Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sähkötekniikan DI, aloituspaikkoja 65, ensisijaisia hakijoita 30
03.04.2021 |
Sähkötekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v)
Ensisijaisia hakijoita / aloituspaikka: 0,46
Kommentit (318)
Mikä sähkössä on niin vaikeaa? Olen opiskellut fysiikkaa ja tietotekniikkaa, ja elektrodynamiikan kurssi on tullut suoritettua, samoin analogia- ja digitaalielektroniikka, ja tietokoneen arkkitehtuuri+prosessorin suunnittelu. Radiotekniikasta en tiedä mitään, mutta luulen että näillä tiedoilla on samat perusteet kuin muillakin sähköllä opiskelleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä sähkössä on niin vaikeaa? Olen opiskellut fysiikkaa ja tietotekniikkaa, ja elektrodynamiikan kurssi on tullut suoritettua, samoin analogia- ja digitaalielektroniikka, ja tietokoneen arkkitehtuuri+prosessorin suunnittelu. Radiotekniikasta en tiedä mitään, mutta luulen että näillä tiedoilla on samat perusteet kuin muillakin sähköllä opiskelleet.
Jotkut kurssit on kuulemma legendaarisen vaikeita, ainakin yhden aallon sähköltä valmistuneen väitteen mukaan. En kuitenkaan muista oliko tuo piirianalyysi vai joku muu.
Tosin olen vakuuttunut että oikeasti ei ole vaikeita aiheita, on vaan umpisurkeita opettajia jossain aineissa. Loistava saa vaikeankin aiheen uppoamaan edes osittain kaikkien kurssilaisten päähän, tällainen ylimielinen "mä opetan vaan tohtoriopiskelijoita" saa huonoimmillaan peruskurssia opettaessaan kurssin tuntumaan kuin juoksisi täyttä vauhtia tiiliseinään.
Opettaminen on siis muutakin kuin jotkut pedagogiikan perusopinnot jotka noiden pitää kait suorittaa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sähkössä on niin vaikeaa? Olen opiskellut fysiikkaa ja tietotekniikkaa, ja elektrodynamiikan kurssi on tullut suoritettua, samoin analogia- ja digitaalielektroniikka, ja tietokoneen arkkitehtuuri+prosessorin suunnittelu. Radiotekniikasta en tiedä mitään, mutta luulen että näillä tiedoilla on samat perusteet kuin muillakin sähköllä opiskelleet.
Varmaan juuri nuo ovat niitä vaikeita. Piirianalyysit, elektroniikat, kenttäteoria ja moderni fysiikka (eli yliopistofysiikan 2. vuosi ahdettuna 4kk pätkään). Joillekin matikat voivat olla haastavia myös, esim. Fourier-analyysin todistukset.
Tuosta sun listasta on sinänsä paha sanoa mitään, esim missä olet noita opiskellut. Mut haastavat sähkön opinnoista tekee myös se, että niissä pitää onnistua tenteissä ja harjoitustehtävissä, ja tahti on varsin rivakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sähkössä on niin vaikeaa? Olen opiskellut fysiikkaa ja tietotekniikkaa, ja elektrodynamiikan kurssi on tullut suoritettua, samoin analogia- ja digitaalielektroniikka, ja tietokoneen arkkitehtuuri+prosessorin suunnittelu. Radiotekniikasta en tiedä mitään, mutta luulen että näillä tiedoilla on samat perusteet kuin muillakin sähköllä opiskelleet.
Jotkut kurssit on kuulemma legendaarisen vaikeita, ainakin yhden aallon sähköltä valmistuneen väitteen mukaan. En kuitenkaan muista oliko tuo piirianalyysi vai joku muu.
Tosin olen vakuuttunut että oikeasti ei ole vaikeita aiheita, on vaan umpisurkeita opettajia jossain aineissa. Loistava saa vaikeankin aiheen uppoamaan edes osittain kaikkien kurssilaisten päähän, tällainen ylimielinen "mä opetan vaan tohtoriopiskelijoita" saa huonoimmillaan peruskurssia opettaessaan kurssin tuntumaan kuin juoksisi täyttä vauhtia tiiliseinään.
On 2 tai 3 ns. karsintakurssia. Omana opiskeluaikana kvanttifysiikan ~300 kurssilaisesta tasan 1 sai arvosanan 5. Ja opiskelijoiden taso on aika hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sähkössä on niin vaikeaa? Olen opiskellut fysiikkaa ja tietotekniikkaa, ja elektrodynamiikan kurssi on tullut suoritettua, samoin analogia- ja digitaalielektroniikka, ja tietokoneen arkkitehtuuri+prosessorin suunnittelu. Radiotekniikasta en tiedä mitään, mutta luulen että näillä tiedoilla on samat perusteet kuin muillakin sähköllä opiskelleet.
Jotkut kurssit on kuulemma legendaarisen vaikeita, ainakin yhden aallon sähköltä valmistuneen väitteen mukaan. En kuitenkaan muista oliko tuo piirianalyysi vai joku muu.
Tosin olen vakuuttunut että oikeasti ei ole vaikeita aiheita, on vaan umpisurkeita opettajia jossain aineissa. Loistava saa vaikeankin aiheen uppoamaan edes osittain kaikkien kurssilaisten päähän, tällainen ylimielinen "mä opetan vaan tohtoriopiskelijoita" saa huonoimmillaan peruskurssia opettaessaan kurssin tuntumaan kuin juoksisi täyttä vauhtia tiiliseinään.
Osa aiheista on tosi vaikeita. Mutkikkaista taustatiedoista leivottujen abstraktiokerrosten pohjalta tehdään matemaattista analyysiä ja ongelmanratkaisua. Eli sellaisella ylätason lähes-hiffaamisella ei natsaa (vrt. aika moni muu ala). Tosin: Opiskelemalla siitä selviää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä sähkössä on niin vaikeaa? Olen opiskellut fysiikkaa ja tietotekniikkaa, ja elektrodynamiikan kurssi on tullut suoritettua, samoin analogia- ja digitaalielektroniikka, ja tietokoneen arkkitehtuuri+prosessorin suunnittelu. Radiotekniikasta en tiedä mitään, mutta luulen että näillä tiedoilla on samat perusteet kuin muillakin sähköllä opiskelleet.
Millä linjalla olet noita opiskellut, jos et sähköllä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenin pääsykoe:
- ole ruotsinkielinen
- löydä koulun ovi
Valmistuminen:
- ole ylpeä ylioppilastutkinnon B-arvosanastasi ja Hanken-tutkinnostasi
- löydä ulko-ovi
- aloita työt papan firmassa
Tee itse perässä! Kyllä sinne Hankenille voi hakea suomenkielisetkin! Eikä kaikilla ruotsinkielisillä ole sitä papan firmaa taustalla, eikä edes suuria perintöjä tiedossa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valmistuin Otaniemestä sähkötekniikan DI:ksi yli 40 vuotta sitten. Olin mielenkiintoisissa hommissa fiksujen ihmisten parissa ja vaikutin työni sisältöön. Pärjäsin hyvin, vaikka joskus oli tiukkojakin aikoja. Joihinkin opiskeluaikojen kavereihini olen vieläkin yhteyksissä. Olen nyt jo eläkkeellä.
Luottakaa nuoret itseenne ja painakaa menemään, kyllä ne differentiaalit ja käppyrät avautuvat, kun niihin asennoituu oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sähkössä on niin vaikeaa? Olen opiskellut fysiikkaa ja tietotekniikkaa, ja elektrodynamiikan kurssi on tullut suoritettua, samoin analogia- ja digitaalielektroniikka, ja tietokoneen arkkitehtuuri+prosessorin suunnittelu. Radiotekniikasta en tiedä mitään, mutta luulen että näillä tiedoilla on samat perusteet kuin muillakin sähköllä opiskelleet.
Millä linjalla olet noita opiskellut, jos et sähköllä?
Helsingin yliopiston fysiikka, ja tosiaan TKK:lla osa kursseista oli sähköllä (digitaali- ja tietokonetekniikaan perusteet, tietokoneen arkkitehtuuri+harjoitustyö ei ollut sinä aikana sähköllä, mutta kurssit siirrettiin myöhemmin sinne). Lisäksi oli joku digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus kurssi, ja signaalien tilastollinen mallinnus, nämä olivat informaatiotekniikkaa silloin kuin opiskelin. Eivät niin vaikeita mielestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on pitkästä aikaa tosi mielenkiintoinen ketju!
Poikani opiskelee tällä hetkellä lukion ykkösellä luonnontiedelinjalla. Hän on selvästi kiinnostunut fysiikasta, sähkötekniikasta ja tietokoneista. On siis sellainen perusnörtti, jolla peruskoulun päättötodistus oli 9.9.
Lukion jälkeen pojalla on tavoitteena päästä opiskelemaan Aaltoon teknillistä fysiikkaa tai jotain muuta fysiikan alaa. Ongelmana on ehkä se, että me molemmat vanhemmat tullaan duunari-suvuista, joissa opiskelua ei ole niin osattu arvostaa. Mieheni on kuitenkin ammattitutkinnolla päätynyt ICT- asiantuntijaksi ja on hyvä ja arvostettu työssään. Itse olen käynyt lukion ja AMK.n sosiaalipuolella. Haluaisin tukea poikaani opinnoissaan, mutta yliopisto-opinnoista on vain vähän kokemusta. Miehelläni ei sitäkään.
Poikani lukee lukiossa pitkää matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Opinnot ovat alkaneet ihan mallikkaasti. Fysiikassa hänellä on jotenkin luontainen tapa hahmottaa asioita ja ne hän oppii helpolla. Peruskoulumatikka on nykyään niin kuralla, että lukiomatikka ei ole aivan yhtä helppoa vaan kiitettäviin numeroihin hän on joutunut ponnistelemaan. Tosin poika osaa olla siinä järkevä, että kympit ja ysit eivät ole mikään elämän tarkoitus.
Tähän asti olen vielä häntä osannut auttaa koulussa, silloin harvoin kun ollut tarvis. Lukion pitkän matikan olen aikanaan itsekin kahlannut läpi ja näköjään jotain on sieltä muistinperukoille itsellenikin jäänyt. Kovin pitkälle ei kotoa apua kuitenkaan löydy. Matikka on näköjään jatko-opintojen takia olennaisessa osassa jos fysiikkaa tahtoo opiskella. Miten pojan kannattaisi valmistautua yliopisto-opintoihin, jottei putoaisi siitä matikan vuoksi. Mitä tekisit toisin, jos olisit itse vasta pintojesi alussa? Mitä ala työllistäisi varmasti tulevaisuudessakin?
Toki poikani joutuu ottamaan asioista itse selvää, ja mieli voi matkan varrella muuttua. Ja osa asioita opitaan vasta kantapään kautta... Toisaalta poikani on sen verran fiksu, että kuuntelee jo nyt monissa asioissa mitä äiti/ viisaammat neuvoo. Toisin sanoen pahin murkkuikä jo takana!
Vierailija kirjoitti:
Sähkö DI-puolella on esimerkki alasta missä oikeasti oltava korkea ÄO. Siinä ei ahkera lukeminen ja ulkoa opettelu auta. Oikeastaan lukemista on hyvin vähän.
DI aloista tätä pidetään matemaattisesti vaikeimpina. Ehkä pelottaa useita hakijoita. Meilläkin keskeytti todella moni.
Ja silti ihmiset lukevat myös matematiikkaa pääaineenaan .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sähkössä on niin vaikeaa? Olen opiskellut fysiikkaa ja tietotekniikkaa, ja elektrodynamiikan kurssi on tullut suoritettua, samoin analogia- ja digitaalielektroniikka, ja tietokoneen arkkitehtuuri+prosessorin suunnittelu. Radiotekniikasta en tiedä mitään, mutta luulen että näillä tiedoilla on samat perusteet kuin muillakin sähköllä opiskelleet.
Jotkut kurssit on kuulemma legendaarisen vaikeita, ainakin yhden aallon sähköltä valmistuneen väitteen mukaan. En kuitenkaan muista oliko tuo piirianalyysi vai joku muu.
Tosin olen vakuuttunut että oikeasti ei ole vaikeita aiheita, on vaan umpisurkeita opettajia jossain aineissa. Loistava saa vaikeankin aiheen uppoamaan edes osittain kaikkien kurssilaisten päähän, tällainen ylimielinen "mä opetan vaan tohtoriopiskelijoita" saa huonoimmillaan peruskurssia opettaessaan kurssin tuntumaan kuin juoksisi täyttä vauhtia tiiliseinään.
Osa aiheista on tosi vaikeita. Mutkikkaista taustatiedoista leivottujen abstraktiokerrosten pohjalta tehdään matemaattista analyysiä ja ongelmanratkaisua. Eli sellaisella ylätason lähes-hiffaamisella ei natsaa (vrt. aika moni muu ala). Tosin: Opiskelemalla siitä selviää.
Tämä. Opiskelemalla siitä selviää. Harjoittelemalla ja kovalla työllä kaikki on opittavissa ja kurssit suoritettavissa. Nykykoulu vaan ei anna valmiuksia opiskelutekniikoihin ja siihen, että oppimisen eteen pitää nähdä vaivaa - kenen enemmän kenen vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on pitkästä aikaa tosi mielenkiintoinen ketju!
Poikani opiskelee tällä hetkellä lukion ykkösellä luonnontiedelinjalla. Hän on selvästi kiinnostunut fysiikasta, sähkötekniikasta ja tietokoneista. On siis sellainen perusnörtti, jolla peruskoulun päättötodistus oli 9.9.
Lukion jälkeen pojalla on tavoitteena päästä opiskelemaan Aaltoon teknillistä fysiikkaa tai jotain muuta fysiikan alaa. Ongelmana on ehkä se, että me molemmat vanhemmat tullaan duunari-suvuista, joissa opiskelua ei ole niin osattu arvostaa. Mieheni on kuitenkin ammattitutkinnolla päätynyt ICT- asiantuntijaksi ja on hyvä ja arvostettu työssään. Itse olen käynyt lukion ja AMK.n sosiaalipuolella. Haluaisin tukea poikaani opinnoissaan, mutta yliopisto-opinnoista on vain vähän kokemusta. Miehelläni ei sitäkään.
Poikani lukee lukiossa pitkää matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Opinnot ovat alkaneet ihan mallikkaasti. Fysiikassa hänellä on jotenkin lu
Matematiikkakin osaltaan vaatii vaan takamusta. Eli laskemista ja laskurutiinia. Suosittelen yo-kirjoituksia varten matematiikasta mafynettiä. Todella pieni muutaman kympin investointi, mutta oma lapsi tuolla opiskeli matematiikkaa yo-kirjoituksia varten. Sai sitten Teknologia teollisuuden 1000 euron stipendin keväällä, kun hänen yo-matematiikan tulos oli 100 parhaan kirjoittaneen joukossa. Toki hänellä on matematiikkaan lahjojakin. Ja, joo, teknillistä fysiikka meni lukemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos, pitää laittaa tuo mafynet muistiin. Juuri tämänlaisia konkreettisia hyviä neuvoja kaipailenkin. Ja samalla uskon että omasta motivaatiotasosta kaikki on loppupeleissä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Hankenin pääsykoe:
- ole ruotsinkielinen
- löydä koulun ovi
https://www.sttinfo.fi/tiedote/70487925/hanken-pohjoismaiden-kolmen-par…
Paitsi että valmistuminen on vaikeaa. Hanken on erittäin arvostettu kauppakorkeakoulu, sijoittuu hyvin maailman rankingeissa.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, pitää laittaa tuo mafynet muistiin. Juuri tämänlaisia konkreettisia hyviä neuvoja kaipailenkin. Ja samalla uskon että omasta motivaatiotasosta kaikki on loppupeleissä kiinni.
Moi ja tsemppiä pojallesi! Eräs tosi hyvä lukiotasoinen (sopivasti ylittävä) preppauskurssi on Hiukkasen järjestämä. Muistaakseni maksaa vain muutaman kympin. Niitä tehtäviä ratkaisuineen kannattaa opiskella vaikka jokaisena lukiovuotena, jolleivät sitten käy liian helpoiksi:
https://www.hiukkanen.fi/di-valmennuskurssi/
Matematiikan puolelta kompleksiluvuilla laskeminen (analyysi jos käy liian helpoksi), matriisilaskennan perusteet (lineaarialgebra jos käy liian helpoksi), sarjakehitelmiin tutustuminen ja matemaattisen todistuksen perusteet ovat hyviä aiheita dippaopintoja ajatellen. Mutta ne kyllä oppii opintojen aikana myös.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sähkössä on niin vaikeaa? Olen opiskellut fysiikkaa ja tietotekniikkaa, ja elektrodynamiikan kurssi on tullut suoritettua, samoin analogia- ja digitaalielektroniikka, ja tietokoneen arkkitehtuuri+prosessorin suunnittelu. Radiotekniikasta en tiedä mitään, mutta luulen että näillä tiedoilla on samat perusteet kuin muillakin sähköllä opiskelleet.
Kuulostaa joltain elektroniikan lyhyeltä sivuaineelta? Luonnollisesti pääaine on laajempi. Hienoa jos sinulle nämä tuntuivat helpoilta, hyvin monelle nimittäin ovat haastavia.
Sähkötekniikka on ala jossa oikeasti sattuu kuolemaan johtavia tapaturmia. Toimistotöissä harvemmin.
eiköhän tuota ole helpotettu vuosien varrella paljonkin
nykyoppilaat ei osaa edes kertotauluja
Alue: Aihe vapaa
115/885 näytti päässeen sisään viime keväänä. Pääsykokeet kyllä aika iisit, 19/36 pistettä riittänyt. Mutta nuo opinnot ovat aika työläät, sisäänpääsy ei niistä hirveän paljon kerro.