Lue keskustelun säännöt.
Mistä matala/olematon resilienssi johtuu?
Ja miten sitä voi aikuisena vahvistaa? Miten kasvattaa lapselle korkea resilienssi? Kokemuksia ja näkemyksiä aiheesta?
Kommentit (274)
Vierailija kirjoitti:
Jeesus rakastaa sinuakin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tuollaiset ajattelutavat, että ei voisi esim. hankkia perhettä jos on jotain ikävää tapahtunut elämässä, ylläpitää huonoa resilienssiä. Päin vastoin, sellanen ihminen osoittaa lapsilleenkin, että elämässä voi pärjätä vaikka olisi ollut vaikeaa, ja aina voi nousta ylös kun tekee sen eteen töitä.
Mutta silloin pitää käsitellä kaunat.
öhhöhöö..vi.haan äitiäni
mutta mulla ei ole aikaa miettiä ko ihmistä
On oma elämä elettävänä
Säälittävä luuserihan se nainen on
mutta se ei oikeuta lapsen lyömiseen ja nälässä pitämiseen
n.53
kauna on se juurisyy, miksi sinulla on paha olla. Juurisyyhyn kajoaminen sattuu, mutta se on ainoa keino katkaista sukupolvien paha kierre.
Kuinka pahasti olet itse satuttanut läheisiäsi, kun sinulla on noin kova tarve tehdä tuntemattomistakin kynnysmattoja, joiden täytyy antaa vain kaikki anteeksi? Voisitkohan pohtia hetken omaa vastuutasi omissa ihmissuhdeongelmissasi? Jos ja kun olet vakavasti satuttanut ja tehnyt väärin läheisiäsi kohtaan, et sinä siitä vain Jeesuksella selviä, valitettavasti. Heillä on oikeus olla antamatta anteeksi ja olla olematta tekemisissä kanssasi. Kaikella kunnioituksella, mutta tekstisi vaikuttaa persoonallisuushäiriöisen kirjoitukselta, enkä ihmettele laisinkaan, jos sinuun on katkottu välejä.
Et saavuta mitään yrittämällä väittää mustaa valkoiseksi ja siirtämällä vastuuta. Vastuu kuuluu väärintekijälle. Katso peiliin ja hyväksy se, että teoillasi on seuraukset. Miten se sanotaankaan, hedelmistään puu tunnetaan.
Ihan tiedoksesi. Juurisyyhyn pureutuminen ja vastuun ottaminen omasta elämästään, ei sen kasaamista huonon lapsuuden piikkiin loppu elämää, on psykoanalyysin ja terapian perusasioita.
t.eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen kielen tuhoaminen alkaa olla jo ikävää. Tälle löytyy kuvaavaa terminologiaa, eli kuvaavia muitakin sanoja.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen mielestäni resilientti. Hankaluuksia on elämässä ollut ja ne olen selvittänyt.
Kaverini taas on ulkonaisesti helposta elämästään huolimatta äärimmäisen epäresilientti. Ulkopuolelta katsoen hänen isoin ongelmansa on joustamattomuus. Ei halua itse lainkaan sopeuttaa toimintatapojaan ympäristöön, vaan käyttää kaiken energiansa siihen, että yrittää muuttaa ympäristön omien vaatimustensa mukaiseksi.
Näen taustalla jonkinlaista narsismia, että ei osaa etsiä vikaa sieltä missä se on, eli omista toimintatavoistaan ja asenteistaan.
Tiedostan, että itse näkee asiat toisin, lähtien jo tuosta kun sanoin, että minun elämäni on ollut vaikeaa ja hänen helppoa.
Harvoin tietää millaista se toisen ihmisen elämä oikeasti on ollut. Kuka milläkin vaikeaa. Jollain voi olla rahaa ja köyhä vertaa että hänellä vaikeampaa, vaikka ehkä se rikkaampi raukkaudeton. Ja tuo sanan narsismi- heittäminen nykyään joka paikkaan, sillä vesitetään todellista narsismia.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien yksi tehtävä on aiheuttaa lapsille pettymyksiä, että oppii kohtaamaan ja pääsemään niistä yli ilman vakavia mielenterveyden häiriöitä
Se ei kuitenkaan tarkoita, että vanhempien pitäisi taata lapselleen elämä, joka on täynnä pettymyksiä.
Se tarkoittaa lähinnä sitä, että lasta ei erityisesti suojella pettymyksiltä, jotka kuuluvat lapsen elämään. Lapsen ei tarvitse olla Kiinan keisari, jolle kaikki on sallittua mitä hän haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut vähän herkkä. Kuitenkin itsellä myös koulukiusaaminen sekä huonot kokemukset ihmisistä ovat pahentaneet kaikkea. Tähän vielä koti jossa olisi pitänyt olla vahva ja reipas, että olisi kelvannut ja en saanut apua tai tukea. Jäin omilleni ja yksin. Nyt en enää pysty luottamaan ja vaikeaa tutustua. Olen ollut jo liikaa yksin, vaikka nuori olenkin. Aina olen jotenkin mennyt eteenpäin, mutta kyllä se kaikki palaa mieleen. Jos on elänyt kuin robotti niin ei se hyvää tee. Epätodellinen olo sitten usein myös. Mietinkin monesti, että tietenkin jokainen on yksilö, mutta paljon on sattumasta kiinni. Joku ns heikompi pärjää jos saa hyviä kokemuksia ja tuetaan kotona. Vahvempikin voi kaatua jos on tarpeeksi vaikeaa.
Sinulla on hyvä ulosanti, monesti vaikeiden asioiden läpikäyminen nuorena voi auttaa ymmärtämään elämää paremmin ja ottamaan iloa, onneakin irti helpommin pikkuasioista. On myös usein empaattisempia. Tsemppiä sinulle ja kaikkea hyvää, kaunista tulevaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesus rakastaa sinuakin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tuollaiset ajattelutavat, että ei voisi esim. hankkia perhettä jos on jotain ikävää tapahtunut elämässä, ylläpitää huonoa resilienssiä. Päin vastoin, sellanen ihminen osoittaa lapsilleenkin, että elämässä voi pärjätä vaikka olisi ollut vaikeaa, ja aina voi nousta ylös kun tekee sen eteen töitä.
Mutta silloin pitää käsitellä kaunat.
öhhöhöö..vi.haan äitiäni
mutta mulla ei ole aikaa miettiä ko ihmistä
On oma elämä elettävänä
Säälittävä luuserihan se nainen on
mutta se ei oikeuta lapsen lyömiseen ja nälässä pitämiseen
n.53
kauna on se juurisyy, miksi sinulla on paha olla. Juurisyyhyn kajoaminen sattuu, mutta se on ainoa keino katkaista sukupolvien paha kierre.
Kuinka pahasti olet itse satuttanut läheisiäsi, kun sinulla on noin kova tarve tehdä tuntemattomistakin kynnysmattoja, joiden täytyy antaa vain kaikki anteeksi? Voisitkohan pohtia hetken omaa vastuutasi omissa ihmissuhdeongelmissasi? Jos ja kun olet vakavasti satuttanut ja tehnyt väärin läheisiäsi kohtaan, et sinä siitä vain Jeesuksella selviä, valitettavasti. Heillä on oikeus olla antamatta anteeksi ja olla olematta tekemisissä kanssasi. Kaikella kunnioituksella, mutta tekstisi vaikuttaa persoonallisuushäiriöisen kirjoitukselta, enkä ihmettele laisinkaan, jos sinuun on katkottu välejä.
Et saavuta mitään yrittämällä väittää mustaa valkoiseksi ja siirtämällä vastuuta. Vastuu kuuluu väärintekijälle. Katso peiliin ja hyväksy se, että teoillasi on seuraukset. Miten se sanotaankaan, hedelmistään puu tunnetaan.
Hyvä, että nämä ajatukset heräsivät sinussa! Tätä peiliin katsomista kannattaa meidän jokaisen pohtia myös omalla kohdallaan.
Manipulatiivinen, persoonallisuushäiriöinen tapasi kääntää huomio pois omasta käytöksestäsi jatkuu, huomaathan sen nyt itsekin? Mutta itsepä toisaalta tiedät, miksi koet tarvetta kaasuvalottaa muita tässä keskustelussa täysin aiheeseen liittymättä. Toki olet varmaan sairaudentunnoton, mutta tärkeintä on nyt se, että ymmärrät, että sinun lävitsesi nähdään.
Parempaa loppuelämää, ja toivottavasti et onnistu haavoittamaan enää kovin montaa läheistä! Vilpittömästi toivon sulle parempaa. <3
Kun vaikeista ja kaikkein syvimmistä asioista puhutaan, se saattaa herättää kipeitä asioita ihmisen mielessä. Niitä on hyvä hyvä käydä läpi itsessään, ja pohtia, mikä sen kiukun ja vihan tunteen aiheuttaa. Kiitos toivotuksesta, samoin minä vilpittömästi toivon sinulle hyvää.
Päätät siis jatkaa samalla linjalla - kannattaa etsiä myös tietoa siitä, mitä tutkimus sanoo netissä trollaamista harjoittavien ihmisten luonteenlaadusta. Se voisi antaa sinulla ajateltavaa. Trollaamisesi ei muuten ole yhtä älykästä kuin mitä ehkä haluaisit ajatella - sanon tämän ystävyydellä.
Itsereflektioon et edelleenkään kykene (halua), vaikka toki selvää, ettet kykene siihen täällä julkisesti. Haluat kilpistää keskustelun edelleen pois itsestäsi, vaikka tätä ketjua tarkastelemalla huomamme selvästi, että juuri sinä olet ongelmien keskiössä ja nautit täällä niiden aiheuttamisesta ja muiden hämmentämisestä. Sinuna kantaisin huolta henkisestä tilastani. Toivottavasti olet saanut tästä edes jotain ajatuksen aihetta. Ja niin - Jumalan ja Jeesuksen selän taakse ei voi mennä piiloon sen jälkeen kun on itse ollut muille paha. Tätäkin kannattaa edelleen miettiä. Jatkoja!
Malliesimerkki projisoinnista.
”projisoida
(psykologia) heijastaa omaa mielensisältöä toiseen ihmiseen tai muuhun ulkoiseen kohteeseen (enimmäkseen tiedostamattaan)
Mielenterveyspotilas projisoi kysellessään hoitajaltaan, miksi tämä on niin pakkomielteinen.”
Relienssi kannattaa tehdä jo illalla valmiiksi seuraavaa päivää varten ja laittaa yöksi jääkaappiin hakemaan makuja. Sitruuna- tai limemehu tekee raikkaan relienssistä raikkaan lisukkeen esim. haudutetun kalan kylkeen. Lisää vaihtoehtoja löytyy youtubesta vanhoista Patakakkosista ja Kokkisotajaksoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesus rakastaa sinuakin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tuollaiset ajattelutavat, että ei voisi esim. hankkia perhettä jos on jotain ikävää tapahtunut elämässä, ylläpitää huonoa resilienssiä. Päin vastoin, sellanen ihminen osoittaa lapsilleenkin, että elämässä voi pärjätä vaikka olisi ollut vaikeaa, ja aina voi nousta ylös kun tekee sen eteen töitä.
Mutta silloin pitää käsitellä kaunat.
öhhöhöö..vi.haan äitiäni
mutta mulla ei ole aikaa miettiä ko ihmistä
On oma elämä elettävänä
Säälittävä luuserihan se nainen on
mutta se ei oikeuta lapsen lyömiseen ja nälässä pitämiseen
n.53
kauna on se juurisyy, miksi sinulla on paha olla. Juurisyyhyn kajoaminen sattuu, mutta se on ainoa keino katkaista sukupolvien paha kierre.
Kuinka pahasti olet itse satuttanut läheisiäsi, kun sinulla on noin kova tarve tehdä tuntemattomistakin kynnysmattoja, joiden täytyy antaa vain kaikki anteeksi? Voisitkohan pohtia hetken omaa vastuutasi omissa ihmissuhdeongelmissasi? Jos ja kun olet vakavasti satuttanut ja tehnyt väärin läheisiäsi kohtaan, et sinä siitä vain Jeesuksella selviä, valitettavasti. Heillä on oikeus olla antamatta anteeksi ja olla olematta tekemisissä kanssasi. Kaikella kunnioituksella, mutta tekstisi vaikuttaa persoonallisuushäiriöisen kirjoitukselta, enkä ihmettele laisinkaan, jos sinuun on katkottu välejä.
Et saavuta mitään yrittämällä väittää mustaa valkoiseksi ja siirtämällä vastuuta. Vastuu kuuluu väärintekijälle. Katso peiliin ja hyväksy se, että teoillasi on seuraukset. Miten se sanotaankaan, hedelmistään puu tunnetaan.
Hyvä, että nämä ajatukset heräsivät sinussa! Tätä peiliin katsomista kannattaa meidän jokaisen pohtia myös omalla kohdallaan.
Manipulatiivinen, persoonallisuushäiriöinen tapasi kääntää huomio pois omasta käytöksestäsi jatkuu, huomaathan sen nyt itsekin? Mutta itsepä toisaalta tiedät, miksi koet tarvetta kaasuvalottaa muita tässä keskustelussa täysin aiheeseen liittymättä. Toki olet varmaan sairaudentunnoton, mutta tärkeintä on nyt se, että ymmärrät, että sinun lävitsesi nähdään.
Parempaa loppuelämää, ja toivottavasti et onnistu haavoittamaan enää kovin montaa läheistä! Vilpittömästi toivon sulle parempaa. <3
Kun vaikeista ja kaikkein syvimmistä asioista puhutaan, se saattaa herättää kipeitä asioita ihmisen mielessä. Niitä on hyvä hyvä käydä läpi itsessään, ja pohtia, mikä sen kiukun ja vihan tunteen aiheuttaa. Kiitos toivotuksesta, samoin minä vilpittömästi toivon sinulle hyvää.
Päätät siis jatkaa samalla linjalla - kannattaa etsiä myös tietoa siitä, mitä tutkimus sanoo netissä trollaamista harjoittavien ihmisten luonteenlaadusta. Se voisi antaa sinulla ajateltavaa. Trollaamisesi ei muuten ole yhtä älykästä kuin mitä ehkä haluaisit ajatella - sanon tämän ystävyydellä.
Itsereflektioon et edelleenkään kykene (halua), vaikka toki selvää, ettet kykene siihen täällä julkisesti. Haluat kilpistää keskustelun edelleen pois itsestäsi, vaikka tätä ketjua tarkastelemalla huomamme selvästi, että juuri sinä olet ongelmien keskiössä ja nautit täällä niiden aiheuttamisesta ja muiden hämmentämisestä. Sinuna kantaisin huolta henkisestä tilastani. Toivottavasti olet saanut tästä edes jotain ajatuksen aihetta. Ja niin - Jumalan ja Jeesuksen selän taakse ei voi mennä piiloon sen jälkeen kun on itse ollut muille paha. Tätäkin kannattaa edelleen miettiä. Jatkoja!
Malliesimerkki projisoinnista.
”projisoida
(psykologia) heijastaa omaa mielensisältöä toiseen ihmiseen tai muuhun ulkoiseen kohteeseen (enimmäkseen tiedostamattaan)
Mielenterveyspotilas projisoi kysellessään hoitajaltaan, miksi tämä on niin pakkomielteinen.”
Tavallisin tapaus on alkoholisti, joka osoittelee toisten juomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesus rakastaa sinuakin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tuollaiset ajattelutavat, että ei voisi esim. hankkia perhettä jos on jotain ikävää tapahtunut elämässä, ylläpitää huonoa resilienssiä. Päin vastoin, sellanen ihminen osoittaa lapsilleenkin, että elämässä voi pärjätä vaikka olisi ollut vaikeaa, ja aina voi nousta ylös kun tekee sen eteen töitä.
Mutta silloin pitää käsitellä kaunat.
öhhöhöö..vi.haan äitiäni
mutta mulla ei ole aikaa miettiä ko ihmistä
On oma elämä elettävänä
Säälittävä luuserihan se nainen on
mutta se ei oikeuta lapsen lyömiseen ja nälässä pitämiseen
n.53
kauna on se juurisyy, miksi sinulla on paha olla. Juurisyyhyn kajoaminen sattuu, mutta se on ainoa keino katkaista sukupolvien paha kierre.
Kuinka pahasti olet itse satuttanut läheisiäsi, kun sinulla on noin kova tarve tehdä tuntemattomistakin kynnysmattoja, joiden täytyy antaa vain kaikki anteeksi? Voisitkohan pohtia hetken omaa vastuutasi omissa ihmissuhdeongelmissasi? Jos ja kun olet vakavasti satuttanut ja tehnyt väärin läheisiäsi kohtaan, et sinä siitä vain Jeesuksella selviä, valitettavasti. Heillä on oikeus olla antamatta anteeksi ja olla olematta tekemisissä kanssasi. Kaikella kunnioituksella, mutta tekstisi vaikuttaa persoonallisuushäiriöisen kirjoitukselta, enkä ihmettele laisinkaan, jos sinuun on katkottu välejä.
Et saavuta mitään yrittämällä väittää mustaa valkoiseksi ja siirtämällä vastuuta. Vastuu kuuluu väärintekijälle. Katso peiliin ja hyväksy se, että teoillasi on seuraukset. Miten se sanotaankaan, hedelmistään puu tunnetaan.
Hyvä, että nämä ajatukset heräsivät sinussa! Tätä peiliin katsomista kannattaa meidän jokaisen pohtia myös omalla kohdallaan.
Manipulatiivinen, persoonallisuushäiriöinen tapasi kääntää huomio pois omasta käytöksestäsi jatkuu, huomaathan sen nyt itsekin? Mutta itsepä toisaalta tiedät, miksi koet tarvetta kaasuvalottaa muita tässä keskustelussa täysin aiheeseen liittymättä. Toki olet varmaan sairaudentunnoton, mutta tärkeintä on nyt se, että ymmärrät, että sinun lävitsesi nähdään.
Parempaa loppuelämää, ja toivottavasti et onnistu haavoittamaan enää kovin montaa läheistä! Vilpittömästi toivon sulle parempaa. <3
Kun vaikeista ja kaikkein syvimmistä asioista puhutaan, se saattaa herättää kipeitä asioita ihmisen mielessä. Niitä on hyvä hyvä käydä läpi itsessään, ja pohtia, mikä sen kiukun ja vihan tunteen aiheuttaa. Kiitos toivotuksesta, samoin minä vilpittömästi toivon sinulle hyvää.
Päätät siis jatkaa samalla linjalla - kannattaa etsiä myös tietoa siitä, mitä tutkimus sanoo netissä trollaamista harjoittavien ihmisten luonteenlaadusta. Se voisi antaa sinulla ajateltavaa. Trollaamisesi ei muuten ole yhtä älykästä kuin mitä ehkä haluaisit ajatella - sanon tämän ystävyydellä.
Itsereflektioon et edelleenkään kykene (halua), vaikka toki selvää, ettet kykene siihen täällä julkisesti. Haluat kilpistää keskustelun edelleen pois itsestäsi, vaikka tätä ketjua tarkastelemalla huomamme selvästi, että juuri sinä olet ongelmien keskiössä ja nautit täällä niiden aiheuttamisesta ja muiden hämmentämisestä. Sinuna kantaisin huolta henkisestä tilastani. Toivottavasti olet saanut tästä edes jotain ajatuksen aihetta. Ja niin - Jumalan ja Jeesuksen selän taakse ei voi mennä piiloon sen jälkeen kun on itse ollut muille paha. Tätäkin kannattaa edelleen miettiä. Jatkoja!
Malliesimerkki projisoinnista.
”projisoida
(psykologia) heijastaa omaa mielensisältöä toiseen ihmiseen tai muuhun ulkoiseen kohteeseen (enimmäkseen tiedostamattaan)
Mielenterveyspotilas projisoi kysellessään hoitajaltaan, miksi tämä on niin pakkomielteinen.”Tavallisin tapaus on alkoholisti, joka osoittelee toisten juomista.
Tai persoonallisuushäiriöinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene nyt kaunapilvestä jauhava muualle pilaamasta ketjua.
Hänen tai kenenkään ei tarvitse antaa anteeksi kaltoinkohtelijoilleen, eikä se tee ihmisestä huonoa vanhempaa tai missään ihmeen ”kaunapilvessä” elävää.Minä nostan hattua, että hän on selvinnyt noin hyvin!
Täytyy olla aika epäempaattinen, kun tulee syyllistämään tuolla tavoin ja sössöttämään jostain kaunapilvestä.
Onpa sulla ruma tapa kirjoittaa ja dissata toisten ajatuksia.
Muuten sekä sinun että kaunapilvestä kirjoittajalla olisi hyvä miettiä muitakin ajatuksia kuin omaansa, voisi oppia jotain.
- resilienssi on uskonnollisesti ja moraalisesti neutraali käsite, sen ei pidä ohjata mihinkään
- resilienssiin voi silti sisältyä myös uskonnollispohjainen anteeksiantaminen
- anteeksianto on henkilökohtainen asia, siihen ei voi pakottaa
- anteeksianto tarkoittaa osalle "teen rauhan näiden juttujen kanssa, koska muuten katkeruus syö minua ja tuhoaa tunne-elämäni, ja piilossa olevat asiat jatkuvat seuraavalle sukupolvelle" ja osalle "hyväksyisin kaiken pas k an koska olen ansainnut sen eikä toinen edes kadu - EI IKINÄ vaan selviän siitä huolimatta sisulla ja vihalla"
Tai jotain siltä väliltä.Sotien aikaiset/jälkeiset tapahtumat vaikuttavat edelleen meihin kaikkiin. Sen aikaiset "hyvät keinot" eivät välttämättä toimi sellaisinaan nykypäivässä. Suomalainen sisu ei nykyään ole sitä, että painetaan umpihangessa vihan avulla hammasta purren. Se voi olla myös joustavuutta ja voi olla erilaisia tapoja jotka hyväksytään.
Minä nostan hattua kaikille, jotka pystyvät keskustelemaan, oppimaan uutta ja ymmärtämään, että ihmiset ovat erilaisia ja heillä on omat tapansa. Ne saavat olla erilaisia kuin minun tapani.
Mitä olen ollut tekemisissiä burmalaisten kanssa, niin vastaisin että elämänkatsomus.
Sieltä tulee ihan samanlaisilta leireiltä ja samanlaisista oloista kiintiöporukkaa tänne kuin muiltakin leireiltä, mutta poikkeuksetta tämä väki on hyväntuulista, lapset nauravat, töitä tehdään, opiskellaan rajusti, kaikille ollaan mukavia, ollaan kiitollisia elämälle ja sille että päästiin tänne, ei tehdä rikoksia, ei käytetä päihteitä, autetaan aina naapuria/ketä tahansa, vaikka selässä olisi pitkä rivi arpia, ja lapsetkin nähneet nälkää. Nämä ovat buddhalaisia elämänkatsomukseltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene nyt kaunapilvestä jauhava muualle pilaamasta ketjua.
Hänen tai kenenkään ei tarvitse antaa anteeksi kaltoinkohtelijoilleen, eikä se tee ihmisestä huonoa vanhempaa tai missään ihmeen ”kaunapilvessä” elävää.Minä nostan hattua, että hän on selvinnyt noin hyvin!
Täytyy olla aika epäempaattinen, kun tulee syyllistämään tuolla tavoin ja sössöttämään jostain kaunapilvestä.Onpa sulla ruma tapa kirjoittaa ja dissata toisten ajatuksia.
Muuten sekä sinun että kaunapilvestä kirjoittajalla olisi hyvä miettiä muitakin ajatuksia kuin omaansa, voisi oppia jotain.- resilienssi on uskonnollisesti ja moraalisesti neutraali käsite, sen ei pidä ohjata mihinkään
- resilienssiin voi silti sisältyä myös uskonnollispohjainen anteeksiantaminen
- anteeksianto on henkilökohtainen asia, siihen ei voi pakottaa
- anteeksianto tarkoittaa osalle "teen rauhan näiden juttujen kanssa, koska muuten katkeruus syö minua ja tuhoaa tunne-elämäni, ja piilossa olevat asiat jatkuvat seuraavalle sukupolvelle" ja osalle "hyväksyisin kaiken pas k an koska olen ansainnut sen eikä toinen edes kadu - EI IKINÄ vaan selviän siitä huolimatta sisulla ja vihalla"
Tai jotain siltä väliltä.Sotien aikaiset/jälkeiset tapahtumat vaikuttavat edelleen meihin kaikkiin. Sen aikaiset "hyvät keinot" eivät välttämättä toimi sellaisinaan nykypäivässä. Suomalainen sisu ei nykyään ole sitä, että painetaan umpihangessa vihan avulla hammasta purren. Se voi olla myös joustavuutta ja voi olla erilaisia tapoja jotka hyväksytään.
Minä nostan hattua kaikille, jotka pystyvät keskustelemaan, oppimaan uutta ja ymmärtämään, että ihmiset ovat erilaisia ja heillä on omat tapansa. Ne saavat olla erilaisia kuin minun tapani.
Ei oel uskonnosta mitenkään erillinen. Resilisenssi pohjaa ihmisen sisimpään, eli siellä todellakin on monesti uskonnollinen pohja, eli elämänkatsomukselinen, eli monelle uskonnollinen. Ei ihmiselle tule ihan tyhjästä sentään resilienssikään :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vahvat tukiverkostot ja sosiaaliset suhteet ovat varmaan tärkein rakennuspalikka resilienssille. Laaja ystäväpiiri ja luotettavia ihmissuhteita.
Komppaan tätä!
Mulla ei ole tällaisia ja tunnen olevani yksin koko maailmassa. Ja se maailma romahtaa niinkin pienistä asioista kuin opintotuen takaisinperinnästä tai siitä, ettei auto mene katsastuksesta läpi.
Mulla sama. Enkä myöskään uskalla tehdä mitään koska pelkään epäonnistumisia niin paljon. Pikkuasioissakin minulla alkaa päästä viirata, isompia takaiskuja en kestä ollenkaan. Yritän pitää elämäni mahdollisimman tylsänä ja tapahtumaköyhänä. Ihmisiin en voi tutustua ollenkaan, siinä on liikaa riskejä draamalle. Mutta kun jotain uskaltaisin edes harrastaa, sekin olisi hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene nyt kaunapilvestä jauhava muualle pilaamasta ketjua.
Hänen tai kenenkään ei tarvitse antaa anteeksi kaltoinkohtelijoilleen, eikä se tee ihmisestä huonoa vanhempaa tai missään ihmeen ”kaunapilvessä” elävää.Minä nostan hattua, että hän on selvinnyt noin hyvin!
Täytyy olla aika epäempaattinen, kun tulee syyllistämään tuolla tavoin ja sössöttämään jostain kaunapilvestä.Onpa sulla ruma tapa kirjoittaa ja dissata toisten ajatuksia.
Muuten sekä sinun että kaunapilvestä kirjoittajalla olisi hyvä miettiä muitakin ajatuksia kuin omaansa, voisi oppia jotain.- resilienssi on uskonnollisesti ja moraalisesti neutraali käsite, sen ei pidä ohjata mihinkään
- resilienssiin voi silti sisältyä myös uskonnollispohjainen anteeksiantaminen
- anteeksianto on henkilökohtainen asia, siihen ei voi pakottaa
- anteeksianto tarkoittaa osalle "teen rauhan näiden juttujen kanssa, koska muuten katkeruus syö minua ja tuhoaa tunne-elämäni, ja piilossa olevat asiat jatkuvat seuraavalle sukupolvelle" ja osalle "hyväksyisin kaiken pas k an koska olen ansainnut sen eikä toinen edes kadu - EI IKINÄ vaan selviän siitä huolimatta sisulla ja vihalla"
Tai jotain siltä väliltä.Sotien aikaiset/jälkeiset tapahtumat vaikuttavat edelleen meihin kaikkiin. Sen aikaiset "hyvät keinot" eivät välttämättä toimi sellaisinaan nykypäivässä. Suomalainen sisu ei nykyään ole sitä, että painetaan umpihangessa vihan avulla hammasta purren. Se voi olla myös joustavuutta ja voi olla erilaisia tapoja jotka hyväksytään.
Minä nostan hattua kaikille, jotka pystyvät keskustelemaan, oppimaan uutta ja ymmärtämään, että ihmiset ovat erilaisia ja heillä on omat tapansa. Ne saavat olla erilaisia kuin minun tapani.Ei oel uskonnosta mitenkään erillinen. Resilisenssi pohjaa ihmisen sisimpään, eli siellä todellakin on monesti uskonnollinen pohja, eli elämänkatsomukselinen, eli monelle uskonnollinen. Ei ihmiselle tule ihan tyhjästä sentään resilienssikään :D
Varmasti on noin kun kirjoitit, elämänkatsomuksellinen, uskonnollinen (buddhalaisuus, kristinusko..).
Resilienssin määritelmän mukaan käsitteeseen ei sisälly mitään uskontoa eikä moraalista ohjausta.
Kiva kun laajensit, yritin kommentoida neutraalisti. Joitakin kirjoittajia on syytetty ketjun pilaamisesta, kun he ovat halunneet pohtia otsikkoa ja aloitusta omalta kannaltaan.
Ot: Ei nyt ole asiallista puhua kaunapilvistä tai sössöttämisistä, eikä varmaan rumasta puhetavastakaan pitäisi kommentoida.
Mutta miksi jokainen mielenkiintoinen ketju menee pilalle, kun aletaan tappelemaan siitä, ettei saa kommentoida muuten kuin aloitusta ja paria seuraavaa hymistellen? Kaikki pahoittaa mielensä, suuttuu, jankkaa, haukkuu ja ajaa milloin ketäkin ketjuista pois. Kiva hiekkalaatikko, tinttasen kohta jotain lyhyellä, rikkinäisellä resilienssilläni. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesus rakastaa sinuakin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tuollaiset ajattelutavat, että ei voisi esim. hankkia perhettä jos on jotain ikävää tapahtunut elämässä, ylläpitää huonoa resilienssiä. Päin vastoin, sellanen ihminen osoittaa lapsilleenkin, että elämässä voi pärjätä vaikka olisi ollut vaikeaa, ja aina voi nousta ylös kun tekee sen eteen töitä.
Mutta silloin pitää käsitellä kaunat.
öhhöhöö..vi.haan äitiäni
mutta mulla ei ole aikaa miettiä ko ihmistä
On oma elämä elettävänä
Säälittävä luuserihan se nainen on
mutta se ei oikeuta lapsen lyömiseen ja nälässä pitämiseen
n.53
kauna on se juurisyy, miksi sinulla on paha olla. Juurisyyhyn kajoaminen sattuu, mutta se on ainoa keino katkaista sukupolvien paha kierre.
Kuinka pahasti olet itse satuttanut läheisiäsi, kun sinulla on noin kova tarve tehdä tuntemattomistakin kynnysmattoja, joiden täytyy antaa vain kaikki anteeksi? Voisitkohan pohtia hetken omaa vastuutasi omissa ihmissuhdeongelmissasi? Jos ja kun olet vakavasti satuttanut ja tehnyt väärin läheisiäsi kohtaan, et sinä siitä vain Jeesuksella selviä, valitettavasti. Heillä on oikeus olla antamatta anteeksi ja olla olematta tekemisissä kanssasi. Kaikella kunnioituksella, mutta tekstisi vaikuttaa persoonallisuushäiriöisen kirjoitukselta, enkä ihmettele laisinkaan, jos sinuun on katkottu välejä.
Et saavuta mitään yrittämällä väittää mustaa valkoiseksi ja siirtämällä vastuuta. Vastuu kuuluu väärintekijälle. Katso peiliin ja hyväksy se, että teoillasi on seuraukset. Miten se sanotaankaan, hedelmistään puu tunnetaan.
Hyvä, että nämä ajatukset heräsivät sinussa! Tätä peiliin katsomista kannattaa meidän jokaisen pohtia myös omalla kohdallaan.
Manipulatiivinen, persoonallisuushäiriöinen tapasi kääntää huomio pois omasta käytöksestäsi jatkuu, huomaathan sen nyt itsekin? Mutta itsepä toisaalta tiedät, miksi koet tarvetta kaasuvalottaa muita tässä keskustelussa täysin aiheeseen liittymättä. Toki olet varmaan sairaudentunnoton, mutta tärkeintä on nyt se, että ymmärrät, että sinun lävitsesi nähdään.
Parempaa loppuelämää, ja toivottavasti et onnistu haavoittamaan enää kovin montaa läheistä! Vilpittömästi toivon sulle parempaa. <3
Kun vaikeista ja kaikkein syvimmistä asioista puhutaan, se saattaa herättää kipeitä asioita ihmisen mielessä. Niitä on hyvä hyvä käydä läpi itsessään, ja pohtia, mikä sen kiukun ja vihan tunteen aiheuttaa. Kiitos toivotuksesta, samoin minä vilpittömästi toivon sinulle hyvää.
Päätät siis jatkaa samalla linjalla - kannattaa etsiä myös tietoa siitä, mitä tutkimus sanoo netissä trollaamista harjoittavien ihmisten luonteenlaadusta. Se voisi antaa sinulla ajateltavaa. Trollaamisesi ei muuten ole yhtä älykästä kuin mitä ehkä haluaisit ajatella - sanon tämän ystävyydellä.
Itsereflektioon et edelleenkään kykene (halua), vaikka toki selvää, ettet kykene siihen täällä julkisesti. Haluat kilpistää keskustelun edelleen pois itsestäsi, vaikka tätä ketjua tarkastelemalla huomamme selvästi, että juuri sinä olet ongelmien keskiössä ja nautit täällä niiden aiheuttamisesta ja muiden hämmentämisestä. Sinuna kantaisin huolta henkisestä tilastani. Toivottavasti olet saanut tästä edes jotain ajatuksen aihetta. Ja niin - Jumalan ja Jeesuksen selän taakse ei voi mennä piiloon sen jälkeen kun on itse ollut muille paha. Tätäkin kannattaa edelleen miettiä. Jatkoja!
Malliesimerkki projisoinnista.
”projisoida
(psykologia) heijastaa omaa mielensisältöä toiseen ihmiseen tai muuhun ulkoiseen kohteeseen (enimmäkseen tiedostamattaan)
Mielenterveyspotilas projisoi kysellessään hoitajaltaan, miksi tämä on niin pakkomielteinen.”Tavallisin tapaus on alkoholisti, joka osoittelee toisten juomista.
Tai juopon läheinen joka osoittelee juomisen syyksi muita kuin juoppoa itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene nyt kaunapilvestä jauhava muualle pilaamasta ketjua.
Hänen tai kenenkään ei tarvitse antaa anteeksi kaltoinkohtelijoilleen, eikä se tee ihmisestä huonoa vanhempaa tai missään ihmeen ”kaunapilvessä” elävää.Minä nostan hattua, että hän on selvinnyt noin hyvin!
Täytyy olla aika epäempaattinen, kun tulee syyllistämään tuolla tavoin ja sössöttämään jostain kaunapilvestä.Onpa sulla ruma tapa kirjoittaa ja dissata toisten ajatuksia.
Muuten sekä sinun että kaunapilvestä kirjoittajalla olisi hyvä miettiä muitakin ajatuksia kuin omaansa, voisi oppia jotain.- resilienssi on uskonnollisesti ja moraalisesti neutraali käsite, sen ei pidä ohjata mihinkään
- resilienssiin voi silti sisältyä myös uskonnollispohjainen anteeksiantaminen
- anteeksianto on henkilökohtainen asia, siihen ei voi pakottaa
- anteeksianto tarkoittaa osalle "teen rauhan näiden juttujen kanssa, koska muuten katkeruus syö minua ja tuhoaa tunne-elämäni, ja piilossa olevat asiat jatkuvat seuraavalle sukupolvelle" ja osalle "hyväksyisin kaiken pas k an koska olen ansainnut sen eikä toinen edes kadu - EI IKINÄ vaan selviän siitä huolimatta sisulla ja vihalla"
Tai jotain siltä väliltä.Sotien aikaiset/jälkeiset tapahtumat vaikuttavat edelleen meihin kaikkiin. Sen aikaiset "hyvät keinot" eivät välttämättä toimi sellaisinaan nykypäivässä. Suomalainen sisu ei nykyään ole sitä, että painetaan umpihangessa vihan avulla hammasta purren. Se voi olla myös joustavuutta ja voi olla erilaisia tapoja jotka hyväksytään.
Minä nostan hattua kaikille, jotka pystyvät keskustelemaan, oppimaan uutta ja ymmärtämään, että ihmiset ovat erilaisia ja heillä on omat tapansa. Ne saavat olla erilaisia kuin minun tapani.Ei oel uskonnosta mitenkään erillinen. Resilisenssi pohjaa ihmisen sisimpään, eli siellä todellakin on monesti uskonnollinen pohja, eli elämänkatsomukselinen, eli monelle uskonnollinen. Ei ihmiselle tule ihan tyhjästä sentään resilienssikään :D
Varmasti on noin kun kirjoitit, elämänkatsomuksellinen, uskonnollinen (buddhalaisuus, kristinusko..).
Resilienssin määritelmän mukaan käsitteeseen ei sisälly mitään uskontoa eikä moraalista ohjausta.
Kiva kun laajensit, yritin kommentoida neutraalisti. Joitakin kirjoittajia on syytetty ketjun pilaamisesta, kun he ovat halunneet pohtia otsikkoa ja aloitusta omalta kannaltaan.Ot: Ei nyt ole asiallista puhua kaunapilvistä tai sössöttämisistä, eikä varmaan rumasta puhetavastakaan pitäisi kommentoida.
Mutta miksi jokainen mielenkiintoinen ketju menee pilalle, kun aletaan tappelemaan siitä, ettei saa kommentoida muuten kuin aloitusta ja paria seuraavaa hymistellen? Kaikki pahoittaa mielensä, suuttuu, jankkaa, haukkuu ja ajaa milloin ketäkin ketjuista pois. Kiva hiekkalaatikko, tinttasen kohta jotain lyhyellä, rikkinäisellä resilienssilläni. :(
Jos resilienssin meinaa typistää niin ettei siihen kuulu mitään, niin koko termillä ei tee mitään, eikä sitä pysty mitenkään harjoittamaan tai lapsilleen tuomaan. Kun nyt saa kerran tuoda sen oman mielipiteen resilienssistä, niin minulle se on elämänkatsomukseen pohjautuvaa tunnetta siitä että tästä selviää kyllä. Ihmiset pääsevät tuohon tilaan omia reittejään, eri tavoin, mutta yhteistä kaikille on se että on olemassa se pohja joka varmistaa että vaikeuksistat selvitään. Hyvin pitkälti siis resilienssi rakentuu ihmiseen hänen lapsuudessaan, jolloin hänelle vanhemmat siirtävät käsityksen maailmasta ja omasta olemisesta siinä. Vanhemmat taas siirtävät tätä itsestään käsin, eli kun heillä on esim. buddhalainen elämänkatsomus, niin he siirtävät sitä lapsilleen. Toisilla se voi olla joku muu, mutta buddhalaisuushan ei oikeastaan ole uskonto ollenkaan, vaan elämänkatsomus ja filosofia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene nyt kaunapilvestä jauhava muualle pilaamasta ketjua.
Hänen tai kenenkään ei tarvitse antaa anteeksi kaltoinkohtelijoilleen, eikä se tee ihmisestä huonoa vanhempaa tai missään ihmeen ”kaunapilvessä” elävää.Minä nostan hattua, että hän on selvinnyt noin hyvin!
Täytyy olla aika epäempaattinen, kun tulee syyllistämään tuolla tavoin ja sössöttämään jostain kaunapilvestä.Onpa sulla ruma tapa kirjoittaa ja dissata toisten ajatuksia.
Muuten sekä sinun että kaunapilvestä kirjoittajalla olisi hyvä miettiä muitakin ajatuksia kuin omaansa, voisi oppia jotain.- resilienssi on uskonnollisesti ja moraalisesti neutraali käsite, sen ei pidä ohjata mihinkään
- resilienssiin voi silti sisältyä myös uskonnollispohjainen anteeksiantaminen
- anteeksianto on henkilökohtainen asia, siihen ei voi pakottaa
- anteeksianto tarkoittaa osalle "teen rauhan näiden juttujen kanssa, koska muuten katkeruus syö minua ja tuhoaa tunne-elämäni, ja piilossa olevat asiat jatkuvat seuraavalle sukupolvelle" ja osalle "hyväksyisin kaiken pas k an koska olen ansainnut sen eikä toinen edes kadu - EI IKINÄ vaan selviän siitä huolimatta sisulla ja vihalla"
Tai jotain siltä väliltä.Sotien aikaiset/jälkeiset tapahtumat vaikuttavat edelleen meihin kaikkiin. Sen aikaiset "hyvät keinot" eivät välttämättä toimi sellaisinaan nykypäivässä. Suomalainen sisu ei nykyään ole sitä, että painetaan umpihangessa vihan avulla hammasta purren. Se voi olla myös joustavuutta ja voi olla erilaisia tapoja jotka hyväksytään.
Minä nostan hattua kaikille, jotka pystyvät keskustelemaan, oppimaan uutta ja ymmärtämään, että ihmiset ovat erilaisia ja heillä on omat tapansa. Ne saavat olla erilaisia kuin minun tapani.Ei oel uskonnosta mitenkään erillinen. Resilisenssi pohjaa ihmisen sisimpään, eli siellä todellakin on monesti uskonnollinen pohja, eli elämänkatsomukselinen, eli monelle uskonnollinen. Ei ihmiselle tule ihan tyhjästä sentään resilienssikään :D
Kyllä se tiettyyn rajaan asti tulee itsestään, koska siinä on periytyviä elementtejä, se on osa persoonallisuutta. Eletty elämä ja omat näkemykset, asenteet ja uskomukset sitten tulevat siihen päälle joko vahvistaen tai heikentäen.
Sitten kun olet resilientti niin olet sitä aina ja ikuisesti joidenkin mielestä: eihän sinulla voi enää olla mitään hätää kun näytät pärjäävän noinkin hyvin. Esim. onnettomuuden tai muun vaikean tilanteen jälkeen. Koska jos tuo ultraresilientti ei kestä niin miten me muut kestämme - tämä siinä on takana. Itse olen niin loputtoman väsynyt olemaan se ultraresilientti työpaikallani että harkitsen jo alan vaihtoa. Liika on liikaa tässäkin!
Olen aina ollut vähän herkkä. Kuitenkin itsellä myös koulukiusaaminen sekä huonot kokemukset ihmisistä ovat pahentaneet kaikkea. Tähän vielä koti jossa olisi pitänyt olla vahva ja reipas, että olisi kelvannut ja en saanut apua tai tukea. Jäin omilleni ja yksin. Nyt en enää pysty luottamaan ja vaikeaa tutustua. Olen ollut jo liikaa yksin, vaikka nuori olenkin. Aina olen jotenkin mennyt eteenpäin, mutta kyllä se kaikki palaa mieleen. Jos on elänyt kuin robotti niin ei se hyvää tee. Epätodellinen olo sitten usein myös. Mietinkin monesti, että tietenkin jokainen on yksilö, mutta paljon on sattumasta kiinni. Joku ns heikompi pärjää jos saa hyviä kokemuksia ja tuetaan kotona. Vahvempikin voi kaatua jos on tarpeeksi vaikeaa.