Lue keskustelun säännöt.
Sähkötekniikan DI, aloituspaikkoja 65, ensisijaisia hakijoita 30
03.04.2021 |
Sähkötekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v)
Ensisijaisia hakijoita / aloituspaikka: 0,46
Kommentit (318)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähkö DI-puolella on esimerkki alasta missä oikeasti oltava korkea ÄO. Siinä ei ahkera lukeminen ja ulkoa opettelu auta. Oikeastaan lukemista on hyvin vähän.
DI aloista tätä pidetään matemaattisesti vaikeimpina. Ehkä pelottaa useita hakijoita. Meilläkin keskeytti todella moni.
Teknilliseen fysiikkaan verrattuna kuitenkin aika perustason matemattiikkaa. Mielenkiintoista, miten niin moni keskeyttää sähköllä mutta tefyllä ei niinkään.
Sähköllä täytyy olla aivan liian suuri sisäänotto ja liian pieni lähtövaatimustaso.
En ymmärrä, miksi sähkölle otetaan noin paljon sisään. Ei ole nykyisin enää niin suurta tarvetta. Tarvetta olisi tuta ja tietotekniikka DI:lle, tuta halutaan jostain syystä rajata pienelle sakille, mutta tietotekniikka dipaksi voi kaiketi opiskella joka kylässä.<
Monissa paikoissa sähkötekniikka yhdistetään automaatioon. Ilmeisesti molemmille aloille on työvoimalle kysyntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"En ole hoitaja vaan nelivitonen yhteiskuntatieteilijä hyvässä työpaikassa. Tehtäviini kuuluu hyvin vähän asioita, joita voisi matemaattisesti mitata tai mallintaa, yleensä päätökset joutuu perustamaan kvalitatiiviseen aineistoon.
Kun päätöksiä ei voi perustaa raakaaan numerodataan, DI:t yleensä panikoivat."
En ole sähköltä valmistunut vaan päätynyt tietotekniikan ja tietoliikenteen kautta kvanttitietokoneiden pariin, mutta voin kyllä kertoa, ettei raa'alla numerodatalla yleensä vielä tee mitään - jos sellaista nyt yleensä on olemassakaan hommien alkaessa. Jos dataa sattuu olemaan, niin se on kaukana ideaalisesta eikä taustalla olevista ilmiöistä välttämättä saa kovin helpolla selvää ("lataanpa tämän SPSSään..."). Monet asiat ovat lisäksi vaikeita ellei mahdottomia mallintaa tarkasti - ja lopuksi kaikki pitää toteuttaa kompromissien kautta (epätäydelliset komponentit, saa maksaa vain X euroa ja kuluttaa Y wattia energiaa jne.)
En tiedä, että onko muilta aloilta valmistuneilla sellainen käsitys, että tekniikan alalla hommat olisivat vain valmiiden kaavojen ja menetelmien soveltamista jonain liukuhihnatyönä, mutta vahvasti vaikuttaa, että ainakin joillakin tällainen käsitys olisi. Oman kokemuksen mukaan aika pian joutuu kuitenkin tekemisiin ongelmien kanssa, johon kenellään ei ole suoraa vastausta - ja sitten joutuukin kunnolla miettimään miten niitä väärän muotoisilta näyttäviä palikoita saisi väänneltyä jotenkin järkeväksi palapeliksi - jonka lopulta pitää toimia myös käytännössä.
Onhan se tietysti kokemuksen karttuessa hienoa edetä ensimmäisistä hapuilista - "tätä ei löydy kurssikirjoista, voiko näin muka tehdä, no - näyttää kuitenkin toimivan" - jonkinlaiseen varmuuteen ja taitavuuteen - "haa! keksinpä näppärän ratkaisun, jota kukaan muu ei ole tajunnut".
No hehheh. Entäs matikanlaitos yliopistolla? 80% sisään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alas on vajonnut DI-koulutus, ei voi muuta sanoa. Kuka tahansa juntti maalta voi on nykyisin DI kun ennen olivat yritysjohtajia. Se on vaan niin helppoa nostaa niitä aloituspaikkoja kun yritykset haluavat suuria massoja halpoja insinöörejä, jotta voivat dumpata palkat alas ja sangen halpaa kouluttaa.
Onks kaupunkilainen kusipää sitä mieltä, ettei maalaisista ole dippainsseiks tai johtajiksi?
Alas on vajonnut, koska yliopistojen rahoitus on sidottu tuotettuihin tutkintoihin jo vuosien ajan!
Käytännössä tätä toteutetaan opetushenkilöstön (ei koske proffia) osalta siten, että vuositttaisissa kehityskeskusteluissa tärkein asia ovatko kaikki päässeet opettajan vastuulla olevista kursseista läpi. Jos ei ole, on opettaja kusessa ja opetus on ollut huonoa ja uhataan potkuilla!
Käytännössä tämä pakottaa opetushenkilöstön hyväksymään opiskelijan tenttisuorituksen, jos opiskeja osaa kirjoittaa nimensä selkeästi ja saa paperille muutaman sanan jonkinlaista selitystä kysymyksiin.
Helvetin surullista, mutta tämä on totuus ainakin teknillisen puolen yliopisto-opinnoissa ollut jo vuosien ajan.
Vierailija kirjoitti:
Myös tyttäreni olisi päässyt todistuksellaan heittämällä sisään Aallon tefylle, mutta hän valitsi toisen alan. Kenelläkään meistä ei ole ollut täysiä pisteitä pitkän matematiikan yo:sta.
Mistä tiedät, että olisi päässyt? Niinkuin sanoin, minä en päässyt sisään - hain kaksi kertaa - eikä todistuksessa ollut mitään muuta vikaa kuin se, että matematiikan kokeesta oli vähemmän kuin 60 pistettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sähkö-DI ja meitä aloitti samalla vuosikurssilla noin 25, lopulta vain noin 10-12 taisi valmistua alalta meidän vuosikurssilta. Yli puolet vaihtoi joko helpommalle kauppispuolelle tai AMKiin.
Oli esim sellaisia matikan ja sähköteorian kursseja mistä vain 20-30% pääsi ekalla yrittämällä tentistä läpi. Pahimmilla kursseilla oli lukuisia edellisvuoden uusijoita, olivat siis reputtaneet edellisenä vuonna kaikki 3 tenttiyritystä. Itsekin yhden kurssin jouduin seuraavana vuonna uusimaan, joistakin pääsi rimaa hipoen ykkösellä läpi.
DI -2014
Nykyään on eri meininki, kun yliopistoja rahoitetaan (ohjeajassa) valmistujien mukaan. Opiskelijoiden "valmistumista edistetään" siis monin keinoin. Tähän sisältyy mm. kurssit jotka arvioidaan hyväksytty /hylätty (eikä numeroin), useat uusintamahdollisuudet, henkilökohtaiset joustot jne. Ääneen ei tietenkään sanota että opintoja olisi helpotettu.
T. Yliopiston lehtori
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös tyttäreni olisi päässyt todistuksellaan heittämällä sisään Aallon tefylle, mutta hän valitsi toisen alan. Kenelläkään meistä ei ole ollut täysiä pisteitä pitkän matematiikan yo:sta.
Mistä tiedät, että olisi päässyt? Niinkuin sanoin, minä en päässyt sisään - hain kaksi kertaa - eikä todistuksessa ollut mitään muuta vikaa kuin se, että matematiikan kokeesta oli vähemmän kuin 60 pistettä.
Ai niin, lisään, että ainakin vuonna 2001 sanottiin etukäteen, että todistuksella pääsee sisään vain, jos pitkästä matematiikasta on saanut täydet pisteet. Toki muilla keinoilla oli mahdollista päästä sisään, elleivät kaikki aloituspaikat mene täydet pisteet saaneille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sähkössä on niin vaikeaa? Olen opiskellut fysiikkaa ja tietotekniikkaa, ja elektrodynamiikan kurssi on tullut suoritettua, samoin analogia- ja digitaalielektroniikka, ja tietokoneen arkkitehtuuri+prosessorin suunnittelu. Radiotekniikasta en tiedä mitään, mutta luulen että näillä tiedoilla on samat perusteet kuin muillakin sähköllä opiskelleet.
Jotkut kurssit on kuulemma legendaarisen vaikeita, ainakin yhden aallon sähköltä valmistuneen väitteen mukaan. En kuitenkaan muista oliko tuo piirianalyysi vai joku muu.
Tosin olen vakuuttunut että oikeasti ei ole vaikeita aiheita, on vaan umpisurkeita opettajia jossain aineissa. Loistava saa vaikeankin aiheen uppoamaan edes osittain kaikkien kurssilaisten päähän, tällainen ylimielinen "mä opetan vaan tohtoriopiskelijoita" saa huonoimmillaan peruskurssia opettaessaan kurssin tuntumaan kuin juoksisi täyttä vauhtia tiiliseinään.
Aikoinaan oli "huonoja" kirjojakin - tai ainakin sellaisia, jotka eivät itselle sopineet. Lähinnä kyse oli kirjoista, joista jäi fiilis, että asia on yritetty tehdä turhan vaikeaksi ja/tai puristaa käsittely vaikeaselkoisen tiiviksi teoreettisen notaation avulla. Omalla kohdalla tällaiset kurssikirjat tuntuivat tulevan kompastuskiveksi muistaakseni kolmen peruskurssin kohdalla - elektroniikka, signaalinkäsittely ja tietojenkäsittelyteoria - varmaankin noistakin olisi puurtamalla selvinnyt, mutta onneksi löysin (alennusmyynnistä) paremmin avautuvat kirjat ja suoristin kurssit hyvillä arvosanoilla.
Vierailija kirjoitti:
Olen tietotekniikan DI, nainen, ja olipa mielenkiintoista lukea tämä keskustelu. Päällimmäisenä jäin pohtimaan että suosittelisinko dippainssin opintoja omalle tyttärelle. Todellakin suosittelisin. Ehkä tytöstä nainen paranee, ja seuraava sukupolvi on suunnittelemassa avaruusaluksia.
Minä olin suunnittelemassa avaruusalusta 15 vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös tyttäreni olisi päässyt todistuksellaan heittämällä sisään Aallon tefylle, mutta hän valitsi toisen alan. Kenelläkään meistä ei ole ollut täysiä pisteitä pitkän matematiikan yo:sta.
Mistä tiedät, että olisi päässyt? Niinkuin sanoin, minä en päässyt sisään - hain kaksi kertaa - eikä todistuksessa ollut mitään muuta vikaa kuin se, että matematiikan kokeesta oli vähemmän kuin 60 pistettä.
TIedän siitä, että (toisin kuin ilmeisesti sinä) osaan lukea DIA-valinnan sivuilta pistetaulukon, laskea sen perusteella tyttäreni todistuksesta tulevat pisteet ja verrata niitä niin ikään DIA-valinnan sivuilta löytyviin pisterajoihin eri hakukohteisiin. DIA-valinnassa on jo monta vuotta ollut käytäntö, jossa pisteet lasketaan pitkän matematiikan, äidinkielen ja fysiikan (tai sen vaihtoehtona kemian) yo-todistuksen arvosanojen perusteella. Kokeiden pisteillä ei ole mitään merkitystä, ainoastaan arvosanoilla. Tasapistetilanteessa katsotaan lisäksi pitkän vieraan kielen arvosanaa. Koska tyttärelläni oli kaikista vaikuttavasta neljästä aineesta (pitkä matematiikka, äidinkieli, fysiikka, pitkä vieras kieli) laudatur, olisi hän saanut DIA-valinnassa täydet pisteet. Aallon tefylle ei ole koskaan vaadittu todistusvalinnassa täysiä pisteitä.
Ja mainitsen vielä, että ensi keväänä pistelasku ja siihen vaikuttavat aineet vaihtuvat. Mutta edelleenkään yo-kokeen pistemäärällä ei ole merkitystä kuin korkeintaan tasapistetilanteessa.
Ei hyvältä Suomen tulevaisuus näytä. Hallintotieteilijöitä, hum.kandeja ja muihin toisarvoisiin koulutuksiin halutaan vastuuta välttelemään. Tekninen ala on haastava ja vastuullinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Li Anderssonin, vas, koulu-uudistus tuhosi loputkin.
Pisa-romahdus hakee vertaistaan maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Li Anderssonin, vas, koulu-uudistus tuhosi loputkin.
Pisa-romahdus hakee vertaistaan maailmassa.
Oli kyllä grahnlaaksonen joka sen koulujärjestelmän sössi. Kokoomuksen tapa, sössiä kaikki hyvin toimiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Li Anderssonin, vas, koulu-uudistus tuhosi loputkin.
Pisa-romahdus hakee vertaistaan maailmassa.
Eikös Andersson halunnut lisätä humanisteja ja muita vasuriäänestäjien koulutuspaikkoja. Kirjastotätejä?
Teknkset alat, varsisinkin ammattikoulutus jätettiin toisarvoiseen tilaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tietotekniikan DI, nainen, ja olipa mielenkiintoista lukea tämä keskustelu. Päällimmäisenä jäin pohtimaan että suosittelisinko dippainssin opintoja omalle tyttärelle. Todellakin suosittelisin. Ehkä tytöstä nainen paranee, ja seuraava sukupolvi on suunnittelemassa avaruusaluksia.
Minä olin suunnittelemassa avaruusalusta 15 vuotta sitten.
Minäpä olin suunnittelemassa ja toteuttamassa avaruusaluksen testausjärjestelmää jo 30 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on eri meininki, kun yliopistoja rahoitetaan (ohjeajassa) valmistujien mukaan. Opiskelijoiden "valmistumista edistetään" siis monin keinoin. Tähän sisältyy mm. kurssit jotka arvioidaan hyväksytty /hylätty (eikä numeroin), useat uusintamahdollisuudet, henkilökohtaiset joustot jne. Ääneen ei tietenkään sanota e
Surullista kuulla että noin alas on jo vajottu silmänpalvonnassa. Tavoitteita asetetaan vain määrärahojen jatkumisen vuoksi. Jotkut kutsuvat tuota myös korruptioksi.
Vierailija kirjoitti:
Alas on vajonnut, koska yliopistojen rahoitus on sidottu tuotettuihin tutkintoihin jo vuosien ajan!
Käytännössä tätä toteutetaan opetushenkilöstön (ei koske proffia) osalta siten, että vuositttaisissa kehityskeskusteluissa tärkein asia ovatko kaikki päässeet opettajan vastuulla olevista kursseista läpi. Jos ei ole, on opettaja kusessa ja opetus on ollut huonoa ja uhataan potkuilla!
Missä yliopistossa on muka noin? Olen itse yliopistonlehtori Aallossa eikä tuo tunnu lainkaan tutulta. Kertaakaan minua ei ole painostettu päästämään ketään kurssista läpi osaamatta, ja joka vuosi osa opiskelijoista reputtaa kursseillani. Se ei ole koskaan ollut mikään ongelma esimiehilleni, eikä kehityskeskusteluissani ole koskaan edes keskusteltu läpipääsyprosenteista.
Halvoista intialaisista ei ole katsomaan, että homma on ok. Oma-aloitteisuus puuttuu jokseenkin tyystin ja jos jollain sitä on niin se varastaa suunnitelmat.