Onko muita, jotka eivät ikinä totu aikaisiin aamuherätyksiin?

Vierailija kirjoitti:

On kyllä kuin teinien ininää nuo iltavirkkujen rutinat. Kasvaisitte aikuisiksi ja opettelisitte elämään muun yhteiskunnan rytmissä. Ajoissa nukkumaan meneminen helpottaa kummasti aamuherätyksiä.

Hienosti tiivistit aamuvirkun kusipäisyyden.

Kokeilepa itse totutella siihen, että vastoin rytmiäsi menet 5 kertaa viikossa nukkumaan klo 2:00 ja tulet töistä klo 19:00. Totuta itsesi tähän 11 kk vuodessa viiden vuoden ajan. Jos pystyt muuttamaan luontaisen unirytmisi tällaiseksi, niin tule sitten vasta pätemään.

Katsos kun se uni ei iltavirkulla yksinkertaisesti tule ajoissa vaikka joutuisi heräämään joka aamu klo 6. Tämä johtaa krooniseen univajeeseen. 

Kunhan työt ei ala ennen klo 12, niin elämä hymyilee. Mielelläni menen töihin myös vaikka klo 23.  Aamuherätykset ja ylipäätään kellon soittoon herääminen tekee elämästä helvet#####. 

Vihaan aamuherätyksiä, haluaisin nukkua aamulla pitkään. Mutta rakastan sitä, kun saan lopettaa työpäivän iltapäivällä viimeistään kolmelta. Siksi mieluummin nousen aikaisin, vaikka väsyttää ja ärsyttää kuinka. Teen etätöitä kotona, joten onneksi työt pääsee aloittamaan liki heti herättyäni, ei mene aikaa työmatkoihin. Kun vielä kävin päivittäin toimistolla, en todellakaan ennen kahdeksaa päässyt töihin koskaan. 

Haluan valvoa iltaisin, sillä ilta on mielestäni vuorokauden parasta aikaa ja muutoinkin olen luontainen iltavirkku. 

Minäkin olin ennen iltavirkku, mutta lopulta ketutti olla ainainen aamun torkku, joten muutin rytmiäni.

Kun herää jo kukonlaulun aikaan ja tekee varhain aamulla samoja asioita, mitä on tottunut tekemän iltaisin, niin se vastaa ihan samaa kuin iltavalvominen.

Siirrä siis se valvomishalusi aamuun ja mene ajoissa illalla nukkumaan. Itse katselen aamulla telkkua ja nettiä, kuten tein ennen iltaisin. Joskus myös tiskaan ym. kevyttä puuhaa. On tosi mukavaa, jos on vaikka saanut kodin kuntoon jo aamulla, ennen kuin lähtee töihin. On mukava palata kotiin, jossa ei ensimmiseksi odota kotityöt.

Nyt olen lomalla ja näin loman alussa ajat saakin vähän liukua. Hyvissä ajoin ennen loman loppumista käännän rytmin sitten taas takaisin aikaisin heräämiseksi.

Vierailija kirjoitti:

On kyllä kuin teinien ininää nuo iltavirkkujen rutinat. Kasvaisitte aikuisiksi ja opettelisitte elämään muun yhteiskunnan rytmissä. Ajoissa nukkumaan meneminen helpottaa kummasti aamuherätyksiä.

On tehty sitä yli 30 vuotta työelämässä. Älä sä tule selittämään mitään.

Turha ruikuttaa, ettei totu aamuheräämisiin, jos kerran valvoo suurimman osan siitä ajasta, kun ihmisen kuuluisi nukkua. Ennen puoltayötä nukutut tunnit ovat kaikkein tehokkaimpia palauttajia asiantuntijoitten mukaan. Mutta jos ei kerran annetut neuvot kelpaa, niin oma on vahinkosi. 😁 Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, kuten vanha sanonta osuvasti kertoo.

Mitä väliä sillä on. En minä teille kuitenkaan ole tulossa töihin. IKINÄ.

Kun tein joskus vuorotyötä ja olin iltavuorosta päässyt, painuin suoraan nukkumaan syömisen jälkeen. En edes koittanut valvoa, jos oli aamulla taas työvuoro. Edes valoisina kesäiltoina en valvonut, vaikka ketutti, kun muut polski jossain uimassakin vielä. Kymmeneen mennessä olin jo nukkumassa, jos yhdeksältä loppui vuoro.

Mieluummin pidän telkun ym. kiinni illalla ja laitan pään tyynyyn kuin olen aamulla lopen väsynyt. Nykyisin en enää ole vuorotyössä, koska vihaan iltavuoroja ja ylipäänsä vuorotyötä.

Vierailija kirjoitti:

Turha ruikuttaa, ettei totu aamuheräämisiin, jos kerran valvoo suurimman osan siitä ajasta, kun ihmisen kuuluisi nukkua. Ennen puoltayötä nukutut tunnit ovat kaikkein tehokkaimpia palauttajia asiantuntijoitten mukaan. Mutta jos ei kerran annetut neuvot kelpaa, niin oma on vahinkosi. 😁 Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, kuten vanha sanonta osuvasti kertoo.

Mutta kun en valvo. Menen viimeistään 21.00 sänkyyn.

En totu. Vaikka menisin pakosta aikaisin nukkumaan niin sitten heräilen pitkin yötä ja viimeistään kolmen-neljän välillä pyörin hereillä ja viiden aikaan nukahdan uudelleen ja herään 5.30 herätyskelloon.

Oma luontainen nukkumaanmenoaika taas on 23-02.00 ja silloin nukun kuin tukki 7-8h heräämättä kertaakaan.

Olenkin pyrkinyt aina töihin joissa on liukuvat työajat tai mahdollisuus työskennellä ilman kellontarkkoja aikatauluja.

Nyt taas takana puoli vuotta aikaisia herätyksiä ja pakollista 7-15.30 työaikaa ja olen umpiväsynyt kun nukun pätkäunta kaikki yöt. 

Ei ole mikään salaisuus että väärän rytmin mukaan eläminen tekee ihmisistä sairaita. Osa sydänsairauksistakin ja muista kansantaudeista johtuu epäilemättä tuosta. Päälle vielä nykypäivän älytön vaatimustaso töissä, aina odotetaan parempaa ja parempaa tulosta. Iltavirkku on aina iltavirkku ja aamuheräilyihin ei oikeasti voi ikinä täysin tottua. Itselläni ei jäänyt vaihtoehdoksi muuta kuin alkaa yrittäjäksi ja tehdä työkeikkoja iltapäivästä alkaen. Muuhun en enää ikinä suostuisi. 

Nuku päiväunia ja yöllä vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Turha ruikuttaa, ettei totu aamuheräämisiin, jos kerran valvoo suurimman osan siitä ajasta, kun ihmisen kuuluisi nukkua. Ennen puoltayötä nukutut tunnit ovat kaikkein tehokkaimpia palauttajia asiantuntijoitten mukaan. Mutta jos ei kerran annetut neuvot kelpaa, niin oma on vahinkosi. 😁 Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, kuten vanha sanonta osuvasti kertoo.

Olen illanvirkku. 20 vuotta pakollisiin aamuvuoroihin meno (herätys 4.30), aiheutti unihäiriöitä, unettomuutta ja jatkuvan univajeen. Ja todella kärsi koko ruumis. Ensin rytmihäiriöt, sitten verenpainetauti, ja sitten sydänkohtaus. 

En tottunut. Nyt eläkkeellä nuku puoleen päivään.

Vierailija kirjoitti:

Turha ruikuttaa, ettei totu aamuheräämisiin, jos kerran valvoo suurimman osan siitä ajasta, kun ihmisen kuuluisi nukkua. Ennen puoltayötä nukutut tunnit ovat kaikkein tehokkaimpia palauttajia asiantuntijoitten mukaan. Mutta jos ei kerran annetut neuvot kelpaa, niin oma on vahinkosi. 😁 Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, kuten vanha sanonta osuvasti kertoo.

Nää kyllä pitää v1tutt4maan, kun aamuvirkku tulee neuvomaan, kuinka pitää toimia. Mä herään arkisin klo 5.30, en nuku päiväunia, koska toivon, että saisin edes joskus unta. Nukahdan yleensä n.yhden maissa, joten olen kroonisessa univajeessa, joten ei ole ihmekään, että sairastuu. Iltavirkkujen sairastuminen ei johdu siitä, että on iltavirkku, vaan siitä, että joutuu elämään itselleen täysin väärässä rytmissä.

Opiskeluaikoina, kun sai elää täysin oman aikataulun mukaisesti opiskelin klo 18-01, valvoin noin 4-5 asti, nukkumaan, heräsin klo 12 pirteänä uuteen päivään. Oli ihan mahtavaa, kun sai nukkua oman aikataulun mukaan, nukkui syvää, palauttavaa unta ja heräsi pirteänä. 

Aamuvirkkun4tsien luomassa yhteiskunnassa olen jatkuvasti vain väsynyt.

Aamuvirkkujen on vain mahdotonta ymmärtää, että iltavirkku ei vain nukahda. Tällekin kommentoijalle tosiaan toivoisin 18-02 vuoroja ja sit vaan toteaisi, että kyllä siihen tottuu, kun ei vaan ruikuta.

"Aamuvirkkujen on vain mahdotonta ymmärtää, että iltavirkku ei vain nukahda."

Olen aamuvirkku, joka ymmärtää tuon erittäin hyvin. Nimittäin jos joskus joudun valvomaan myöhään eli myöhempään kuin klo 21 tai TOSI myöhään eli pahimmillaan puoleenyöhön saakka, niin siitä huolimatta herään aamulla viimeistään klo 05, enkä pysty sen jälkeen nukkumaan. En vain enää nukahda, herätys on aamuvarhain, se on minussa ominaisuutena.

Jos minulla on tällainen "vika", että herään aamulla aikaisin riippumatta siitä, miten myöhään joudun valvomaan, niin pystyn toden totta ymmärtämään, että iltavirkuilla on täsmälleen sama, mutta se vain ajoittuu eri kohtaan vuorokautta eli niin, ettei hän pysty nukahtamaan ennen kuin hyvin myöhään.

Aamuvirkkuna minua harmittaa eniten se, että lähes järjestään kaikki kulttuurimenot on sijoitettu iltaan niin, että kotiin pääsee vasta hyvin myöhään. En käytännössä koskaan pääse illalla konserttiin, teatteriin tms., koska en pysty valvomaan. Jos päättäisin pystyä, olisi minun varattava vapaaksi kaksi kolme seuraavaa päivää, jotta palautuisin univajeesta. Nuorena jaksoi lyhyillä yöunilla, vanhemmiten yhdenkin yön valvominen tuntuu kehossa monta päivää.

Välillä saa lukea lehdistä, miten suomalaisista suurin osa on kaltaisiani eli aamuvirkkuja, mutta silti suurinta älämölöä pitävät iltavirkut, niin että tuntuu, että olen pienenpieneen vähemmistöön kuuluva. Kuinkahan on?

Sama juttu

Vierailija kirjoitti:

Turha ruikuttaa, ettei totu aamuheräämisiin, jos kerran valvoo suurimman osan siitä ajasta, kun ihmisen kuuluisi nukkua. Ennen puoltayötä nukutut tunnit ovat kaikkein tehokkaimpia palauttajia asiantuntijoitten mukaan. Mutta jos ei kerran annetut neuvot kelpaa, niin oma on vahinkosi. 😁 Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, kuten vanha sanonta osuvasti kertoo.

Kerropa nyt sitten se vinkki vitonen, miten ihmeessä unenpäästä saa kiinni esim. klo 22?

Joudun heräämään klo 6, mutta tästä huolimatta en ikinä nukahda ennen puoltayötä. Menen joka ikinenn kerta töihin noin 5-6 tunnin yöunilla ja viikonloppu menee univelkoja kuitatessa. Miten voit kuvitella, että tämä on valinta?

Itse herään 10-11, pitkä aamupala, joskus hissukseen salille, nettiä selaten, vähän päivän suunnittelua, 14.00 töihin, 21.00 kotiin, 02.00 nukkumaan.

Ammatinvalintakysymys. 

Ihme mussutusta ettei jaksa herätä aamulla kun kuitenkin viikonloppuna nukutte pitkään. Itse herään 7 päivänä viikossa klo 5 enkä nuku päikkäreitä. Kasvakaa aikuisiksi.