Yhä useamman kolmekymppisen naisen on tyydyttävä tapailusuhteisiin, kertoo HS – "Miesten markkinat"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

Siis mitäh... Treffailuhan on ajan viettämistä mahdollisesti kiinnostavan ihmisen kanssa, jotta kenties voisi syntyä parisuhde, seksisuhde tai mitä sitten ihminen hakeekaan. Miten ihmeessä tuo treffailu on epämiellyttävää? Sehän on yksinkertaisesti johonkuhun tutustumista, mikä on myös sen treffejä mahdollisesti seuraavan suhteen pointti. En nyt tajua tässä jotain...

Vai tarkoitetaanko ensimmäisten treffien jännitystä? Se on sama naisellekin, ja vieläpä me joudumme miettimään turvallisuuskysymyksiä ja muuta sellaista. Vai tarkoittaako tämä sitä että usean ihmisen tapaaminen on rasittavaa? No sekin on sama lähes kaikille, ellei ole niin onnekas että löytää heti etsimänsä.

Mitä ihmettä se videotreffi auttaisi, kun se vain siirtäisi henkkoht tapaamista yhdellä eteenpäin? Ei kemiaa ja viehätysvoimaa ja sitä tuleeko oikeasti juttuun voi selvittää ruudulta kuin tiettyyn rajaan asti. Vai onko kyse helppoudesta, ei tarvisi lähteä mihinkään eikä nähdä minkäänlaista vaivaa (esim. kävellä ja pitää keskustelua yllä), vaan voisi vaan tehdä nopean videohaastattelun ja heittää jatkoon/ei jatkoon kuin paraskin Talent-tuomari? :D

Kyllä pitäisi tulla selväksi useamman videochatin jälkeen pitääkö toisesta vai ei. En pysty käsittämään miten joillakin kestää viikkoja päättää pitääkö toisesta vai ei. Kahvilassa tutustuminen on teennäistä hommaa.

Itse en haluaisi mitään loputtomia videotreffejä. Nyt kun korona-aikaan on pitänyt tavata ja kokoustaa zoomissa, olen huomannut että kuva saa todella monen näyttämään omituisemmalta kuin livenä. Kaikki eivät osaa säätää valaistusta tai tietokoneen ruudun asetuksia, ja moni ihan hyvännäköinenkin voi näyttää sinertävältä, keltaiselta tai punertavalta, ja lisäksi lievä alakulma tuskin imartelee ketään, etenkin kun kuvaruutu voi jotenkin optisetsi "levittää" kasvoja. Itse näytän aina jotenkin zombielta, vaikka livenä ja valokuvissa olen ihan hyvännäköinen, ja ongelmaa lisää keinovalo.

Aikuiset naiset ruokkimassa trollipeikon fantasiaa

#facepalm

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

Siis mitäh... Treffailuhan on ajan viettämistä mahdollisesti kiinnostavan ihmisen kanssa, jotta kenties voisi syntyä parisuhde, seksisuhde tai mitä sitten ihminen hakeekaan. Miten ihmeessä tuo treffailu on epämiellyttävää? Sehän on yksinkertaisesti johonkuhun tutustumista, mikä on myös sen treffejä mahdollisesti seuraavan suhteen pointti. En nyt tajua tässä jotain...

Vai tarkoitetaanko ensimmäisten treffien jännitystä? Se on sama naisellekin, ja vieläpä me joudumme miettimään turvallisuuskysymyksiä ja muuta sellaista. Vai tarkoittaako tämä sitä että usean ihmisen tapaaminen on rasittavaa? No sekin on sama lähes kaikille, ellei ole niin onnekas että löytää heti etsimänsä.

Mitä ihmettä se videotreffi auttaisi, kun se vain siirtäisi henkkoht tapaamista yhdellä eteenpäin? Ei kemiaa ja viehätysvoimaa ja sitä tuleeko oikeasti juttuun voi selvittää ruudulta kuin tiettyyn rajaan asti. Vai onko kyse helppoudesta, ei tarvisi lähteä mihinkään eikä nähdä minkäänlaista vaivaa (esim. kävellä ja pitää keskustelua yllä), vaan voisi vaan tehdä nopean videohaastattelun ja heittää jatkoon/ei jatkoon kuin paraskin Talent-tuomari? :D

Kyllä pitäisi tulla selväksi useamman videochatin jälkeen pitääkö toisesta vai ei. En pysty käsittämään miten joillakin kestää viikkoja päättää pitääkö toisesta vai ei. Kahvilassa tutustuminen on teennäistä hommaa.

Itse en haluaisi mitään loputtomia videotreffejä. Nyt kun korona-aikaan on pitänyt tavata ja kokoustaa zoomissa, olen huomannut että kuva saa todella monen näyttämään omituisemmalta kuin livenä. Kaikki eivät osaa säätää valaistusta tai tietokoneen ruudun asetuksia, ja moni ihan hyvännäköinenkin voi näyttää sinertävältä, keltaiselta tai punertavalta, ja lisäksi lievä alakulma tuskin imartelee ketään, etenkin kun kuvaruutu voi jotenkin optisetsi "levittää" kasvoja. Itse näytän aina jotenkin zombielta, vaikka livenä ja valokuvissa olen ihan hyvännäköinen, ja ongelmaa lisää keinovalo.

Minä taas nykytilanteessa haluaisin ehdottomasti nopeasti Google Meetin. Kyllä siinä ulkonäöstäkin saisi riittävän käsityksen mutta lisäksi ennen kaikkea näkisi ja kuulisi, miten vuorovaikutus sujuu. Jos olisi hauskaa ja juttu lentäisi niin sitten voisi seuraavaksi lähteä kävelytreffeille.

Vierailija kirjoitti:

Aikuiset naiset ruokkimassa trollipeikon fantasiaa

#facepalm

Mitä sinä teet täällä? Ryveskelet ylemmyydentunteessa? Koet itsesi fiksuksi? Harrastat sosiaalipornoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Varokaa naiset näitä miehiä. Kaverini oli nuori, jutteli jonkun palomiehen kanssa netissä, kutsui miehen kotiinsa, pian mies olikin housut kintussa kaverin sohvalla.

Älkää antako kenenkään miehen manipuloida teitä tapaamaan ei-julkisella paikalla sillä varjolla, että miestä loukkaa, kun et luota ventovieraaseen. Netissä puhuminen ja yhdet treffit eivät vielä tarkoita, että oikeasti tunnet henkilön. ”Date rapist” -tyypeillä on yleensä hyvät sosiaaliset taidot.

Lehdissäkin ollut viimeaikoina juttua, jossa nainen meni ensitapaamiselle mökille Tinder-treffin kanssa ja mies piti vankinaan, raiskasi ja pahoinpiteli viikonlopun ajan, kunnes nainen pääsi lähtemään tekaistulla syyllä.

Tokkopa meistä mammoista kukaan on hänen kanssaan treffeille lähdössä ;-)

N58

Voin sanoa, että en edes lähtisi. Olen viimeiset 13 vuotta treffannut pelkästään vain venäläisiä naisia. Minulle sopii venäläisten naisten rohkeus. Ensimmäisellä kerralla aivan tavallinen työssäkäyvä venäläinen nainen tuli luokseni 5 päiväksi vaikka nainen ei edes tiennyt minkä näköinen olen. Tapaaminen meni kuitenkin loistavasti ;) Tällä hetkellä seurustelen niin kauniin venäläisen naisen kanssa, että tältä palstalta tuskin löytyy yhtä kaunista mammaa :)

Keskiverto suomalaisnainen ei odota, että pitäisi ryhtyä petipuuhiin ensitreffeillä esim. miehen asunnossa. Venäläinen nainen oli jo henkisesti valmistautunut asiaan. Naisparka ei päässyt ihmisten ilmoille viiteen päivään.

Ei. Käytiin useampaan kertaan Helsingin keskustassa käymässä eri paikoissa. Halusin palkita hänet rohkeudesta ja tein kaikkeni sen eteen, jotta hän viihtyisi täällä. Onnistuin siinä.

Tokihan nainen maksoi 50-50 kaikki kulut? Ettei ollut maksullinen nainen?

Tarjosin kaiken täällä, mutta nainen maksoi itse matkansa vaikka sairaanhoitajan palkka ei ole kovin kummoinen Venäjällä. Hän oli vielä ensimmäistä kertaa ulkomailla.

Sinä et siis ole noita miehiä, jotka kannattavat tasa-arvoa? Mitenkäs suomalainen nainen, tarjaisitko hänellekin, vai onko tämä sinulle jokin kansallisuuskysymys?

Suomalaiselta naiselta olisin vaatinut tarkasti 50-50, koska Suomessa on tasa-arvo. No ei. Olisin mä tarjonnut suomalaisellekin :) Se tapaaminen oli vain niin vaivaton. Käveltiin vain juna-asemalta asunnolleni. Ei tarvinnut selitellä mitään kahvilassa. On helpompi chattaillä ensin netissä.

Hienoa. Koska on se tasa- arvo, niin milloin saamme saman palkan samanarvoisesta työstä? Se naisen euro on edelleen se 83 senttiä, vai oliko se 63 senttiä.

Koska nainen tekee vähemmän työtä, ja vähemmän vaativia hommia. 

PS. Vaativuus ei perustu koulutukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

Miksi se olisi parasta? Eikö livenä paremmin näe sen ulkonäönkin? Eihän video, etenkään huonossa valaistuksessa tai keinovalossa (joka vääristää esim. ihonväriä), kerro tarkkaan, minkä näköinen toinen on. Ja kyllä ainakin minusta videotapaaminen on ihan eri asia kuin livetapaaminen, siitä jää paljon pois. Miksi koet, että treffausvaihe ei ole miellyttävää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

Siis mitäh... Treffailuhan on ajan viettämistä mahdollisesti kiinnostavan ihmisen kanssa, jotta kenties voisi syntyä parisuhde, seksisuhde tai mitä sitten ihminen hakeekaan. Miten ihmeessä tuo treffailu on epämiellyttävää? Sehän on yksinkertaisesti johonkuhun tutustumista, mikä on myös sen treffejä mahdollisesti seuraavan suhteen pointti. En nyt tajua tässä jotain...

Vai tarkoitetaanko ensimmäisten treffien jännitystä? Se on sama naisellekin, ja vieläpä me joudumme miettimään turvallisuuskysymyksiä ja muuta sellaista. Vai tarkoittaako tämä sitä että usean ihmisen tapaaminen on rasittavaa? No sekin on sama lähes kaikille, ellei ole niin onnekas että löytää heti etsimänsä.

Mitä ihmettä se videotreffi auttaisi, kun se vain siirtäisi henkkoht tapaamista yhdellä eteenpäin? Ei kemiaa ja viehätysvoimaa ja sitä tuleeko oikeasti juttuun voi selvittää ruudulta kuin tiettyyn rajaan asti. Vai onko kyse helppoudesta, ei tarvisi lähteä mihinkään eikä nähdä minkäänlaista vaivaa (esim. kävellä ja pitää keskustelua yllä), vaan voisi vaan tehdä nopean videohaastattelun ja heittää jatkoon/ei jatkoon kuin paraskin Talent-tuomari? :D

Kyllä pitäisi tulla selväksi useamman videochatin jälkeen pitääkö toisesta vai ei. En pysty käsittämään miten joillakin kestää viikkoja päättää pitääkö toisesta vai ei. Kahvilassa tutustuminen on teennäistä hommaa.

Itse en haluaisi mitään loputtomia videotreffejä. Nyt kun korona-aikaan on pitänyt tavata ja kokoustaa zoomissa, olen huomannut että kuva saa todella monen näyttämään omituisemmalta kuin livenä. Kaikki eivät osaa säätää valaistusta tai tietokoneen ruudun asetuksia, ja moni ihan hyvännäköinenkin voi näyttää sinertävältä, keltaiselta tai punertavalta, ja lisäksi lievä alakulma tuskin imartelee ketään, etenkin kun kuvaruutu voi jotenkin optisetsi "levittää" kasvoja. Itse näytän aina jotenkin zombielta, vaikka livenä ja valokuvissa olen ihan hyvännäköinen, ja ongelmaa lisää keinovalo.

Minä taas nykytilanteessa haluaisin ehdottomasti nopeasti Google Meetin. Kyllä siinä ulkonäöstäkin saisi riittävän käsityksen mutta lisäksi ennen kaikkea näkisi ja kuulisi, miten vuorovaikutus sujuu. Jos olisi hauskaa ja juttu lentäisi niin sitten voisi seuraavaksi lähteä kävelytreffeille.

Nyt korona-aikana tosiaan videotapaaminen toki on ihan järkevä vaihtoehto, kun ei oikein ole fiksua käydä tapaamassa paljon uusia ihmisiä. Itse en nyt deittaile, niin ei ole tästä puolesta kokemusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Varokaa naiset näitä miehiä. Kaverini oli nuori, jutteli jonkun palomiehen kanssa netissä, kutsui miehen kotiinsa, pian mies olikin housut kintussa kaverin sohvalla.

Älkää antako kenenkään miehen manipuloida teitä tapaamaan ei-julkisella paikalla sillä varjolla, että miestä loukkaa, kun et luota ventovieraaseen. Netissä puhuminen ja yhdet treffit eivät vielä tarkoita, että oikeasti tunnet henkilön. ”Date rapist” -tyypeillä on yleensä hyvät sosiaaliset taidot.

Lehdissäkin ollut viimeaikoina juttua, jossa nainen meni ensitapaamiselle mökille Tinder-treffin kanssa ja mies piti vankinaan, raiskasi ja pahoinpiteli viikonlopun ajan, kunnes nainen pääsi lähtemään tekaistulla syyllä.

Tokkopa meistä mammoista kukaan on hänen kanssaan treffeille lähdössä ;-)

N58

Voin sanoa, että en edes lähtisi. Olen viimeiset 13 vuotta treffannut pelkästään vain venäläisiä naisia. Minulle sopii venäläisten naisten rohkeus. Ensimmäisellä kerralla aivan tavallinen työssäkäyvä venäläinen nainen tuli luokseni 5 päiväksi vaikka nainen ei edes tiennyt minkä näköinen olen. Tapaaminen meni kuitenkin loistavasti ;) Tällä hetkellä seurustelen niin kauniin venäläisen naisen kanssa, että tältä palstalta tuskin löytyy yhtä kaunista mammaa :)

Keskiverto suomalaisnainen ei odota, että pitäisi ryhtyä petipuuhiin ensitreffeillä esim. miehen asunnossa. Venäläinen nainen oli jo henkisesti valmistautunut asiaan. Naisparka ei päässyt ihmisten ilmoille viiteen päivään.

Ei. Käytiin useampaan kertaan Helsingin keskustassa käymässä eri paikoissa. Halusin palkita hänet rohkeudesta ja tein kaikkeni sen eteen, jotta hän viihtyisi täällä. Onnistuin siinä.

Tokihan nainen maksoi 50-50 kaikki kulut? Ettei ollut maksullinen nainen?

Tarjosin kaiken täällä, mutta nainen maksoi itse matkansa vaikka sairaanhoitajan palkka ei ole kovin kummoinen Venäjällä. Hän oli vielä ensimmäistä kertaa ulkomailla.

Sinä et siis ole noita miehiä, jotka kannattavat tasa-arvoa? Mitenkäs suomalainen nainen, tarjaisitko hänellekin, vai onko tämä sinulle jokin kansallisuuskysymys?

Suomalaiselta naiselta olisin vaatinut tarkasti 50-50, koska Suomessa on tasa-arvo. No ei. Olisin mä tarjonnut suomalaisellekin :) Se tapaaminen oli vain niin vaivaton. Käveltiin vain juna-asemalta asunnolleni. Ei tarvinnut selitellä mitään kahvilassa. On helpompi chattaillä ensin netissä.

Hienoa. Koska on se tasa- arvo, niin milloin saamme saman palkan samanarvoisesta työstä? Se naisen euro on edelleen se 83 senttiä, vai oliko se 63 senttiä.

Koska nainen tekee vähemmän työtä, ja vähemmän vaativia hommia. 

PS. Vaativuus ei perustu koulutukseen.

Vähemmän työtä, koska nainen on raskaana, synnyttää ja hoitaa lapset. Onko sinusta insinöörin homma vaativampi kuin sairaanhoitajan? Koulutus on vastaava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Minusta kuulostaa erikoiselta, että mies itse kokee julkisella paikalla tapaamisen niin epämiellyttäväksi ja jännittäväksi, että paras olisi tavata vain videon välityksellä, mutta naiselta kuitenkin edellytetään rohkeaa heittäytymistä ja miehen kutsumista kotiin ennen kuin on vielä oikeasti tavattu ollenkaan. Miksi mies ei myös voisi löytää itsestään rohkeutta, astuisi pois mukavuusalueelta ja heittäytyisi rohkeasti siihen, että tulisi tapaamaan jonnekin kahvilaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Varokaa naiset näitä miehiä. Kaverini oli nuori, jutteli jonkun palomiehen kanssa netissä, kutsui miehen kotiinsa, pian mies olikin housut kintussa kaverin sohvalla.

Älkää antako kenenkään miehen manipuloida teitä tapaamaan ei-julkisella paikalla sillä varjolla, että miestä loukkaa, kun et luota ventovieraaseen. Netissä puhuminen ja yhdet treffit eivät vielä tarkoita, että oikeasti tunnet henkilön. ”Date rapist” -tyypeillä on yleensä hyvät sosiaaliset taidot.

Lehdissäkin ollut viimeaikoina juttua, jossa nainen meni ensitapaamiselle mökille Tinder-treffin kanssa ja mies piti vankinaan, raiskasi ja pahoinpiteli viikonlopun ajan, kunnes nainen pääsi lähtemään tekaistulla syyllä.

Tokkopa meistä mammoista kukaan on hänen kanssaan treffeille lähdössä ;-)

N58

Voin sanoa, että en edes lähtisi. Olen viimeiset 13 vuotta treffannut pelkästään vain venäläisiä naisia. Minulle sopii venäläisten naisten rohkeus. Ensimmäisellä kerralla aivan tavallinen työssäkäyvä venäläinen nainen tuli luokseni 5 päiväksi vaikka nainen ei edes tiennyt minkä näköinen olen. Tapaaminen meni kuitenkin loistavasti ;) Tällä hetkellä seurustelen niin kauniin venäläisen naisen kanssa, että tältä palstalta tuskin löytyy yhtä kaunista mammaa :)

Keskiverto suomalaisnainen ei odota, että pitäisi ryhtyä petipuuhiin ensitreffeillä esim. miehen asunnossa. Venäläinen nainen oli jo henkisesti valmistautunut asiaan. Naisparka ei päässyt ihmisten ilmoille viiteen päivään.

Ei. Käytiin useampaan kertaan Helsingin keskustassa käymässä eri paikoissa. Halusin palkita hänet rohkeudesta ja tein kaikkeni sen eteen, jotta hän viihtyisi täällä. Onnistuin siinä.

Tokihan nainen maksoi 50-50 kaikki kulut? Ettei ollut maksullinen nainen?

Niin, ajatelkaas jos nainen olisi odottanut, että mies tarjoaa kahvit kun kerran kahvilaan - siihen olis loppunut orastava romanssi ja nainen olisi passitettu lokkina takaisin Pietarin junaan ennen kuin olisi ehtinyt laukkujaan purkaa!

Miksi te olette noin mustasukkaisia?

Mustasukkaisia? 20 sivua miehet on vääntäneet , miten tasa arvo ja kaksoisstandardit. Halutaan vaan tietää, että koskeeko myös näitä "perinteisiä" venäläisiä naisia, joiksi täällä heitä usein kutsutte.

Että maksatko vai maksaako nainen oman kahvinsa. Mites sitten suhteessa? Pitääkö naisen kuitenkin olla perinteinen, eli tehdä kaikki, ja passata miestä, koska sitähän tämä "perinteinen" teille tarkoittaa.

Ei yksikään mies ole tuota mieltä. Tyhmääkin tyhmemmät mammathan tuota vain hokevat. Minulle se tarkoittaa sitä, että nainen on naisellinen, kaunis, ystävällinen, hyvä vaimona ja tekee yhteiseen kotiimme myös naisen kädenjäljen. Te vaan olette niin patalaiskoja ettette viitsi tehdä mitään. Täysin epäkelpoa vaimoainesta siis.

Mitä tarkoittaa hyvä vaimona?

Miten tehdään naisen kädenjälki? Tuoko hän sinne jonkun sisustusesineen, ja ripustaa verhot nätisti? Vai onko tarkoitus, että hän siivoilee päivittäin.

Se varmaan ripustelee kevätverhoja ja siirtelee tuikkukuppeja. 🤭

Sormiväreillä tehty iloisenvärinen kämmenenjälki, joka kehystetään seinälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Varokaa naiset näitä miehiä. Kaverini oli nuori, jutteli jonkun palomiehen kanssa netissä, kutsui miehen kotiinsa, pian mies olikin housut kintussa kaverin sohvalla.

Älkää antako kenenkään miehen manipuloida teitä tapaamaan ei-julkisella paikalla sillä varjolla, että miestä loukkaa, kun et luota ventovieraaseen. Netissä puhuminen ja yhdet treffit eivät vielä tarkoita, että oikeasti tunnet henkilön. ”Date rapist” -tyypeillä on yleensä hyvät sosiaaliset taidot.

Lehdissäkin ollut viimeaikoina juttua, jossa nainen meni ensitapaamiselle mökille Tinder-treffin kanssa ja mies piti vankinaan, raiskasi ja pahoinpiteli viikonlopun ajan, kunnes nainen pääsi lähtemään tekaistulla syyllä.

Tokkopa meistä mammoista kukaan on hänen kanssaan treffeille lähdössä ;-)

N58

Voin sanoa, että en edes lähtisi. Olen viimeiset 13 vuotta treffannut pelkästään vain venäläisiä naisia. Minulle sopii venäläisten naisten rohkeus. Ensimmäisellä kerralla aivan tavallinen työssäkäyvä venäläinen nainen tuli luokseni 5 päiväksi vaikka nainen ei edes tiennyt minkä näköinen olen. Tapaaminen meni kuitenkin loistavasti ;) Tällä hetkellä seurustelen niin kauniin venäläisen naisen kanssa, että tältä palstalta tuskin löytyy yhtä kaunista mammaa :)

Keskiverto suomalaisnainen ei odota, että pitäisi ryhtyä petipuuhiin ensitreffeillä esim. miehen asunnossa. Venäläinen nainen oli jo henkisesti valmistautunut asiaan. Naisparka ei päässyt ihmisten ilmoille viiteen päivään.

Ei. Käytiin useampaan kertaan Helsingin keskustassa käymässä eri paikoissa. Halusin palkita hänet rohkeudesta ja tein kaikkeni sen eteen, jotta hän viihtyisi täällä. Onnistuin siinä.

Tokihan nainen maksoi 50-50 kaikki kulut? Ettei ollut maksullinen nainen?

Niin, ajatelkaas jos nainen olisi odottanut, että mies tarjoaa kahvit kun kerran kahvilaan - siihen olis loppunut orastava romanssi ja nainen olisi passitettu lokkina takaisin Pietarin junaan ennen kuin olisi ehtinyt laukkujaan purkaa!

Miksi te olette noin mustasukkaisia?

Mustasukkaisia? 20 sivua miehet on vääntäneet , miten tasa arvo ja kaksoisstandardit. Halutaan vaan tietää, että koskeeko myös näitä "perinteisiä" venäläisiä naisia, joiksi täällä heitä usein kutsutte.

Että maksatko vai maksaako nainen oman kahvinsa. Mites sitten suhteessa? Pitääkö naisen kuitenkin olla perinteinen, eli tehdä kaikki, ja passata miestä, koska sitähän tämä "perinteinen" teille tarkoittaa.

Ei yksikään mies ole tuota mieltä. Tyhmääkin tyhmemmät mammathan tuota vain hokevat. Minulle se tarkoittaa sitä, että nainen on naisellinen, kaunis, ystävällinen, hyvä vaimona ja tekee yhteiseen kotiimme myös naisen kädenjäljen. Te vaan olette niin patalaiskoja ettette viitsi tehdä mitään. Täysin epäkelpoa vaimoainesta siis.

Mitä tarkoittaa hyvä vaimona?

Miten tehdään naisen kädenjälki? Tuoko hän sinne jonkun sisustusesineen, ja ripustaa verhot nätisti? Vai onko tarkoitus, että hän siivoilee päivittäin.

Niin. Olethan sinä sitten vastaavasti miehekäs, komea, hyvä aviomiehenä ja teet yhteiseen kotiin miehen kädenjäljen, esim rakennat itse kaikki huonekalut tms. Etkä ole patalaiska, ettet ole epäkelpoa aviomiesainesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

nykyaikaa kirjoitti:

Mihin niitä miehiä tarvitaan kun voi olla naisenkin kanssa ;)

Niin. Varsinkaan tämän jankkaamisen jälkeen.

Mies kutsuu treffeille, paitsi että naisen pitää kutsua, ettei mies pahoita mieltään. Naisen pitää maksaa omat ja miehen kahvit, koska tasa- arvo ja kaksoistandardit, ja miestä ei saa arvottaa ulkonäön, pituuden, statuksen varallisuuden tai luonteen mukaan, koska se on esineellistämistä, mutta p i l l u a pitää antaa.

Onko joku täällä vaatinut, että naisen kuuluu maksaa miehen kahvit?

On, tuo tasa-arvomies.

M: ”Miksi naisen ei odoteta tarjoavan miehelle, vaikka on kutsuja?”

N: ”Odotetaanhan. Kutsuja tarjoaa.”

M: ”Ei nainen koskaan kutsu.”

N: ”Sille en mahda mitään, jo sinua ei kutsuta.”

M: ”On minut kutsuttu monta kertaa! Ikinä ei nainen ole tarjonnut!”

N: ”Pitäisikö sinun tarkistaa naismakuasi? Älä lähde vääränlaisten naisten kanssa.”

M: .....

Eihän tässä ole mitään järkeä. Ne naiset, jotka eivät tarjoa, ovat ihan hyvin minun makuuni. Kuten tämä nykyinen ja häntä edellinen. En odota naisilta tarjoamista, koska en itsekään tarjoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Minusta kuulostaa erikoiselta, että mies itse kokee julkisella paikalla tapaamisen niin epämiellyttäväksi ja jännittäväksi, että paras olisi tavata vain videon välityksellä, mutta naiselta kuitenkin edellytetään rohkeaa heittäytymistä ja miehen kutsumista kotiin ennen kuin on vielä oikeasti tavattu ollenkaan. Miksi mies ei myös voisi löytää itsestään rohkeutta, astuisi pois mukavuusalueelta ja heittäytyisi rohkeasti siihen, että tulisi tapaamaan jonnekin kahvilaan? 

Ei kai kukaan tuota oikeasti usko? Minulle huutaa neurokirjon häiriötä kilometrin päähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Varokaa naiset näitä miehiä. Kaverini oli nuori, jutteli jonkun palomiehen kanssa netissä, kutsui miehen kotiinsa, pian mies olikin housut kintussa kaverin sohvalla.

Älkää antako kenenkään miehen manipuloida teitä tapaamaan ei-julkisella paikalla sillä varjolla, että miestä loukkaa, kun et luota ventovieraaseen. Netissä puhuminen ja yhdet treffit eivät vielä tarkoita, että oikeasti tunnet henkilön. ”Date rapist” -tyypeillä on yleensä hyvät sosiaaliset taidot.

Lehdissäkin ollut viimeaikoina juttua, jossa nainen meni ensitapaamiselle mökille Tinder-treffin kanssa ja mies piti vankinaan, raiskasi ja pahoinpiteli viikonlopun ajan, kunnes nainen pääsi lähtemään tekaistulla syyllä.

Tokkopa meistä mammoista kukaan on hänen kanssaan treffeille lähdössä ;-)

N58

Voin sanoa, että en edes lähtisi. Olen viimeiset 13 vuotta treffannut pelkästään vain venäläisiä naisia. Minulle sopii venäläisten naisten rohkeus. Ensimmäisellä kerralla aivan tavallinen työssäkäyvä venäläinen nainen tuli luokseni 5 päiväksi vaikka nainen ei edes tiennyt minkä näköinen olen. Tapaaminen meni kuitenkin loistavasti ;) Tällä hetkellä seurustelen niin kauniin venäläisen naisen kanssa, että tältä palstalta tuskin löytyy yhtä kaunista mammaa :)

Hänellä ei sitten ilmeisesti ollut työpaikkaa, vai käyttikö hän jonkun lomansa täysin tuntemattoman luo menemiseen? Oli kummin päin vaan, hänellä oli ilmeisesti kova halu saada juuri tuo juttu toimimaan, jopa ennen kuin oli edes nähnyt sinua...

Venäjällä sairaanhoitajat tekevät 24 tunnin vuoroja, jonka jälkeen on 3 päivää vapaata. He voivat tarvittaessa helposti vaihtaa kollegan kanssa vuoroja, jolloin saa pidemmän vapaan. Myöhemmin joutuu sitten tekemään ylimääräisen vuoron.  Tapaaminen osui Voiton päivän ajankohtaan, jolloin Venäjällä on useita päiviä vapaata.

Hänhän olikin sitten aika innokas ja ilmeisen tosiaan, kun käytti pitkän vapaansa tullakseen noin moneksi päiväksi miehen luo, jota ei tunne eikä ole koskaan aiemmin tavannutkaan. Kylläpä sulla kävi tuuri, kun nainen kiinnostus noin vahvasti käytännössä tuntemattomasta henkilöstä. Sellaista harvemmin tapahtuukaan, kun yleensä ihmiset innostuvat vasta tutustuttuaan. Miten juttu jatkui? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Minusta kuulostaa erikoiselta, että mies itse kokee julkisella paikalla tapaamisen niin epämiellyttäväksi ja jännittäväksi, että paras olisi tavata vain videon välityksellä, mutta naiselta kuitenkin edellytetään rohkeaa heittäytymistä ja miehen kutsumista kotiin ennen kuin on vielä oikeasti tavattu ollenkaan. Miksi mies ei myös voisi löytää itsestään rohkeutta, astuisi pois mukavuusalueelta ja heittäytyisi rohkeasti siihen, että tulisi tapaamaan jonnekin kahvilaan? 

Ei kai kukaan tuota oikeasti usko? Minulle huutaa neurokirjon häiriötä kilometrin päähän.

Sitähän se toki varmaan kyllä onkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Varokaa naiset näitä miehiä. Kaverini oli nuori, jutteli jonkun palomiehen kanssa netissä, kutsui miehen kotiinsa, pian mies olikin housut kintussa kaverin sohvalla.

Älkää antako kenenkään miehen manipuloida teitä tapaamaan ei-julkisella paikalla sillä varjolla, että miestä loukkaa, kun et luota ventovieraaseen. Netissä puhuminen ja yhdet treffit eivät vielä tarkoita, että oikeasti tunnet henkilön. ”Date rapist” -tyypeillä on yleensä hyvät sosiaaliset taidot.

Lehdissäkin ollut viimeaikoina juttua, jossa nainen meni ensitapaamiselle mökille Tinder-treffin kanssa ja mies piti vankinaan, raiskasi ja pahoinpiteli viikonlopun ajan, kunnes nainen pääsi lähtemään tekaistulla syyllä.

Tokkopa meistä mammoista kukaan on hänen kanssaan treffeille lähdössä ;-)

N58

Voin sanoa, että en edes lähtisi. Olen viimeiset 13 vuotta treffannut pelkästään vain venäläisiä naisia. Minulle sopii venäläisten naisten rohkeus. Ensimmäisellä kerralla aivan tavallinen työssäkäyvä venäläinen nainen tuli luokseni 5 päiväksi vaikka nainen ei edes tiennyt minkä näköinen olen. Tapaaminen meni kuitenkin loistavasti ;) Tällä hetkellä seurustelen niin kauniin venäläisen naisen kanssa, että tältä palstalta tuskin löytyy yhtä kaunista mammaa :)

Keskiverto suomalaisnainen ei odota, että pitäisi ryhtyä petipuuhiin ensitreffeillä esim. miehen asunnossa. Venäläinen nainen oli jo henkisesti valmistautunut asiaan. Naisparka ei päässyt ihmisten ilmoille viiteen päivään.

Ei. Käytiin useampaan kertaan Helsingin keskustassa käymässä eri paikoissa. Halusin palkita hänet rohkeudesta ja tein kaikkeni sen eteen, jotta hän viihtyisi täällä. Onnistuin siinä.

Tokihan nainen maksoi 50-50 kaikki kulut? Ettei ollut maksullinen nainen?

Tarjosin kaiken täällä, mutta nainen maksoi itse matkansa vaikka sairaanhoitajan palkka ei ole kovin kummoinen Venäjällä. Hän oli vielä ensimmäistä kertaa ulkomailla.

Sinä et siis ole noita miehiä, jotka kannattavat tasa-arvoa? Mitenkäs suomalainen nainen, tarjaisitko hänellekin, vai onko tämä sinulle jokin kansallisuuskysymys?

Ei kyllä minä luulen, että suomalaisten pitää maksaa itse, ja kova kustantaa miehelle, mutta ulkomaalaisille suomalaiset kyllä maksaa ja tarjoaa.

Ulkomaalaisilla naisilla on käytöstavat.

Niin. Tosi ikävää, että suomalaisilla miehillä ei ole. ☹️

Niin, vakka kantensa valitsee. Huonokäytöksinen nainen ei saa/ansaitse parempaa.

Mistä tiedät toisen käytöstavat, jos et ole häntä vielä edes tavannut? Ja jälleen palataan näihin käytöstapoihin.,Ahaa. Eli siis ei ole huonoa käytöstä, jos suomalaisen naisen kutsuu kahvilatreffeille, ja hänelle ei tarjoa sitä kahvikuppia, mutta jos ulkomaalaisen naisen kutsuu ja hänelle ei tarjoa kahvia, niin on huonoa käytöstä. Okei

Naurattaa, että minua näköjään nimitellään täällä "tasa-arvomieheksi" :D Ei kyllä hävetä lainkaan, että halusin tasa-arvoista deittailua. Päinvastoin, onneksi pidin pääni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Varokaa naiset näitä miehiä. Kaverini oli nuori, jutteli jonkun palomiehen kanssa netissä, kutsui miehen kotiinsa, pian mies olikin housut kintussa kaverin sohvalla.

Älkää antako kenenkään miehen manipuloida teitä tapaamaan ei-julkisella paikalla sillä varjolla, että miestä loukkaa, kun et luota ventovieraaseen. Netissä puhuminen ja yhdet treffit eivät vielä tarkoita, että oikeasti tunnet henkilön. ”Date rapist” -tyypeillä on yleensä hyvät sosiaaliset taidot.

Lehdissäkin ollut viimeaikoina juttua, jossa nainen meni ensitapaamiselle mökille Tinder-treffin kanssa ja mies piti vankinaan, raiskasi ja pahoinpiteli viikonlopun ajan, kunnes nainen pääsi lähtemään tekaistulla syyllä.

Tokkopa meistä mammoista kukaan on hänen kanssaan treffeille lähdössä ;-)

N58

Voin sanoa, että en edes lähtisi. Olen viimeiset 13 vuotta treffannut pelkästään vain venäläisiä naisia. Minulle sopii venäläisten naisten rohkeus. Ensimmäisellä kerralla aivan tavallinen työssäkäyvä venäläinen nainen tuli luokseni 5 päiväksi vaikka nainen ei edes tiennyt minkä näköinen olen. Tapaaminen meni kuitenkin loistavasti ;) Tällä hetkellä seurustelen niin kauniin venäläisen naisen kanssa, että tältä palstalta tuskin löytyy yhtä kaunista mammaa :)

Hänellä ei sitten ilmeisesti ollut työpaikkaa, vai käyttikö hän jonkun lomansa täysin tuntemattoman luo menemiseen? Oli kummin päin vaan, hänellä oli ilmeisesti kova halu saada juuri tuo juttu toimimaan, jopa ennen kuin oli edes nähnyt sinua...

Venäjällä sairaanhoitajat tekevät 24 tunnin vuoroja, jonka jälkeen on 3 päivää vapaata. He voivat tarvittaessa helposti vaihtaa kollegan kanssa vuoroja, jolloin saa pidemmän vapaan. Myöhemmin joutuu sitten tekemään ylimääräisen vuoron.  Tapaaminen osui Voiton päivän ajankohtaan, jolloin Venäjällä on useita päiviä vapaata.

Hänhän olikin sitten aika innokas ja ilmeisen tosiaan, kun käytti pitkän vapaansa tullakseen noin moneksi päiväksi miehen luo, jota ei tunne eikä ole koskaan aiemmin tavannutkaan. Kylläpä sulla kävi tuuri, kun nainen kiinnostus noin vahvasti käytännössä tuntemattomasta henkilöstä. Sellaista harvemmin tapahtuukaan, kun yleensä ihmiset innostuvat vasta tutustuttuaan. Miten juttu jatkui? 

Nainen tuli vielä kolmen viikon päästä uudestaan käymään 6 päiväksi, mutta lopulta suhde hiipui pitkään välimatkaan. Hän oli yksinhuoltaja ja asui äitinsä kanssa samassa asunnossa, mikä on usein Venäjällä tapana. Koko juttu alkoi siitä, kun nainen itse otti minuun yhteyttä ICQ: ssa. Siihen aikaan käytettiin ICQ:ta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Varokaa naiset näitä miehiä. Kaverini oli nuori, jutteli jonkun palomiehen kanssa netissä, kutsui miehen kotiinsa, pian mies olikin housut kintussa kaverin sohvalla.

Älkää antako kenenkään miehen manipuloida teitä tapaamaan ei-julkisella paikalla sillä varjolla, että miestä loukkaa, kun et luota ventovieraaseen. Netissä puhuminen ja yhdet treffit eivät vielä tarkoita, että oikeasti tunnet henkilön. ”Date rapist” -tyypeillä on yleensä hyvät sosiaaliset taidot.

Lehdissäkin ollut viimeaikoina juttua, jossa nainen meni ensitapaamiselle mökille Tinder-treffin kanssa ja mies piti vankinaan, raiskasi ja pahoinpiteli viikonlopun ajan, kunnes nainen pääsi lähtemään tekaistulla syyllä.

Tokkopa meistä mammoista kukaan on hänen kanssaan treffeille lähdössä ;-)

N58

Tämä jos mikä lisää rakentavaa ja positiivista keskusteluilmapiiriä. Kiva, jatka samaan malliin, tuo tekee näköjään sinut tosi onnelliseksi. ☺️👍

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa, että minua näköjään nimitellään täällä "tasa-arvomieheksi" :D Ei kyllä hävetä lainkaan, että halusin tasa-arvoista deittailua. Päinvastoin, onneksi pidin pääni.

Ai miten niin naiset haluavat tasa-arvoa vain silloin, kun siitä on heille hyötyä...