Onko tällainen nainen "yksisarvinen"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo oli hyvä pointti aikaisemmalta.

"Miksi nainen ei voisi olla kiinnostunut jostain muusta...kuten hyvää ruokaa, matkustelua ja sisustamista"

Kysymys kuuluu miksi pitää olla kiinnostunut juuri näistä? Eivät kaikki miehetkään harrasta jenkkiautoja, oluenjuontia ja puutöitä.

Ihan kuin hyvästä ruuasta ja kauniista kodista tykkäävät ihmiset eivät kiinnostuisi muusta. Kiva koti ja hyvä ruoka on elämän perustarpeita, sitä päivittäistä perustarvetta kuten hampaidenpesu ja d-vitamiini. Niiden päälle tulee sitten harrastukset ja kiinnostuksenkohteet.

Aiemmin miehet arvostivat sitä, että nainen osasi luoda heille pehmeämmän ja kauniimman kotiympäristön. Nyt osa kokee sen kirouksena.

Ovat kaapissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko niin, että aloittajan on niin vaikea muodostaa naissuhdetta, että hän luulee ongelman ratkeavan sillä että nainen on juuri samanlainen kuin hän itse. Mutta eivät ihmissuhteet sillä tavalla toimi.

Hassua kuinka jos nainen on menestyvä, korkeakoulutettu ja kunnianhimoinen...sitten se samanlaisuus naisten mielestä toimiikin.

Eihän kukaan ole väittänyt, etteikö samanlaisuus toimisi tietyissä perusasioissa kuten koulutuksessa ja arvoissa, mutta ap:n esittämä lista on aivan toisenlainen eli hän hakee täsmälleen samanlaisista asioista pitävää ruokailutottumuksia myöten.

Toki ap ymmärtää, että kyse on "yksisarvisesta" eli olisi aika harvinaista löytää sellainen, joka vastaavasti myös haluaisi itsensä kaltaisen ihmisen.

Monesti tietynlainen samankaltaisuus tarvitaan, mutta varsinaisen viehätyksen muodostaa se erilaisuus itseen nähden. Esimerkiksi karu mies viehättyy naisen pehmeydestä ja nainen miehen karuudesta ja suoraviivaisuudesta, vaikka molemmilla olisi samankaltainen arvomaailma ja koulutustausta. Siksi varmaan eräälle kommentoijalle tuli mieleen, että ap etsii miestä eikä naista. 

Ajatus "kaksosesta" olisi itselleni todella ahdistava parisuhdemielessä. En todellakaan näkisi mielelläni omia huonoja puoliani kumppanissa, vaan koen, että puolisoni erilaisuus on omaa elämänlaatuani kohottavaa, virkistävää ja ylentävää. Se antaa uusia näkökulmia moneen asiaan.

Siksi tulee mieleen, että ap:nkin kannattaa miettiä mitä toivoo, koska jonain päivänä se voi jopa toteutua. Olisitko todella valmis elämään "kaksosesi" kanssa? Voit hyvin olla, en minä tiedä, ehkä siitä syntyy vuosisadan rakkaustarina, jos kaksi yksisarvista kohtaa tähtien sinkoillessa taivaankannelle. Ehkä tuollainen suhde voi syntyä vaikka vertaisrymässä niin kuin kerran olen todennut syntyneen, mutta en tiedä miten suhde kesti pitkässä juoksussa. Jos toinen ymmärtää erityisyyksiä täysin, niin se on valtava etu.

Ok, otetaan tuo esimerkki siten. Pehmeä nainen viehättyy karusta naisesta.

Entäs millaisesta miehestä karu nainen viehättyy? Pehmeästä, vai onko niin että nyt samankaltaisuus toimiikin...merikarhunaiselle merikarhumies?

Karu nainen voi viehättyä pehmeämmästä miehestä tai samanlaisesta, mutta et nyt näytä ymmärtävän, että kyse ap:n kohdalla ei ollut vain "vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa" tai "vastakohdat eivät vedä toisiaan puoleensa" - ajattelusta (voi olla kummin päin vain), vaan varsin yksityiskohtaisesta listasta, mitä kumppani ei saa olla tai haluta. Hyvin yksityiskohtaisesta elämäntavasta, johon toisen tulisi sulautua täysin.

Ap koettaa keskustelussa koota vastaavanlaista listaa naisen vaatimuksista, ilmeisesti puolustaakseen omaa näkökantaansa eli hänen mukaansa kaikki naiset vaativat suorituksia jne. Näinhän asia ei ole, vaan pariutuminen on aika paljon monimutkaisempaa tai karille päädytään jo hyvin varhaisessa vaiheessa, koska ihmissuhde voi syntyä vain vastavuoroisessa kontaktissa, mikä myös muuttaa molempia. 

Ap:lle nämä kuvatut elämäntapaan liittyvät asiat ovat kenties elämän tärkeitä peruspilareita enkä sitä ole kritisoimassa, mutta naisten kollektiivin syyllistämiseen se ei oikein ole relevanttia.

Mutta eikö monelle naisellekin se elämäntapa ole tärkeä asia?

Ketjussahan monikin on vastannut ettei luopuisi esimerkiksi hyvästä ruuasta, matkustelusta ja sisustamisesta siksi että jäisi aikaa jumppaamiselle/aktiivisille harrastuksille.

 

Jokaiselle oma elämäntapa on tärkeä, mutta yleensä aivan samaa elämäntapaa ei vaadita kumppanilta. Harvempi nainen vaatii, että mies on hänen tapaansa "koti-ihminen" eli tulee pitää neulomisesta, joogaamisesta ja tofusalaatista eikä formuloita sitten katsota.

Eli sitä ihmiset eivät pidä normaalina, että kumppanilta vaaditaan täsmälleen samoja asioita, vaikka sellaisia parisuhteita on olemassa. Tiedän esimerkiksi erään taiteilijapariskunnan, jotka todella ovat kuin kaksoset. Ovat jopa samannanäköisiä ja usein samanlaisissa vaatteissa myös. En tiedä onko se tahallista, jonkinlaista sisäpiirihuumoria. Mutta harvinaista tuollainen kuitenkin on.

Luulen kyllä, että suhteet joissa ollaan tyytyväisenä samanlaisia on sellaisia, jotka on solmittu hyvin nuorena. Yhteiseen elämäntapaan on yhdessä kasvettu ja kumpikin on muovatunut yhteensopivaksi. Mitä vanhemmista ihmisistä on kysymys , sitä epätodennäköisenä on törmätä täysin samanlaiseen vastinyksilöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko niin, että aloittajan on niin vaikea muodostaa naissuhdetta, että hän luulee ongelman ratkeavan sillä että nainen on juuri samanlainen kuin hän itse. Mutta eivät ihmissuhteet sillä tavalla toimi.

Hassua kuinka jos nainen on menestyvä, korkeakoulutettu ja kunnianhimoinen...sitten se samanlaisuus naisten mielestä toimiikin.

Eihän kukaan ole väittänyt, etteikö samanlaisuus toimisi tietyissä perusasioissa kuten koulutuksessa ja arvoissa, mutta ap:n esittämä lista on aivan toisenlainen eli hän hakee täsmälleen samanlaisista asioista pitävää ruokailutottumuksia myöten.

Toki ap ymmärtää, että kyse on "yksisarvisesta" eli olisi aika harvinaista löytää sellainen, joka vastaavasti myös haluaisi itsensä kaltaisen ihmisen.

Monesti tietynlainen samankaltaisuus tarvitaan, mutta varsinaisen viehätyksen muodostaa se erilaisuus itseen nähden. Esimerkiksi karu mies viehättyy naisen pehmeydestä ja nainen miehen karuudesta ja suoraviivaisuudesta, vaikka molemmilla olisi samankaltainen arvomaailma ja koulutustausta. Siksi varmaan eräälle kommentoijalle tuli mieleen, että ap etsii miestä eikä naista. 

Ajatus "kaksosesta" olisi itselleni todella ahdistava parisuhdemielessä. En todellakaan näkisi mielelläni omia huonoja puoliani kumppanissa, vaan koen, että puolisoni erilaisuus on omaa elämänlaatuani kohottavaa, virkistävää ja ylentävää. Se antaa uusia näkökulmia moneen asiaan.

Siksi tulee mieleen, että ap:nkin kannattaa miettiä mitä toivoo, koska jonain päivänä se voi jopa toteutua. Olisitko todella valmis elämään "kaksosesi" kanssa? Voit hyvin olla, en minä tiedä, ehkä siitä syntyy vuosisadan rakkaustarina, jos kaksi yksisarvista kohtaa tähtien sinkoillessa taivaankannelle. Ehkä tuollainen suhde voi syntyä vaikka vertaisrymässä niin kuin kerran olen todennut syntyneen, mutta en tiedä miten suhde kesti pitkässä juoksussa. Jos toinen ymmärtää erityisyyksiä täysin, niin se on valtava etu.

Ok, otetaan tuo esimerkki siten. Pehmeä nainen viehättyy karusta naisesta.

Entäs millaisesta miehestä karu nainen viehättyy? Pehmeästä, vai onko niin että nyt samankaltaisuus toimiikin...merikarhunaiselle merikarhumies?

Karu nainen voi viehättyä pehmeämmästä miehestä tai samanlaisesta, mutta et nyt näytä ymmärtävän, että kyse ap:n kohdalla ei ollut vain "vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa" tai "vastakohdat eivät vedä toisiaan puoleensa" - ajattelusta (voi olla kummin päin vain), vaan varsin yksityiskohtaisesta listasta, mitä kumppani ei saa olla tai haluta. Hyvin yksityiskohtaisesta elämäntavasta, johon toisen tulisi sulautua täysin.

Ap koettaa keskustelussa koota vastaavanlaista listaa naisen vaatimuksista, ilmeisesti puolustaakseen omaa näkökantaansa eli hänen mukaansa kaikki naiset vaativat suorituksia jne. Näinhän asia ei ole, vaan pariutuminen on aika paljon monimutkaisempaa tai karille päädytään jo hyvin varhaisessa vaiheessa, koska ihmissuhde voi syntyä vain vastavuoroisessa kontaktissa, mikä myös muuttaa molempia. 

Ap:lle nämä kuvatut elämäntapaan liittyvät asiat ovat kenties elämän tärkeitä peruspilareita enkä sitä ole kritisoimassa, mutta naisten kollektiivin syyllistämiseen se ei oikein ole relevanttia.

Mutta eikö monelle naisellekin se elämäntapa ole tärkeä asia?

Ketjussahan monikin on vastannut ettei luopuisi esimerkiksi hyvästä ruuasta, matkustelusta ja sisustamisesta siksi että jäisi aikaa jumppaamiselle/aktiivisille harrastuksille.

 

Jokaiselle oma elämäntapa on tärkeä, mutta yleensä aivan samaa elämäntapaa ei vaadita kumppanilta. Harvempi nainen vaatii, että mies on hänen tapaansa "koti-ihminen" eli tulee pitää neulomisesta, joogaamisesta ja tofusalaatista eikä formuloita sitten katsota.

Eli sitä ihmiset eivät pidä normaalina, että kumppanilta vaaditaan täsmälleen samoja asioita, vaikka sellaisia parisuhteita on olemassa. Tiedän esimerkiksi erään taiteilijapariskunnan, jotka todella ovat kuin kaksoset. Ovat jopa samannanäköisiä ja usein samanlaisissa vaatteissa myös. En tiedä onko se tahallista, jonkinlaista sisäpiirihuumoria. Mutta harvinaista tuollainen kuitenkin on.

Luulen kyllä, että suhteet joissa ollaan tyytyväisenä samanlaisia on sellaisia, jotka on solmittu hyvin nuorena. Yhteiseen elämäntapaan on yhdessä kasvettu ja kumpikin on muovatunut yhteensopivaksi. Mitä vanhemmista ihmisistä on kysymys , sitä epätodennäköisenä on törmätä täysin samanlaiseen vastinyksilöön.

Minä luulen, että samanlaisen vastinparin löytäminen on harvinaista, eikä suurin osa edes halua sellaista (kuten aiemmin kirjoitin). Itse en missään nimessä ainakaan haluaisi. Ja olen omin silmin nähnyt, että myös vanhempana voi löytää vastinparin, vaikka tuo kuvaamani pari löysi toisensa vähän alle kolmekymppisenä eli aika nuorina. Mutta toinen vastaavanlainen pari löysikin toisensa vasta keski-ikäisinä, mies oli vielä 15 vuotta nuorempi. Heitä yhdisti musiikki ja ovat jo eläkeikäisiä nyt molemmat. He ovat ihan samanlaisia ruokailutottumuksia myöten ja koko ajan yhdessä. 

Mutta eihän yhdessä onnellisina eläminen vaadi samankaltaisuutta. Elämäntapa kuitenkin erottaa, jos on kovin erilainen. AP:n tapauksessa on erikoista, jos löytyisi nainen, joka ei harrasta muuta kuin urheilua. Kuvattu elämäntapa on yleisempi ja tavallinen miehille. Ehkä tuollainen on jopa melko tyypillinen suomalainen sinkkumies. Käy töissä, vapaa-aika on urheilua tai urheilun seuraamista ja televisiosta ajankohtaisten asioiden seuraamista ja kommentointia. Naisen tehtävä on lähinnä sopeutua tuohon, mutta naisilla yleensä on enemmän ystäviä ja harrastuksia. He kokevat tuollaisen elämän ikävänä ja pitkäveteisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo oli hyvä pointti aikaisemmalta.

"Miksi nainen ei voisi olla kiinnostunut jostain muusta...kuten hyvää ruokaa, matkustelua ja sisustamista"

Kysymys kuuluu miksi pitää olla kiinnostunut juuri näistä? Eivät kaikki miehetkään harrasta jenkkiautoja, oluenjuontia ja puutöitä.

Ihan kuin hyvästä ruuasta ja kauniista kodista tykkäävät ihmiset eivät kiinnostuisi muusta. Kiva koti ja hyvä ruoka on elämän perustarpeita, sitä päivittäistä perustarvetta kuten hampaidenpesu ja d-vitamiini. Niiden päälle tulee sitten harrastukset ja kiinnostuksenkohteet.

Aiemmin miehet arvostivat sitä, että nainen osasi luoda heille pehmeämmän ja kauniimman kotiympäristön. Nyt osa kokee sen kirouksena.

Ovat kaapissa.

Ja niitä kaapissaolijoita on yhä yllättävän paljon. Mikä on tosi outoa, kun yhteiskunta ei milläänlailla enää kaappiin pakota.

Tämä aloitua selvästi hermostutti perusmammoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilahduin tästä ketjusta! Terkkuja kaikille yksisarvisnaisille!

Yksi lisähuomio:

Yksisarvinen nainen saa usein kohdata paljon ns. norminaisten vihapuhetta! Ainakin omalle kohdalle on sattunut paljon paskanpuhujia.

Olen aina ollut jollain lailla ”vaaraksi”, vaikken ole ollut koskaan edes kiinnostunut kenenkään kumppanista. Tämäkin on aina ihmetyttänyt!

Samaa ihmetellyt. Minä vien kaikkien miehet ja naisetkin. Outoa. Kenestäkään en ole kuitenkaan kiinnostunut. Pitkään on tullut seisottua peilin edessä ja katsottua, että mikä minussa on vikana kun siihen törmää kaikkialla. Jokin se on ulkonäössä kun ihmiset olettaa heti ensi kohtaamisessa jo, että vien heidän miehensä tai vaimonsa.

Jos tuollaista tapahtuu useinkin, veikkaan syyksi rajatonta tai muuten epänormaalia käytöstä.

Naisen kommentti.

Ei se ole rajatonta tai epänormaalia, jos mies viihtyy seurassani (eikä sen oman nalkuttavan Venuksensa :D

Kuulostaa kyllä nyt kieltämättä siltä, että oot vaan vähän ikävä tyyppi ja itse aiheuttanut sen, ettei muut naiset tykkää. Kommentistasi haisee ikävä ja ylimielinen asenne muita naisia kohtaan, ja he kyllä aistivat tämän.

T: ikisinkku sivusta, ja vaikka tulenkin hyvin juttuun (kavereiden) miesten kanssa, niin toiset naiset ovat minulle aina tosi mukavia enkä ole törmännyt koskaan mihinkään paskanpuhumiseen tms.

On tavallista nähdä saamansa palaute siten, että muut nyt vain ovat ikäviä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä minua ja mielestäni olet oikeassa tuossa, että jos saatu palaute on aina samankaltaista, niin kannattaa miettiä missä mättää. Siis omassa käytöksessä eikä niissä muissa naisissa.

Itseäni on vuosia askarruttanut eräs miehen naispuolinen työkaveri, joka ei vain jätä miestäni rauhaan. Hänellä on joku ongelma tulkita ihmissuhteita. Hän on juurikin sellainen hyvä jätkä -tyyppinen, ehkä hieman yksinäinen nainen, mutta kyllä hän on romanttisesti miehestäni kiinnostunut myös, vaikka verhoilee sen työhön liittyviin yhteydenpitoasioihin. Kiinnostava ilmiö, josta on tullut meidän sisäpiirivitsailun aihe, että siinä olisi morsian valmiina, jos satun kuolemaan vaikka koronaan.

Vierailija kirjoitti:

Tämä aloitua selvästi hermostutti perusmammoja.

Ai, miten niin? Minusta oli aika kiinnostava ja erikoinen juttu.

Vierailija kirjoitti:

Tämä aloitua selvästi hermostutti perusmammoja.

Mistä tässä olisi pitänyt suuttua? Siitäkö ettei mies myönnä hakevansa miestä 🙄

Tämän palstan kulttimiesten jutuilla on kyllä ollut minuun itsetuntoa nostattava vaikutus. Aiemmin en tiennyt olevani miesten ehdotonta aatelia edustava alfa-Chad, mutta näiden juttujen perusteella minun on oltava sellainen. Kiitti jäbät. 😁

Kuulostaa elämältä hikisessä opiskelijaboxissa, asuen vuokralla niin että vielä kartuttaa jonkun toisen omaisuutta kun omaansa. Ei harrastuksia muuta kun se rahka, penkki ja kalorinkyttäys. Vankilassakin on enemmän vapautta.

Miksi joku nainen tuon valitsisi? Kun voi valita asumisen omassa talossa, omat harrastukset ja sellaisen elämän, että eläkkeelle jäädessä (mikä nykyään voit tarkoittaa hurjaa 50+ ikää kun ikärasismi jyllää) olisi jotakin säästöjä tai omaisuutta, eikä pelkkä tuulen huuhtoma perse. Ja ennenkuin joku innostuu, niin minä tienaan miestäni enemmän, mutta kivaan elintasoon tarvitaan silti kahden tulot Suomessa.

Kun pelkkä oman kropan loputon tuunaaminen ja peilistä tiiraaminen ei riitä normaalille ihmiselle elämänsisällöksi. Ja tämä ei tarkoita että pitäisi olla obeesi sohvaperuna, mutta kropan kehittäminen ainoana elämänsisältönä on useimmista yhtä kiehtovaa kuin olisi vaikka sellainen elämä, jonka tarkoitus olisi täydelliset hampaat. Kuvittele, päivittäin mitataan hampaiden värisävy, putsataan hampaita tuntikausia ja syödään vain hampaille sopivia ruokia, koko elämä on niitä hampaita, hampaita, hampaita. Kiinnostaisiko?

Vierailija kirjoitti:

Tämä aloitua selvästi hermostutti perusmammoja.

Mistä tulit sellaiseen johtopäätökseen? Eikö keskustelupalstalla olekaan tarkoitus keskustella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä aloitua selvästi hermostutti perusmammoja.

Mistä tulit sellaiseen johtopäätökseen? Eikö keskustelupalstalla olekaan tarkoitus keskustella?

Hermostui nyt ihan muu kun onnellisesti parisuhteessa oleva "mamma". :)

Ap:n kannattaisi lyöttäytyä yhteen rahkapetrin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo oli hyvä pointti aikaisemmalta.

"Miksi nainen ei voisi olla kiinnostunut jostain muusta...kuten hyvää ruokaa, matkustelua ja sisustamista"

Kysymys kuuluu miksi pitää olla kiinnostunut juuri näistä? Eivät kaikki miehetkään harrasta jenkkiautoja, oluenjuontia ja puutöitä.

Ihan kuin hyvästä ruuasta ja kauniista kodista tykkäävät ihmiset eivät kiinnostuisi muusta. Kiva koti ja hyvä ruoka on elämän perustarpeita, sitä päivittäistä perustarvetta kuten hampaidenpesu ja d-vitamiini. Niiden päälle tulee sitten harrastukset ja kiinnostuksenkohteet.

Aiemmin miehet arvostivat sitä, että nainen osasi luoda heille pehmeämmän ja kauniimman kotiympäristön. Nyt osa kokee sen kirouksena.

Ovat kaapissa.

Ja niitä kaapissaolijoita on yhä yllättävän paljon. Mikä on tosi outoa, kun yhteiskunta ei milläänlailla enää kaappiin pakota.

Jos lähdetään siitä, että ap:n kuvaama ihanteellinen elämäntapa on melko yleinen sinkkumiesten elämäntapa Suomessa, niin enpä usko, että homoseksuaalisuuden myöntäminen ratkaisisi ko. ongelmaa, vaikka ap olisikin homo. Tunnen nimittäin paljon homoja ja hekin harrastavat aika monipuolisesti, matkustelevat erityisen paljon ja sisustavat jopa enemmän kuin minä, laittautuvat ja bilettävät. Sosiaalinen elämä on vilkasta.

Muutenkaan ap:sta ei tule homo mieleen, vaan enemmän mies, joka on hiukan syrjäytynyt, koska sitä naista ei ole ollut. Naisten syy sekin, heh, mutta totta toinen puoli, koska naisen puuttuminen vaikuttaa mieheen ilmeisesti todella musertavasti. Naiset pärjäävät sinkkuina paremmin, koska heillä on enemmän sosiaalista elämää. Yksinäisyys ei vain ole terveellistä, katsoo sitä miten päin vain. Tulee masennusta ja muitakin ongelmia helposti. Ap:kaan ei maininnut sanaakaan sosiaalisesta elämästä. Sekin on ahdistavaa, jos pari elää vain keskenään ilman sosiaalista elämää ja siitä koituu parisuhdeongelmia pitkän päälle. Jonkinlaista pelokasta kontrollintarvetta aloituksesta välittyy, mutta toki tässä on vain pari viestiä, ei koko totuus asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo oli hyvä pointti aikaisemmalta.

"Miksi nainen ei voisi olla kiinnostunut jostain muusta...kuten hyvää ruokaa, matkustelua ja sisustamista"

Kysymys kuuluu miksi pitää olla kiinnostunut juuri näistä? Eivät kaikki miehetkään harrasta jenkkiautoja, oluenjuontia ja puutöitä.

Ihan kuin hyvästä ruuasta ja kauniista kodista tykkäävät ihmiset eivät kiinnostuisi muusta. Kiva koti ja hyvä ruoka on elämän perustarpeita, sitä päivittäistä perustarvetta kuten hampaidenpesu ja d-vitamiini. Niiden päälle tulee sitten harrastukset ja kiinnostuksenkohteet.

Aiemmin miehet arvostivat sitä, että nainen osasi luoda heille pehmeämmän ja kauniimman kotiympäristön. Nyt osa kokee sen kirouksena.

Ovat kaapissa.

Ja niitä kaapissaolijoita on yhä yllättävän paljon. Mikä on tosi outoa, kun yhteiskunta ei milläänlailla enää kaappiin pakota.

Jos lähdetään siitä, että ap:n kuvaama ihanteellinen elämäntapa on melko yleinen sinkkumiesten elämäntapa Suomessa, niin enpä usko, että homoseksuaalisuuden myöntäminen ratkaisisi ko. ongelmaa, vaikka ap olisikin homo. Tunnen nimittäin paljon homoja ja hekin harrastavat aika monipuolisesti, matkustelevat erityisen paljon ja sisustavat jopa enemmän kuin minä, laittautuvat ja bilettävät. Sosiaalinen elämä on vilkasta.

Muutenkaan ap:sta ei tule homo mieleen, vaan enemmän mies, joka on hiukan syrjäytynyt, koska sitä naista ei ole ollut. Naisten syy sekin, heh, mutta totta toinen puoli, koska naisen puuttuminen vaikuttaa mieheen ilmeisesti todella musertavasti. Naiset pärjäävät sinkkuina paremmin, koska heillä on enemmän sosiaalista elämää. Yksinäisyys ei vain ole terveellistä, katsoo sitä miten päin vain. Tulee masennusta ja muitakin ongelmia helposti. Ap:kaan ei maininnut sanaakaan sosiaalisesta elämästä. Sekin on ahdistavaa, jos pari elää vain keskenään ilman sosiaalista elämää ja siitä koituu parisuhdeongelmia pitkän päälle. Jonkinlaista pelokasta kontrollintarvetta aloituksesta välittyy, mutta toki tässä on vain pari viestiä, ei koko totuus asiasta.

En minäkään usko, että ap on kaapissa. Sen sijaan uskon, että hän on vieraantunut liian kauas elävästä elämästä ja tavallisista ihmisistä. Aivan liian paljon yksin ja liikaa aikaa pyöritellä omituisia ajatuksia. Kannustaisin lähtemään ystävien kanssa ulos nyt, kun on hienot ilmat ja ulkona yhdessä liikkuminen on varsin vähäinen riski.

Alkuperäisessä viestissä ärsyttää ehdottomuus. Tiedän useammankin kilpatasolla urheilua "harrastavan" naisen. Jos ko. urheilua voisi suomessa tehdä ammatikseen niin epäilemättä näin olisi. Näin ulkopuolelta katsottuna koko elämä pyörii sen urheilun ympärillä. Ei se kuitenkaan tarkoita, että mitään muita mielenkiinnonkohteita ei olisi vaikka muut asiat toki joustavat (joskus huomattavan paljon) sen urheilun takia. 

Esimerkiksi yksi on sisustanut kotinsa todella kauniisti. Rahaa sisustukseen ei ole käytetty juurikaan, koska kaikki menee urheiluun, eikä sitä sisustusta todellakaan muuteta vähänväliä. Mutta hänellä selvästi on silmää siihen miltä asiat näyttävät ja osaa sen myös toteuttaa. (toki itsehän en ymmärrä sisustuksesta mitään, joten joku enemmän asiaa harrastava voisi olla ihan eri mieltä) En oikein hahmota miksi naisen kaunis koti, johon ei kuitenkaan upoteta omaisuuksia rahaa tai aikaa olisi kenellekkään ongelma.

Toinen omien sanojensa mukaan rakastaa herkuttelua. Näin ylipainoisena keski-ikäisenä tätinä, joka mättää suuhunsa mitä haluaa välillä mietin ymmärretäänkö me se sana toisin. Hänelle herkutteluun riittää yksi suupala jotain hyvää silloin tällöin, muuten menee erittäin tiukan dieetin mukaan juurinkin sen urheilun takia. Tämänkin kohdalla mietin miksi miehelle on ongelma jos toinen nauttii hyvästä ruuasta? Ei se välttämättä tarkoita sitä että vetää naaman edessä suklaata kaksin käsin tai vaatii arki-iltana valmistamaan kolmen ruokalajin ravintolatasoisen menun.

Matkustelun kriteerinä sentään ymmärrän. Siihen menee rahaa ja aikaa. Toisaalta jos teillä on omat rahat kuten aluksi haaveilit niin miksi sekään olisi niin iso ongelma, jos ei vaadi sinua matkoilleen mukaan. Ei parisuhteessa tarvitse olla toisen kanssa 24/7 ja välillä pieni etäisyys tekee todella hyvää. Toki jos toinen elää vain seuraavaa matkaa varten ja kaikki lomat on muualla niin ei ole toimiva yhtälö.

Kauhean kapealta tuo "miehen unelmaelämä" kuulostaa. Ei siinä ole oikein tilaa toiselle ihmiselle. Saako vapaa-aikana olla kiinnostunut mistään muusta kuin urheilusta? Jos vaikka liikunnallinen ihminen onkin intohimoinen musiikin suhteen? Kuuntelee, soittaa, käy keikoilla? Pitääkö musiikkityylin olla sama ja onko monipuolisesti musiikista kiinnostunut ihminen täysi mahdottomuus? Klassinen musiikki on nykyään kai aika keskiluokkaista niin onko se periaatteesta kielletty. Vapaa-aikaa halusit viettää yhdessä ja urheilu on tärkeää niin pitääkö lajin olla sama?

[

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalilta naiselta kuulostaa. Kukaan ei kyllä halua mitään mvgyvereitä.

Pitää liikunnasta ja itsensä kunnossa pitämisestä eikä kavahda asketismia.
Jo tämä on melko harvinaista. Useimmat naiset pitävät mukavuuksista.

Asunto saa olla sinne päin.
Naiset ovat yleensä miehiä tarkempia siisteyden ja sisustuksen suhteen.

Ei suuremmin välitä herkuttelusta tai ulkomaille matkustelusta.
Useimmat naiset välittävät.

Haluaa että molemmat panostavat vapaa-aikaan, harrastuksiin ja seksiin puitteiden ja sosiaalisen aseman sijaan.
Kuinka moni nainen oikeasti viihtyy siellä kaksiossa, vailla minkäänlaista tavoitetta nostaa asumisen tasoa ja elintasoa muutenkin?

Ei hae miehestä turvaajaa vaan on kiinnostunut tasa-arvoisesta suhteesta.
Yleensä naiset kuitenkin haluavat jonkinlaista roolijakoa.

Okei, nyt kun avasit sitä noin, niin onhan tuo aika erikoinen nainen. Elämäntapatyötön, joka asuu paskaläävässä, nukkuu lattialla ja syö pelkkää silliä ja perunaa. Mutta panee kuin pupu ja harrastaa liikuntaa.

En ajatellut elämäntapatyöttömyyttä enkä "paskaläävää".

Mutta nyt ollaan lähempänä.

Puhutaan siis monen sinkkumiehen (ja melko harvojen sinkkunaisten) elämästä. Käydään töissä mutta ei panosteta uraan. Salille, ruuaksi silliä ja perunaa salaatin kera ilman kastiketta, juomaksi vettä. Kämppä on kenties vaikka opiskelijakaksiotyylinen, ei paskaläävä mutta harrastusvälineitä lojuu siellä täällä. Viikonloppuna kenties polkupyöräretkelle.

= ei pyritä vallitsevaan keskiluokkaiseen elämäntapaan.

ap

Ei houkuttele ollenkaan tuollainen elämäntapa. Minulle on tärkeää että arjessakin on mukana pientä luksusta, ja esimerkiksi siisti koti ja hyvä arkiruoka sekä herkuttelu silloin tällöin luovat sellaista. Voisin aivan hyvin kutsua paskalääväksi kämppää, jossa tavarat jätetään lojumaan sinne tänne, sillä se on omaan siisteystasooni ehdoton ei. Kun olen treenannut kotona, en todellakaan jätä välineitä lojumaan sinne tänne, vaan laitan ne heti treenin päätteeksi niille kuuluville paikoille järjestykseen. Sama juttu esim. vaatteiden kanssa, en koskaan jätä niitä lojumaan lattialle tai muualle minne ne eivät kuulu. En viihdy yhtään kämpässä jossa vallitsee epäjärjestys.

Vierailija kirjoitti:

Ap:n kannattaisi lyöttäytyä yhteen rahkapetrin kanssa.

Haha, pistää AP:n dietille. Homot on suorasanaisempia mitä naiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo oli hyvä pointti aikaisemmalta.

"Miksi nainen ei voisi olla kiinnostunut jostain muusta...kuten hyvää ruokaa, matkustelua ja sisustamista"

Kysymys kuuluu miksi pitää olla kiinnostunut juuri näistä? Eivät kaikki miehetkään harrasta jenkkiautoja, oluenjuontia ja puutöitä.

Ihan kuin hyvästä ruuasta ja kauniista kodista tykkäävät ihmiset eivät kiinnostuisi muusta. Kiva koti ja hyvä ruoka on elämän perustarpeita, sitä päivittäistä perustarvetta kuten hampaidenpesu ja d-vitamiini. Niiden päälle tulee sitten harrastukset ja kiinnostuksenkohteet.

Aiemmin miehet arvostivat sitä, että nainen osasi luoda heille pehmeämmän ja kauniimman kotiympäristön. Nyt osa kokee sen kirouksena.

Mä luulen että tämä johtuu osin mainonnasta/sosiaalisesta mediasta. Nykyään kriteeri kauniille kodille tai hyvälle ruoalle on ihan pilvissä verrattuna siihen mitä se oli joskus esim 40 vuotta sitten. Osa naisista ottaa tästä hirveästi paineita koska "naisen kuuluu" luoda nämä asiat. Sitten jos nämä menee sinne suorittamisen puolelle niin se todellakin on kirous. Väittäisin kyllä että noiden suorittajien osuus on järjettömän pieni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo oli hyvä pointti aikaisemmalta.

"Miksi nainen ei voisi olla kiinnostunut jostain muusta...kuten hyvää ruokaa, matkustelua ja sisustamista"

Kysymys kuuluu miksi pitää olla kiinnostunut juuri näistä? Eivät kaikki miehetkään harrasta jenkkiautoja, oluenjuontia ja puutöitä.

Ihan kuin hyvästä ruuasta ja kauniista kodista tykkäävät ihmiset eivät kiinnostuisi muusta. Kiva koti ja hyvä ruoka on elämän perustarpeita, sitä päivittäistä perustarvetta kuten hampaidenpesu ja d-vitamiini. Niiden päälle tulee sitten harrastukset ja kiinnostuksenkohteet.

Aiemmin miehet arvostivat sitä, että nainen osasi luoda heille pehmeämmän ja kauniimman kotiympäristön. Nyt osa kokee sen kirouksena.

Ovat kaapissa.

Ja niitä kaapissaolijoita on yhä yllättävän paljon. Mikä on tosi outoa, kun yhteiskunta ei milläänlailla enää kaappiin pakota.

Jos lähdetään siitä, että ap:n kuvaama ihanteellinen elämäntapa on melko yleinen sinkkumiesten elämäntapa Suomessa, niin enpä usko, että homoseksuaalisuuden myöntäminen ratkaisisi ko. ongelmaa, vaikka ap olisikin homo. Tunnen nimittäin paljon homoja ja hekin harrastavat aika monipuolisesti, matkustelevat erityisen paljon ja sisustavat jopa enemmän kuin minä, laittautuvat ja bilettävät. Sosiaalinen elämä on vilkasta.

Muutenkaan ap:sta ei tule homo mieleen, vaan enemmän mies, joka on hiukan syrjäytynyt, koska sitä naista ei ole ollut. Naisten syy sekin, heh, mutta totta toinen puoli, koska naisen puuttuminen vaikuttaa mieheen ilmeisesti todella musertavasti. Naiset pärjäävät sinkkuina paremmin, koska heillä on enemmän sosiaalista elämää. Yksinäisyys ei vain ole terveellistä, katsoo sitä miten päin vain. Tulee masennusta ja muitakin ongelmia helposti. Ap:kaan ei maininnut sanaakaan sosiaalisesta elämästä. Sekin on ahdistavaa, jos pari elää vain keskenään ilman sosiaalista elämää ja siitä koituu parisuhdeongelmia pitkän päälle. Jonkinlaista pelokasta kontrollintarvetta aloituksesta välittyy, mutta toki tässä on vain pari viestiä, ei koko totuus asiasta.

En minäkään usko, että ap on kaapissa. Sen sijaan uskon, että hän on vieraantunut liian kauas elävästä elämästä ja tavallisista ihmisistä. Aivan liian paljon yksin ja liikaa aikaa pyöritellä omituisia ajatuksia. Kannustaisin lähtemään ystävien kanssa ulos nyt, kun on hienot ilmat ja ulkona yhdessä liikkuminen on varsin vähäinen riski.

Se vieraantuneisuus ei useimmiten ole omasta tahdosta kiinni. Yksinäisyyttä on todella, todella paljon. Ja usein se on jatkunut ihan lapsuudesta asti ja taustalla on myös koulukiusaamista. Erityisesti erilaisina koetut lapset kokevat koulukiusaamista ja heissä on paljon yksinäisiä aikuisinakin. Heille kasvaa väheksytyn ihmisen identitetti ja tulee masennusta.

Monet ovat hyviä ihmisiä ja kumppaneita, mutta alkuun pääseminen on vaikeaa sekä oman erityisyyden että huonojen kokemusten muodostaman panssarin takia. Luovutetaan helposti, ei haeta apua muilta ihmisiltä, koska on kokemus siitä, ettei kukaan kuitenkaan ymmärrä. Ja se on ihan todellinen kokemus se, jos on vaikkapa ADD ja miksei muutenkin. Kokemukset syrjinnästä ovat traumoja ja totta, kunnes ne käsitellään ja huuhdotaan pois psykoterapiassa.

Kaikki eivät silti hae apua. Avun hakemiseenkin vaaditaan kokemusta siitä, että joku joskus jossain on jotain ymmärtänyt ja apua on saatu, edes vähän. Ei apua kokemuksellisella tasolla muuten ole olemassa, vaan avun hakemisen koetaan tuottavan pettymyksen. Miksei tuottaisi, jos on kokemus siitä, että oman avuntarpeen ilmaiseminen tuottaa vain häpeää ja isomman trauman. Liiankin tavallinen tarina se. Usein unohdetaan, että ne jotka hakevat apua ongelmiinsa, ovat kuitenkin hyväosaisia siinä, että heillä on kokemusperäistä tietoa avun saamisesta.