Kahden lapsen äiti Tuuli-Elina, 36, erosi suhteesta, jossa kaikki oli ihan hyvin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatella, että jollakin on parempi olla yksin kuin parisuhteessa!

Lapsilla on edelleen isä ja äiti. Toisekseen lapsille on paras vaihtoehto se, että molemmat vanhemmat ovat onnellisia. En todellakaan ymmärrä näitä ”äiti rikkoi perheen” -kauhistelijoita.

Sama. Itsekin aikoinaan lähdin "ihan hyvästä suhteesta", mutta jälkikäteen katsottuna olisi pitänyt lähteä paljon aiemmin. Se oli niin jumittava ja kuluttava suhde mikä perustui miehen eikä mun hyvinvointiin. Oon varma et suurempi prosentti kansasta voisi paremmin jos he eivät olisi parisuhteessa väkisin vain siksi että yhteiskunta velvoittaa. Kun ei velvoita. 

Niin ei sillä väliä vaikka lapset oireilee, kunhan teillä vaan on hyvä olla ja saatte olla taas niitä + 20 vuotiaita ikiteinejä.

Niin, mitenhän ne lapset kärsii, koska äitiyteni ei muutu vaikka suhdetilanteeni muuttuu varatusta sinkuksi? En niitä miehiä kotiin kanna lasten nähden, ja joku taso mullakin on. Toisekseen ei kaikki biletys ole ikiteineilyä, vaan sitä, että tää luterilainen "töistä kotiin ja töihin" ei vain istu meille kaikille. Tää on niin buumerisontaa mitä saa jatkuvasti lukea joka paikasta. Omat rietastelut nuorena unohdetaan, mutta seuraavan sukupolven touhut syynätään hirveällä kammalla ja paheksutaan. 

Mahtaa harmittaa, koska tälle ette mahda mitään. 

Niin ja tuskin lapsia kiusataan asian takia edes koulussa, koska nykyään on ihan normaalia että vanhemmat eronneet ja juoksevat bilettämässä ja panemassa ympäri kyliä viettäessään uutta nuoruuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis voi jumankauta, ei kannata alkaa suomalaisen naisen kanssa mihinkään, kun eron ottaa kuitenkin ihan vaan huvikseen vaikka kaikki hyvin.

Mikä on ratkaisu ongelmaan? Käy hakemassa ostovaimo, joka on sinusta riippuvainen taloudellisesti niin voit tehdä sille mitä vaan, eikä vaimo voi mitään eikä jätä sinua.

Tai sitten tekee pidempää päivää ja käy ulkomailla pökkimässä elämänmyöntesiä naisia halvalla.

Vierailija kirjoitti:

Siis voi jumankauta, ei kannata alkaa suomalaisen naisen kanssa mihinkään, kun eron ottaa kuitenkin ihan vaan huvikseen vaikka kaikki hyvin.

Ei kannata ikinä muuttaa yhteen naisen kanssa. Vaikka seurustelisi naisen kanssa, niin aina kannattaa asua omassa asunnossa. Jos ja kun tulee ero, niin ei putoa korkealta.

Pilalle, aivan pilalla.

Törmäsi muuriin. Lapset ovat ylpeitä. Äiti lähti karuselliin ja hylkäsi heidät.

Eron syyksi riittää se, ettei halua olla suhteessa. Ihan sama onko kulissit kunnossa vai ei. Jokainen omistaa oman elämänsä, ja sellaista itsekkyyttä on lupa olla.

Varmasti lapset häpeävät äitiään jos saavat tietää millainen hepsankeikka hän on. Elämästä saa nauttia, mutta elämä ei pyöri pelkästään yhden ihmisen ympärillä. Jos lapset jarruttavat menoa niitä ei tule hankkia yhtäkään. 

Vierailija kirjoitti:

Varmasti lapset häpeävät äitiään jos saavat tietää millainen hepsankeikka hän on. Elämästä saa nauttia, mutta elämä ei pyöri pelkästään yhden ihmisen ympärillä. Jos lapset jarruttavat menoa niitä ei tule hankkia yhtäkään. 

Eihän tämä nainen hylännyt lapsiaan, kuten kaikki tuntuvat ajattelevan. Hän on äiti kuten ennenkin, hän vain ei ole enää vaimo. Miksi ihmeessä naisen pitäisi unohtaa oma elämänsä ja uhriutua äitiyden alttarille lapset saatuaan? Eivät lapset siitä tulevaisuudessa kiitä. 

Vierailija kirjoitti:

Niin ei sillä väliä vaikka lapset oireilee, kunhan teillä vaan on hyvä olla ja saatte olla taas niitä + 20 vuotiaita ikiteinejä.

Voin itse sanoa henkilönä joka kasvoi perheessä jossa toisiaan halveksuvat vanhemmat pysyivät yhdessä "lasten takia", että olisin varmasti kärsinyt ja traumatisoitunut huomattavasti vähemmän jos vanhempani olisivat eronneet aikaisemmin. Älkää jaksako lässyttää muiden valinnoista kun ette ihmisiä tai heidän elämäntilanteitaan tunne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ei sillä väliä vaikka lapset oireilee, kunhan teillä vaan on hyvä olla ja saatte olla taas niitä + 20 vuotiaita ikiteinejä.

Voin itse sanoa henkilönä joka kasvoi perheessä jossa toisiaan halveksuvat vanhemmat pysyivät yhdessä "lasten takia", että olisin varmasti kärsinyt ja traumatisoitunut huomattavasti vähemmän jos vanhempani olisivat eronneet aikaisemmin. Älkää jaksako lässyttää muiden valinnoista kun ette ihmisiä tai heidän elämäntilanteitaan tunne.

Tähän vielä lisätäkseni, näen mieluummin oman äitini sinä "ikinuorena" ja oikeasti onnellisena tyyppinä mitä hän nykyään on, kuin masentuneena ja aina räjähtämispisteessä olevana hermorauniona joka hän oli isäni kanssa ollessaan.

Vierailija kirjoitti:

Jutussa itsekkin eronneena ärsyttää tuo, kuinka kevyesti koko juttu tuodaan esiin. Tuosta saa kuvan, että koko ero oli yksi pikku puuhastelu muiden harrastusten joukossa.

Minua taas eronneena ärsyttää suuresti se, että ero ei saisi olla mitään muuta kuin järjetön työmaa. Itse olin todella helpottunut ja otettu siitä, että pääsin eteenpäin elämässä ja pääsin eroon eksästä. Se todellakin oli puuhastelua, koska tunteita ei ollut enää. 

Toisekseen ihmisillä on kummallisia käsityksiä eroista muutenkin. Aivan kuin miehiä ja naisia koskisi eri säännöt tässäkin; naisen kuuluu surra ja elää kuin nunna, ja kaikki eroseksi johtuu vain heikosta itsetunnosta ja torjutuksi tulemisesta (dg antavat yleensä toiset naiset) kun taas miehellä se johtuu korkeasta lipidosta ja pitää nyt miestä auttaa mäessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ei sillä väliä vaikka lapset oireilee, kunhan teillä vaan on hyvä olla ja saatte olla taas niitä + 20 vuotiaita ikiteinejä.

Voin itse sanoa henkilönä joka kasvoi perheessä jossa toisiaan halveksuvat vanhemmat pysyivät yhdessä "lasten takia", että olisin varmasti kärsinyt ja traumatisoitunut huomattavasti vähemmän jos vanhempani olisivat eronneet aikaisemmin. Älkää jaksako lässyttää muiden valinnoista kun ette ihmisiä tai heidän elämäntilanteitaan tunne.

Öö tässä tapauksessa kaikki oli ihan hyvin. Kyse siis tuon naisen monimuotoisesta itsetuntokriisistä. Jos tässä nyt sanoo, että lapsille varmaan jäi "kivat" traumat hintana rajoittamattomalle perseen heiluttelulle niin eihän se tarkoita, että kaikki erot ovat vastuuttomia jos syynä ei ole väkivalta, alkoholismi, pettäminen, rahojen törsäys... On huonoja suhteita, jotka sopii päättää, mutta tämä mamma halusi keikuttaa persettä enemmän kuin mitään muuta. Onhan se vastuutonta, että on nuo kaksi standardistatuskakaraa pitänyt hänen saada.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä Tuuli-Elina ei kerro ihan kaikkea.

Vaikka mies oli hyvä, avioliitto perusonnellinen, kertoo jotakin se, että huomiontarve hänellä oli selvästi kova.

Yleensä siihen on syynä se, että avioseksi on tylsää tai sitä ei juuri ole. Mies ei ehkä halunnutkaan häntä enää oikeasti.

Olen huomannut, että nykyään moni 30+ suhteessa oleva nainen kaipaa huomiota muilta miehiltä, koska todella moni ns. kunnon mies suuntaa kiinnostuksensa ja huomionsa älypuhelimeen ja sen näytöltä löytyviin vähäpukeisiin naisiin. Se aiheuttaa kelpaamattomuuden tunnetta väkisinkin.

Tulihan se sieltä: miehen syy. Tietenkin. Nainen on aina olosuhteiden uhri, vaikka tekisi mitä.

Voit vaan kuvitella jos joku puhuis miehestä noin: "nykyään moni 30+ suhteessa oleva mies kaipaa huomiota muilta naisilta, koska todella moni ns. kunnon nainen suuntaa kiinnostuksensa ja huomionsa älypuhelimeen ja sen näytöltä löytyviin miehiin. Se aiheuttaa kelpaamattomuuden tunnetta väkisinkin."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin sanoen hänen avioliitossaan ja perhe-elämässään ei ollutkaan kaikki ihan hyvin. Kenties liian vähän omaa aikaa, oli muuttunut vain vaimoksi ja etenkin äidiksi. Mieskin alkanut muuttua arkiseksi ja itsestään selvyydeksi. Miesten on edelleen paljon helpompi jatkaa "entistä" elämäänsä, kun tulee lapsia ja vaikka olisivat naimisissa. Naisilla on edelleen vastuu ja paine muuttua hyväksi vaimoksi ja äidiksi, joka ei valita ja tekee kaiken lapsiin ja kotiin liittyvän. En tavallaan ihmettele tuota ratkaisua, mutta kyllä tuo vähän valitettavaa on, että nainen ei voi elää omanlaista elämää, jos on avioliitossa oleva äiti.

Sehän on ihan omassa päässä, ettei voi. Täytyy tehdä itsensä kanssa vähän työtä, että pystyy näkemään itsensä roolien takaa ja elämään sitä omanlaista elämää myös. Monet naiset rakentavat niin vaativan äitiysvankilan itselleen (ja muille äideille samalla), etteivät kykene murtamaan itseään ulos. Syy itse asetettuihin rooleihin ei kuitenkaan välttämättä ole puolisossa tai suhteessa.

Korjaus: syy asetettuihin rooleihin ei ole koskaan missään muualla kuin oman pään sisällä. Ei kukaan voi vaatia aikuiselta ihmiseltä yhtään mitään, mihin tämä ei suostu (paitsi työnantaja tietysti tekemään jotain palkkasi eteen.) Käytännössä kaikki yhteiskunnan, ympäristön jne. vaatimukset ovat vain omassa päässä.

Ja vaikka eivät olisikaan, niille voi silti nostaa keskisormea ja todeta että minä elän niin kuin tykkään. Repikää siitä.

Puhun omasta kokemuksesta. Minulla on vaativa persoonallisuushäiriö (tai oli). Koin, että oli niin maan perkeleesti vaatimuksia että vallan uuvuin. Sitten lopulta jossain vaiheessa fiksun terapeutin avustuksella tajusin, että ei minulta kukaan mitään vaadi, paitsi minä itse. Ja vaikka vaatisikin, ei minun tarvitse piitata siitä. Vaatikoot vaikka pää sinisenä, ei sen tarvitse minua heilauttaa.

Omat lapset on tietysti hoidettava, mutta niinhän me kaikki muutenkin joudumme kantamaan vastuun tekojemme seurauksista. Se, miten ne lapset hoitaa ja kasvattaa, on sitten oma valinta.

Todella hyvin sanottu!

Hyh hyh, tulipa klähmäinen olo kun luin tuon. Lapsia käy sääliksi äidin itsekkyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ei sillä väliä vaikka lapset oireilee, kunhan teillä vaan on hyvä olla ja saatte olla taas niitä + 20 vuotiaita ikiteinejä.

Voin itse sanoa henkilönä joka kasvoi perheessä jossa toisiaan halveksuvat vanhemmat pysyivät yhdessä "lasten takia", että olisin varmasti kärsinyt ja traumatisoitunut huomattavasti vähemmän jos vanhempani olisivat eronneet aikaisemmin. Älkää jaksako lässyttää muiden valinnoista kun ette ihmisiä tai heidän elämäntilanteitaan tunne.

Tähän vielä lisätäkseni, näen mieluummin oman äitini sinä "ikinuorena" ja oikeasti onnellisena tyyppinä mitä hän nykyään on, kuin masentuneena ja aina räjähtämispisteessä olevana hermorauniona joka hän oli isäni kanssa ollessaan.

Helppo sanoa nyt (ilmeisesti aikuisena?) Moni eronnut huumassa elävä aikuinen taantuu johonki teiniasteelle, eivätkä kykene olemaan vastuullisia vanhempia. Kuten tuo esimerkin nainen.

Lisäksi: tässähän puhuttiin koko ajan suhteesta missä kaikki oli hyvin.

Itsestä on alkanut pikkuhiljaa tuntumaan, että kannattaakohan nykyään enää edes mistään parisuhteesta haaveilla kun näitä vastaavia juttuja nykyään tulee vastaan jatkuvasti. Harva taitaa haluta enää sitoutua tosissaan.

Taitaa omien tunteiden takia parempi olla vain sinkkuna niin ei tarte särkeä sydäntään uudestaan.

M38

Vierailija kirjoitti:

On huonoja suhteita, jotka sopii päättää, mutta tämä mamma halusi keikuttaa persettä enemmän kuin mitään muuta. Onhan se vastuutonta, että on nuo kaksi standardistatuskakaraa pitänyt hänen saada.

Jos itsekin kutsut niitä vaan statuskakaroiksi niin miksi teitä niiden "traumatkaan" kiinnostaa? Miksi teidän mielestänne on niin väärin että aikuinen lapsia hankkinut ihminen haluaa tehdä vapaa-ajallaan muutakin kuin olla lasten kanssa? En tiennyt että oman elämän pitää täysin päättyä vanhemmuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Itsestä on alkanut pikkuhiljaa tuntumaan, että kannattaakohan nykyään enää edes mistään parisuhteesta haaveilla kun näitä vastaavia juttuja nykyään tulee vastaan jatkuvasti. Harva taitaa haluta enää sitoutua tosissaan.

Taitaa omien tunteiden takia parempi olla vain sinkkuna niin ei tarte särkeä sydäntään uudestaan.

M38

Ei kun tässä jutussa kerrotaan sitä, että kannattaa pitää suhteet pelkkinä panoina. Heti kun muija alkaa ehdottaa lapsia niin vaihtoon. Tätähän täällä kaikki toitottaa että oma elämä ja saa päättää itse mitä tekee. Ei sillä väliä jos muut kärsii. Kaikki sitä paitsi puhuu täällä vaan lapsista eikä tuon ex-mies kiinnosta ketään.

Vierailija kirjoitti:

Helppo sanoa nyt (ilmeisesti aikuisena?) Moni eronnut huumassa elävä aikuinen taantuu johonki teiniasteelle, eivätkä kykene olemaan vastuullisia vanhempia. Kuten tuo esimerkin nainen.

Lisäksi: tässähän puhuttiin koko ajan suhteesta missä kaikki oli hyvin.

No aikuisia näistäkin lapsista varmaan joskus kasvaa, ehkä he jopa osaavat kertoa "traumoistaan" tai niiden olemattomuudesta silloin itse sen sijaan että niistä spekuloidaan foorumeilla :D En silti ymmärrä miten se tekee vanhemmasta vastuuttoman jos haluaa tehdä vapaa-ajalla muutakin kuin olla täyspäiväisenä lapsenvahtina. Eräs ystäväni on yh-äiti ja lapsista huolehtimisen, kotitöiden ja opiskelun lisäksi hän myös av-mammojen kauhuksi viettää välillä vapaa-aikaa erossa lapsistaan. Joskus saattaa käydä jopa skandaalinomaisesti persettäkin heiluttamassa baarissa mitä tässä keskustelussa kovin kauhistellaan. Tarkoittaako se että hänkin on vastuuton ja paska äiti? Miksi teistä on niin väärin että ihminen lähtee suhteesta jossa ei halua olla, oli suhde sitten onnellinen tai ei? Jotenkin tuntuu vaan siltä että tyhjästä koitetaan keksiä jotain raivottavaa.

Ja toisissa ketjuissa naiset valittaa miksei miehet halua sitoutua. Lukekaa nämä naisten vastaukset niin saatte vastauksen.