Yhä useamman kolmekymppisen naisen on tyydyttävä tapailusuhteisiin, kertoo HS – "Miesten markkinat"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

Siis mitäh... Treffailuhan on ajan viettämistä mahdollisesti kiinnostavan ihmisen kanssa, jotta kenties voisi syntyä parisuhde, seksisuhde tai mitä sitten ihminen hakeekaan. Miten ihmeessä tuo treffailu on epämiellyttävää? Sehän on yksinkertaisesti johonkuhun tutustumista, mikä on myös sen treffejä mahdollisesti seuraavan suhteen pointti. En nyt tajua tässä jotain...

Vai tarkoitetaanko ensimmäisten treffien jännitystä? Se on sama naisellekin, ja vieläpä me joudumme miettimään turvallisuuskysymyksiä ja muuta sellaista. Vai tarkoittaako tämä sitä että usean ihmisen tapaaminen on rasittavaa? No sekin on sama lähes kaikille, ellei ole niin onnekas että löytää heti etsimänsä.

Mitä ihmettä se videotreffi auttaisi, kun se vain siirtäisi henkkoht tapaamista yhdellä eteenpäin? Ei kemiaa ja viehätysvoimaa ja sitä tuleeko oikeasti juttuun voi selvittää ruudulta kuin tiettyyn rajaan asti. Vai onko kyse helppoudesta, ei tarvisi lähteä mihinkään eikä nähdä minkäänlaista vaivaa (esim. kävellä ja pitää keskustelua yllä), vaan voisi vaan tehdä nopean videohaastattelun ja heittää jatkoon/ei jatkoon kuin paraskin Talent-tuomari? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Sitten, kun jollekin hyväuskoiselle naiselle joskus sattuu jotain, niin naista syytetään hyväuskoisuudesta.

Minä en tykästyisi, jos miehen halu viettää aikaa vain jomman kumman luona onkin sitä, että hänen mielestään kaikki muu on turhuutta ja rahanmenoa. Ulos ei mennä syömään, kun kotonakin on ruokaa eikä elokuviin mennä, kun niitä näkee telkkaristakin. Leikkokukkia ei osteta, kun ne lakastuu pian eikä leivoksia osteta, kun leipoa voi itse.

Eikö kannattaisi mielummin säästää ne rahat ja sen sijaan, että törsäisi rahat johonkin hömppään, niin menisikin johonkin kalliimpaan lomakohteeseen?

Meillä on eri käsitys hömpästä. Jos mies alkaisi perustella kieltäytymistään noilla sanoilla, niin alkaisin epäillä, että sitä yhteistä ulkomaanmatkaakaan ei ole koskaan tulossa.

Eikö naiset enää käy töissä, kun on päiväkaudet aikaa haastaa riitaa miehille?

Viimeksi eilen sanottiin ettei tarvi jäädä Suomen puolelle. Juurikin tietyn tyyppiset miehet voikin poistua ja hommata toisenlaisen naisen. Jättäkää Tinder väylää niille oikeasti kivoille miehille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Varokaa naiset näitä miehiä. Kaverini oli nuori, jutteli jonkun palomiehen kanssa netissä, kutsui miehen kotiinsa, pian mies olikin housut kintussa kaverin sohvalla.

Älkää antako kenenkään miehen manipuloida teitä tapaamaan ei-julkisella paikalla sillä varjolla, että miestä loukkaa, kun et luota ventovieraaseen. Netissä puhuminen ja yhdet treffit eivät vielä tarkoita, että oikeasti tunnet henkilön. ”Date rapist” -tyypeillä on yleensä hyvät sosiaaliset taidot.

Lehdissäkin ollut viimeaikoina juttua, jossa nainen meni ensitapaamiselle mökille Tinder-treffin kanssa ja mies piti vankinaan, raiskasi ja pahoinpiteli viikonlopun ajan, kunnes nainen pääsi lähtemään tekaistulla syyllä.

Tokkopa meistä mammoista kukaan on hänen kanssaan treffeille lähdössä ;-)

N58

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

Siis mitäh... Treffailuhan on ajan viettämistä mahdollisesti kiinnostavan ihmisen kanssa, jotta kenties voisi syntyä parisuhde, seksisuhde tai mitä sitten ihminen hakeekaan. Miten ihmeessä tuo treffailu on epämiellyttävää? Sehän on yksinkertaisesti johonkuhun tutustumista, mikä on myös sen treffejä mahdollisesti seuraavan suhteen pointti. En nyt tajua tässä jotain...

Vai tarkoitetaanko ensimmäisten treffien jännitystä? Se on sama naisellekin, ja vieläpä me joudumme miettimään turvallisuuskysymyksiä ja muuta sellaista. Vai tarkoittaako tämä sitä että usean ihmisen tapaaminen on rasittavaa? No sekin on sama lähes kaikille, ellei ole niin onnekas että löytää heti etsimänsä.

Mitä ihmettä se videotreffi auttaisi, kun se vain siirtäisi henkkoht tapaamista yhdellä eteenpäin? Ei kemiaa ja viehätysvoimaa ja sitä tuleeko oikeasti juttuun voi selvittää ruudulta kuin tiettyyn rajaan asti. Vai onko kyse helppoudesta, ei tarvisi lähteä mihinkään eikä nähdä minkäänlaista vaivaa (esim. kävellä ja pitää keskustelua yllä), vaan voisi vaan tehdä nopean videohaastattelun ja heittää jatkoon/ei jatkoon kuin paraskin Talent-tuomari? :D

Kyllä pitäisi tulla selväksi useamman videochatin jälkeen pitääkö toisesta vai ei. En pysty käsittämään miten joillakin kestää viikkoja päättää pitääkö toisesta vai ei. Kahvilassa tutustuminen on teennäistä hommaa.

Vierailija kirjoitti:

Eikö naiset enää käy töissä, kun on päiväkaudet aikaa haastaa riitaa miehille?

Eri. Meen iltaan. Ota huomioon täällä käy työttömiä, vuorotyöläisiä sekä yrittäjiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

Siis mitäh... Treffailuhan on ajan viettämistä mahdollisesti kiinnostavan ihmisen kanssa, jotta kenties voisi syntyä parisuhde, seksisuhde tai mitä sitten ihminen hakeekaan. Miten ihmeessä tuo treffailu on epämiellyttävää? Sehän on yksinkertaisesti johonkuhun tutustumista, mikä on myös sen treffejä mahdollisesti seuraavan suhteen pointti. En nyt tajua tässä jotain...

Vai tarkoitetaanko ensimmäisten treffien jännitystä? Se on sama naisellekin, ja vieläpä me joudumme miettimään turvallisuuskysymyksiä ja muuta sellaista. Vai tarkoittaako tämä sitä että usean ihmisen tapaaminen on rasittavaa? No sekin on sama lähes kaikille, ellei ole niin onnekas että löytää heti etsimänsä.

Mitä ihmettä se videotreffi auttaisi, kun se vain siirtäisi henkkoht tapaamista yhdellä eteenpäin? Ei kemiaa ja viehätysvoimaa ja sitä tuleeko oikeasti juttuun voi selvittää ruudulta kuin tiettyyn rajaan asti. Vai onko kyse helppoudesta, ei tarvisi lähteä mihinkään eikä nähdä minkäänlaista vaivaa (esim. kävellä ja pitää keskustelua yllä), vaan voisi vaan tehdä nopean videohaastattelun ja heittää jatkoon/ei jatkoon kuin paraskin Talent-tuomari? :D

Kyllä pitäisi tulla selväksi useamman videochatin jälkeen pitääkö toisesta vai ei. En pysty käsittämään miten joillakin kestää viikkoja päättää pitääkö toisesta vai ei. Kahvilassa tutustuminen on teennäistä hommaa.

Eihän kukaan edes haluaisi tavata uudestaan, ellei pitäisi toisesta merkityksessä että on edelleen kiinnostunut hänestä. Sitähän se tutustuminen on: tapaillaan ja opetellaan tuntemaan toisiaan, jotta nähdään, syntyykö/syveneekö tunteita ja sovitaanko yhteen ja onko samanlaiset ajatukset tulevaisuudesta jne. Ja jossain vaiheessa suhde syvenee siihen vaiheeseen, että sitoudutaan tavalla tai toisella; nuorille tämä tuntuu olevan nykyisin "sopimus seurustelusta", itselleni se oli sitä, että alettiin tehdä suunnitelmia yhä pitemmälle tulevaisuuteen (esim. seuraavaan kesään, seuraavaan juhlapyhään), alettiin tutustua toisen sukulaisiin ja ystäviin ja muutenkin olla pari muidenkin silmissä.

Se, missä vaiheessa ja miten puhutaan rakastamisesta, on jokaisen parin keskinäinen asia. Omassa suhteessani ei puhuta vaan osoitetaan rakastaminen teoilla. Mutta toki olemme keskustelleet ja keskustelemme tarvittaessa edelleen siitä, miltä tuntuu.

Meidän kohdallamme suhde eteni muutaman vuoden jälkeen avoliittoon, johon olemme muuttaneet loppuelämän tarkoituksella. Moni etenee paljon nopeammin. Mutta silloinkin se edellyttää sen tutustumisen ja katsomisen, miten tunteet kehittyvät ja miten sovitaan yhteen.

Täällähän nämä palstanaiset kertovat rehellisesti millaisia ovat.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3906926/raatorehellinen-treffi-ilmo

Vierailija kirjoitti:

Täällähän nämä palstanaiset kertovat rehellisesti millaisia ovat.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3906926/raatorehellinen-treffi-ilmo

" naiset "

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Sitten, kun jollekin hyväuskoiselle naiselle joskus sattuu jotain, niin naista syytetään hyväuskoisuudesta.

Minä en tykästyisi, jos miehen halu viettää aikaa vain jomman kumman luona onkin sitä, että hänen mielestään kaikki muu on turhuutta ja rahanmenoa. Ulos ei mennä syömään, kun kotonakin on ruokaa eikä elokuviin mennä, kun niitä näkee telkkaristakin. Leikkokukkia ei osteta, kun ne lakastuu pian eikä leivoksia osteta, kun leipoa voi itse.

Eikö kannattaisi mielummin säästää ne rahat ja sen sijaan, että törsäisi rahat johonkin hömppään, niin menisikin johonkin kalliimpaan lomakohteeseen?

Hah, sinun ”kalliimpi lomakohde” on Teneriffa tai Kanarian saaret 3-4 tähden hotellissa. Ei Four Seasons resort Havaijilla.

Jos jättää rahat käyttämättä homppään, niin voi esimerkiksi matkustaa useammin ja laadukkaammin. Ravintoissa yleensä käytetään halpoja ja epäterveellisiä raaka-aineita, jotta saadaan maksimaalinen tuotto. Monissa ravintoloissa käytetään halvimpia mahdollisia kasviöljyjä, joista kuumennettaessa syntyy syöpää aiheuttavia aldehydejä. Ja tietämättömät ihmiset ostavat näitä huonolaatusia ja kalliita ateroita.

Ja tällaisia miehet ovat palstalla kertoneet haluavansa viedä naiset syömään - ja edellyttävät vielä, että nainen maksaa siitä. Reilu meininki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Varokaa naiset näitä miehiä. Kaverini oli nuori, jutteli jonkun palomiehen kanssa netissä, kutsui miehen kotiinsa, pian mies olikin housut kintussa kaverin sohvalla.

Älkää antako kenenkään miehen manipuloida teitä tapaamaan ei-julkisella paikalla sillä varjolla, että miestä loukkaa, kun et luota ventovieraaseen. Netissä puhuminen ja yhdet treffit eivät vielä tarkoita, että oikeasti tunnet henkilön. ”Date rapist” -tyypeillä on yleensä hyvät sosiaaliset taidot.

Lehdissäkin ollut viimeaikoina juttua, jossa nainen meni ensitapaamiselle mökille Tinder-treffin kanssa ja mies piti vankinaan, raiskasi ja pahoinpiteli viikonlopun ajan, kunnes nainen pääsi lähtemään tekaistulla syyllä.

Tokkopa meistä mammoista kukaan on hänen kanssaan treffeille lähdössä ;-)

N58

Voin sanoa, että en edes lähtisi. Olen viimeiset 13 vuotta treffannut pelkästään vain venäläisiä naisia. Minulle sopii venäläisten naisten rohkeus. Ensimmäisellä kerralla aivan tavallinen työssäkäyvä venäläinen nainen tuli luokseni 5 päiväksi vaikka nainen ei edes tiennyt minkä näköinen olen. Tapaaminen meni kuitenkin loistavasti ;) Tällä hetkellä seurustelen niin kauniin venäläisen naisen kanssa, että tältä palstalta tuskin löytyy yhtä kaunista mammaa :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Varokaa naiset näitä miehiä. Kaverini oli nuori, jutteli jonkun palomiehen kanssa netissä, kutsui miehen kotiinsa, pian mies olikin housut kintussa kaverin sohvalla.

Älkää antako kenenkään miehen manipuloida teitä tapaamaan ei-julkisella paikalla sillä varjolla, että miestä loukkaa, kun et luota ventovieraaseen. Netissä puhuminen ja yhdet treffit eivät vielä tarkoita, että oikeasti tunnet henkilön. ”Date rapist” -tyypeillä on yleensä hyvät sosiaaliset taidot.

Lehdissäkin ollut viimeaikoina juttua, jossa nainen meni ensitapaamiselle mökille Tinder-treffin kanssa ja mies piti vankinaan, raiskasi ja pahoinpiteli viikonlopun ajan, kunnes nainen pääsi lähtemään tekaistulla syyllä.

Tokkopa meistä mammoista kukaan on hänen kanssaan treffeille lähdössä ;-)

N58

Voin sanoa, että en edes lähtisi. Olen viimeiset 13 vuotta treffannut pelkästään vain venäläisiä naisia. Minulle sopii venäläisten naisten rohkeus. Ensimmäisellä kerralla aivan tavallinen työssäkäyvä venäläinen nainen tuli luokseni 5 päiväksi vaikka nainen ei edes tiennyt minkä näköinen olen. Tapaaminen meni kuitenkin loistavasti ;) Tällä hetkellä seurustelen niin kauniin venäläisen naisen kanssa, että tältä palstalta tuskin löytyy yhtä kaunista mammaa :)

Kerro minulle, mikä sinua siis vetää meissä mammoissa puoleensa jälleen kerran.

Vierailija kirjoitti:

Täällähän nämä palstanaiset kertovat rehellisesti millaisia ovat.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3906926/raatorehellinen-treffi-ilmo

Tällaisia huumoripläjäyksiä luet faktana ja otsa kurtussa? Että tällöisiä nämä naiset nyt on?

Jokin diagnoosi löytynee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

Siis mitäh... Treffailuhan on ajan viettämistä mahdollisesti kiinnostavan ihmisen kanssa, jotta kenties voisi syntyä parisuhde, seksisuhde tai mitä sitten ihminen hakeekaan. Miten ihmeessä tuo treffailu on epämiellyttävää? Sehän on yksinkertaisesti johonkuhun tutustumista, mikä on myös sen treffejä mahdollisesti seuraavan suhteen pointti. En nyt tajua tässä jotain...

Vai tarkoitetaanko ensimmäisten treffien jännitystä? Se on sama naisellekin, ja vieläpä me joudumme miettimään turvallisuuskysymyksiä ja muuta sellaista. Vai tarkoittaako tämä sitä että usean ihmisen tapaaminen on rasittavaa? No sekin on sama lähes kaikille, ellei ole niin onnekas että löytää heti etsimänsä.

Mitä ihmettä se videotreffi auttaisi, kun se vain siirtäisi henkkoht tapaamista yhdellä eteenpäin? Ei kemiaa ja viehätysvoimaa ja sitä tuleeko oikeasti juttuun voi selvittää ruudulta kuin tiettyyn rajaan asti. Vai onko kyse helppoudesta, ei tarvisi lähteä mihinkään eikä nähdä minkäänlaista vaivaa (esim. kävellä ja pitää keskustelua yllä), vaan voisi vaan tehdä nopean videohaastattelun ja heittää jatkoon/ei jatkoon kuin paraskin Talent-tuomari? :D

Kyllä pitäisi tulla selväksi useamman videochatin jälkeen pitääkö toisesta vai ei. En pysty käsittämään miten joillakin kestää viikkoja päättää pitääkö toisesta vai ei. Kahvilassa tutustuminen on teennäistä hommaa.

Mikään ei estä sinua toimimasta näin. Voin kyllä sanoa, että en usko, että tulet saamaan useampia treffejä kuin ne yhdet videochatit.

Kuinka monta sivua täällä taas on tätä kahvikuppipsykoosia? Oliko missään kohtaa ketjua mitään uutta keskustelua? Ei jaksa selata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Varokaa naiset näitä miehiä. Kaverini oli nuori, jutteli jonkun palomiehen kanssa netissä, kutsui miehen kotiinsa, pian mies olikin housut kintussa kaverin sohvalla.

Älkää antako kenenkään miehen manipuloida teitä tapaamaan ei-julkisella paikalla sillä varjolla, että miestä loukkaa, kun et luota ventovieraaseen. Netissä puhuminen ja yhdet treffit eivät vielä tarkoita, että oikeasti tunnet henkilön. ”Date rapist” -tyypeillä on yleensä hyvät sosiaaliset taidot.

Lehdissäkin ollut viimeaikoina juttua, jossa nainen meni ensitapaamiselle mökille Tinder-treffin kanssa ja mies piti vankinaan, raiskasi ja pahoinpiteli viikonlopun ajan, kunnes nainen pääsi lähtemään tekaistulla syyllä.

Tokkopa meistä mammoista kukaan on hänen kanssaan treffeille lähdössä ;-)

N58

Voin sanoa, että en edes lähtisi. Olen viimeiset 13 vuotta treffannut pelkästään vain venäläisiä naisia. Minulle sopii venäläisten naisten rohkeus. Ensimmäisellä kerralla aivan tavallinen työssäkäyvä venäläinen nainen tuli luokseni 5 päiväksi vaikka nainen ei edes tiennyt minkä näköinen olen. Tapaaminen meni kuitenkin loistavasti ;) Tällä hetkellä seurustelen niin kauniin venäläisen naisen kanssa, että tältä palstalta tuskin löytyy yhtä kaunista mammaa :)

Keskiverto suomalaisnainen ei odota, että pitäisi ryhtyä petipuuhiin ensitreffeillä esim. miehen asunnossa. Venäläinen nainen oli jo henkisesti valmistautunut asiaan. Naisparka ei päässyt ihmisten ilmoille viiteen päivään.

Ei. Käytiin useampaan kertaan Helsingin keskustassa käymässä eri paikoissa. Halusin palkita hänet rohkeudesta ja tein kaikkeni sen eteen, jotta hän viihtyisi täällä. Onnistuin siinä.

Tokihan nainen maksoi 50-50 kaikki kulut? Ettei ollut maksullinen nainen?

Tarjosin kaiken täällä, mutta nainen maksoi itse matkansa vaikka sairaanhoitajan palkka ei ole kovin kummoinen Venäjällä. Hän oli vielä ensimmäistä kertaa ulkomailla.

Sinä et siis ole noita miehiä, jotka kannattavat tasa-arvoa? Mitenkäs suomalainen nainen, tarjaisitko hänellekin, vai onko tämä sinulle jokin kansallisuuskysymys?

Mitenhän minun kanssa, kun olen puoliksi venäläinen?

Jaaha, taas lähdettiin sivujuonteelle sen sijaan, että olisi keskusteltu varsinaisesta asiasta. Todella helposti taas yksi tai useampi nainen provosoitui. Noloa.

t. Nainen, joka viimeksi yritti kysyä videotreffimieheltä, mikä meissä mammoissa jälleen kerran vetää häntä puoleensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Varokaa naiset näitä miehiä. Kaverini oli nuori, jutteli jonkun palomiehen kanssa netissä, kutsui miehen kotiinsa, pian mies olikin housut kintussa kaverin sohvalla.

Älkää antako kenenkään miehen manipuloida teitä tapaamaan ei-julkisella paikalla sillä varjolla, että miestä loukkaa, kun et luota ventovieraaseen. Netissä puhuminen ja yhdet treffit eivät vielä tarkoita, että oikeasti tunnet henkilön. ”Date rapist” -tyypeillä on yleensä hyvät sosiaaliset taidot.

Lehdissäkin ollut viimeaikoina juttua, jossa nainen meni ensitapaamiselle mökille Tinder-treffin kanssa ja mies piti vankinaan, raiskasi ja pahoinpiteli viikonlopun ajan, kunnes nainen pääsi lähtemään tekaistulla syyllä.

Tokkopa meistä mammoista kukaan on hänen kanssaan treffeille lähdössä ;-)

N58

Voin sanoa, että en edes lähtisi. Olen viimeiset 13 vuotta treffannut pelkästään vain venäläisiä naisia. Minulle sopii venäläisten naisten rohkeus. Ensimmäisellä kerralla aivan tavallinen työssäkäyvä venäläinen nainen tuli luokseni 5 päiväksi vaikka nainen ei edes tiennyt minkä näköinen olen. Tapaaminen meni kuitenkin loistavasti ;) Tällä hetkellä seurustelen niin kauniin venäläisen naisen kanssa, että tältä palstalta tuskin löytyy yhtä kaunista mammaa :)

Keskiverto suomalaisnainen ei odota, että pitäisi ryhtyä petipuuhiin ensitreffeillä esim. miehen asunnossa. Venäläinen nainen oli jo henkisesti valmistautunut asiaan. Naisparka ei päässyt ihmisten ilmoille viiteen päivään.

Ei. Käytiin useampaan kertaan Helsingin keskustassa käymässä eri paikoissa. Halusin palkita hänet rohkeudesta ja tein kaikkeni sen eteen, jotta hän viihtyisi täällä. Onnistuin siinä.

Tokihan nainen maksoi 50-50 kaikki kulut? Ettei ollut maksullinen nainen?

Tarjosin kaiken täällä, mutta nainen maksoi itse matkansa vaikka sairaanhoitajan palkka ei ole kovin kummoinen Venäjällä. Hän oli vielä ensimmäistä kertaa ulkomailla.

Sinä et siis ole noita miehiä, jotka kannattavat tasa-arvoa? Mitenkäs suomalainen nainen, tarjaisitko hänellekin, vai onko tämä sinulle jokin kansallisuuskysymys?

Suomalaiselta naiselta olisin vaatinut tarkasti 50-50, koska Suomessa on tasa-arvo. No ei. Olisin mä tarjonnut suomalaisellekin :) Se tapaaminen oli vain niin vaivaton. Käveltiin vain juna-asemalta asunnolleni. Ei tarvinnut selitellä mitään kahvilassa. On helpompi chattaillä ensin netissä.

Hienoa. Koska on se tasa- arvo, niin milloin saamme saman palkan samanarvoisesta työstä? Se naisen euro on edelleen se 83 senttiä, vai oliko se 63 senttiä.

Vierailija kirjoitti:

Jaaha, taas lähdettiin sivujuonteelle sen sijaan, että olisi keskusteltu varsinaisesta asiasta. Todella helposti taas yksi tai useampi nainen provosoitui. Noloa.

t. Nainen, joka viimeksi yritti kysyä videotreffimieheltä, mikä meissä mammoissa jälleen kerran vetää häntä puoleensa.

Ai sekö oli keskustelun aiheena? Kenen päätöksellä?