Listataan asioita jotka olivat ennenvanhaan normaalia toimintaa, nykyään nuoret naureskelevat näille

Vierailija kirjoitti:

Aiemmin lapset sai pelata rahapelejä kuten lottoa ja pitkävetoa sekä ostaa ilotulitteita. Riparilla sai polttaa, jos oli lupa vanhemmilta.

Vein itsekin alakouluikäisenä monta kertaa isän lottokupongit kioskille.

Tatuointeja ei ollut kuin aniharvoilla ukoilla, vanhempia ja vanhoja ihmisiä kunnioitettiin, nuoret tekivät töitä heti kun koulu loppui ja muuttivat pois kotoa, kukaan ei kummastellut jos viikkoon ei saanut kaveria lankapuhelimella kiinni. 80-lätkät voisi tulla takaisin liikenteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Huomaan suuren sukupolvien välisen eron seksismissä, ihan naisillakin. 90-luvulla parikymppisinä olleet ovat todella rivoja suustaan ja heittävät kaksimielisiä esim. työpaikoillakin. Tulee mieleen että niin tämä oli tämä Panu-tyttöjen ja topless-tarjoiljoiden sukupolvi tämä.

Ei kuulu minusta nykyaikaan.

Sensijaan nykyaikaan kuuluu esitellä avujaan instassa ja sitten loukkaantua, jos kuvista ei tykätä.

Ja huutaa meetoo, meetoo.

Kaupungissa kävely oli helppoa kun tiesi etukäteen, ettei yksikään auto väistä tai anna tietä.

Koulussakin oikein opetettiin, että anna auton mennä ensin ennen kuin ylität tien.

Kännyköitä ei omassa nuoruudessa ollut ollenkaan minkäänlaisia, niin en niistä osaa mitään sanoa.

Hankin ensimmäisen perusnokian, kun olin 27-vuotias, 90-luvulla.

Internetissä kävin ensimmäisen kerran nettikahvilassa 32-vuotiaana. Oli ihmeellistä.

Yritä selittää jollekin nykyiselle kolmekymppiselle, että en sinun iässäsi ollut käynyt vielä kertaakaan internetissä:) Ei sellaista osaa varmaan edes ajatella, jos ei ole kokenut. Netti on nykyään niin selviö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin 70-80-luvuilla ompelutaitoiset ompelivat paljon itse, koska se tuli selkeästi halvemmaksi, kuin ostovaate. Itse ommeltua ei vain arvostettu niin paljon kuin kaupasta ostettua. Ainakin nuoriso halusi mieluummin kaupan merkkifarkut kuin äidin ompelemat housut.

Sitten jossain vaiheessa ei enää kannattanut ryhtyä itse ompelemaan, kankaiden hinnat kallistuivat. Myös väestön vaurastumisen myötä into ompelemiseen väheni. Samoin kenkiä ei enää viety suutarille, vaan ostettiin uudet.

Itse arvostin 80-luvulla äitini ompelutaitoja, sillä pikkukaupungista ei saanut ulkomaisten lehtien mukaista muotia kaupoista. Joten minä suunnittelin ja äiti ompeli mm. juhlavaatteita minulle. Mutta kirpparit olivat noloja ja olisi ollut aivan hirveää jos olisi joutunut pukeutumaan niihin. Tämä alkoi muuttua vasta 90-luvulla. Ehkä taustalla vaikutti myös se, että monessa perheessä oli tapana kierrättää vaatteita vanhemmilta lapsilta nuoremmille. Ja toki juppikulttuuri, oli hienoa kun oli uutta tavaraa.

Kirppareilla oli yleensä tosi huonoa tavaraa, koska ihmiset käyttivät vaatteensa loppuun.

Tästä huolimatta rikas anoppini kävi ostamassa niitä riepuja meidän lapsille, kun ajatteli, että duunariperheestä tulleelle miniälle voi antaa mitä vaan.

Itse ompelin ulkomaisista muotilehdistä ottamieni mallien mukaan itselle sekä lapsille laadukkaita vaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Tuli vielä koulumaailmaan liittyvä muisto, jolle oppilaat joskus nauravat. Minua on opettanut 3.-6. luokalla ylioppilas. Hän oli koulun vararehtorin tytär, joka ei ollut päässyt opiskelemaan lukion jälkeen. Tämä tapahtui 70-80-lukujen taitteessa. Eipä nykyisin taitaisi ylioppilas päästä opettajaksi 3 vuodeksi suhteilla.

Minua opetti kasarin alussa pari kuukautta minun oma isäni. Ilman minkäänlaista koulutusta alalle. Tuurasi vakio-opea. Silloin oli vähän sellainen "kuka vaan aikuinen voi tuurata opettajaa tarvittaessa"-asenne.

Jokaisen aikuisen katsottiin siis omaavan auktoriteetti suhteessa nuoriin itsestään selvästi.

Ennen oltiin käytännöllisiä eikä kyselty papereita. Osaat hoitaa homman?, anna palaa.

Ihmisille annettiin mahdollisuus osoittaa kykynsä.

Vierailija kirjoitti:

Kuka tahansa ylioppilastutkinnon suorittanut pääsi suoraan yliopistoon ja katsottiin muutenkin ylöspäin.

Pääsin ylioppilaaksi 75 ja l:n paperit ja keskiarvo 9.

Joka paikkaan oli kyllä pääsykokeet, enkä millään saanut luettua tarpeekis, enkä päässyt korkeakouluun, kuten useimmille kavereillekin kävi.

Mistä on peräisin kuvitelma, että yliopistoon vain mentiin. Nythän sinne juuri vain mennään.

Jos silloin olisi päässyt todisuksen perusteella, niin heittämällä olisin päässyt mihin vaan.

-70/80 oli vielä kirkon valta oli niin kova että koko suomi oli sunnuntaisin suljettu ettäkirkkoihin riitti väkeä. Pääsiäisenä ei ravintolassa saanut tansia eikä soittaa musiikkia !

-70/80 ei otettu omasta hanurista kuvia ja mustat ihmiset olivat vaan käymässä suomessa ja omilla kustannuksellaan !

-70 luvulla kirkon voima oli kova, jos aviopuoliso petti niin palkattiin yksityisetsivä hankkimaan todisteita joita oikeudessa tarvittiin avioliiton purkamiseen. Jumalanpilkka oli rikos sekä aviorikos !

Vierailija kirjoitti:

Ihan jo sekin on nykynuorten mielestä hassua että koko perheellä oli yksi yhteinen puhelin, se lankapuhelin. Johon lapset opetettiin vastaamaan: Virtasella Maija puhelimessa!

Ei olisi tullut mieleenkään vastata pelkällä etunimellä tai jollain „joo“ tai „nih“ millä nykyisin usein vastataan puhelimeen.

No, jos soittaja ei tiedä kenelle soittaa niin eihän se minun ongelmani ole 😁

Mun 13v tytär meinasi kuolla nauruun, kun koetin kuvailla, miten kirjastossa kuunneltiin cd-levyjä ja sen jälkeen haettiin grilliltä lihis sekä maito. Eka mäkkäri tuli kaupunkiin kun olin jo 16.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Farkut pestiin käsin ja ne oli oikeaa puuvillaa eikä mitään lycrasekotetta

Miksi käsin? Vielä 2000 luvulla oli oikeaa 100%, puuvillaa olevia farkkuja. Ne on kestäneet ziljoona konepesua.

Pestiin käsin koska ne piti hangata pyykkirannassa kiveä vasten että tuli muodikkaan kuluneet.

Jos tuli reikä niin se paikattiin, samoin kun kasvoi mittaa niin jatkettiin puntteja jollain kukkakankaalla, oli noloa kun puntit oli lyhyet.

Nyt saa ja pitää farkkujen olla repaleisia eikä lyhyyskään haittaa😂

Vierailija kirjoitti:

Koulutarvikkeet ostettiin ennen koulun aloitusta Tiimarista.

Lyijykynien päissä oli kynäkorut. Muistaako kukaan tarkemmin?

Kynät, kumit vihkot sai koulusta. Teroitin oli opettajan pöydällä. Tiimarista sitten 80-luvulla hakivat varakkaiden perheiden lapset hienoja kyniä yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpsistä, ap. Näistä ei  juurikaan mikään ole ollut noin 1970-luvulla:

- naisen tuli käydä emäntäkoulu, muutoin sovelias koulutus oli maksimissaan lukio, koska naimisiinhan se menee kuitenkin ---- juu ei, tuo oli ehkä vielä asiain laita agraariaikaan eli 1940-luvulla, mutta 70-luvulla elettiin kaupungistuneessa yhteiskunnassa, ja koulua kävivät tytötkin. Kuten täältä näet, koulutusaste nousi samalle tasolle jo 1960-luvulla syntyneillä.

https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-09-30_001.html

- yliopistot on vain herroille eikä sovi tavalliselle väelle ---- ikinä kuullutkaan esimerkiksi Vanhan valtauksesta ja stallareista? Kyllä yliopistoissa oli paljonkin nuoria myös duunariluokasta, tosin silloin kuten NYKYÄÄNKIN vanhempien sosioekonominen asema ja koulutus ennustaa lapsen koulutusta ja sosioekonomista asemaa.

- naimisiin on mentävä miehen, muuten ei ole ihminen laisinkaan - no tämä koski kyllä miehiä ja naisia, vaikka toki naimattomiakin oli runsaasti, ei yhtä paljon kuin nykyään kumminkaan.

- lapsiakin on syytä olla alle 30-vuotiaana, tai ei ole normaali mies - syntyvyys putosi nykytasolle jo 1970-luvun alussa, ehkäisyä käytettiin innolla. JOS lapsia hankittiin, ne tosiaan hankittiin nuorempina kuin nyt, ja tämä koski ennen kaikkea naisia, ei niinkään miehiä.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.333559

- runsas alkoholin käyttö ja tupakointi on hyväksyttyä. Tupakointi kyllä, mutta varsinkin naisten ei kyllä ollut hyväksyttyä olla humalassa. Joka tapauksessa siihen aikaan alkoholia kului roimasti vähemmän kuin nykyään.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/128476/ap-1981-1-ylalahti…

"Suomessa juotiin 2,88 litraa sataprosenttista alkoholia henkeä kohti laskettuna vuonna 1968 ia vastaavasti 6,31 litraa vuonna 1976. Kun vuonna 1968 oli 15 vuotta täyttäneestä väestöstä raittiita naisia 43 yo, heitä oli vuonna 1976 enää vain 20 %. Raittiita miehiä oli vastaavasti vuonna 1968 L4%ia vuonna 1976 I %"

Vertailun vuoksi: 2019 suomalaiset kuluttivat 10 litraa sataprosenttista alkoholia - ja kokonaan raittiita miehiä on 12, naisia 15 prosenttia. Eli aika hitsisti vähemmän kuin 1970-luvulla.

N54, yhteiskuntatieteilijä

Ehkä Helsingissä on oltu modernimpia, mutta syvällä maaseudulla esim. Pohjanmaalla oltiin aika alkukantaisia. 70-luvulla nuorilla oli korkea kynnys lähteä etelän isompiin kaupunkeihin kuten Turkuun, Tampereelle tai Helsinkiin. Oli turvallisempaa jäädä kodinhengettäräksi kotikuntaan. Tuohon aikaan pikkukylätkin olivat vielä vireitä paikkoja, joissa oli paljon nuoria ihmisiä. Pikkukylissä oli kyllä 70-luvulla sitkeästi tätä koulutuksen halveksuntaa. Oppikouluja ei välttämättä ollut tai ei ollut rahaa kustantaa oppikouluja. 

Sinä yleistät nyt mutusi koskemaan kaikkia. Jos huomasit, minä esitin ihan tilastofaktoja, siis koko maasta, en mistään Helsingistä. Oma sukuni on muuten Kauhajoelta.

N54, yhteiskuntatieteilijä.

Kyllä se näin on on että jopa Tampereellakin oli mahdotonta saada kunnon koulutusta. E8 me kaikki olla varakkaista perheistä.

Se että vaikka auto maksetaan rahalla, siis ensin säästetään vuosia ja sitten vasta ostetaan se auto. Niin vanhanakaista että naurattaa.

Myös se että nyhrätään yölämpöjen ja sähköjen kanssa, laitetaan koneet päälle klo 10 yöksi että säästellään muutama penni.

Voi että mitä vanhanaikaista nuukailua.

Jäänteitä vanhoilta ajoilta, joita jotkut todella vielä tekee tänä päivänäkin.

Nuoret nauraa.

Oli ihan normaalia ettei missään ollut ruuhkaa ja 60-luvulla ei muistaakseni nopeusrajoituksiakaan, kyllä näille nyt nauretaan!

Kiskalta sai pennin nalleja ja pikkuaskeja (10kpl) savukkeita. 4-vuotiaana.

Toki ne tupakat vietiin isälle.

Tää,on muuten ollut hauska ketju lukea. Me papat ja mummot täällä muistellaan.

Vierailija kirjoitti:

Aiemmin lapset sai pelata rahapelejä kuten lottoa ja pitkävetoa sekä ostaa ilotulitteita. Riparilla sai polttaa, jos oli lupa vanhemmilta.

Minä kuulin vähän aikaa sitten toiselta lapseltani, että nuorempi veli pelasi lottoa kaverinsa kanssa ja oli sitten hyvin närkästynyt, kun lottoonkin tuli ikärajat. Kioski oli koululta kotimatkan varrella, joten siksi en tiennyt siitä.

Ei ole nuorison vika että teillä on ollut surullinen lapsuus