.
Kuten nykyään parisuhteetkin, myös ystävyys on kertakäyttökamaa, ja ap se toinen kaveri ryhtyy taas reissuamaan kun koronatilanne paranee. Hyvin lyhytnäköistä ja itsekeskeistä toimintaa häneltä. Näillä kahdella on siis kivempaa mielestään kahdestaan, ja korostaakseen puutteita sosiaalisissa taidoissaan hierovat asiaa naamaasi kuvilla ja viesteillä.
Sinun ei kannata katkaista välejä, vaan annat heille tilaa. Älä vastaile heti näihin viesteihin. Sosiaalisiin taitoihin kuuluu kyky asettua myös toisen asemaan, he eivät ole tähän kyenneet. Käsityksesi heistä ystävinä ja ihmisinä on muuttunut, hyväksy uusi näkemys ja toimi sen mukaisesti. Tunne oma arvosi ja hakeudu muualle. Sure jos on surtavaa. Voit pitää heitä kavereina ja tuttuina, mutta ystävyyteen tarvitaan enemmän.Juuri näin koen. Yritän välttää draamaa ja mustasukkaisuuskohtauksia ja haluan toimia siten, etten itse loukkaa heitä. Olen ollut heille tosi tärkeä, mutta jotain on muuttunut, ehkä pysyvästi - sen tiedän vasta, kun olen ottanut etäisyyttä, ryhdistäytyvätkö. Minusta sekin on ok jos välillä ystävänä ei toimi 100% fiksusti, mutta korjausliike on tehtävä.
Aion ottaa etäisyyttä ja keskityn omiin juttuihin. Oma elämänkokemus kertoo, että se herättelee ihmisiä. Mustasukkainen raivoaminen tai yhtäkkinen viestiryhmästä lähteminen voivat saada aikaan sen, ettei omaa käytöstä tarvitse tarkastella vaan löytyy mustis syntipukki jota syyttää, mutta etäisyyden ottaminen vaatii jonkin tietoisen valinnan heiltä: päästääkö kokonaan irti vai aktivoitua ja ryhdistäytyä ja tutkailla etäisyyden ottamisen syitä. Ap
Ehkä niitä vi*uttaa tämä sinun täydellinen ihmissuhdeosaamisesi ja halusi kasvattaa heitä tätäkin kautta. Ehkä haluavat nähdä sattuuko sinuun yhtään mikään? Noi kaksi kiusaa sinua ja sinusta paljastuu tällainen asperger?
Vielä yksi huomio. Nämä ystävät laittavat sydämiä ja kommentoivat ja laittavat sydämiä facebookissa. Jos he olisivat teinejä, voisin yksioikoisesti vetää johtopäätöksen, että haluavat kiusata kaikin tavoin. Mutta tunnen heidät vuosien ajalta! Ja ovat tähän asti olleet mitä parhaimpia ystäviä. Ja ennen muuta aikuisia ja kypsiä. Jos he haluaisivat minusta eroon, niin luulen, että yhteydenpito jäisi vain pois. Näin aikuiset toimivat. Tämä saa ajattelemaan, että kyse voi olla itsekkäästä käytöksestä ja ehkä se, että otan etäisyyttä, auttaa heitä selvittämään asioita tai edes huomaamaan asian. Ap
Ap on sanonut 5 kertaa, "olen heille tosi tärkeä".
Erikoista. Luulin ensin kirjoitusvirheeksi.
Et sinä tiedä oletko heille tärkeä. He tietävät sen ja ovat ilmeisesti asiasta eri mieltä.
Sekin kuulostaa kummalta, että ap kertoo että "minulla on paljon ystäviä mutta näillä kahdella vain pari joista minä olen toinen".
Kuitenkin hän jauhaa sivutolkulla tämä samaa draamaa eikä selvästi ole haluttua seuraa.
Joku tässä jutussa ei täsmää.
Joo, ja tälläisten vanhempien lapset jatkaa sitten päiväkotiin ja kouluun kiusaamaan.
”Tänään juodaan Virtasten kanssa skumppaa, mutta ei kerrota Mäkisille että ollaankin ihan tässä samassa pihassa vaan, mutta tällä kertaa ei tervehditä ja eivät mahdu seuraan nääs” kun meillä on oikeus!!
Lapsillehan tämä heidän lanseeraama malli siirtyy. Rukoilen ja syvästi toivon, ettei ihana lapsemme päädy tälläisten aikuisten kiusaajien ja ulkopuolellejättäjien lapsen kaveriksi, ikinä...