Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Yle: Englannin kielen valta-asema suututtaa, kysyimme mielipidettä neljältä asiantuntijalta

Vierailija
23.04.2021 |

"Akateemikko Kaisa Häkkisen mielestä englanti ei ole väkisin vyörymässä Suomeen, vaan suomalaiset englannistavat nimiään ihan itse.

Turun kaupallisen keskustan uusi markkinointinimi Turku Center julkistettiin maaliskuun lopulla. Moni luuli, että aprillipila oli päässyt karkaamaan käsistä pari päivää etuajassa.

Varsinkin sosiaalisessa mediassa brändinimeä on ilkuttu enemmän ja vähemmän asiallisin perustein. Viimeksi Ylen kolumnisti Janne Saarikivi koki, että Turku Center -nimen mukana meni myös Suomen Turku."

https://yle.fi/uutiset/3-11896557

"Minä en ole huolissani suomen kielen asemasta. Minä olen masentunut ja epätoivoinen suomen kielen asemasta"
- Teemu Keskisarja

Kommentit (117)

Vierailija
1/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt kun Jyväskylän Yliopiston kirjaston 6 vuotinen remontti valmistuu parin vuoden päästä niin Seminaarinmäkeä ollaan nimeämässä University Hill Campukseksi ihan sillä että Suomen yliopistoissa on paljon kansainväliisä ja englannin kielisiä opiskelijoita joista suurin osa tulee Suomeen Aasiasta kuten Japanista. Ja tää uus nimi tulisi vielä jopa ihan viralliseen Jyväskylän opaskarttaan nykyisen Seminaarinmäen tilalle. Toistaiseksi alueen nimimuutos kuitenkin seisoo koska se odottaa vielä museoviraston virallista hyväksyntää.

Vierailija
2/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomen kielen alasajo alkoi luultavasti jo silloin kun meillä alkoi kasinotalouden aika (1980-lukua). Kauppa vapautui ja maa otti askelia länteen päin. Nokia-menestystarina avasi kaupallistumista, niin myös kansainvälisyys ihanteena, joka poiki mm. ihmisoikeustuntijoita.

Näillä opeilla nousimme 1990-luvun lamasta. Talousuutisia ei aluksi ollut ollenkaan, sitten ne olivat kuitattu ehkä minuutissa, sitten 5, minuutissa, 10 minuutissa... Lopuksi (2000-luvun alkuun mennessä) ne olivat keskeistä uutisantia.

Tämä vyöry otettiin vastaan ehtona sille, että talouselämä voisi hyvin. Vastapainoa, eli omaa kulttuuria kuin amerikkalaista, oli vähän ja se, mitä oli, oli epäolennaista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja jotkut vouhkaavat pittoreskista suomenruotsistamme, kun koko kansallinen identiteettimme on kielen mukana matkalla kohti tuhoa....

Vierailija
4/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kieliä tulee ja kieliä menee.

Vierailija
5/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onhan nuo englanniksi väännetyt paikannimet vähän hassuja. Jäin vain itse pohtimaan Raevaaran kommenttia "– On olemassa tavallaan tieteentekijöiden kansanliike, joka tukee perustutkimusta ja haluaa tehdä tutkimusta suomeksi."

Missähän tämä kansanliike oikeastaan vaikuttaa? Tämä on muutenkin vähän hankala juttu, koska spesifillä alalla Suomessa ei helposti ole kuin pari tutkijaa. Miten nämä vertaisarioi toisiaan, missä julkaistaan, kuka julkaisuja lukee ja viittaa niihin? 

Tärkeämpää ehkä olisikin, että Suomessa olisi rahoitusta julkaista tiedettä popularisoivia teoksia Suomeksi, niin että uusin tieteellinen tieto olisi saatavissa myös Suomeksi. 

Vierailija
6/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ja jotkut vouhkaavat pittoreskista suomenruotsistamme, kun koko kansallinen identiteettimme on kielen mukana matkalla kohti tuhoa....

Yhtään et näe syvää ironiaa kommentissasi? Mitä ihmettä itse vouhkaat pittoreskista suomen kielestämme?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomi on markkinoiden ajopuu pienen kokonsa, syrjäisen sijaintinsa, kansallisen heikkoutensa ja USA-myönteisyytensä vuoksi. Useimmilla muilla mailla tilanne on valoisampi ja enemmän resurssia vastustaa markkintatulvaa. Historiallisten paikkojen uudelleenmäärittely Suomen sisällä on suoraa jatkumoa tälle.

Oikeastaan ei enää ole olemassa 'Suomea'. On olemassa markkinavirtauksen tietty kohta kuten joissa on tietty osio.

Vierailija
8/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa on kolme kouluastetta. Ensimmäinen aste eli perusopetus on jo nykyään järjestetty niin että lapset saavat joissain kouluissa osan opetuksesta kokonaan englanniksi jo ensimmäisestä luokasta kuten esimerkiksi vaikkapa musiikin opetus. Suomen toinen kouluaste eli lukio ja amis on edelleen opetukseltaan suomenkielen painotteista vaikka ammatillisessa opetuksessa ammattitermistö on yhä enemmän korvattu englanninkielisillä nimillä niin että opetuksessä esimerkiksi rälläkkää kutsutaan grinderiksi ja hiomalaikkaa wheeleriksi. Korkea eli ylimmän asteen opetus yliopistoissa ja ammattikorkeissa tapahtuu jo lähes täysin kokonaan vain englanniksi mikä ensimmäisenä tulee vastaan jo siinä että pääsykokeet tehdään nykyään kokonaan englanniksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin, Suomessa ei ole lain mukaan pakko opiskella englantia missään vaiheessa opintoja. Mutta ruotsi on pakollista jokaisella kouluasteella ala-asteelta yliopistoon saakka.

Eli milläköhän kielellä onkaan ihan perverssi valta-asema Suomessa?

Vierailija
10/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruotsin kielen asema on merkittävin rakenteellisen rasismin muoto Suomessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomalaiset häpeävät Suomen kieltä kun se on maailman laajuiseen ja kansainväliseen englantiin verrattuna niin junttia, epäsivistynyttä ja kuppukuntaista kieltä.

Vierailija
12/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pakkoruotsi laskee lestemme älykkyyttä ja vie aivokapasiteettia paljon tärkeämpien asioiden opoimiselta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se onkin jännä, että aina kun on uutinen, jossa kauhistellaan kieliopintojen yksipuolisuutta, jauhetaan vain englannista, ja ollaan kuin ei ikinä oltaisi kuultukaan pakkoruotsista. Ja samaan aikaan hallitus on vieläpä tuomassa pakkoruotsia takaisin pakolliseksi yo-kirjoituksiin...

Onko lastemme etu kansainvälisessä maailmassa tosiaan se, että panostetaan vähemmän englantiin ja enemmän ruotsiin?

Vierailija
14/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomen keinotekoinen kaksikielisyys on yksi syy siihen, että käytetään paljon englantia. Koska jos jokin asia nimetään suomeksi, RKP pakottaa laittamaan myös pakkoruotsitetun nimen, jolloin saadaan aikaiseksi epäkäytännöllisiä nimihirviöitä. Mutta jos nimi on englantia tai siansaksaa, RKP on ihan tyytyväinen, kunhan se ei ole suomea.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kohtapa virallinen kieli täällä on arabia, turhaa pohtia jotain muuta.

Vierailija
16/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keskisarja sanoi kyllä hyvin.

Masentava on Suomen kielen tila.

Suuri osa suomalaisista häpeää suomalaisuutta.

Vierailija
17/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruotsissa enemmistö puhuu mieluummin englantia joten pakkoruotsin opetus Suomessa on turhaa ja ajanhaaskausta.

Vierailija
18/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yskaltaisiko Yle tehdä vastaavan jutun ruotsista?

Sitä odotellessa...

Vierailija
19/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Assburger kirjoitti:

Keskisarja sanoi kyllä hyvin.

Masentava on Suomen kielen tila.

Suuri osa suomalaisista häpeää suomalaisuutta.

Tämä johtuu ainakin osittain pitkästä historiasta ruotsalaisten/ruotsinkielisten vallan alla. Meillehän on aina opetettu, että suomen kieli ei ole mitään, vaan vasta ruotsin kieltä pakolla opiskelemalla voimme olla sivistyneitä.

Vierailija
20/117 |
23.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on kolme kouluastetta. Ensimmäinen aste eli perusopetus on jo nykyään järjestetty niin että lapset saavat joissain kouluissa osan opetuksesta kokonaan englanniksi jo ensimmäisestä luokasta kuten esimerkiksi vaikkapa musiikin opetus. Suomen toinen kouluaste eli lukio ja amis on edelleen opetukseltaan suomenkielen painotteista vaikka ammatillisessa opetuksessa ammattitermistö on yhä enemmän korvattu englanninkielisillä nimillä niin että opetuksessä esimerkiksi rälläkkää kutsutaan grinderiksi ja hiomalaikkaa wheeleriksi. Korkea eli ylimmän asteen opetus yliopistoissa ja ammattikorkeissa tapahtuu jo lähes täysin kokonaan vain englanniksi mikä ensimmäisenä tulee vastaan jo siinä että pääsykokeet tehdään nykyään kokonaan englanniksi.

Tuohan on osin perustuslain vastaista!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kuusi kolme