Lue keskustelun säännöt.
Listataan asioita jotka olivat ennenvanhaan normaalia toimintaa, nykyään nuoret naureskelevat näille
Listataan asioita mitkä olivat normaaleja ennenvanhaan vaikkapa 70-luvulla ja nykyään nuoret nauravat niille
Minä aloitan:
- naisen tuli käydä emäntäkoulu, muutoin sovelias koulutus oli maksimissaan lukio, koska naimisiinhan se menee kuitenkin
- yliopistot on vain herroille eikä sovi tavalliselle väelle
- naimisiin on mentävä miehen, muuten ei ole ihminen laisinkaan
- lapsiakin on syytä olla alle 30-vuotiaana, tai ei ole normaali mies
- runsas alkoholin käyttö ja tupakointi on hyväksyttyä
Mitä muita tulee mieleen?
-
Kommentit (1446)
Rumuusonlisääntynyt kirjoitti:
Ne kauniit tytöt/naiset olivat oikeasti kauniita ilman kuvien muokkaamista.
Eivät olleet. Esim monilla huonommat hampaat, finnit yleisempiä ja monelle vielä jäi huono ihokin sen vuoksi.
Katselit heitä vain sillä silmällä, jota ei enää ole. Hormonit saavat ihmeitä aikaan nuorella iällä.
Kauneusihanteet ovat muuttuneet.
Kuvien muokkaamminen on yhdentekevä juttu, joka jää sen kuvan tasolle. Katselet siellä liikenteessä ympärillesi, niin huomaat, että ilman mitään kuvien muokkailua näet parvittain kauniimpia naisia kuin sabina särkät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 2000-luvun alussa tekstareissa asia piti mahduttaa 160 merkkiin. Ilman emojeja. Yksikin ylimääräinen merkki, ja meni tuplahinta.
No montako niihin nykyisin saa? Eikö se ole enää sama? Nykyisillä naurettavilla puhelimilla kirjoittaa vain pakolliset, kun karvalakkimalleilla pystyi kirjoittamaan todella nopeasti vaikka katsomatta pitkiä viestejä.
Sä et vain osaa käyttää älypuhelinta. Kyllähän ne karvalakkimallit on naurettavia ja kömpelöitä. Älypuhelin on todella hyödyllinen laite.
Voihan se olla hyödyllinen, mutta karvalakkimalli on erinomainen ja suurelle osalle jopa riittävä. Yllättyisit, jos tietäisit kenellä niitä on edelleenkin käytössä..
Usein vaikuttaa siltä, että innokkaimpia älypuhelimella prassailijoita ovat ne, joille on tarvetta "näyttää"-
Vähän sama kuin aikoinaan stereot. Ammattilaisilla vaatimattomat räppänät, ja valtavat laitteistot semmoisilla, joilla oli ainoa syy se, että sai "näyttää" ja tehdä vaikutuksen muihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistäpäin Ap on kotoisin? En tunnista moista vanhoillisuutta edes 60-luvulta.
Niinpä. Mun isoäidit kävi yliopiston (eikä emäntäkoulua) ja isoisät oli yli kolmikymppisiä naimisiin mennessään. Kaikki olivat syntyneet 1910-luvulla.
Sama. Tosin toisella isoäidillä jäi opinnot kesken sodan melskeissä ja sitä hän on vieläkin joskus harmitellut. Töissä olivat kuitenkin ja äidin äiti myös yrittäjä. Enemmän tuo naimattomuuden kummastelu lienee ollut agraariyhteiskuntaa ja edelleen siellä voimissaan. Kun pitää saada 'tilalle jatkaja'.
Vierailija kirjoitti:
Puhelinmuistio oli tosi tärkeä ja keltaisilta sivuilta haettiin palvelut ja yritykset
Pelkästään hyvätuloisen jo tunnisti sitten shekkien käytöstä kaupankäynnissä.
Ja pankki laski vielä ilmaiseksi ihmisten kolikot (esim Postipankin possut, Yhdyspankin maapallot, ja vaikka pussillisen pennejä).
Oli Kansallis-Osake-Pankki (KOP), Säästöpankkien Keskuspankki (SKOP), Yhdyspankki (Suomen vai Pohjoismaiden?) ns. liikepankkeja. Kaikki "muinaisia", SKOP meni nurin, KOP ja Yhdyspankki yhdistyivät Meritaksi ja myöhemmin syntyi Nordea.
Pankeissa vielä käytössä pankkikirjat säästötileille (karttuvalle tilille sen sai myös, muttei ollut pakolinen asioidessa). Pankit yrittivät saada asiakkaitaan käyttämään enemmän palvelutaan, jotka olivat ilamisia, esim lapsilisiä pankkitilille sen sijaan, että ihmiset kävivät niitä hakemassa postista, käyttämään maksupalvelua jne. - Lopulta ihmiset oppivat, ja sitten niistä tulikin maksullisia ja asiakasta ei enää edes haluta nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla ei jättäydytty opiskelujen ja työelämän ulkopuolelle kotiin loisimaan yhteiskunnan varoilla, eikä se varsinkaan olisi ollut hyväksyttävää. Ei vielä ollut keksitty masennusta laajojen kansanjoukkojen yleisselitteenä laiskuudelle ja hyväksyttävänä perusteena lääkkeiden napsinnalle ja saikuttamiselle.
70-luvulla sai työpaikan, kun käveli liikkeeseen sisään. Muita hakijoita ei ollut. Itse olen sosionomi (AMK) ja jokaiseen hakemaani työpaikkaan on ollut tänä vuonna 30-70 hakijaa. Olen työssäni käsittämättömän hyvä ja voin tehdä työtä myös englanniksi tai ruotsiksi, tarvittaessa espanjaksi jos hätätilanne tulee. Tästä huolimatta tilanne on mikä on. Viimeisimpään paikkaan otettiin 3, paikka oli pedattu jo kahdelle talossa olleelle ja myös yksi uusi otettiin, hän oli tehnyt työtä vuosikaudet asiantuntijana. 33 oli hakijaa.
Jos et tiedä asioista, niin älä käy täällä nälvimässä ihmisiä, kiitos.
No kuule, 70-luvulla kaltaisesi olisivat ottaneet sitten ihan mitä työtä vaan. Silloin ei sossurahoilla paapottu.
Esim. olisit voinut hakeutua korpikylälle opettajaksi tai vaikka koulutustasi vastaavaan työhön vieraalla paikkakunnalla. Ruotsiinkin monet menivät tuolloin, vaikka matkustelu ja muut maat eivät olleet samalla tavalla tuttujajuttuja kuin nykynuorille.
En ole sossurahoilla. Oletko itse?
Ja sitä juuri sanoinkin, että 70-luvulla töihin vain "mentiin", esim opettajaksi. Nyt ei pääse, jos ei ole siihen yliopistotutkintoa. Ja kyllä, olen lähtenyt ulkomaille, Ruotsiin ja Usaan töiden perässä, kun täällä ei ole töitä ollut. Mistä luulet, että kielitaitoni on tullut, sossusta vai?
En ole mikään mainitsemasi "kaltaisesi", enkä varsinkaan sinun kaltainen, joka ei tiedä, että Suomessa on paha rakenteellinen työttömyys. Yhtä paikkaa voi hakea 100 hakijaa. Miten pihalla voi olla jos tätä ei tiedä? Kaikki vanhat sukulaiset ovat kertoneet miten helppoa työnsaanti oli 70-luvulla, ja vielä 80-luvullakin. Esim veljeni käveli Postipankkiin töihin pelkällä yo-todistuksella 80-luvulla. Lyhyt matikka, jota ei kirjoittanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ahdistuttu joka asiasta ja menty lampaana mukaan kaikkiin hurahduksiin, kuten ilmastohörhöilyyn.
Tai kasvomaskit....
Ja johtui siitä, että oltiin tietämättömiä. Enemmän yllättää nykyaikana se, että kun tietoa tulee niin paljon, niin silti joku pitää näitä hörhöilynä. Osan ihmisistä olisi ilmeisesti pitänyt jäädä "auvoiselle" 70-80 luvulle, jolloin aivot eivät rasittuneet liialla tiedolla ja eikä tarvinnut ymmärtää liian monimutkaisia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vielä koulumaailmaan liittyvä muisto, jolle oppilaat joskus nauravat. Minua on opettanut 3.-6. luokalla ylioppilas. Hän oli koulun vararehtorin tytär, joka ei ollut päässyt opiskelemaan lukion jälkeen. Tämä tapahtui 70-80-lukujen taitteessa. Eipä nykyisin taitaisi ylioppilas päästä opettajaksi 3 vuodeksi suhteilla.
Mahdollista tänä päivänäkin, tosin paremmin koulutettuja työttömiäkin on saatavissa, joten tuohon ei ole onneksi niin hanakasti tartuttava.
Jopa helsinkiläisessä koulussa toimi joitakin vuosia sitten siviiipalvelusta suorittava ylioppilas opettajna, mutta hänellä oli täydellinen toisen kielen taito tarjottavanaan ja hienot aiemmat kesätyöpaikat.
Ei kukaan sivari voi kolmea vuotta toimia valeopettajana. Meidän lasten koulussa voidaan palkata epäpätevä sijainen korkeintaan lukuvuodeksi. Sitä paitsi sijaisuudetkin menee nykyisin avoimeen hakuun ja on pakko palkata pätevin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa oli keväisin siivouspäivä. Mentiin luokittain keräämään roskia teiden varsilta koko päiväksi. Olisi hyvä tapa oppia siisteyttä nykylapsillekin.
Jyväskylässä on tällainen käytäntö vieläkin toukokuussa (paitsi korona-aikana) peruskoululaisilla. Siivoavat koulun ympäristöä. Ja samalla vkolla eri asukasyhdistykset ym. tekevät samaa omissa ympyröissään. Siistiä tulee.
Grillillä käyminen.
Nykynuret käy vain mäkissä ja hesessä, joista ei edes saa hyvää grilliruokaa. Itse suosin edelleen grillejä. Onneksi niitä vielä on, toisin kuin kioskeja. R-kioski ei ole mikään entisajan kioski, ei sitä voi kioskiksi laskea.
Oi nitä aikoja kun luukulta vain sai ostaa mitä nyt ostikin.. yleensä irtsareita tai jätskiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tatuointeja ei ollut kuin merimiehillä ja linnakundeilla. Myöskään kaiken maailman nenäkoruja ja lävistyksiä ei ollut. Naisilla oli korvarenkaat mutta miehillä ei ollut. Kioskissa ja kaupoissa oli myytävänä miestenlehtiä, Kallea, Jallua, Erotiikan maailmaa ym. ym.
Koulussa lähetettiin tunnilla lappuja kaverille kun oli asiaa. Näistä sitten joskus sai jälki-istuntoa kun jäi kiinni. Myös kirjeenvaihtoa käytiin luokkakavereiden kanssa. Kaupoissa oli kauniita kirjepaperisettejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kioskin tätille osoiteltiin ikkunan takana olevia irtokarkkeja ja kerrottiin, että noita 5 ja noita 10 jne. Irtsarit maksoi kappaleelta 10, 15 tai 20 penniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vielä koulumaailmaan liittyvä muisto, jolle oppilaat joskus nauravat. Minua on opettanut 3.-6. luokalla ylioppilas. Hän oli koulun vararehtorin tytär, joka ei ollut päässyt opiskelemaan lukion jälkeen. Tämä tapahtui 70-80-lukujen taitteessa. Eipä nykyisin taitaisi ylioppilas päästä opettajaksi 3 vuodeksi suhteilla.
Mahdollista tänä päivänäkin, tosin paremmin koulutettuja työttömiäkin on saatavissa, joten tuohon ei ole onneksi niin hanakasti tartuttava.
Jopa helsinkiläisessä koulussa toimi joitakin vuosia sitten siviiipalvelusta suorittava ylioppilas opettajna, mutta hänellä oli täydellinen toisen kielen taito tarjottavanaan ja hienot aiemmat kesätyöpaikat.
Ei kukaan sivari voi kolmea vuotta toimia valeopettajana. Meidän lasten koulussa voidaan palkata epäpätevä sijainen korkeintaan lukuvuodeksi. Sitä paitsi sijaisuudetkin menee nykyisin avoimeen hakuun ja on pakko palkata pätevin.
Jani Sievinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä oli rannekellot, jotka olivat mekaanisia. Kellot vedettiin kerran päivässä nupista veivaamalla nuppia edestakaisin.
80-luvulla kaikilla (varakkaiden lapsilla) oli ala-asteella digitaalinen kello, jossa ei ollut viisareita vaan numerot, hehkuvan punaisella ja se päästeli hienoja piipityksiä ja ääniä.
Muutin pieneen kylään 80-luvun loppupuolella. Työvoimatoimistosta sain printatun listan työpaikoista, joita voisin hakea. Valitsin mieleisen, kävelin uimahallille soittamaan kolikkopuhelimesta (kämpässä jossa hengasin ei ollut puhelinta). Sovin haastatteluajan ja menin paikan päälle.
Sain haluamani paikan mikä oli onnenpotku, sillä heti sen jälkeen posti toi työkkäristä kortin jossa työkkäri määräsi minut hakemaan epämieluisinta paikkaa listalla!
Pointti tässä oli se, että ei ollut kännykkää eikä nettiä. Asiat sovittiin lankapuhelimesta ja posti toimitti mm. töihinmenomääräykset ja päätökset. Eikä se tuntunut edes vaikealta, mutta nyt sen ajattelu.. huh huh. Samoihin aikoihin päätin hankkia ensimmäisen pankkikorttini. Siis automaattikortin :D
Vierailija kirjoitti:
Ainakin 70-80-luvuilla ompelutaitoiset ompelivat paljon itse, koska se tuli selkeästi halvemmaksi, kuin ostovaate. Itse ommeltua ei vain arvostettu niin paljon kuin kaupasta ostettua. Ainakin nuoriso halusi mieluummin kaupan merkkifarkut kuin äidin ompelemat housut.
Sitten jossain vaiheessa ei enää kannattanut ryhtyä itse ompelemaan, kankaiden hinnat kallistuivat. Myös väestön vaurastumisen myötä into ompelemiseen väheni. Samoin kenkiä ei enää viety suutarille, vaan ostettiin uudet.
Itse arvostin 80-luvulla äitini ompelutaitoja, sillä pikkukaupungista ei saanut ulkomaisten lehtien mukaista muotia kaupoista. Joten minä suunnittelin ja äiti ompeli mm. juhlavaatteita minulle. Mutta kirpparit olivat noloja ja olisi ollut aivan hirveää jos olisi joutunut pukeutumaan niihin. Tämä alkoi muuttua vasta 90-luvulla. Ehkä taustalla vaikutti myös se, että monessa perheessä oli tapana kierrättää vaatteita vanhemmilta lapsilta nuoremmille. Ja toki juppikulttuuri, oli hienoa kun oli uutta tavaraa.
Vierailija kirjoitti:
Jos kolmelta/neljältä kanavalta ei tullut kivaa ohjelmaa, lähdettiin kaupunkiin vuokraamaan vhs-kasetti ja se palautettiin seuraavana päivänä samaan putiikkiin.
Jos ei ollut kotona vhs-laitetta pystyi vuokraamaan videon kanssa laitteen.
Aiemmin lapset sai pelata rahapelejä kuten lottoa ja pitkävetoa sekä ostaa ilotulitteita. Riparilla sai polttaa, jos oli lupa vanhemmilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kolmelta/neljältä kanavalta ei tullut kivaa ohjelmaa, lähdettiin kaupunkiin vuokraamaan vhs-kasetti ja se palautettiin seuraavana päivänä samaan putiikkiin.
Jos ei ollut kotona vhs-laitetta pystyi vuokraamaan videon kanssa laitteen.
Kyllä, Movie Boxin. Meillä kunnon videovuokraamossa oli aina Movie Boxit varattuja. Vuokrasimme elokuvan sieltä ja laitteen toisesta vuokraamosta 5 mk/ päivä, kunnes siitä huonommasta paikasta ei voinut enää vuokrata pelkkiä Movie Boxeja vaan piti samasta paikasta vuokrata myös elokuva.
Myös kumisaappaita suositeltiin muinoin ukkosella "turvavälineiksi". En tiedä, oliko kansan keksimä vai oliko joku ammattilainen tämmöistä ehdottanut.