Lue keskustelun säännöt.
Mikä oli suurta luksusta sinulle lapsena?
Tuli mieleen tuosta köyhäilyketjusta.
Mikä - nykyään todennäköisesti paljon tavallisempi - asia oli sinulle suurta luksusta lapsuudessa? Ja siis nimenomaan omakohtaisesti, eli mistä luksuksesta pääsit nauttimaan vain harvoin, jos ikinä?
Kommentit (2708)
Halusin lapsena palavasti Mehukattia. Etenkin vihreä esanssipäärynän makuinen oli oikeaa jumalten juomaa. Meille ei sitä kuitenkaan koskaan ostettu. Pihallamme kasvoi suuri määrä marjapensaita, joiden sadosta keitettiin syksyisin monta maijallista mehua. Äitini oli sitä mieltä, että lasten on parasta juoda vitamiinipitoisia marjamehuja sokeri-väriainelitkun sijaan. Minun mielestäni marjamehut olivat tylsiä ja happamia. Oi, sitä auvoa, jos jossakin kodin ulkopuolella sai lasillisen Mehukattia! Olin varma, että aikuisena ostaisin sitä koko ajan omilla rahoillani.
Olen nyt reippaasti yli 30 v., enkä ole ostanut sitä vielä kertaakaan. Mustaviinimarjamehusta sen sijaan tykkään kovasti, etenkin kuumana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuuden kesissä suklaamunkit kreemitäytteellä; kauppa-autolla käynti mökillä ja jäätelön osto sieltä. Kokonaisuutena ihan oma tunnelmansa.
Se, kun sai jakaa kokonaisen litran jäätelöä kahdestaan veljen kanssa, koska muut sisarukset eivät olleet paikalla.
Perry-merkkinen kirkas sitruunalimsa (Hartwallin valmistama), joka muistutti hyvin paljon Spriteä ja 7 Upia, mutta oli mielestäni paremman makuista, jotenkin "hedelmäisempää". Ihmettelin, miksi se ei ollut Suomen suosituin juoma, vaan monet kaverit pitivät parempana jotain kokista tai vastaavaa, joka ei itseäni kiinnostanut ollenkaan.
Olisin periaatteessa voinut ostaa viikkorahoillani, mutta minusta tuntui aina jotenkin väärältä ostaa itse mitään ruokaa tai juomaa (koin, että lapsen kuuluu saada ne vanhemmilta ilmaiseksi). Sen sijaan yritin varastamista. Kolmanneslitran lasipullo oli kuitenkin vaikea luontevasti piilottaa vaatteiden alle, ja jäin kiinni. Kotiin ilmoitettiin -> koivuniemen herralla pakarat punertamaan ja viikkoraha kuukaudeksi pois.
Hävetti niin, että paitsi että lakkasin haluamasta koko Perryä enää koskaan, se tulee lisäksi aina mieleen esim. kun jossain tulee vastaan etu- tai sukunimi Perry. Viimeksi nyt kun Matthew Perry kuoli.
Asuttiin lapsuus 80-luvun lopulla ysärin alussa rintamamiestalossa. Suihkussa kylmä betonilattia. Muutenkin paljon 1950-luvun alun pintaa ja kalustetta. Muistan, kun koulussa ihailin luokkakavereita, jotka asuivat 70-luvun kerrostaloissa joissa oli hissi ja moni asia näytti uudemmalta. Kolmoskerroksesta näki kauas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kikka kesä, eli kuunneltiin siskon kanssa kikkaa koko kesä ja oltiin saatu lompakot ja kolikoita, Se kesä oli ilmeisesti vanhemmilla vähän rahaisampi.
Muuta luksusta en muistakaan. Usein syötiin itsepoimittuja mustikoita ja verkoista kalaa sekä kaupasta haettua vanhaa leipää. Eli on ollut köyhää 80 luvulla.
Minulle oli luksusta kun kotona oli rauhallista eikä äiti riidellyt ja raivonnut. Jos meillä joskus oli vieraita käymässä, äiti oli sen ajan kunnolla. Hänen raivokohtauksensa olivat erittäin ahdistavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana lukea näitä vaikka monilla on ollut köyhää niin samalla muistellaan lämmöllä kun on jotain luksusta saanut.
Se kun sain markkoja jotta pystyin pelaamaan huoltamolla Pole Position:ia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsena 60-luvulla sunnuntaina sai joskus sellaisia pieniä valkoisia bebe leivoksia. Ne oli herkkua.
Isä oli rekkakuski. Luksusta oli kun pääsi mukaan ja pysähdyttiin huoltoasemalla ja sai höyrymakkaran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun sai leivän päälle voita.myöhemmin jopa makkaraa.maitoa oli omasta takaa mutta sitäkään ei saanut liikaa juoda.
Vierailija kirjoitti:
Se kun sain markkoja jotta pystyin pelaamaan huoltamolla Pole Position:ia.
Kun olin 11-vuotias, mentiin jouluksi hotelliin keskelle ei mitään, ja siellä ei ollut mitään muuta itseäni kiinnostavaa kuin Pole Position. Minut ns. ostettiin hiljaiseksi antamalla siihen käytännössä rajaton määrä kolikoita. Se todellakin oli luksusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun pääsin ensimmäisen kerran peräti grillille syömään ja oli varaa ostaa ihan galzone.
Tunsin itseni melkein rikkaaksi.
Kun pääsin 13-vuotiaana ekaa kertaa lentokoneeseen. Riminille lennettiin viikoksi ja käytiin vielä Roomassa ja Venetsiassa matkatoimiston päiväretkellä. Tapahtui 80-luvun alussa.
Lapsena saunan jälkeen saatu ananaksen makuinen limonadi.
Lapsena sai lauantai-iltana saunan jälkeen palan vaniljajäätelöä. 1 litran paketti, joka jaettiin hyvin tarkasti kahdeksaan osaan.
Vähän kaikki oli luksusta. Kaikki ulkona syömiset. Eka pizza ravintolassa yläasteiässä, Hesburgerissa lukioikäisenä ja kahvilassa yli 20 vuotiaana, jos siis jotain satunnaisia syömisiä ABC:llä ei lasketa. Ala-asteen kuljin jossain College housuissa. Teininä sai yhdet farkut tyyliin kerran vuodessa jne.
Vierailija kirjoitti:
Kahvilat ja ravintolat olivat täysin tuntematon käsite, Helsingissä asuttiin.
Joo, enemmän tai vähemmin näin oli. Perhemme ei ollut edes köyhä. kahvilassa muoviin kääritty kumisämpylä oli luksus!
Samoin silakat ja muusi hotellin ravintolassa. Tai wieninleike. Teininä pizza hutissa käynti, muistatteko raastepöydän?
Faijalla oli tilipäivä lauantaisin. Silloin sai hakea Tarmolasta tuoreen polakan tai ranskanleivän sekä 100 g viipaloitua lauantaimakkaraa. Kotona sitten juotiin kahvit. Luksusta! Illalla oli vielä sauna, muutaman kerran vuodessa sai jopa pikkupullon Jaffaa.
Vaatteita ei ostettu, ne ompeli naapurin täti - usein vanhempien vanhoista vaatteista leikatusta kankaasta. Luksusta oli saada ihan ostettu pusero, pyjama tms. Halusin kovasti valkoiset, pitsimäiset nilkkasukat. Enpä saanut, liian kalliit. Ostin sitten itse 40-vuotiaana. :D
Ihanaa oli se, että meillä ostettiin paljon kirjoja. 1960- ja vielä 1970-luvullakin kirjat olivat suhteessa edullisia, samoin lehtitilaukset. Meillä luettiin todella paljon (ja luetaan edelleen omassakin kodissa). Puuhyyskä, sanomalehdillä pyyhittiin, puulämmitys, kantovesi sisään ja ulos. Luksusta oli 'silkkimäinen' vessapaperiarkkinippu, joita joskus ostettiin.
Jugurtti tuli tuolloin markkinoille ja ai että se oli hyvää! Onneksi meillä siitä pitivät kaikki ja sitä ostettiin aika usein. Tomaattimakrilli ja perunamuussi oli joskus sunnuntaiherkkua. Suurta herkkua oli pehmis, Kauppatorilla pehmiksen päälle sai lisämaksusta lakkakastiketta! :) Hieno launtai oli aina sellainen, että parhaan kaverin kanssa lähdettiin maauimalaan koko päiväksi. Eväänä puolikas ranskanleipää ja pullo Jaffaa kahteen pekkaan. Uimasta tultua käytiin pikkugrillillä ja syötiin pienet ranskalaiset puoliksi.
t. 1960-luvun lapsi, 1970-luvun nuori