Mikä oli suurta luksusta sinulle lapsena?
Tuli mieleen tuosta köyhäilyketjusta.
Mikä - nykyään todennäköisesti paljon tavallisempi - asia oli sinulle suurta luksusta lapsuudessa? Ja siis nimenomaan omakohtaisesti, eli mistä luksuksesta pääsit nauttimaan vain harvoin, jos ikinä?
Kommentit (2708)
Persikat. Grilliruoka. Uusina ostetut vaatteet. Se kun pääsin laivalle ekan kerran 14v. Samana vuonna söin myös ekan kerran oikeaa pizzaa (siis ei sitä koulun paksua "piirakkapitsaa") kun oltiin maa- ja metsätalousryhmän luokkaretkellä Turussa.
M kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
O' boy kaakao. Meillä oli vain sitä jotain Van Houtenia.
Minä keitän siitä vieläkin joskus kaakaota, kotona sai joskus perinteistä kaakaota van houtenista niin kauan ennen kuin mummo😂😂 osti meille mikroaaltouunin - 90luvun alussa, sen jälkeen mikrossa sai lämmitettyä tai kylmänä juotua iloista vesseliä tai joskus harvoin oli o'boy kaakaota.
Van Houten on laadukas kaakaojauhe.
Kissan ystävyys. Maalla ei kissoja leikattu joten kolli jäi kai auton alle. Muuten oli kamalaa kaltoinkohtelua
mutta kissan muistaminen auttoi. Hetken olin ollut jollekin olemassa.
Jacky makupala ja smurffi limu lauantaisin. Joskus harvoin, kun käytiin kaupungilla ostoksilla, saatettiin ostaa pehmisjäätelö. Koko perheellä mentiin kerran katsomaan Uuno leffa ja sekin oli iso juttu.
Aika moni juttu koskee ruokaa teilla ja mulla myos.
Mulle hedelmat oli luksusta, varsinkin talvella. Toivoin pienena joululahjaksi oikeata kokonaista kookosta ja sain sen. Se oli elamani tahtihetkia silloin.
Aika hassua sinansa, etta vaikka matkoja tehtiin muutama, ravintolassa kaytiin parikertaa ja elokuvissa myos harvoin. 0-18v. Niin ne eivat savayttaneet niinkaan vaikka upeaa olikin. Vanhempani yrittivat vaikka raha oli tiukassa.
Hienointa oli telttaretki ja hiihtoretket evailla ( ranskaanleipa voikkarit ja kaakao).
Nyt aikuisena vaikka elan yltakyllaisyydessa luksuksen keskella, sielu halajaa yksinkertaista torppaelamaa.
Kun olin kotona yksin ja sain huudattaa stereoista mielimusiikkiani täysillä. Lauloin myös aina kovaa mukana, sain vähän höyryjä päästellä. Asuimme omakotitalossa, joten tämä oli mahdollista.
Kerran ulko-ovi oli jäänyt lukitsematta, kun eräs naapuri tuli ovikelloa soittelematta suoraan sisälle, minä en tätä kuullut stereoiden huudatukselta. Yht’äkkiä hän vaan seisoi oviaukossa, kun minä tanssien vetelin aariaa oopperasta ”Hurriganes”.
Sitä nolouden määrää ei voi sanoin kuvata, mutta naapuria vaan nauratti.
Kun sain oman limsapullon, pienempänä 0.33 litran pullon ja isompana 0.5 litran pullon jonka sai juoda kokonaan itse eikä sitä tarvinnut jakaa sisarusten kanssa.
Se, kun kotona ruokana oli muutakin kuin perunaa ja sianlihakastiketta.
Ikinä ei käyty missään enkä ole koskaan käynyt vanhempieni kanssa esimerkiksi syömässä ulkona. Ei pikaruokalassa, ei missään. Nyt nämä vanhempani kyllä antavat kuun taivaalta siskoni lapsille, mikään ei riitä. Kyllä rahaa oli, mutta sitä ei haluttu käyttää mihinkään "turhaan". Aika usein tuntuu, että nykylapset saavat aivan kaiken. Toki kolikolla on kääntöpuolensa; moni ei edelleenkään saa yhtään mitään.
Kun sain ensimmäiset 501-levikset ja hieman myöhemmin Niken Air Jordanit. Näiden jälkeen varmaan se, kun meille ostettiin lautasantenni ja MTV alkoi näkymään. Ja siellä välillä juontajana Maria G.
Vierailija kirjoitti:
14-vuotiaana olin kesätöissä kioskissa jokaisena päivänä viikossa ja sain palkkaa 50 markkaa kuukaudessa. Oli suorastaan luksusta, että kolmen kuukauden työn jälkeen saatoin ostaa itselleni kaupasta poolopaidan ja housut. Sitä ennen olin aina ommellut itse vaatteeni.
Edes 60-luvulla markan uudistuksen jälkeen ei ollut noin pieniä nimellispalkkoja. Normaali kesätyörahoilla pystyi ostamaan koko vuoden vaatteet, gramofonin ja rokkilevyjä.
Vierailija kirjoitti:
Leffassa ja ravintolassa käynti. Ei todellakaan ollut joka vuotuista huvia meillä.
Elokuvissa käynti mullakin. Isosisko vei mut joskus.
Minulle hankittu vaate. Yleensä sain jonkun vanhoja.
Minusta tulikin vaatehullu. Mulla on paljon vaatteita. Escadaa, Andiataa, Ralp Laurenia, paljon kenkiä ja merkkilaukkuja.
Se, kun meille otettiin koiranpentu.
Olin veljeni kanssa toivonut sitä kauan. Silloin oli Lassie elokuvat ja sellaisesta haaveilimme. Isä sanoi, että rotukoira on liian kallis. Hän toi monirotuisen pienen pennun. Nimeksi laitettiin Tessu ja se oli maailman ihanin koira!
Krääsäkaupan krääsä. Hienot kiilto- ja pehmotarrat, Tiimari-tilpehööri ja sensellainen kimaltava ja cool turhake-lelut ja koriste-esineet. R-kioskin kalliit TV-mainoslelut.
Näitä kävin aina hypistelemässä ja haaveilemassa niistä. Harvoin itse sain mitään tällaista. Kaveria pidin rikkaana, kun aina sai näitä turhake-leluja. Olivatkin, mutta nykyään huvittaa kun pidin heitä halvan krääsän paljouden perusteella rikkaina. :D
50 pennin pajatsossa keskelle:)
Minä nautin siitä kun oli eri tyylisiä nuoria. esim. emo, gootti- ja animetyylejä. Nykyään kaikki ovat lähes identtisiä keskenään. Samanlaiset vaatteet, hiukset, meikit, laukut...
Ranskalaiset perunat. Kotona niitä sai ehkä kerran vuodessa. Muutaman kerran niitä tarjottiin jopa kouluruokana, mikä tuntui ihan älyttömältä. Silloin niitä mätettiin niin, että moni myöhästyi seuraavalta oppitunnilta
Lasagne: kerran vappuna koulussa ruokana- sitä todella mätettiin massuun... iänikuisen perunan tilalla käsittämätön herkku.... myöhästyttiin tunnilta, saatiin haukkumiset, mutta se tunne kun oli vetänyt lasagneöverit
-Valmiiksi paloiteltu Geisha-suklaa!
-Uuni-siika!
Minä keitän siitä vieläkin joskus kaakaota, kotona sai joskus perinteistä kaakaota van houtenista niin kauan ennen kuin mummo😂😂 osti meille mikroaaltouunin - 90luvun alussa, sen jälkeen mikrossa sai lämmitettyä tai kylmänä juotua iloista vesseliä tai joskus harvoin oli o'boy kaakaota.