Mikä oli suurta luksusta sinulle lapsena?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

14-vuotiaana olin kesätöissä kioskissa jokaisena päivänä viikossa ja sain palkkaa 50 markkaa kuukaudessa. Oli suorastaan luksusta, että kolmen kuukauden työn jälkeen saatoin ostaa itselleni kaupasta poolopaidan ja housut. Sitä ennen olin aina ommellut itse vaatteeni.

Edes 60-luvulla markan uudistuksen jälkeen ei ollut noin pieniä nimellispalkkoja. Normaali kesätyörahoilla pystyi ostamaan koko vuoden vaatteet, gramofonin ja rokkilevyjä.

Eieie.Kyllä tuo 50 markaa oli oikeen. Itse tein nakkikioskissa töitä 4-9 ,5 pv viikossa. Vuosi oli 86 ja sain 100 markkaa ,mikä oli iso summa köyhän lapselle. 

70 luvulla sain Ruotsissa kesätyöstä 400 kruunua kussa kun keräsin tiskejä ravintolassa. 

Käyttäjä2108 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

14-vuotiaana olin kesätöissä kioskissa jokaisena päivänä viikossa ja sain palkkaa 50 markkaa kuukaudessa. Oli suorastaan luksusta, että kolmen kuukauden työn jälkeen saatoin ostaa itselleni kaupasta poolopaidan ja housut. Sitä ennen olin aina ommellut itse vaatteeni.

Edes 60-luvulla markan uudistuksen jälkeen ei ollut noin pieniä nimellispalkkoja. Normaali kesätyörahoilla pystyi ostamaan koko vuoden vaatteet, gramofonin ja rokkilevyjä.

Eieie.Kyllä tuo 50 markaa oli oikeen. Itse tein nakkikioskissa töitä 4-9 ,5 pv viikossa. Vuosi oli 86 ja sain 100 markkaa ,mikä oli iso summa köyhän lapselle. 

70 luvulla sain Ruotsissa kesätyöstä 400 kruunua kussa kun keräsin tiskejä ravintolassa. 

Nakkikioski vuosi oli 65.

-Limsa kun sain sitä omilla tai kavareiden synttäreillä tai uutenavuotena.

-Pizza kun sain kerran vuodessa kotipizzasta kun käytiin sukulaisten luona kaupungissa

-Elokuvateatteri kerran vuodessa kun käytiin kaupungissa etenkin kun meillä ei ollut väri tv:tä tai vhs videoita vaikka olen 83 syntynyt

Toisaalta sitten meillä oli hemmetisti sellaista luksusta mitä ei monella muulla ollut ja etenkään nykyään ole ja surullista miten harva pääsee yhtä onnellista lapsuutta elämään :(

Käyttäjä2108 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

14-vuotiaana olin kesätöissä kioskissa jokaisena päivänä viikossa ja sain palkkaa 50 markkaa kuukaudessa. Oli suorastaan luksusta, että kolmen kuukauden työn jälkeen saatoin ostaa itselleni kaupasta poolopaidan ja housut. Sitä ennen olin aina ommellut itse vaatteeni.

Edes 60-luvulla markan uudistuksen jälkeen ei ollut noin pieniä nimellispalkkoja. Normaali kesätyörahoilla pystyi ostamaan koko vuoden vaatteet, gramofonin ja rokkilevyjä.

Eieie.Kyllä tuo 50 markaa oli oikeen. Itse tein nakkikioskissa töitä 4-9 ,5 pv viikossa. Vuosi oli 86 ja sain 100 markkaa ,mikä oli iso summa köyhän lapselle. 

70 luvulla sain Ruotsissa kesätyöstä 400 kruunua kussa kun keräsin tiskejä ravintolassa. 

70-luvulla sain 500 mk kuukaudessa, urakka oli n. 750mk.  Normi työaika. 

Appelsiinimehu.

Sitä sai harvoin.

M kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

O' boy kaakao. Meillä oli vain sitä jotain Van Houtenia.

Minä keitän siitä vieläkin joskus kaakaota, kotona sai joskus perinteistä kaakaota van houtenista niin kauan ennen kuin mummo😂😂 osti meille mikroaaltouunin - 90luvun alussa, sen jälkeen mikrossa sai lämmitettyä tai kylmänä juotua iloista vesseliä tai joskus harvoin oli o'boy kaakaota.

O Boy on aivan liian makeaa. Paras sekoittaa tavallisen suklaajauhon kanssa , sokerittoman.Muuten sitä ei voi juoda. 

Jugurtti, kaakao, jäätelö, uiminen, luistimet, itselle ostetut vaatteet ja kengät, elokuvissa käynti, huvipuistot, omalta pihalta pois pääsy, rannalla käynti, hyppynaru ym.

Suurin luksus oli se, kun isä tervehti minua, jos joku vieras oli kuulemassa. Ei muuten puhunut minulle mitään, muille puhui. Luksusta oli myös jos ei lyöty.

Perhe oli ns. parempi perhe, mitä varakkuuteen tulee.

Kun minä ja veli pääsimme papan luo. Pappa oli taitava piirtäjä ja teki meille usein kirjoja, joihin oli piirtänyt meidät seikkailemaan ties missä. Varsinkin koulukiusatulle veljelle niistä kirjoista tuli tavattoman rakkaita. Niissä hän saattoi olla astronautti, supersankari, karjapaimen, mitä vain. Ne hetket kun hän uppoutui kirjoihin, eikä ollut vaan se "läski rillipää" Veli meinasi musertua palasiksi papan menehdyttyä :(

Tuli. Aamuisin sitä umpimähkästä etsittiin mutta jos ei kekälettä löytynyt, niin sitten oltiin ilman ja syötiin sitä, mihin hampaat pystyi. Ja paleltiin. Vähän vanhempana saatiin n. kerran vuodessa banaani tai muutama viinirypäle.

Ruotsin risteilyt. Kaverit pääsivät mutta itse vasta aikuisiällä. Nopeasti huomasin että en tainnut menettää paljoa. Olisihan se ollut kiva kokea pallomeri edes kerran elämässään mutta tällä kertaa jäi kokematta. Ehkä menen lasten kanssa Hop-Loppiin jos siellä pääsisi kokemaan tämän autuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 75 olin 9 ja sain nakkikioskilta lihiksen 2 lla nakilla. Tuon ajan uutuudella eli mikrolla lämmitettynä

Samanikäinen enkä ollut kuullutkaan mikrosta ennen n. -83 :(

Kun äiti oli selvinpäin kotona koko päivän.

Jos 1965 on tienannut kuussa 50 markkaa on se vastannut nykyrahassa reilua 90 euroa. Joko muistatte väärin, olette olleet perheyrityksessä tai uskonlahkossa töissä ja saaneet palkkaa alle minimin. Palkkataulukon mukaan siivoaja tienasi 1965 490 markkaa kuussa ja toimistoapulainen 570 markkaa.

https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html

15-vuotiaana vanhempien poissaollessa lankapuhelimella naapurikaupunkiin sovitut panotreffit.

60-luvulla oli yleistä, että kesätöihin mentiin jo ennen rippikoulua. En tiedä mitä laissa sanottiin alaikäisten työajoista tai palkkauksesta.

Itse olin erään kesän kotiapulaisena kunnanjohtajan perheessä. Työhön kuului kahden pienen lapsen hoitaminen ja siivousta. Palkaksi sain ruuan ja joitakin kymmeniä markkoja silloin tällöin.

Maalla monet tekivät töitä pelloilla ja puutarhoissa hyvin pientä korvausta vastaan.

Vanhemmat ajattelivat myös, että lapsen oli parempi oppia työntekoon kuin laiskotella kesäloma kotona.

Oli paljon köyhiä perheitä, joissa vanhemmille oli helpotus jo se, errä lapset saivat edes ruuan työpaikassaan.

Minulle oli luksusta, kun kotiini hankittiin lankapuhelin 1973. Sähköt tulivat joskus 1960-luvun alussa. Mistään levysoittimesta en nuoruudessani uskaltanut edes haaveilla.

Mulle luksusta oli kaverin koti. Vanhemmat lähes aina poissa, viimesen päälle levysoittimet ja stereot, jääkaapissa aina jotain juustoa, josta meillä kotona ei oltu kuultukaan (nykyään tunnistan cheddariksi), pakastimesta sai ottaa jäätelöä, sitäkin oli aina, lisäksi heillä oli joku kattilasysteemi, jolla kaveri teki samanlaiset ranskalaiset kuin grilliltä sai.

Kaveri oli täysin huoleton, semmoinen aika hyvä koulussa, mutta rento, todella empaattinen kaikkia kohtaan,  kutsui myös kiusattuja sinne paratiisiin, mm.minut jolla oli köyhääkin köyhempi koti.

Nyttemmin mietin, mitenhän toi vanhempien poissaolo, oliko sittenkään niin hyvä juttu hänelle, mutta ei koskaan mitään sanonut ja on myöhemminkin ollut ihan menestyvä ja aina ilopilleri tavatessa, niin toivon, että ei. 

Muutenkin toivon hänelle vain kaikkea hyvää, vaikka emme enää juuri tapaakaan.

Oma tekemä ei koskaan niin hyvää kuin toisen tekemä ihan samalla reseptillä..

Arvaa vain kuin omat lapsesi tulee rakastamaan sinun keksejä. Ja sitten joskus he kirjoittavat, että omat ei maistu samalle.

Täällä on todella paljon todella arkisia asioita mitä on kaivannut lapsena.

Itsekkin olisin halunnut käydä burgerilla, pitsalla tai edes ravintolassa.

Kävelykengät, keväät syksyt piti pärjätä kumisaappailla. Jotain tennareita satunnaisesti. Kyllä inhosin aurinkoisia kevät- ja syyspäivä. Toivoin että satais aina. Kevättakkinakin sadetakki..

Ku sai/pääsi lähtee mummolle viikonlopuksi pakoon isän ja äitipuolen ryyppäämistä! Olin mummon oma lellipoika, sain ruokaa ja seuraa! Mummo myös osti herkkuja aina. Oon mummolle niin kiitollinen siitä mitä hän minun eteen teki!

Kun isä löysi hyvän sammalspotin ja sai rakennettua savupirttiin vedenpitävän katon. Jouluksi saatiin sisarusten kanssa omat lantut, siitä oli ihana veitsellä lastuja ja kuvitella syövänsä omenaa.