Mitä teillä oli lapsuudessa ruokana, joilla ei muka syöty joka aterialla lihaa (/ maksaa tai verilettuja)?

Vierailija kirjoitti:

Pelkkä pihvi ei mikään ateria ole. Ateria ja ruoka eivät ole sama asia.

Ap

Siitä sitten vain raivoamaan italialaisille, jotka tarjoavat pihvin yhtenä ateriana. 

Olen syntynyt 90-luvulla, enkä muista että meillä olisi koskaan syöty lämpimällä ruualla kasvisruokaa. Lähes aina oli punaista lihaa, kerran-pari vuodessa kanaa tai kalaa. Ei ollut kesäkeittoa, ei kasvissosekeittoa, ei pinaattilettuja, ei edes salaattia tai mitään kasvislisäkettä, paitsi ehkä kesällä joskus kurkkua ja tomaattia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kesäkeittoa, pinaattikeittoa, kasvispihvejä, porkkanalettuja, pinaattilettuja. Nuo nyt ensin mieleentulevia.

90-luvun lapsi

Joo, ihan surkeaa. Ja kehutte, että ”ei ennen Suomessa niin paljon lihaa syöty”? ”Eisyöty edes joka aterialla? Ka, kun en mä vaan muista.

Ap

Ehkä tämä johtuu siitä, että nykyisin ruuasta suurempi osa on lihaa ja vaikka joskus 1950 -luvulla enempi mausteena käytettiin? En tiedä onko kääntynyt jo laskuun? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihaa syötiin kyllä usein, mutta ruokavalio oli kasvispainotteista. Lihan sijaan proteiininlähteenä oli esimerkiksi tofua, kalaa tai mereneläviä.

Ei ole ollut Suomessa ennen.

Ap

Okei, ei ehkä silloin 70-luvulla kun olit lapsi. Olen syntynyt 80-luvulla ja meillä syötiin niin tofua, simpukoita kuin taskurapujakin. Tofuahan voi valmistaa myös itse. Sukujuureni ovat muualta, joten kotona ei juurikaan syöty tyypillistä suomalaista kotiruokaa - sitä syötiin sitten perhepäivähoidossa ja myöhemmin koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 90-luvulla, enkä muista että meillä olisi koskaan syöty lämpimällä ruualla kasvisruokaa. Lähes aina oli punaista lihaa, kerran-pari vuodessa kanaa tai kalaa. Ei ollut kesäkeittoa, ei kasvissosekeittoa, ei pinaattilettuja, ei edes salaattia tai mitään kasvislisäkettä, paitsi ehkä kesällä joskus kurkkua ja tomaattia.

Malliesimerkki siitä, miten lihan kulutus on kasvanut huomattavasti. Esimerkiksi 50-luvulla syötiin paljon juureksia yms. koska monilla kasvoi niitä omassa pihassa. Lihaa saatiin silloin, kun joku eläimistä teurastettiin. Sitä sitten säästellen syötiin pitkin vuotta eikä tehty niin kuin nykyisin, että vedeltiin monen kilon kinkku parissa päivässä. 

Niin kyllähän se kala on kans lihaa. Kalaa meillä oli tosi paljon, ihan oikeasti kasvisruokia oli sit pinaattikeitto ja pinaattilätyt. Ei ainakaan muuta tule mieleen, oli toki muutakin kuin vain lihakastiketta mutta yleensä pizzassa tms, oli kans lihaa (tonnikalaa, kinkkua..)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kesäkeittoa, pinaattikeittoa, kasvispihvejä, porkkanalettuja, pinaattilettuja. Nuo nyt ensin mieleentulevia.

90-luvun lapsi

Joo, ihan surkeaa. Ja kehutte, että ”ei ennen Suomessa niin paljon lihaa syöty”? ”Eisyöty edes joka aterialla? Ka, kun en mä vaan muista.

Ap

Ehkä tämä johtuu siitä, että nykyisin ruuasta suurempi osa on lihaa ja vaikka joskus 1950 -luvulla enempi mausteena käytettiin? En tiedä onko kääntynyt jo laskuun? 

Mulla on tallessa ruokaohjeita 70-luvulta, esim makaronipata, mihin laitetaan 6 nakkia kasvisten ja makaronin lisäksi ja ohje on neljälle hengelle.

Mun äiti oli kasvissyöjä ja meillä oli vaikka mitä kasvisruokia. Papuja, linssejä, tofua ja soijarouhetta oli saatavilla ysärillä, kun olin lapsi. Niistä saa kasvisten kanssa tehtyä jo älyttömästi erilaisia ruokia, vaikka ei olisi kovin hyvällä mielikuvituksella varustettu. Isä söi lihaa, joten mulla ja sisaruksillani oli todella laajasti erilaisia makuja ja ruokia tarjolla lapsuudessa. Eikä muuten nirsoiltu yhtään - ihan hyvin meni perus jauhelihakastikkeen lisäksi myös merileväkeitto.

Lapsena, 70-luvulla, kesäkeitto oli lempiruokiani. Koulussa pinaattikeitto, tosin siinä oli se kananmuna aina mukana. Porkkana- ja pinaattiletut oli myös hyviä, kouluruuasta, ja muistan kauppaan tuli Saarioisten kasvispihvit, ne oli hyviä, niitä joskus syötiin kotonakin tai pinaattilettuja. Kasvispizzaa, no se oli sitten niitä myöhemmin -80 luvun ruokia: ainoa hyvä valmispizza koska siinä oli se homejuusto antamassa makua. Kesällä perunoita ja valkokastiketta jossa oli paljon ruohosipulia, ja keitetty kananmuna muussattu sinne mukaan. Kalaa syötiin aika usein, sekä kotona että koulussa - koulussa kala oli aina kamalaa vetistä mössöä, mutta kotona sai paistettuja muikkuja tai kalakeittoa tuoreesta kalasta, nam. Mutta silloin syötiin useammin kyllä lihaa kuin äitini lapsuudessa, jolloin lihaa sai viikonloppuna vain, ja muuten syötiin perunaa ja kastiketta.

Olen suuren perheen lapsi, syntynyt 80-luvun loppupuolella, eikä meillä kyllä kasvisruokia paljon syöty. Kalaakin aika vähän, pakasteseitiä ja joskus lohta. Kasvispihvejä ei ikinä, kaupan pinaattilettuja joskus harvoin, pinaattikeittoa pari kertaa, sosekeittoja ei ikinä, puuroa vain aamuisin, jos silloinkaan. Lihan määrä ruuassa ei ollut iso, eineslihapullapaketista tuli soosi seitsemälle, nakkeja ei syöty kokonaisina vaan kastikkeena, koipireidestä sai valita, ottaako koiven vai reiden. Kylkeen sitten ruisleipää ja arkijuustoa.

Koulussa oli joskus kasvisruokaa, mutta puuropäivänäkin sai lautasen viereen lihakepakon.

Kyllä meillä kala- ja kaaliruokia syötiin enemmän kuin lihaa.

Porsaankyljyksiä syötiin usein sunnuntaisin.

Ruskea kastikekin oli ruskeakastiketta, ei siinä lihaa ole.

Toki oli myös nauravia nakkeja ja makkarasoppaa, mutta ei kyllä lihassa uitu, kuten ihmiset nykyään tuntuvat uivan.

Elin lapsuuteni 70-80-luvuilla.

 

Vierailija kirjoitti:

Keittoja, laatikoita, kananmunaruokia, kasvispiiraita, puuroja, vellejä, kotitekoista rieskaa, lättyjä, pannukakkua, salaatteja, porkkanapyöryköitä, perunaruokia, punajuuripihvejä, hernekeittoa, täytettyjä kasviksia, sieniruokia jne. Ja tosiaan uunikalaa pyhäisin. Harvoin mitään lihaa, ehkä jouluna ja pääsiäisenä. Jos muulloin niin makkaran muodossa keitossa, kastikkeessa tai uunimakkarana.

Oikeestiko teilla syötiin päivälliseksi puuroja ja vellejä, rieskaa lättyjä tai pannukakkua? Meillä nuo olivat aamupalaa tai jälkiruokaa. :o

Olen 70-luvulla syntynyt, enkä kyllä minäkään lihattomia aterioita juurikaan muista. Kalaa syötiin joskus, mutta kasviruokia muistan vain kaksi, pinaattikeiton ja lindströmin pihvit. Ja näitäkin oli tarjolla todella harvoin.

Vierailija kirjoitti:

Äiti teki meille lapsille päiväruuaksi makaronivelliä, näkkileipämaitoa ja leipäjankkia. Makaronivelli oli minun herkkua, mutta se oli ilmeisesti sen verran työlästä, että äiti teki mieluummin veljen lempparia näkkileipämaitoa. Leipäjankkiin laitettiin kuivat ruisleivät kannat, kuumaa suolavettä ja voita.

Isä tykkäsi paljon grahamjauhopuurosta, joten äiti teki sitä usein ison kattilallisen. Minä ja veli inhottiin sitä, joten oltiin enemmin syömättä. Isä söi sitä monta päivää peräkkäin.

Meilläkin oli toisinaan makaronivelliä, josta pidin myös. 

APn pitäisi selvittää itselleen kasvisruuan ja sen eri ääripäiden erot, ja mitä ne käytännössä Suomessa tarkoittivat "ennen", ja miksi näin oli. Ennen tuota tietopohjaa asiasta on turha vängätä.

Olen syntynyt tavalliseen duunariperheeseen -79. Väitän, että lapsuudessa lihan kulutukseni oli kestävämmällä ja eettisemmällä tasolla kuin nyt, ja sama päti tuntemiini ihmisiin eri yhteiskunnan osa-alueilla.

Isäni metsästi. Suurempi osuus lautaselle päätyvästä lihasta oli riistaa, kuin tuotantoeläintä. Nykyisen kaltaiset leikkeleet eri laatuineen ja mausteineen tekivät vasta tuloaan markkinoille, kuin myös einekset. Lihatiskistä ostettu sadan tahi parin sadan gramman kinkkusiivupaketin ei oletettu katoavan yhdellä istumalla, sitä sai leivälle ottaa yhden siivun. Nykylaskureiden mukaan vain vaivoin lihatuotteeksi luokiteltavia grillimakkaroita ei haalittu kaupan altaasta pakettikaupalla, ruuaksi oli makkarapäivinä makkarakastiketta, tahi pieni pätkä lenkkiä ja suuri kauhallinen perunamuusia. Lihaa/kalaa/kanaa oli jossain muodossa lähes kaikilla aterioilla, mutta sen tehtävänä oli toimia lähinnä pienenä suolapalana muutoin kasvisvoittoisessa ruokavaliossa.

Mitä tulee maitoon, muniin, voihin ja vereen... Toki ne ovat eläimestä lähtöisin, mutta niitä, kuten ei kalaakaan, yleensä luokiteltu suoranaisesti liharuuaksi. Kasvisrasvasta puhuttaessa kyseessä oli usein kookosrasva (munkin paistoon) tai mauton ja hajuton leivontamargariini joka kyllä kelpuutettiin pullataikinaan, mutta paistinpannulla kärisi parempien paisto-ominaisuuksiensa vuoksi voi.

Kokonaisuutta katsottaessa ruoka oli kotona hyvää ja monipuolista eikä sisältänyt kuin murto-osan siitä lihatuotteiden määrästä minkä meidän perhe tänä päivänä kuluttaa. Pääosaa ruoka-aikoina esittivät peruna ja raakaraasteet juureksista sekä erilaiset puurot, vellit ja keitot.

Kesäkeitto, riisivelli. Ei tule muuta mieleen.

Makaronilaatikko, maitoperunat, kalaa.

Kalaa eri tavoin laitettuina. Itse kasvatetut juurekset ja perunat.

Meidän perheessä oli mm. pinaattikeittoa, hernekeittoa(ilman lihaa), kesäkeittoa, riisipuuroa, perunamuussia ja höyrytettyjä kasviksia, kasvislasagnea, täytettyjä paprikoita, tomaattikeittoa, uunijuureksia, sosekeittoa, sienikeittoa, sienipastaa, riisiä ja keitettyjä vihanneksia. Tuossa nyt joitakin mitä meidän perheessä tehtiin. Olen 90- luvun lapsi(synnyin 87)

Syötiin myös usein kalaruokia mutta ne kai lasketaan lihaksi?

Piimävelliä, makaroonivelliä, klimppivelliä, ruispuuroa, ruispuolukkapuuroa, vispipuuroa, mannapuuroa, neljänviljan puuroa, maitoperunoita, kesäkeittoa, pinaattilättyjä, perunamuusia & puolukkaa... nää nyt tuli kasvisruuista mieleen. Lisäksi oli usein savusilakoita ja silakkapihvejä. Sunnuntai oli juhlapäivä, silloin saattoi olla oikein porsaankyljyksiä.

T. Vuonna -75 syntynyt.

Vierailija kirjoitti:

Meidän kasvisruuat kun sentään olivat tasoa paahdetut kastanjat tms.

Ap

Milloin tämä on ollut? Kastanjat kun ei Suomessa kiva ja on ollut mm. Englannissa köyhien ruokaa, ainut mitä ilmaiseksi voi syksyllä puistoista kerätä. Eihän ne edes ole hyviä, mutta britti-nostalgisia toki.