Onko tällainen nainen "yksisarvinen"?
Kysymys toisesta ketjusta:
Pitää liikunnasta ja itsensä kunnossa pitämisestä eikä kavahda asketismia. Asunto saa olla sinne päin.
Ei suuremmin välitä herkuttelusta tai ulkomaille matkustelusta.
Haluaa että molemmat panostavat vapaa-aikaan, harrastuksiin ja seksiin puitteiden ja sosiaalisen aseman sijaan.
Ei hae miehestä turvaajaa vaan on kiinnostunut tasa-arvoisesta suhteesta.
Tällaiset naiset ovat kirjottajan mukaan harvinaisia ja vaativat mieheltä todella paljon (pl. raha ja asema).
Eli pitäisi olla pitkä, tumma ja komea mies jolla on McGyverin skilssit käytännön tilanteissa, matkustelukokemusta maailmalle ja tarinoita kerrottavana, roppakaupalla karismaa, huippuhyvä sosiaalinen pelisilmä ja telepaattinen kyky lukea naista.
Mitä mieltä?
Kommentit (306)
Aah, nainen, tuo täydellinen hyödyke miehelle, vailla mitään vaatimuksia ja persoonaa. Ei tarvitse miehen tikkua laittaa ristiin, ei mennä mukavuusalueensa ulkopuolelle, ei tehdä kompromisseja, ei joustaa, ei kyseenalaistaa omia tekemisiään. Ja ennenkaikkea, ei tarvitse keskustella ja yrittää ymmärtää toista ihmistä! Parisuhteen velvoitteet eivät kosketa miehen kuninkaallista hipiää. Elämä on pysähtynyttä ja ihanaa, askeettisessa yksiössä, jossa lattialla on patja ja verhona mummon vanha lakana. Kehitys on turhaa: ihmisenä, parisuhteessa, työelämässä. Kohta sitä pääsee haudan lepoon ja voi tyytyväisenä sanoa: en tehnyt mitään muuta kun kävin lenkillä ja harrastin seksiä. En edes syönyt herkkuja.
Kuka nainen ei haluaisi tätä elämää?!?!?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilahduin tästä ketjusta! Terkkuja kaikille yksisarvisnaisille!
Yksi lisähuomio:
Yksisarvinen nainen saa usein kohdata paljon ns. norminaisten vihapuhetta! Ainakin omalle kohdalle on sattunut paljon paskanpuhujia.
Olen aina ollut jollain lailla ”vaaraksi”, vaikken ole ollut koskaan edes kiinnostunut kenenkään kumppanista. Tämäkin on aina ihmetyttänyt!
Samaa ihmetellyt. Minä vien kaikkien miehet ja naisetkin. Outoa. Kenestäkään en ole kuitenkaan kiinnostunut. Pitkään on tullut seisottua peilin edessä ja katsottua, että mikä minussa on vikana kun siihen törmää kaikkialla. Jokin se on ulkonäössä kun ihmiset olettaa heti ensi kohtaamisessa jo, että vien heidän miehensä tai vaimonsa.
Jos tuollaista tapahtuu useinkin, veikkaan syyksi rajatonta tai muuten epänormaalia käytöstä.
Naisen kommentti.
Ei se ole rajatonta tai epänormaalia, jos mies viihtyy seurassani (eikä sen oman nalkuttavan Venuksensa :D
Kuulostaa kyllä nyt kieltämättä siltä, että oot vaan vähän ikävä tyyppi ja itse aiheuttanut sen, ettei muut naiset tykkää. Kommentistasi haisee ikävä ja ylimielinen asenne muita naisia kohtaan, ja he kyllä aistivat tämän.
T: ikisinkku sivusta, ja vaikka tulenkin hyvin juttuun (kavereiden) miesten kanssa, niin toiset naiset ovat minulle aina tosi mukavia enkä ole törmännyt koskaan mihinkään paskanpuhumiseen tms.
Haluaako ap edes noita asioita?
Ap kopioi ne toisesta ketjusta testatakseen väitettä.
Se toisen ketjun mies varmasti halusi.
Oliskohan palstapojalla niin, että tulotilanne ei ole juuri koskaan ehtinyt tulla puheeksikaan tyttöjen kanssa, vaan ihan muuhun on tyssännyt.
Tuo oli hyvä pointti aikaisemmalta.
"Miksi nainen ei voisi olla kiinnostunut jostain muusta...kuten hyvää ruokaa, matkustelua ja sisustamista"
Kysymys kuuluu miksi pitää olla kiinnostunut juuri näistä? Eivät kaikki miehetkään harrasta jenkkiautoja, oluenjuontia ja puutöitä.
Minusta on mielenkiintoista kuinka eri tavalla ihmiset näkevät eri ominaisuudet. Toisen mielestä jokin ominaisuus on positiivinen ja toisen mielestä ehdottoman negatiivinen.
Itse olen ollut naimisissa lähes 30 vuotta ja olemme mieheni kanssa hyvin perinteinen pari, eli siis hyvin tavallinen pari ja kaltaisiamme on varmasti todella paljon. Emme siis kuulu yksisarvisiin. Moni aloittajan positiivisina kuvailema asia olisi meille negatiivinen ja tekisi meidät surkeiksi, jos joutuisimme elämään siten. No, liikunnasta pidämme, siinä löytyy edes vähän samaa. Meillä on energinen koira, joten liikkua pitää kolmisen tuntia päivässä, eikä korttelin kiertäminen riitä lenkiksi. Emme silti kuvailisi itseämme liikunnallisiksi, koska liikuntamme ei ole mitenkään tavoitteellista eikä siihen kuulu mitään lajia, me vain kävelemme ja liikumme luonnossa.
Emme myöskään kieltäydy todellakaan herkuttelusta. Ajatuskin siitä, että en leipoisi miehelleni hänen rakastamaansa pullaa, tekisi hänet onnettomaksi. Itse taas olen esteetikko, joten minä olisin onneton, jos en saisi luoda ympärilleni kaunista kotipesää. En kuitenkaan koe sitä puitteiden luomiseksi tai statusasiaksi, kuten aloittaja asian näkee. Siinäkin tulee hyvin ilmi, miten asiat voi nähdä eri tavalla. Meillä ei käy koskaan vieraita, joten hukkaan menisi kaikki jos se olisi vain toisille esittelyä varten. Eikä meillä puitteita mitata rahassa. Asumme pienessä kaupungissa ja rivarimme maksoi vain 65 000. Ei siis mikään edustusasunto, mutta meillä on todella viihtyisää ja mieskin tykkää nätistä asunnosta, eikä varmaan kaipaa asketismia.
Tasa-arvoisia koemme olevamme suhteessa, mutta kyllä me olemme toistemme tuki ja turva. Kumpikin on avioliiton aikana joutunut toisinaan kannattelemaan toista ja meistä se on ihan oikein, eikä negatiivinen asia.
Ainut missä olemme aloittajan kanssa samoilla linjoilla on matkustelu ja seksi. Matkustelu ei kiinnosta, mutta seksi on kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilahduin tästä ketjusta! Terkkuja kaikille yksisarvisnaisille!
Yksi lisähuomio:
Yksisarvinen nainen saa usein kohdata paljon ns. norminaisten vihapuhetta! Ainakin omalle kohdalle on sattunut paljon paskanpuhujia.
Olen aina ollut jollain lailla ”vaaraksi”, vaikken ole ollut koskaan edes kiinnostunut kenenkään kumppanista. Tämäkin on aina ihmetyttänyt!
Samaa ihmetellyt. Minä vien kaikkien miehet ja naisetkin. Outoa. Kenestäkään en ole kuitenkaan kiinnostunut. Pitkään on tullut seisottua peilin edessä ja katsottua, että mikä minussa on vikana kun siihen törmää kaikkialla. Jokin se on ulkonäössä kun ihmiset olettaa heti ensi kohtaamisessa jo, että vien heidän miehensä tai vaimonsa.
Jos tuollaista tapahtuu useinkin, veikkaan syyksi rajatonta tai muuten epänormaalia käytöstä.
Naisen kommentti.
Ei se ole rajatonta tai epänormaalia, jos mies viihtyy seurassani (eikä sen oman nalkuttavan Venuksensa :D
Mutta sun käytös luultavasti ON rajatonta ja outoa, jos kaikki puolisot kokevat sinut ongelmaksi. Luultavasti joko tiedostaen tai tiedostamatta OLET tunkemassa väliin.
Jokainen nainen tuntee kaltaisesi naisen. Kun tavataan kolmisin, sinä keskityt vain toiseen pariskunnasta, puhut vain hänelle, huomioit vain hänet, se puoliso on sinulle vain ilmaa. Mies viihtyy, koska sinä viihdytät, ja vain häntä. Sinusta on kivaa saada huomiota ja vähän painella toisten nappuloita, sinusta on kivaa aiheuttaa ongelmia ja saada se puoliso närkästymään.
Tai sitten et tiedosta mitä teet, mutta yhtä kaikki, käytöksesi ei ole normaalia jos on tarkoitus olla pariskunnan molempien kaveri. Sinulla on vahva ennakko-odotus, että tulet toimeen vain pariskunnan toisen kanssa, sellainen ennakko-odotus näkyy päälle.
Pelailijat ei kelpaa oikeisiin suhteisiin, maksat pelisi sillä että sinulla ei ole ystäviä eikä puolisoa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo oli hyvä pointti aikaisemmalta.
"Miksi nainen ei voisi olla kiinnostunut jostain muusta...kuten hyvää ruokaa, matkustelua ja sisustamista"
Kysymys kuuluu miksi pitää olla kiinnostunut juuri näistä? Eivät kaikki miehetkään harrasta jenkkiautoja, oluenjuontia ja puutöitä.
Kenestä naisesta nyt puhutaan? Suomessa aivan takuuvarmasti on kaikenlaisista asioista kiinnostuneita naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen kuvaus kuulostaa siltä, että nainen ei saisi olla kiinnostunut mistään muusta kuin miehestä ja siitä että pitää itsensä hyvännäköisenä ja timminä miehelleen. :D Kuitenkaan mitään vaatimuksia sen miehen suhteen ei saisi olla.
Mitä pahaa on ihan tavallisissa kiinnostuksenkohteissa ja harrastuksissa, kuten kodin sisustus, matkustelu tai hyvä ruoka? Ja haluatteko miehet oikeasti muka naiseksenne tiedottoman ja tahdottoman nuken, joka ei välitä mistään eikä kiinnostu mistään muusta kuin sinusta? Huh huh.
Nainen voi olla kiinnostunut esimerkiksi:
- lukemisesta
- tieteistä
- taiteista
- peleistä
- vapaaehtoistyöstä
- politiikasta
- historiasta
- liikunnasta
- luonnosta
- autiotaloistaVoisin jatkaa listaa vaikka 500 sivua. Miksi kiinnostuksen kohteiden pitää olla juuri kodin sisustus, matkustelu ja hyvä ruoka? Ja millä perusteella juuri näistä asioista pitävä nainen on se ainoa joka ei ole tahdoton nukke?
Minä olen kiinnostunut
– taiteista
– tieteistä
– luonnosta (erityisesti villivihannekset)
– politiikasta
– polkujuoksusta, luonnonvesissä ja avannossa uimisesta
Olen yrittäjä kutsumusammatissa ja asun melko boheemisti vuokrayksiössä.
Haluan kumppaniltani substanssia. Oman luonteen, omat ajatukset, oman elämän sisällön. Onnekseni olen tällaisen kumppanin löytänytkin.
Kehonmuotoni arviointi ei tule kyseeseen, jos haluaa kanssani edes kahville. Ja vaikka en tavoittele kovin porvarillisia asioita, minulla on kuitenkin muutama unelma, jotka voidaan tulkita elintason nostamiseksi: haluaisin ennen vanhuutta oman puutarhan ja hieman riippumattomamman asumismuodon. Kumppani voi olla tässä mukana tai ei, mutta taannehtivaa ahdistujaa en pitäisi kyydissä.
Vierailija kirjoitti:
Oliskohan palstapojalla niin, että tulotilanne ei ole juuri koskaan ehtinyt tulla puheeksikaan tyttöjen kanssa, vaan ihan muuhun on tyssännyt.
En ole ap mutta vastasin ketjuun, ja minulla on hieman vastaava elämäntapa.
Edellisen kanssa orastava romanssi tyssäsi kun nainen kertoili tulevaisuudensuunnitelmistaan. Ei siis ehdottanut tai vaatinut mitään, kunhan kertoi mitä aikoi seuravien vuosien aikana tehdä. Suunnitelmana oli laittaa perintönä saatu käytännössä talo paraatikuntoon. Kunto sellainen että koko pytinki olisi melkeinpä rakennettava uusiksi. Kallista, iso työ, ja vuosien asuminen joko muualla tai rakennustyömaalla.
Oikein kiva hippihenkinen nainen muuten.
Emme eronneet koska emme seurustelleetkaan "virallisesti", tajusin vain etten lähtisi tuohon projektiin mukaan. Ja sen nainen oli päättänyt toteuttaa.
Rahasta ei jäänyt kiinni. Nainen oli persaukinen, minä en.
Sitä edellisen kanssa kaatui siihen että nainen halusi todella perinteisen Ukko/Vaimo-kuvion. Oli ensin aloitteellinen ja hauska, mutta vain koska miehen saamisella oli kiire.
Vierailija kirjoitti:
Aah, nainen, tuo täydellinen hyödyke miehelle, vailla mitään vaatimuksia ja persoonaa. Ei tarvitse miehen tikkua laittaa ristiin, ei mennä mukavuusalueensa ulkopuolelle, ei tehdä kompromisseja, ei joustaa, ei kyseenalaistaa omia tekemisiään. Ja ennenkaikkea, ei tarvitse keskustella ja yrittää ymmärtää toista ihmistä! Parisuhteen velvoitteet eivät kosketa miehen kuninkaallista hipiää. Elämä on pysähtynyttä ja ihanaa, askeettisessa yksiössä, jossa lattialla on patja ja verhona mummon vanha lakana. Kehitys on turhaa: ihmisenä, parisuhteessa, työelämässä. Kohta sitä pääsee haudan lepoon ja voi tyytyväisenä sanoa: en tehnyt mitään muuta kun kävin lenkillä ja harrastin seksiä. En edes syönyt herkkuja.
Kuka nainen ei haluaisi tätä elämää?!?!?!
Normaalissa parisuhteessa on tosiaan kaksi tasa-arvoista ihmistä ja elämä on pitkälti kompromisseja. En usko että kaksi erillistä ihmistä on APN kuvailemalla tavalla yhtä täydellisen outoja niin että he eläisivät tuollaista elämää omasta valinnastaan. Nainen on myös täysivaltainen ihminen, jolla on oikeus elää niinkuin haluaa eikä jonkun u l i s i j a n tahtoa tarvitse noudattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilahduin tästä ketjusta! Terkkuja kaikille yksisarvisnaisille!
Yksi lisähuomio:
Yksisarvinen nainen saa usein kohdata paljon ns. norminaisten vihapuhetta! Ainakin omalle kohdalle on sattunut paljon paskanpuhujia.
Olen aina ollut jollain lailla ”vaaraksi”, vaikken ole ollut koskaan edes kiinnostunut kenenkään kumppanista. Tämäkin on aina ihmetyttänyt!
Samaa ihmetellyt. Minä vien kaikkien miehet ja naisetkin. Outoa. Kenestäkään en ole kuitenkaan kiinnostunut. Pitkään on tullut seisottua peilin edessä ja katsottua, että mikä minussa on vikana kun siihen törmää kaikkialla. Jokin se on ulkonäössä kun ihmiset olettaa heti ensi kohtaamisessa jo, että vien heidän miehensä tai vaimonsa.
Miehet tietävät että kanssasi elämä olsi mukavampaa. Vähemmän suorittamista ja nalkuttamista.
Millainen parisuhde vanhemmillasi ja muilla lapsuutesi aikuisilla oli? Millaisia parisuhteita olet tottunut näkemään? Sillä on suuri vaikutus näkemyksiin naisista, miehistä ja parisuhteista. Jos ei ole koskaan nähnyt toimivaa ja onnellista parisuhdetta, vaan ainoastaan nalkutusta, riitelyä ja vaatimuksia, niin totta kai on vaikea uskoa, että sellaisia on olemassa.
Sitä kyllä hieman ihmettelen, että ap ei ole koskaan törmännyt naiseen, jota kiinnostaa politiikka, historia ja oma ura miehelle esitettyjen vaatimusten sijasta. Ehkä hän tarkoittaakin pohjimmiltaan naista, joka ei esittäisi vaatimuksia, vaan tarjoaisi pyyteetöntä rakkautta ja läheisyyttä ja hyväksyntää juuri sellaisena kuin ap on. Se on jokaisen ihmisen toive ja suhteen lähtökohta, kunnes sitten rakennetaan toinen toistaan eri tavoin. Ihminen syntyy suhteessa, ei yksinään, siksi aavikolla yksin on tavallaan helpompi olla, koska ihmissuhteet voivat olla välillä raskaitakin.
Lisäksi tulee mieleen, että vihaisuus ja vaativuus eivät synny tyhjästä, vaan useimmiten peloista ja riittämättömyyden tunteista, joita nähdään ulkomaailmassa silloinkin kun niitä ei ole. Se on yleistä, ei patologista, vaan tilapäistä useimpien kohdalla silloin, kun on tullut turpaan tavalla tai toisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliskohan palstapojalla niin, että tulotilanne ei ole juuri koskaan ehtinyt tulla puheeksikaan tyttöjen kanssa, vaan ihan muuhun on tyssännyt.
En ole ap mutta vastasin ketjuun, ja minulla on hieman vastaava elämäntapa.
Edellisen kanssa orastava romanssi tyssäsi kun nainen kertoili tulevaisuudensuunnitelmistaan. Ei siis ehdottanut tai vaatinut mitään, kunhan kertoi mitä aikoi seuravien vuosien aikana tehdä. Suunnitelmana oli laittaa perintönä saatu käytännössä talo paraatikuntoon. Kunto sellainen että koko pytinki olisi melkeinpä rakennettava uusiksi. Kallista, iso työ, ja vuosien asuminen joko muualla tai rakennustyömaalla.
Oikein kiva hippihenkinen nainen muuten.
Emme eronneet koska emme seurustelleetkaan "virallisesti", tajusin vain etten lähtisi tuohon projektiin mukaan. Ja sen nainen oli päättänyt toteuttaa.
Rahasta ei jäänyt kiinni. Nainen oli persaukinen, minä en.
Sitä edellisen kanssa kaatui siihen että nainen halusi todella perinteisen Ukko/Vaimo-kuvion. Oli ensin aloitteellinen ja hauska, mutta vain koska miehen saamisella oli kiire.
Tuotahan se elämänkumppanin etsiminen on jokaiselle. Tapaa kiinnostavalta vaikuttavan ihmisen, alkaa tutustua, tulee ilmi erilaiset tulevaisuuden suunnitelmat ja/tai arvomaailma. Jompikumpi tai molemmat katsoo paremmaksi jatkaa eri suuntiin. Kuinkahan monen miehen kohdalla itse olen muutaman viikon tai kuukauden tutustumisen jälkeen huomannut, että haluammekin ihan eri asioita...
Ei nämä pojat varmaan tykkäis "vaativammista" poikakavereistakaan, vaan vain samanlaiset kelpaavat. Mikseivät sitten morkkaa heitä saadakseen useampia kamuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliskohan palstapojalla niin, että tulotilanne ei ole juuri koskaan ehtinyt tulla puheeksikaan tyttöjen kanssa, vaan ihan muuhun on tyssännyt.
En ole ap mutta vastasin ketjuun, ja minulla on hieman vastaava elämäntapa.
Edellisen kanssa orastava romanssi tyssäsi kun nainen kertoili tulevaisuudensuunnitelmistaan. Ei siis ehdottanut tai vaatinut mitään, kunhan kertoi mitä aikoi seuravien vuosien aikana tehdä. Suunnitelmana oli laittaa perintönä saatu käytännössä talo paraatikuntoon. Kunto sellainen että koko pytinki olisi melkeinpä rakennettava uusiksi. Kallista, iso työ, ja vuosien asuminen joko muualla tai rakennustyömaalla.
Oikein kiva hippihenkinen nainen muuten.
Emme eronneet koska emme seurustelleetkaan "virallisesti", tajusin vain etten lähtisi tuohon projektiin mukaan. Ja sen nainen oli päättänyt toteuttaa.
Rahasta ei jäänyt kiinni. Nainen oli persaukinen, minä en.
Sitä edellisen kanssa kaatui siihen että nainen halusi todella perinteisen Ukko/Vaimo-kuvion. Oli ensin aloitteellinen ja hauska, mutta vain koska miehen saamisella oli kiire.
Aivan. Jokainen voi itse valita millaiseen suhteeseen lähtee mukaan. Tuskin on olemassa pariskuntaa, joka on aina jokaikisestä asiasta ja valinnasta samaa mieltä, mutta silloin tehdäänkin kompromisseja mikäli halutaan pysyä yhdessä. Lusikat jakoon mikäli halua kompromisseihin ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo oli hyvä pointti aikaisemmalta.
"Miksi nainen ei voisi olla kiinnostunut jostain muusta...kuten hyvää ruokaa, matkustelua ja sisustamista"
Kysymys kuuluu miksi pitää olla kiinnostunut juuri näistä? Eivät kaikki miehetkään harrasta jenkkiautoja, oluenjuontia ja puutöitä.
Ihan kuin hyvästä ruuasta ja kauniista kodista tykkäävät ihmiset eivät kiinnostuisi muusta. Kiva koti ja hyvä ruoka on elämän perustarpeita, sitä päivittäistä perustarvetta kuten hampaidenpesu ja d-vitamiini. Niiden päälle tulee sitten harrastukset ja kiinnostuksenkohteet.
Aiemmin miehet arvostivat sitä, että nainen osasi luoda heille pehmeämmän ja kauniimman kotiympäristön. Nyt osa kokee sen kirouksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko niin, että aloittajan on niin vaikea muodostaa naissuhdetta, että hän luulee ongelman ratkeavan sillä että nainen on juuri samanlainen kuin hän itse. Mutta eivät ihmissuhteet sillä tavalla toimi.
Hassua kuinka jos nainen on menestyvä, korkeakoulutettu ja kunnianhimoinen...sitten se samanlaisuus naisten mielestä toimiikin.
Eihän kukaan ole väittänyt, etteikö samanlaisuus toimisi tietyissä perusasioissa kuten koulutuksessa ja arvoissa, mutta ap:n esittämä lista on aivan toisenlainen eli hän hakee täsmälleen samanlaisista asioista pitävää ruokailutottumuksia myöten.
Toki ap ymmärtää, että kyse on "yksisarvisesta" eli olisi aika harvinaista löytää sellainen, joka vastaavasti myös haluaisi itsensä kaltaisen ihmisen.
Monesti tietynlainen samankaltaisuus tarvitaan, mutta varsinaisen viehätyksen muodostaa se erilaisuus itseen nähden. Esimerkiksi karu mies viehättyy naisen pehmeydestä ja nainen miehen karuudesta ja suoraviivaisuudesta, vaikka molemmilla olisi samankaltainen arvomaailma ja koulutustausta. Siksi varmaan eräälle kommentoijalle tuli mieleen, että ap etsii miestä eikä naista.
Ajatus "kaksosesta" olisi itselleni todella ahdistava parisuhdemielessä. En todellakaan näkisi mielelläni omia huonoja puoliani kumppanissa, vaan koen, että puolisoni erilaisuus on omaa elämänlaatuani kohottavaa, virkistävää ja ylentävää. Se antaa uusia näkökulmia moneen asiaan.
Siksi tulee mieleen, että ap:nkin kannattaa miettiä mitä toivoo, koska jonain päivänä se voi jopa toteutua. Olisitko todella valmis elämään "kaksosesi" kanssa? Voit hyvin olla, en minä tiedä, ehkä siitä syntyy vuosisadan rakkaustarina, jos kaksi yksisarvista kohtaa tähtien sinkoillessa taivaankannelle. Ehkä tuollainen suhde voi syntyä vaikka vertaisrymässä niin kuin kerran olen todennut syntyneen, mutta en tiedä miten suhde kesti pitkässä juoksussa. Jos toinen ymmärtää erityisyyksiä täysin, niin se on valtava etu.
Ok, otetaan tuo esimerkki siten. Pehmeä nainen viehättyy karusta naisesta.
Entäs millaisesta miehestä karu nainen viehättyy? Pehmeästä, vai onko niin että nyt samankaltaisuus toimiikin...merikarhunaiselle merikarhumies?
Karu nainen voi viehättyä pehmeämmästä miehestä tai samanlaisesta, mutta et nyt näytä ymmärtävän, että kyse ap:n kohdalla ei ollut vain "vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa" tai "vastakohdat eivät vedä toisiaan puoleensa" - ajattelusta (voi olla kummin päin vain), vaan varsin yksityiskohtaisesta listasta, mitä kumppani ei saa olla tai haluta. Hyvin yksityiskohtaisesta elämäntavasta, johon toisen tulisi sulautua täysin.
Ap koettaa keskustelussa koota vastaavanlaista listaa naisen vaatimuksista, ilmeisesti puolustaakseen omaa näkökantaansa eli hänen mukaansa kaikki naiset vaativat suorituksia jne. Näinhän asia ei ole, vaan pariutuminen on aika paljon monimutkaisempaa tai karille päädytään jo hyvin varhaisessa vaiheessa, koska ihmissuhde voi syntyä vain vastavuoroisessa kontaktissa, mikä myös muuttaa molempia.
Ap:lle nämä kuvatut elämäntapaan liittyvät asiat ovat kenties elämän tärkeitä peruspilareita enkä sitä ole kritisoimassa, mutta naisten kollektiivin syyllistämiseen se ei oikein ole relevanttia.
Mutta eikö monelle naisellekin se elämäntapa ole tärkeä asia?
Ketjussahan monikin on vastannut ettei luopuisi esimerkiksi hyvästä ruuasta, matkustelusta ja sisustamisesta siksi että jäisi aikaa jumppaamiselle/aktiivisille harrastuksille.
Jokaiselle oma elämäntapa on tärkeä, mutta yleensä aivan samaa elämäntapaa ei vaadita kumppanilta. Harvempi nainen vaatii, että mies on hänen tapaansa "koti-ihminen" eli tulee pitää neulomisesta, joogaamisesta ja tofusalaatista eikä formuloita sitten katsota.
Eli sitä ihmiset eivät pidä normaalina, että kumppanilta vaaditaan täsmälleen samoja asioita, vaikka sellaisia parisuhteita on olemassa. Tiedän esimerkiksi erään taiteilijapariskunnan, jotka todella ovat kuin kaksoset. Ovat jopa samannanäköisiä ja usein samanlaisissa vaatteissa myös. En tiedä onko se tahallista, jonkinlaista sisäpiirihuumoria. Mutta harvinaista tuollainen kuitenkin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliskohan palstapojalla niin, että tulotilanne ei ole juuri koskaan ehtinyt tulla puheeksikaan tyttöjen kanssa, vaan ihan muuhun on tyssännyt.
En ole ap mutta vastasin ketjuun, ja minulla on hieman vastaava elämäntapa.
Edellisen kanssa orastava romanssi tyssäsi kun nainen kertoili tulevaisuudensuunnitelmistaan. Ei siis ehdottanut tai vaatinut mitään, kunhan kertoi mitä aikoi seuravien vuosien aikana tehdä. Suunnitelmana oli laittaa perintönä saatu käytännössä talo paraatikuntoon. Kunto sellainen että koko pytinki olisi melkeinpä rakennettava uusiksi. Kallista, iso työ, ja vuosien asuminen joko muualla tai rakennustyömaalla.
Oikein kiva hippihenkinen nainen muuten.
Emme eronneet koska emme seurustelleetkaan "virallisesti", tajusin vain etten lähtisi tuohon projektiin mukaan. Ja sen nainen oli päättänyt toteuttaa.
Rahasta ei jäänyt kiinni. Nainen oli persaukinen, minä en.
Sitä edellisen kanssa kaatui siihen että nainen halusi todella perinteisen Ukko/Vaimo-kuvion. Oli ensin aloitteellinen ja hauska, mutta vain koska miehen saamisella oli kiire.
Niin? Ihmisillä on erilaisia pyrkimyksiä ja tavoitteita elämässään. Ei ole mikään pakko ryhtyä suhteeseen ihmisen kanssa, joka haluaa eri asioita kuin itse haluaa. Mikäli kuva parisuhteesta on noin lapsellinen ja outo kuin AP kuvailee niin kannattaa varautua yksinäisten elämään. Tavalliset ihmiset löytää kyllä kumppanin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliskohan palstapojalla niin, että tulotilanne ei ole juuri koskaan ehtinyt tulla puheeksikaan tyttöjen kanssa, vaan ihan muuhun on tyssännyt.
En ole ap mutta vastasin ketjuun, ja minulla on hieman vastaava elämäntapa.
Edellisen kanssa orastava romanssi tyssäsi kun nainen kertoili tulevaisuudensuunnitelmistaan. Ei siis ehdottanut tai vaatinut mitään, kunhan kertoi mitä aikoi seuravien vuosien aikana tehdä. Suunnitelmana oli laittaa perintönä saatu käytännössä talo paraatikuntoon. Kunto sellainen että koko pytinki olisi melkeinpä rakennettava uusiksi. Kallista, iso työ, ja vuosien asuminen joko muualla tai rakennustyömaalla.
Oikein kiva hippihenkinen nainen muuten.
Emme eronneet koska emme seurustelleetkaan "virallisesti", tajusin vain etten lähtisi tuohon projektiin mukaan. Ja sen nainen oli päättänyt toteuttaa.
Rahasta ei jäänyt kiinni. Nainen oli persaukinen, minä en.
Sitä edellisen kanssa kaatui siihen että nainen halusi todella perinteisen Ukko/Vaimo-kuvion. Oli ensin aloitteellinen ja hauska, mutta vain koska miehen saamisella oli kiire.
Joo, etpä niin :D
Nämä jutut on niin monesta ketjusta jo luettu :D
Mutta eikö monelle naisellekin se elämäntapa ole tärkeä asia?
Ketjussahan monikin on vastannut ettei luopuisi esimerkiksi hyvästä ruuasta, matkustelusta ja sisustamisesta siksi että jäisi aikaa jumppaamiselle/aktiivisille harrastuksille.