Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sähkötekniikan DI, aloituspaikkoja 65, ensisijaisia hakijoita 30
03.04.2021 |
Sähkötekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v)
Ensisijaisia hakijoita / aloituspaikka: 0,46
Kommentit (318)
Mulla mies tosiaan sähkö DI ja täytyy sanoa, että fiksu tapaus. Tuo matikka menee noilla aika korkealentoiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sähkö-DI ja meitä aloitti samalla vuosikurssilla noin 25, lopulta vain noin 10-12 taisi valmistua alalta meidän vuosikurssilta. Yli puolet vaihtoi joko helpommalle kauppispuolelle tai AMKiin.
Oli esim sellaisia matikan ja sähköteorian kursseja mistä vain 20-30% pääsi ekalla yrittämällä tentistä läpi. Pahimmilla kursseilla oli lukuisia edellisvuoden uusijoita, olivat siis reputtaneet edellisenä vuonna kaikki 3 tenttiyritystä. Itsekin yhden kurssin jouduin seuraavana vuonna uusimaan, joistakin pääsi rimaa hipoen ykkösellä läpi.
DI -2014
Tekniikan puolen yliopisto-opinnoissa tuo 30 % on aika normaali läpipääsyprosentti ensimmäisessä tentissä. Tämä toki koskee vain kursseja, jotka sisältävät paljon laskelmista. Seuraavalla tenttikerralla jo 70 -80 % aloittaneista on saanut kurssin suoritettua.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on pitkästä aikaa tosi mielenkiintoinen ketju!
Poikani opiskelee tällä hetkellä lukion ykkösellä luonnontiedelinjalla. Hän on selvästi kiinnostunut fysiikasta, sähkötekniikasta ja tietokoneista. On siis sellainen perusnörtti, jolla peruskoulun päättötodistus oli 9.9.
Lukion jälkeen pojalla on tavoitteena päästä opiskelemaan Aaltoon teknillistä fysiikkaa tai jotain muuta fysiikan alaa...
Ei niillä muillakaan opiskelijoilla yleensä vanhemmat auta, joten ei poikasi ole siinä suhteessa mitenkään huonommassa asemassa. Olen itse valmistunut TKK:lta teknillisestä fysiikasta, mutta kun poikani meni Aallon tefylle, niin kyllä hän hoiti opiskelunsa ihan itse enkä minä häntä neuvonut.
Sen voisin kyllä sanoa, että lukion pitkään matematiikkaan kannattaa panostaa ja laskea kaikki mahdolliset kotitehtävät. Matematiikkaa ei opi muuten kuin laskemalla itse. Fysiikan yliopisto-opinnoissa tarvitaan todella hyvää matematiikan osaamista ja Aallon tefyllä oletuslähtötaso on se, että lukion pitkä matematiikka on naurettavan helppoa. Ei kuitenkaan kannata säikähtää, jos se ei heti lukion alussa tunnu siltä, sillä kysymys voi olla vain siitä, että on saanut peruskoulusta huonon pohjan. Mutta se huono pohja kannattaa paikata nopeasti. Jos lukion pitkässä matematiikassa oma tavoitetaso on "kasi on ihan hyvä numero", niin on turha haaveilla Aallon tefyn opinnoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenin pääsykoe:
- ole ruotsinkielinen
- löydä koulun ovi
😂 😂 ja tää on oikeesti viä totta 😅
Ehkä joskus oli, mutta ei enää
Meillä oli AMK:ssa valmistumisprosentti alle 50. Sielläkin matikat ja fysikat karsi porukasta suuren osan pois. Vielä 90-luvulla siellä vaadittiin ihan toisella tavalla kuin nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alas on vajonnut DI-koulutus, ei voi muuta sanoa. Kuka tahansa juntti maalta voi on nykyisin DI kun ennen olivat yritysjohtajia. Se on vaan niin helppoa nostaa niitä aloituspaikkoja kun yritykset haluavat suuria massoja halpoja insinöörejä, jotta voivat dumpata palkat alas ja sangen halpaa kouluttaa.
Onks kaupunkilainen kusipää sitä mieltä, ettei maalaisista ole dippainsseiks tai johtajiksi?
Olen tietotekniikan DI, nainen, ja olipa mielenkiintoista lukea tämä keskustelu. Päällimmäisenä jäin pohtimaan että suosittelisinko dippainssin opintoja omalle tyttärelle. Todellakin suosittelisin. Ehkä tytöstä nainen paranee, ja seuraava sukupolvi on suunnittelemassa avaruusaluksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en suosittele kunnianhimoiselle ylioppilaalle DI-opintoja. Nykyisin sinne on vain niin helppo päästä, täynnä taviksia ja rahoitusta leikattu, lahjakkaan ihmisen osaaminen ja into menevät hukkaan. Poikkeuksen tekee muutamat valikoidut koulutusohjelmat kuten TKK:n tuta ja tefy, joissa ei ole markkinavoimien painostuksesta alettu massakouluttamaan.
Lääkis ja oikis, varauksella kauppis (rahoitus), ovat ne vaihtoehdot lahjakkaalle Suomessa. Jos haluaa tekniikka ja luonnontieteitä opiskella, niin sitten ulkomaille johonkin USA:n, UK:n tai Sveitsin huippuyliopistoista.
Vierailija kirjoitti:
Useimmille liian vaikea ala. Meillä sähköpuolella valmistui lopulta alle puolet aloittaneista. Useimmat vaihtoi yliopiston kauppapuolelle tai AMK:hon.
Muistan itsekin ajatelleeni että pitäisi olla matematiikan tohtori jotta sähköpuoli sujuisi helposti.
Meillä fysiikalla valmistui myös noin puolet, yleensä vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en suosittele kunnianhimoiselle ylioppilaalle DI-opintoja. Nykyisin sinne on vain niin helppo päästä, täynnä taviksia ja rahoitusta leikattu, lahjakkaan ihmisen osaaminen ja into menevät hukkaan. Poikkeuksen tekee muutamat valikoidut koulutusohjelmat kuten TKK:n tuta ja tefy, joissa ei ole markkinavoimien painostuksesta alettu massakouluttamaan.
Lääkis ja oikis, varauksella kauppis (rahoitus), ovat ne vaihtoehdot lahjakkaalle Suomessa. Jos haluaa tekniikka ja luonnontieteitä opiskella, niin sitten ulkomaille johonkin USA:n, UK:n tai Sveitsin huippuyliopistoista.
Minä suosittelisin ulkomaiseen huippuyliopistoon tekniikan alalle haluavalle nuorelle, että tekee ensin kandin Aallossa ja hakee vasta sitten ulkomaille. Tulee taloudellisesti selvästi edullisemmaksi, ja Aallon tekniikan kandin tutkinnolla on täysin mahdollista päästä ulkomaisten huippuyliopistojen maisteriohjelmiin, kun tekee opinnot tosissaan eikä valitse kursseja helpoimman mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on pitkästä aikaa tosi mielenkiintoinen ketju!
Poikani opiskelee tällä hetkellä lukion ykkösellä luonnontiedelinjalla. Hän on selvästi kiinnostunut fysiikasta, sähkötekniikasta ja tietokoneista. On siis sellainen perusnörtti, jolla peruskoulun päättötodistus oli 9.9.
Lukion jälkeen pojalla on tavoitteena päästä opiskelemaan Aaltoon teknillistä fysiikkaa tai jotain muuta fysiikan alaa...
Sen voisin kyllä sanoa, että lukion pitkään matematiikkaan kannattaa panostaa ja laskea kaikki mahdolliset kotitehtävät. Matematiikkaa ei opi muuten kuin laskemalla itse. Fysiikan yliopisto-opinnoissa tarvitaan todella hyvää matematiikan osaamista ja Aallon tefyllä oletuslähtötaso on se, että lukion pitkä matematiikka on naurettavan helppoa. Ei kuitenkaan kannata säikähtää, jos se ei heti lukion alussa tunnu siltä, sillä kysymys voi olla vain siitä, että on saanut peruskoulusta huonon pohjan. Mutta se huono pohja kannattaa paikata nopeasti. Jos lukion pitkässä matematiikassa oma tavoitetaso on "kasi on ihan hyvä numero", niin on turha haaveilla Aallon tefyn opinnoista.
Ei kai Aallon tefylle edes pääse, ellei ole saanut täysiä pisteitä pitkän matematiikan ylioppilaskokeesta? Ainakin parikymmentä vuotta sitten se oli käytännössä pääsyvaatimus. Tai ehkä joku otettiin sisään pääsykokeillakin, mene ja tiedä. Itse kirjoitin pitkästä matikasta kyllä laudaturin (aikana, jolloin jo oli eximia), mutta tuolle linjalle ei silti ollut mitään asiaa, sillä en saanut täysiä pisteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alas on vajonnut DI-koulutus, ei voi muuta sanoa. Kuka tahansa juntti maalta voi on nykyisin DI kun ennen olivat yritysjohtajia. Se on vaan niin helppoa nostaa niitä aloituspaikkoja kun yritykset haluavat suuria massoja halpoja insinöörejä, jotta voivat dumpata palkat alas ja sangen halpaa kouluttaa.
Niinhän sitä tulosta tehdään, suomalainen on kallis verrattuna muualta tulleeseen, joka ei osaa vaatia tai ulkoistetaan hommat toisessa maassa. Samalla tavalla se kohta tekoäly suunnittelee ja halvat intialaiset katsoo että hommat on ok.
Vierailija kirjoitti:
Alas on vajonnut DI-koulutus, ei voi muuta sanoa. Kuka tahansa juntti maalta voi on nykyisin DI kun ennen olivat yritysjohtajia. Se on vaan niin helppoa nostaa niitä aloituspaikkoja kun yritykset haluavat suuria massoja halpoja insinöörejä, jotta voivat dumpata palkat alas ja sangen halpaa kouluttaa.
Niinhän sitä tulosta tehdään, suomalainen on kallis verrattuna muualta tulleeseen, joka ei osaa vaatia tai ulkoistetaan hommat toisessa maassa. Samalla tavalla se kohta tekoäly suunnittelee ja halvat intialaiset katsoo että hommat on ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sen opiskelun pitää nykyisin aina olla niin vaikeaa joka paikassa ettei läpi pääse? Kuitenkin työssä pärjää paljon vähemmillä vaatimuksilla.
Joudun tekemään yksinkertaista amis työtä vaikka pystyisin moneen muuhunkin. En vaan selviä tosi vaikeista opinnoista.
Usein töitä ei saa osaamisella vaan papereilla. Jos ei läpäise vaikeampia opintoja edes rimaa hipoen, niin yleensä ei omaa sitkeyttä ja kykyä ratkaista niitä vaikeita ongelmia.
Sellaiset ovat vaativammissa töissä usein surkeita tai ainoastaan keskinkertaisia. Jopa erinomaisilla papereilla valmistuneissa on aivan onnettomia tekijöitä. ICT-alalla sen näkee kuinka moni luulee itsestään liikoja. Usein on palkattu paljon väkeä, jotka muka ansaitsevat palkkansa mutta ovat huonoja tai korkeintaan keskinkertaisia työssään. Oikeasti hyviä on ehkä 20% jos sitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sen opiskelun pitää nykyisin aina olla niin vaikeaa joka paikassa ettei läpi pääse? Kuitenkin työssä pärjää paljon vähemmillä vaatimuksilla.
Joudun tekemään yksinkertaista amis työtä vaikka pystyisin moneen muuhunkin. En vaan selviä tosi vaikeista opinnoista.Usein töitä ei saa osaamisella vaan papereilla. Jos ei läpäise vaikeampia opintoja edes rimaa hipoen, niin yleensä ei omaa sitkeyttä ja kykyä ratkaista niitä vaikeita ongelmia.
Sellaiset ovat vaativammissa töissä usein surkeita tai ainoastaan keskinkertaisia. Jopa erinomaisilla papereilla valmistuneissa on aivan onnettomia tekijöitä. ICT-alalla sen näkee kuinka moni luulee itsestään liikoja. Usein on palkattu paljon väkeä, jotka muka ansaitsevat palkkansa mutta ovat huonoja tai korkeintaan keskinkertaisia työssään. Oikeasti hyviä on ehkä 20% jos sitäkään.
ICT-alalle pääsee kuka tahansa, ei sinne vaadita papereita oikeastaan mistään. Hyvä vain puhumaan niin 5-7tonnin palkalle, mutta pitää sitten osata jotakin tehdäkin. Joku hieno arkkitehti titteli datanomin papereilla.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai Aallon tefylle edes pääse, ellei ole saanut täysiä pisteitä pitkän matematiikan ylioppilaskokeesta? Ainakin parikymmentä vuotta sitten se oli käytännössä pääsyvaatimus. Tai ehkä joku otettiin sisään pääsykokeillakin, mene ja tiedä. Itse kirjoitin pitkästä matikasta kyllä laudaturin (aikana, jolloin jo oli eximia), mutta tuolle linjalle ei silti ollut mitään asiaa, sillä en saanut täysiä pisteitä.
Muistat väärin. Aallon tefylle (ja sitä ennen TKK:n tefylle) ei ole koskaan ollut vaatimuksena täydet pisteet matematiikan ylioppilastutkinnosta. Millä tahansa pisteillä saadusta laudaturista saa DIA-valinnassa samat pisteet. Korkeintaan jos viimeisellä sijalla on tasapistetilanteessa useita hakijoita, on heidät ehkä joskus saatettu laittaa keskinäiseen järjestykseen matematiikan yo-pisteiden perusteella. Lisäksi aina osa porukasta on otettu sisään pääsykokeella (tai joskus ennen pääsykokeiden ja yo-arvosanojen yhdistelmällä).
Olen valmistunut TKK:n tefyltä ja ollut töissä TKK:lla / Aallossa 1990-luvulta alkaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai Aallon tefylle edes pääse, ellei ole saanut täysiä pisteitä pitkän matematiikan ylioppilaskokeesta? Ainakin parikymmentä vuotta sitten se oli käytännössä pääsyvaatimus. Tai ehkä joku otettiin sisään pääsykokeillakin, mene ja tiedä. Itse kirjoitin pitkästä matikasta kyllä laudaturin (aikana, jolloin jo oli eximia), mutta tuolle linjalle ei silti ollut mitään asiaa, sillä en saanut täysiä pisteitä.
Muistat väärin. Aallon tefylle (ja sitä ennen TKK:n tefylle) ei ole koskaan ollut vaatimuksena täydet pisteet matematiikan ylioppilastutkinnosta. Millä tahansa pisteillä saadusta laudaturista saa DIA-valinnassa samat pisteet. Korkeintaan jos viimeisellä sijalla on tasapistetilanteessa useita hakijoita, on heidät ehkä joskus saatettu laittaa keskinäiseen järjestykseen matematiikan yo-pisteiden perusteella. L
En tarkoittanutkaan, että se olisi ollut varsinainen pääsyvaatimus, vaan että käytännössä oli niin. Minä hain sinne 2001 ja 2002 enkä päässyt, en todistuksella enkä pääsykokeella. Täysillä pisteillä olisi päässyt suoraan, sen lisäksi ilmeisesti valittiin joku tai joitakuita pääsykokeella. Jos siis nuori sinne halajaa, kannattaa panostaa matematiikan yo-kokeeseen, aika paljonkin. Minun panostukseni ei ihan riittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sen opiskelun pitää nykyisin aina olla niin vaikeaa joka paikassa ettei läpi pääse? Kuitenkin työssä pärjää paljon vähemmillä vaatimuksilla.
Joudun tekemään yksinkertaista amis työtä vaikka pystyisin moneen muuhunkin. En vaan selviä tosi vaikeista opinnoista.
Ehkä siihen on syynsä että olet amis.
Itse olen jälkikäteen ihmetellyt, kuinka paljon turhaa juttua tuli AMK-inssin ja dipan opinnoissa opiskeltua tai kirjoitettua selkkareihon diibadaabaa. Kait sillä on vaan ollut tarkoitus katsoa kellä kantti kestää, sillä työelämässä (25 vuotta alakohtaisissa hommissa) on huomannut "no ei sitäkään ole tarvittu..."
Tapasin kerran sattumoisin lukiokaverin, konetekniika
Sama homma. Opettajat väitti, ettei pärjätä ilman matematiikkaa ja fysiikka. Olisinko tarvinnut korkeintaan lukion lyhyen matikan taitoja mutta on pitänyt ymmärtää todella suuria järestelmiä ja oppia tuosta noin vain joku täysin uusi ohjelmointikieli, jotta on saanut jonkun hankalan vian korjattua.
"En tarkoittanutkaan, että se olisi ollut varsinainen pääsyvaatimus, vaan että käytännössä oli niin. Minä hain sinne 2001 ja 2002 enkä päässyt, en todistuksella enkä pääsykokeella. Täysillä pisteillä olisi päässyt suoraan, sen lisäksi ilmeisesti valittiin joku tai joitakuita pääsykokeella. Jos siis nuori sinne halajaa, kannattaa panostaa matematiikan yo-kokeeseen, aika paljonkin. Minun panostukseni ei ihan riittänyt."
Aallon/TKK:n tefylle ei ole koskaan vaadittu täysiä pisteitä matematiikan yo:sta edes käytännössä. Toki jos muista aineista tai pääsykokeista saadut pisteet ovat olleet liian alhaisia, niin jonain vuonna on saattanut olla käytössä systeemi, jossa nuo matematiikan yo-pisteet ovat ratkaisseet. Tuolloin 2000-luvun alussa suurin osa (ainakin 80 %) opiskelijoista otettiin sisään todistus- ja pääsykoepisteiden summan perusteella, ja pelkän yo-todistuksen perusteella otettiin vain muutama hakija.
Nykyisin (ja jo pitkään) DIA-valinnassa pitkän matematiikan laudaturista saa täysin samat pisteet, oli se laudatur sitten saatu rimaa hipoen tai täysillä pisteillä.
Minä ja mieheni olemme valmustuneet TKK:n tefyltä. Poikani on valmistunut Aallon tefyltä. Myös tyttäreni olisi päässyt todistuksellaan heittämällä sisään Aallon tefylle, mutta hän valitsi toisen alan. Kenelläkään meistä ei ole ollut täysiä pisteitä pitkän matematiikan yo:sta.
Alue: Aihe vapaa
Parikymmentä vuotta sitten teknillisissä korkeakouluissa puolitettiin pakollisten matematiikan ja fysiikan kurssien määrä. Samalla valtaosa "teoreettisista" matikan osista poistettiin ja siirryttiin niin sanottuun insinöörimatematiikkaan.
Nuo insinöörimatikan kurssit on aika mekaanista laskemista. Tottakai ne vievät aikaa ja lukion jälkeen tuntuvat tosi vaikeilta, koska etenemistahti on todella nopea.