Yhä useamman kolmekymppisen naisen on tyydyttävä tapailusuhteisiin, kertoo HS – "Miesten markkinat"

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa, että minua näköjään nimitellään täällä "tasa-arvomieheksi" :D Ei kyllä hävetä lainkaan, että halusin tasa-arvoista deittailua. Päinvastoin, onneksi pidin pääni.

Minuakaan ei yhtään hävetä, että otin vastaan mieheni ekoilla treffeillä tarjoamat kahvit. Tasa-arvoa kannattava mies sieltä kohteliaiden käytöspojen alta paljastui, ja ehti hän saada omansa takaisin seuraavilla treffeillä moneen kertaan. Tasa-arvo kun ei hänelle (eikä minulle) ole viivottimen kanssa mitattua sentinvenytystä vaan sitä, että molemmin puolin otetaan toinen huomioon ja halutaan tarjota toiselle kaikenlaista kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Varokaa naiset näitä miehiä. Kaverini oli nuori, jutteli jonkun palomiehen kanssa netissä, kutsui miehen kotiinsa, pian mies olikin housut kintussa kaverin sohvalla.

Älkää antako kenenkään miehen manipuloida teitä tapaamaan ei-julkisella paikalla sillä varjolla, että miestä loukkaa, kun et luota ventovieraaseen. Netissä puhuminen ja yhdet treffit eivät vielä tarkoita, että oikeasti tunnet henkilön. ”Date rapist” -tyypeillä on yleensä hyvät sosiaaliset taidot.

Lehdissäkin ollut viimeaikoina juttua, jossa nainen meni ensitapaamiselle mökille Tinder-treffin kanssa ja mies piti vankinaan, raiskasi ja pahoinpiteli viikonlopun ajan, kunnes nainen pääsi lähtemään tekaistulla syyllä.

Tokkopa meistä mammoista kukaan on hänen kanssaan treffeille lähdössä ;-)

N58

Voin sanoa, että en edes lähtisi. Olen viimeiset 13 vuotta treffannut pelkästään vain venäläisiä naisia. Minulle sopii venäläisten naisten rohkeus. Ensimmäisellä kerralla aivan tavallinen työssäkäyvä venäläinen nainen tuli luokseni 5 päiväksi vaikka nainen ei edes tiennyt minkä näköinen olen. Tapaaminen meni kuitenkin loistavasti ;) Tällä hetkellä seurustelen niin kauniin venäläisen naisen kanssa, että tältä palstalta tuskin löytyy yhtä kaunista mammaa :)

Keskiverto suomalaisnainen ei odota, että pitäisi ryhtyä petipuuhiin ensitreffeillä esim. miehen asunnossa. Venäläinen nainen oli jo henkisesti valmistautunut asiaan. Naisparka ei päässyt ihmisten ilmoille viiteen päivään.

Ei. Käytiin useampaan kertaan Helsingin keskustassa käymässä eri paikoissa. Halusin palkita hänet rohkeudesta ja tein kaikkeni sen eteen, jotta hän viihtyisi täällä. Onnistuin siinä.

Tokihan nainen maksoi 50-50 kaikki kulut? Ettei ollut maksullinen nainen?

Tarjosin kaiken täällä, mutta nainen maksoi itse matkansa vaikka sairaanhoitajan palkka ei ole kovin kummoinen Venäjällä. Hän oli vielä ensimmäistä kertaa ulkomailla.

Sinä et siis ole noita miehiä, jotka kannattavat tasa-arvoa? Mitenkäs suomalainen nainen, tarjaisitko hänellekin, vai onko tämä sinulle jokin kansallisuuskysymys?

Suomalaiselta naiselta olisin vaatinut tarkasti 50-50, koska Suomessa on tasa-arvo. No ei. Olisin mä tarjonnut suomalaisellekin :) Se tapaaminen oli vain niin vaivaton. Käveltiin vain juna-asemalta asunnolleni. Ei tarvinnut selitellä mitään kahvilassa. On helpompi chattaillä ensin netissä.

Hienoa. Koska on se tasa- arvo, niin milloin saamme saman palkan samanarvoisesta työstä? Se naisen euro on edelleen se 83 senttiä, vai oliko se 63 senttiä.

se on 102 senttiä

Mitä taas saman arvoiseen työhön tulee niin et voi vertailla mansikoita ja hillaa.

"ongelma" ei ole naisten palkkaus vaan se on julkinen sektori. 80% julkisen työpaikoista on naisilla. Hyvä, teillä on suojatyöpaikka. Älkää valittako. Esimerkiksi it-tukihenkilö saa julkisella helvetin paljon huonompaa liksaa kuin yksityisellä.

Osaatko arvata liittyykö se jotenkin sukupuoleen vai palkan maksajaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaaha, taas lähdettiin sivujuonteelle sen sijaan, että olisi keskusteltu varsinaisesta asiasta. Todella helposti taas yksi tai useampi nainen provosoitui. Noloa.

t. Nainen, joka viimeksi yritti kysyä videotreffimieheltä, mikä meissä mammoissa jälleen kerran vetää häntä puoleensa.

Ai sekö oli keskustelun aiheena? Kenen päätöksellä?

Pari naistrollia tappelee keskenään, kaunista.

´Ja sitten samat valittaa kuinka palsta on pilalla

Vierailija kirjoitti:

Mustasukkaisia? 20 sivua miehet on vääntäneet , miten tasa arvo ja kaksoisstandardit. Halutaan vaan tietää, että koskeeko myös näitä "perinteisiä" venäläisiä naisia, joiksi täällä heitä usein kutsutte.

Että maksatko vai maksaako nainen oman kahvinsa. Mites sitten suhteessa? Pitääkö naisen kuitenkin olla perinteinen, eli tehdä kaikki, ja passata miestä, koska sitähän tämä "perinteinen" teille tarkoittaa.

Miehet?

Muutama trolliksi tunnustautuva nainen täällä yrittää huudattaa ja valittelee kun naiset lankesi siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa, että minua näköjään nimitellään täällä "tasa-arvomieheksi" :D Ei kyllä hävetä lainkaan, että halusin tasa-arvoista deittailua. Päinvastoin, onneksi pidin pääni.

Ai miten niin naiset haluavat tasa-arvoa vain silloin, kun siitä on heille hyötyä...

Kommunikoinnin ongelmana tässä on nyt varmaan se, että moni ketjuun kirjoittanut mies on ollut lukemattomilla ensitreffeillä pääsemättä koskaan niille seuraaville, jolloin nainen vuorostaan tarjoaa. Ymmärrän kyllä, että ennen pitkää alkaa ärsyttää, jos ei koskaan pääse siihen vastavuoroisuuden tilaan vaan aina on se kutsuja ja sitä myötä tarjoaja.

Ketjuun kirjoittavista naisista puolestaan monet ovat jatkaneet ensitreffeistä seuraaville, jolloin he itse ovat olleet aloitteellisia ja myös vuorollaan tarjonneet. Tällöin nillitys ensitreffien kahvikupista tuntuu naurettavalta ja lapselliselta.

Naisten kannattaisi muistaa, että näillä miehillä on ilmeisesti varsin traumaattinen treffihistoria. Vähän ymmärrystä kehiin, jooko.

- ohis

Ei kiinnosta mies. Lapsen saa ilman miestä ja miehellä tarkoitan aviomiestä tai poikaystävää.

Minun unelma on tulla äidiksi, ei vaimoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

???

Miten parisuhde mielestäsi muodostuu? Eli mikä on se seuraava vaihe? Jos ensin jutellaan videotreffeillä, niin mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavaksi vaikka tehdä yhdessä ruokaa jomman kumman asunnolla (vaatteet päällä).

Eikö nekin ole treffit? toiset treffit?

Se saa aikaan miehessä hyviä fiiliksiä kun nainen uskaltaa nopeasti edetä netraalilta alueelta yksityisemmälle alueelle (vierailla miehen kodissa tai kutsua mies naisen asuntoon). Tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, jossa selvästi nainen uskaltaa luottaa mieheen.

Varokaa naiset näitä miehiä. Kaverini oli nuori, jutteli jonkun palomiehen kanssa netissä, kutsui miehen kotiinsa, pian mies olikin housut kintussa kaverin sohvalla.

Älkää antako kenenkään miehen manipuloida teitä tapaamaan ei-julkisella paikalla sillä varjolla, että miestä loukkaa, kun et luota ventovieraaseen. Netissä puhuminen ja yhdet treffit eivät vielä tarkoita, että oikeasti tunnet henkilön. ”Date rapist” -tyypeillä on yleensä hyvät sosiaaliset taidot.

Lehdissäkin ollut viimeaikoina juttua, jossa nainen meni ensitapaamiselle mökille Tinder-treffin kanssa ja mies piti vankinaan, raiskasi ja pahoinpiteli viikonlopun ajan, kunnes nainen pääsi lähtemään tekaistulla syyllä.

Tokkopa meistä mammoista kukaan on hänen kanssaan treffeille lähdössä ;-)

N58

Voin sanoa, että en edes lähtisi. Olen viimeiset 13 vuotta treffannut pelkästään vain venäläisiä naisia. Minulle sopii venäläisten naisten rohkeus. Ensimmäisellä kerralla aivan tavallinen työssäkäyvä venäläinen nainen tuli luokseni 5 päiväksi vaikka nainen ei edes tiennyt minkä näköinen olen. Tapaaminen meni kuitenkin loistavasti ;) Tällä hetkellä seurustelen niin kauniin venäläisen naisen kanssa, että tältä palstalta tuskin löytyy yhtä kaunista mammaa :)

Keskiverto suomalaisnainen ei odota, että pitäisi ryhtyä petipuuhiin ensitreffeillä esim. miehen asunnossa. Venäläinen nainen oli jo henkisesti valmistautunut asiaan. Naisparka ei päässyt ihmisten ilmoille viiteen päivään.

Ei. Käytiin useampaan kertaan Helsingin keskustassa käymässä eri paikoissa. Halusin palkita hänet rohkeudesta ja tein kaikkeni sen eteen, jotta hän viihtyisi täällä. Onnistuin siinä.

Tokihan nainen maksoi 50-50 kaikki kulut? Ettei ollut maksullinen nainen?

Tarjosin kaiken täällä, mutta nainen maksoi itse matkansa vaikka sairaanhoitajan palkka ei ole kovin kummoinen Venäjällä. Hän oli vielä ensimmäistä kertaa ulkomailla.

Sinä et siis ole noita miehiä, jotka kannattavat tasa-arvoa? Mitenkäs suomalainen nainen, tarjaisitko hänellekin, vai onko tämä sinulle jokin kansallisuuskysymys?

Suomalaiselta naiselta olisin vaatinut tarkasti 50-50, koska Suomessa on tasa-arvo. No ei. Olisin mä tarjonnut suomalaisellekin :) Se tapaaminen oli vain niin vaivaton. Käveltiin vain juna-asemalta asunnolleni. Ei tarvinnut selitellä mitään kahvilassa. On helpompi chattaillä ensin netissä.

Hienoa. Koska on se tasa- arvo, niin milloin saamme saman palkan samanarvoisesta työstä? Se naisen euro on edelleen se 83 senttiä, vai oliko se 63 senttiä.

Koska nainen tekee vähemmän työtä, ja vähemmän vaativia hommia. 

PS. Vaativuus ei perustu koulutukseen.

Vähemmän työtä, koska nainen on raskaana, synnyttää ja hoitaa lapset. Onko sinusta insinöörin homma vaativampi kuin sairaanhoitajan? Koulutus on vastaava.

1. ei ole vastaava

2. perustakaa yksityinen sairaala ja maksakaa hoitajille mitä haluatte. Insinööri saa sen mitä hänen palveluksista ollaan valmiita maksamaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa, että minua näköjään nimitellään täällä "tasa-arvomieheksi" :D Ei kyllä hävetä lainkaan, että halusin tasa-arvoista deittailua. Päinvastoin, onneksi pidin pääni.

Ai miten niin naiset haluavat tasa-arvoa vain silloin, kun siitä on heille hyötyä...

Kommunikoinnin ongelmana tässä on nyt varmaan se, että moni ketjuun kirjoittanut mies on ollut lukemattomilla ensitreffeillä pääsemättä koskaan niille seuraaville, jolloin nainen vuorostaan tarjoaa. Ymmärrän kyllä, että ennen pitkää alkaa ärsyttää, jos ei koskaan pääse siihen vastavuoroisuuden tilaan vaan aina on se kutsuja ja sitä myötä tarjoaja.

Ketjuun kirjoittavista naisista puolestaan monet ovat jatkaneet ensitreffeistä seuraaville, jolloin he itse ovat olleet aloitteellisia ja myös vuorollaan tarjonneet. Tällöin nillitys ensitreffien kahvikupista tuntuu naurettavalta ja lapselliselta.

Naisten kannattaisi muistaa, että näillä miehillä on ilmeisesti varsin traumaattinen treffihistoria. Vähän ymmärrystä kehiin, jooko.

- ohis

Vähintään yhtä traumaattista näyttää olevan se, jos mies ei tarjoa ensitreffeillä sitä kahvikuppia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa, että minua näköjään nimitellään täällä "tasa-arvomieheksi" :D Ei kyllä hävetä lainkaan, että halusin tasa-arvoista deittailua. Päinvastoin, onneksi pidin pääni.

Minuakaan ei yhtään hävetä, että otin vastaan mieheni ekoilla treffeillä tarjoamat kahvit. Tasa-arvoa kannattava mies sieltä kohteliaiden käytöspojen alta paljastui, ja ehti hän saada omansa takaisin seuraavilla treffeillä moneen kertaan. Tasa-arvo kun ei hänelle (eikä minulle) ole viivottimen kanssa mitattua sentinvenytystä vaan sitä, että molemmin puolin otetaan toinen huomioon ja halutaan tarjota toiselle kaikenlaista kivaa.

Minunkin mielestäni on tosi typerää närkästyä siitä, että joutui itse maksamaan sen kahvikupin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa, että minua näköjään nimitellään täällä "tasa-arvomieheksi" :D Ei kyllä hävetä lainkaan, että halusin tasa-arvoista deittailua. Päinvastoin, onneksi pidin pääni.

Ai miten niin naiset haluavat tasa-arvoa vain silloin, kun siitä on heille hyötyä...

Kommunikoinnin ongelmana tässä on nyt varmaan se, että moni ketjuun kirjoittanut mies on ollut lukemattomilla ensitreffeillä pääsemättä koskaan niille seuraaville, jolloin nainen vuorostaan tarjoaa. Ymmärrän kyllä, että ennen pitkää alkaa ärsyttää, jos ei koskaan pääse siihen vastavuoroisuuden tilaan vaan aina on se kutsuja ja sitä myötä tarjoaja.

Ketjuun kirjoittavista naisista puolestaan monet ovat jatkaneet ensitreffeistä seuraaville, jolloin he itse ovat olleet aloitteellisia ja myös vuorollaan tarjonneet. Tällöin nillitys ensitreffien kahvikupista tuntuu naurettavalta ja lapselliselta.

Naisten kannattaisi muistaa, että näillä miehillä on ilmeisesti varsin traumaattinen treffihistoria. Vähän ymmärrystä kehiin, jooko.

- ohis

Vähintään yhtä traumaattista näyttää olevan se, jos mies ei tarjoa ensitreffeillä sitä kahvikuppia.

Kuule, ei sinun tarvitse tarjota. Ihan oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa, että minua näköjään nimitellään täällä "tasa-arvomieheksi" :D Ei kyllä hävetä lainkaan, että halusin tasa-arvoista deittailua. Päinvastoin, onneksi pidin pääni.

Minuakaan ei yhtään hävetä, että otin vastaan mieheni ekoilla treffeillä tarjoamat kahvit. Tasa-arvoa kannattava mies sieltä kohteliaiden käytöspojen alta paljastui, ja ehti hän saada omansa takaisin seuraavilla treffeillä moneen kertaan. Tasa-arvo kun ei hänelle (eikä minulle) ole viivottimen kanssa mitattua sentinvenytystä vaan sitä, että molemmin puolin otetaan toinen huomioon ja halutaan tarjota toiselle kaikenlaista kivaa.

Minunkin mielestäni on tosi typerää närkästyä siitä, että joutui itse maksamaan sen kahvikupin.

Näinkö sinulle toistuvasti käy? Minä olisin toki itsekin voinut kahvini maksaa, mutta en käynyt riitelemään, kun mies halusi tarjota. Mutta ei sinun tarvitse ellet halua. Tiedätkö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa, että minua näköjään nimitellään täällä "tasa-arvomieheksi" :D Ei kyllä hävetä lainkaan, että halusin tasa-arvoista deittailua. Päinvastoin, onneksi pidin pääni.

Ai miten niin naiset haluavat tasa-arvoa vain silloin, kun siitä on heille hyötyä...

Kommunikoinnin ongelmana tässä on nyt varmaan se, että moni ketjuun kirjoittanut mies on ollut lukemattomilla ensitreffeillä pääsemättä koskaan niille seuraaville, jolloin nainen vuorostaan tarjoaa. Ymmärrän kyllä, että ennen pitkää alkaa ärsyttää, jos ei koskaan pääse siihen vastavuoroisuuden tilaan vaan aina on se kutsuja ja sitä myötä tarjoaja.

Ketjuun kirjoittavista naisista puolestaan monet ovat jatkaneet ensitreffeistä seuraaville, jolloin he itse ovat olleet aloitteellisia ja myös vuorollaan tarjonneet. Tällöin nillitys ensitreffien kahvikupista tuntuu naurettavalta ja lapselliselta.

Naisten kannattaisi muistaa, että näillä miehillä on ilmeisesti varsin traumaattinen treffihistoria. Vähän ymmärrystä kehiin, jooko.

- ohis

Se yleinen tyyli millä täällä miehiin suhtaudutaan, kielii siitä, että mahtaako yhdelläkään oikeasti olla mitään kokemuksia miehistä.

Joo ei ole. Kaikki ollaan nuoria koskemattomia neitseitä, jotka täällä ihmettelemme, miten kauheita ovat täkäläiset miehet. Pitää suunnata katseensa ulkomaille, josko sieltä löytyisi kohteliaita, käytöstavat omaavia ja oikeasti tasa-arvoisia herrasmiehiä. Me suomalaiset neitsykäiset olemme korkeassa kurssissa tuolla ulkoamassa. 😇

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä uutta?

Naiset kertovat että deittimaailmassa on miesten markkinat. Tarkemmin sanoen deittejä saa, mutta vain tapailusuhteita.

Tilastot kertovat että Tinderissä vain reilu 10% miehistä pärjää. Suurin osa ei sa mitään.

Miten olisi, lasketaanko yhdessä 1+1=2?

Naiset valikoivat ensin, vain huippumiehet kelpaavat. Sen jälkeen kun huippumiehet saavat kaikki naiset, he valkkaavat kuka kelpaa mihinkin tarkoitukseen.

ps. hälytyskelloni soivat kun Tiinan mainitaan olevan kauppatieteen maisteri. Ettei vain olisi koulutettu ja menestyvä, hyvägeeninen mies speksilistalla?

 

Voi ei miten kohtuuton toive koulutetulta, menestyvältä ja hyvägeeniseltä Tiinalta 😱.

Missä sanottiin että Tiina on kaikia noita?

Ja yhäkin, miesten ja naisten kriteerit ovat erilaiset.

Naiset painottavat enemmän koulutusta, menestystä ja genetiikkaa. Se että naisella on tarjota näitä, ei tarkoita että mieheltä saa samaa.

 

Esim. Millionare matchiin ei edes haluta kouluttamattomia onnenonkijoita. Eli kyllä vaan koulutetuille naisille on kysyntää.

Tuo on vielä kaukana siitä että koulutus olisi tae kysynnästä.

Sama kuin sanoisit ettei unelmien Poikamies-sarjan pääosaan haluta lihavaa miestä. Mutta se ei tarkoita sitä että hoikkuudella pääsisi kovinkaan pitkälle.

Yhäkin, miesten ja naisten kriteerit ovat erilaiset. Nuo "koulutetut uranaiset" eivät ymmärrä tarjoavansa asioita joita naiset tyypillisesti arvostavat miehissä, miehiä ensisijaisesti kiinnostavien ominaisuuksien loistaessa poisolollaan.

Miten niin ei ymmärrä? Kyllä minä väitän, että hyvin moni uranainen tajuaa miksi niitä vastaavia miehiä on tarjolla vain vähän. Siksi, että miehistä suurempi osa pariutuu sosiekonomisessa mielessä alaspäin. Ei tämän tosiasian tiedostaminen kuitenkaan muuta niitä naisten preferenssejä. Jos ei koe mitään yhteistä sen duunarimiehen kanssa, niin ei sen kanssa kannata silloin pariutua.

Uranainen on kyllä ihan duunari itsekin. -eri ja ohis 

Suurin osa niistä lienee kyllä palkkatyössä jos sitä tarkoitat, meillä päin "duunari" tarkoittaa kyllä yleensä matalasti palkatun ja koulutetun työn tekijää.

Ja silti se putkimies Make tienaa ihan yhtä paljon kuin tämä "uranainen".

Mutta hienoa että myönnät naisten äärimmäisen pinnallisuuden.

Uranainen ei tarkoita vielä sanana yhtään mitään 

Sinähän tässä olet äärimmäisen pinnallinen kun kuvittelet että raha on ainoa mikä menestyneissä ja koulutetuissa miehissä kiinnostaa. Miten olis ne ominaisuudet jotka johti kouluttautumiseen ja menestykseen ja jotka Makelta puuttuu.

Ai Make ei voi olla menestynyt,  kun ei ole maannut vuosikausia yliopistolla? 

Sillä koulutuksella ei ole merkitystä kuin teille naisille, koska se on ainoa saavutuksenne elämässä 

Koulutetut miehet valitsevat koulutettuja naisia useammin yhtä korkeasti koulutetun puolison. Eli koulutetuille miehille sillä koulutuksella on väliä. Naisten on amis-Makejen mielestä tyydyttävä heihin, koska heille naisen koulutus ei merkitse mitään. Naiset ja koulutetut miehet arvostavat koulutusta, vain kouluttamattomat miehet väheksyvät sen merkitystä (sellaisia saavutuksia heillä ei ole, joten heillä ei ole varaa vaatia sitä muilta). 

Mä voin pelkän peruskoulun käyneenä naisena allekirjoittaa tämän. Koulutetut miehet eivät todellakaan viehäty minusta. Ulkonäön puolesta ehkä, mutta siihen se jää. Eli pelkästään seksuaaliseen viehätykseen. Ja sen varaan ei voi nainen pitkää parisuhdetta perustaa. Minulle naisena jää todellakin vain ne samanlaiset luuserit mitä olen itsekin. Ja mikä ihmeen velvollisuus minulla on huolia sellainen jos pärjään yksinkin?

Kyse ei ole suoraan rahasta vaan siitä, että kouluttamattomat miehet ovat kaikkein huonoimpia ylipäätään naisia ja lapsia kohtaan.

Juuri näin! Minä olen varmasti ulkonäöltä ja vartalolta monelle miehelle mieleinen, mutta ei se riitä mihinkään. Ensisijaisesti miehet etsivät itselleen vastaavaa paria eli sekä koulutukseltaan, tuloiltaan että ulkonäöltään itseä lähellä olevaa naista. Ja ymmärrän tämän hyvin. Kuka haluaisi rakastaa ja haluta toista, jos toisella ei ole antaa mitään rahallista panostu suhteeseen? 

Tulipa paha mieli tästä kommentista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki lehden kahdenvuoden takainen juttu muutamasta helsinkiläis naisesta. Miehet riehuu voitonriemuissaan nyt olevansa jotenkin edustettuna joillain "markkinoilla". :D

Miten yleensäkin ukkoa, joka asuu reilusti tuon kehän ulkopuolella, voi tämä uutinen lohduttaa, innostaa, .. ? kun kyseessä ei ole koko suomi? Kannattaisiko seurankipeiden miesten sitten vain tehdä se bussireissu Hesaan ja etsiä nämä kolme naista treffeille.

Täällä väännetään nyt kättä kahvikupin hinnasta. Ei ihme jos jää kuin nalli kalliolle, kun viilaa jostain parin euron kahvikupista.

Moni bussi menee silloin ohi.

Niinpä. Mutta monelle naiselle se on tärkeä juttu, että itse ei tarvitse maksaa omaa parin euron kuppiaan.

Luuletko tosiaan, että tuossa on kyse rahasta? Aika huonoille tuntipalkoille jää, jos tunnin, parin treffeistä kostuu viiden euron pullakahvit - tai pelkän parin euron kahvin.

Luuletko sinä että siinä on miehellekään kyse pelkästä rahasta?

-eri

Mistä sitten? Toinen vaihtoehto on ollut, että nainen haluaa prinsessakohtelua. Mikä on miehen motiivi jankata kahdesta eurosta?

Nykyaikaiset arvot ja halu tasapuoliseen suhteeseen? Väsymys tunkkaisiin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin?

Ja kuka niistä nyt treffeillä jankkaa. Miten sellaiseen tilanteeseen edes voi päätyä, että jankataan siitä suostuuko toinen maksamaan oman juomansa itse? Kai nyt normaaliälyinen ihminen tajuaa, ettei tarjoaminen ole asia jota toiselta voi vaatimalla vaatia. Jos toinen kysyy että tarjoatko ja toinen sanoo en, niin jääkö joku oikeasti siihen kärttämään että kyllä muuten tarjoat - koska sitähän se aiheesta jankkaaminen vaatisi? Ei kai kukaan yksin pysty jankkaamaan.

Sinä siis pidät hyvänä käytöksenä kutsua toinen esimerkiksi kahville tai kaljalle ja sitren edellyttää, että kutsuttu maksaa itse? Minä en ikinä toimisi noin, ihan riippumatta kummankaan sukupuolesta. Mutta kyse lienee tapakulttuurista (tai sen puutteesta).

En koskaan oleta ystävieni maksavan kaljojani jos ne baariin pyytää.

logiikka tuossa on se, että nainen käyttää aikaansa mieheen joten miehen on osoitettava että se on naiselle sen arvoista.

Miksei naisen tarvitse osoittaa, että hänen kanssaan vietetty aika on miehelle sen arvoista?

Osa osoittaa arvostusta mm. saapumalla ajoissa paikalle nättinä. Pitäisikö naisen tulla jonkun fanfaarien saattelemana ja muistaa levittää miehen eteen punainen matto?

Miksei sitä omaa arvostusta voi osoittaa kahvikupin tarjoamisella, kun se raha kerran on se tärkein arvostuksen merkki? Eikö se mies olekaan sen arvoinen?

No niin ja tässähän tämä ympyrä nyt sulkeutuu. Kaikki alkaa siitä että luuleeko naiset muka että naisen koulutus ja varakkuus ja raha merkitsee jotain, ahaha ei merkitse mitään ja vain ulkonäkö merkitsee ja perinteinen nainen sitä ja tätä, thaikut venakot blaa blaa, mutta nyt ollaankin tultu siihen tulokseen että parin euron kahvikupin naksaminen on miehelle se mitä hän naisessa hakee. Ja hyvä niin.

Yhden henkilön kirjoituksista ei kannata vetää johtopäätöksiä koko sukupuolen ajatuksista. Varsinkaan yhden naiskirjoittajan mielipiteistä ei kannata vetää johtopäätöksiä koko miessukupuolen ajatuksista. Kunhan vaan aidosti ihmettelen tuota ajatuksenjuoksua, että jos se materia on sille naiselle niin tärkeä arvostuksen merkki ettei ilman sitä tule koko suhdetta, niin miksei tätä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa sille treffikumppanille?

Oot ilmeisesti hyvin, hyvin persaukinen mikä ei ole ihmekään kun olet koko päivän tuota tässä ketjussa hokenut. Mutta meille normaalisti työssä käyville on kyse niin vähäisistä summista että menee naurun puolelle nämä "miksei sitä suurinta arvostuksen merkkiä koeta tarpeelliseksi antaa treffikumppanille". Vitonen pullaan ja kahviin suurin arvostuksen merkki. Tirsk.

Luulisi sitten, että ei ole näin paha juttu normaalisti työssä käyville maksaa itse omaa kahvia ja pullaansa. Kuitenkin tässä äskettäin yksi nainen ilmoitti, että ei haluaisi sellaista miestä, joka ei hänelle tarjoa ensitreffeillä.

No mutta ethän sinä sellaista naista halua deittailla. Etkä pysty hänen ajatuksiaan muuttamaan. Joten kaikin mokomin säästä molempien aikaa ja kysy etukäteen onko naisella tarkoitus maksaa itse viiden euron ostoksensa vai ei.

Itsellä naisena tässä ei tosiaan ole pointtina se viisi euroa, vaan enemmän se toisen huomioiminen, ja käytöstavat. Peli ei ole automaattisesti poikki jos joudun itse maksamaan, mutta jos siitä nimenomaan tehdään numero ja mies tekee tavalla tai toisella selväksi että minussa se tärkein ominaisuus on se, että maksan itse kahvini, niin ei paljoa jaksa alkaa mihinkään todisteluun että enhän minä mikään vaativa prinsessa ole.

Mitä ajattelisit jos kahvin hinta olisi kahvilassa 6 euroa ja mies sanoisi, että kävelläänkö vähän eteenpäin jos löytyisi hieman halvempi kahvila?

Minä sanoisin, että juodaanpa kahvit täällä, minä tarjoan ! Ja selvittäisin, että mistä moinen käytös johtuu. Jos selvisi, että mies on sairaalloisen pihi, niinen tapaisi enää.

Minä ajattelisin tuolla tavalla, mutta en sanoisi niin jos olisi hyvä nainen treffeillä. Ajattelisin mielessäsi, että kannattaisi mielummin käydä ostaa vaikka laadukas lohifile ja valmistaisin siitä herkullisen ja terveellisen aterian molemmille. En käy koskaan kahvilassa ellei kyse ole treffeistä. Mielestäni se on järjetöntä rahan ja ajan käyttöä. En kävisi kahvilassa ilman treffejä vaikka kahvi maksaisi 50 senttiä.

Ei hyvänen aika. Sinä siis treffeillä teeskentelet jotain muuta kuin olet. Jatkossa naisen ehdottaessa kahvilaan menoa sinä sanot, että haetaan kaupasta kalaa ja kokataan itse. Siinä sitten nainen pesee jälkeenpäin paistinpannua ja miettii, että kahvilassa ei olisi tarvinnut tiskata. Jatkossa nainen käy edelleen kahvilassa ja ravintolassa, mutta ei sinun kanssa.

Jokainen mies tekee varsinkin alkuvaiheessa, mutta myös myöhemminkin jotain sellaista mikä ei ole hänelle luonteva tapa toimia tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Olen varma, että suurin miehestä ei pidä kahvilassa istuskelusta, mutta suostuu siihen naisen takia. Ja tietenkin tiskaisin itse molempien astiat, jos nainen suostuisi minun tekemälle lounaalle/illalliselle.

Tässä se taas tuli (tosin ei olisi kannattanut puhua muiden miesten puolesta edelleenkään). Ei tykätä kahvilassa istumisesta, haussa on todennäköisesti liikunnallinen, ulkoilmaihminen, kiva sporttinen nainen. Silti jostain ihmeen syystä pitää ehdottaa sitä ensitapaamista kahville - minkä ihmeen takia?

Suomessa on aina huono sää ja naiset pitävät omituisena pelottavana friikkinä jos ehdottaa jotain muuta kuin ns. normaalia paikkaa kuten kahvilaa.

Ja kesälläkin ihan kaikki ilmaistapahtumat on ihan pskoja tai ihan vääränä päivänä tai esiintyjät on surkeita. Jos aurinko paistaakin ja on mukavan lämmin, niin silti on ihan pakko vääntäytyä vastahakoisesti kahvilaan, kun naiset tykkää.

Ei ole ollut yleisesti miesten tiedossa, että sporttiset naiset toivoisivat kävelytreffejä. Jos olisi ollut tiedossa, niin minä aikakin paljon mielummin menisin sellaisille treffelle. Olen tuo joka kirjoitti "suurin osa miehistä ei pidä kahvilassa istuskelusta".

Kun se kävely ei edelleenkään tarkoita mitään kilometrien pituisia kävelylenkkejä urheiluvaatteissa. Kaikkein huonokuntoisinkin nainen jaksaa lyllertää kaupungilla muutaman sata metriä. Mikset kutsuessa sano, että olet muuten nyt niin kiireinen, niin nähdäänkö vartin verran kaupungilla paikassa x, kun muuten tapaaminen menee jonnekin tulevaisuuteen?

Miksei kirjasto, museo tai joku näyttely kelpaa treffipaikaksi?

Ihan hyvin kirjasto, museo ja näyttelykin käy. Miehet eivät tiedä mihin naiset haluaisivat treffeillä mennä ja miehelle ei ole väliä missä ollaan treffeillä. Yleensä miehille tuo treffausvaihe ei ole hirveän miellyttävää ja toivoisivat sen olevan nopeasti ohi ja siirtyä suhteessa seuraavaan vaiheeseen. Miehelle tutustumiseen parasta olisi videotreffit ja jättää kokonaan livetreffit väliin.

Siis mitäh... Treffailuhan on ajan viettämistä mahdollisesti kiinnostavan ihmisen kanssa, jotta kenties voisi syntyä parisuhde, seksisuhde tai mitä sitten ihminen hakeekaan. Miten ihmeessä tuo treffailu on epämiellyttävää? Sehän on yksinkertaisesti johonkuhun tutustumista, mikä on myös sen treffejä mahdollisesti seuraavan suhteen pointti. En nyt tajua tässä jotain...

Vai tarkoitetaanko ensimmäisten treffien jännitystä? Se on sama naisellekin, ja vieläpä me joudumme miettimään turvallisuuskysymyksiä ja muuta sellaista. Vai tarkoittaako tämä sitä että usean ihmisen tapaaminen on rasittavaa? No sekin on sama lähes kaikille, ellei ole niin onnekas että löytää heti etsimänsä.

Mitä ihmettä se videotreffi auttaisi, kun se vain siirtäisi henkkoht tapaamista yhdellä eteenpäin? Ei kemiaa ja viehätysvoimaa ja sitä tuleeko oikeasti juttuun voi selvittää ruudulta kuin tiettyyn rajaan asti. Vai onko kyse helppoudesta, ei tarvisi lähteä mihinkään eikä nähdä minkäänlaista vaivaa (esim. kävellä ja pitää keskustelua yllä), vaan voisi vaan tehdä nopean videohaastattelun ja heittää jatkoon/ei jatkoon kuin paraskin Talent-tuomari? :D

Kyllä pitäisi tulla selväksi useamman videochatin jälkeen pitääkö toisesta vai ei. En pysty käsittämään miten joillakin kestää viikkoja päättää pitääkö toisesta vai ei. Kahvilassa tutustuminen on teennäistä hommaa.

No niin, aletaan olla ongelman ytimessä - "pitäisi tulla selväksi". Tämä on täysin epärealistinen oletus/vaatimus. Treffailu, ihmiseen tutustuminen, tai edes "virallisesti" seurustelu ei ole mikään yhden hetken päätös. Kiinnostus ja tunteet joko tulevat tai eivät, ja niiden aikataulu on jokaisella erilainen. Ja ne voivat tulla aaltoina, ekojen treffien jälkeen ok, tokien jälkeen ihan innoissaan, kolmannen jälkeen ei varma... Ja niin edelleen. Kukaan ei ole kenellekään mitään "päätöstä" velkaa. Milloin tahansa saa sanoa että itse asiassa en haluakaan jatkaa tätä enää. Normaalissa tutustumisessa ei ole mitään tuollaista painetta, että "päätä nyt, tykkäätkö vai etkö, mikä tässä oikein kestää?".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa, että minua näköjään nimitellään täällä "tasa-arvomieheksi" :D Ei kyllä hävetä lainkaan, että halusin tasa-arvoista deittailua. Päinvastoin, onneksi pidin pääni.

Ai miten niin naiset haluavat tasa-arvoa vain silloin, kun siitä on heille hyötyä...

Kommunikoinnin ongelmana tässä on nyt varmaan se, että moni ketjuun kirjoittanut mies on ollut lukemattomilla ensitreffeillä pääsemättä koskaan niille seuraaville, jolloin nainen vuorostaan tarjoaa. Ymmärrän kyllä, että ennen pitkää alkaa ärsyttää, jos ei koskaan pääse siihen vastavuoroisuuden tilaan vaan aina on se kutsuja ja sitä myötä tarjoaja.

Ketjuun kirjoittavista naisista puolestaan monet ovat jatkaneet ensitreffeistä seuraaville, jolloin he itse ovat olleet aloitteellisia ja myös vuorollaan tarjonneet. Tällöin nillitys ensitreffien kahvikupista tuntuu naurettavalta ja lapselliselta.

Naisten kannattaisi muistaa, että näillä miehillä on ilmeisesti varsin traumaattinen treffihistoria. Vähän ymmärrystä kehiin, jooko.

- ohis

Se yleinen tyyli millä täällä miehiin suhtaudutaan, kielii siitä, että mahtaako yhdelläkään oikeasti olla mitään kokemuksia miehistä.

Joo ei ole. Kaikki ollaan nuoria koskemattomia neitseitä, jotka täällä ihmettelemme, miten kauheita ovat täkäläiset miehet. Pitää suunnata katseensa ulkomaille, josko sieltä löytyisi kohteliaita, käytöstavat omaavia ja oikeasti tasa-arvoisia herrasmiehiä. Me suomalaiset neitsykäiset olemme korkeassa kurssissa tuolla ulkoamassa. 😇

Neitsyyshän on kamalan nolo asia suomalaisilla naisilla. Ja onhan teidän seassa myös ns. ikäneitojakin.

Niinkö ajattelet? Kyllä tuolla muualla osataan arvostaa neitsyyttä. Suomalaiset miehet taitavat olla liian tottuneita pornoin ja maksullisiin? Surullista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa, että minua näköjään nimitellään täällä "tasa-arvomieheksi" :D Ei kyllä hävetä lainkaan, että halusin tasa-arvoista deittailua. Päinvastoin, onneksi pidin pääni.

Ai miten niin naiset haluavat tasa-arvoa vain silloin, kun siitä on heille hyötyä...

Kommunikoinnin ongelmana tässä on nyt varmaan se, että moni ketjuun kirjoittanut mies on ollut lukemattomilla ensitreffeillä pääsemättä koskaan niille seuraaville, jolloin nainen vuorostaan tarjoaa. Ymmärrän kyllä, että ennen pitkää alkaa ärsyttää, jos ei koskaan pääse siihen vastavuoroisuuden tilaan vaan aina on se kutsuja ja sitä myötä tarjoaja.

Ketjuun kirjoittavista naisista puolestaan monet ovat jatkaneet ensitreffeistä seuraaville, jolloin he itse ovat olleet aloitteellisia ja myös vuorollaan tarjonneet. Tällöin nillitys ensitreffien kahvikupista tuntuu naurettavalta ja lapselliselta.

Naisten kannattaisi muistaa, että näillä miehillä on ilmeisesti varsin traumaattinen treffihistoria. Vähän ymmärrystä kehiin, jooko.

- ohis

Se yleinen tyyli millä täällä miehiin suhtaudutaan, kielii siitä, että mahtaako yhdelläkään oikeasti olla mitään kokemuksia miehistä.

Joo ei ole. Kaikki ollaan nuoria koskemattomia neitseitä, jotka täällä ihmettelemme, miten kauheita ovat täkäläiset miehet. Pitää suunnata katseensa ulkomaille, josko sieltä löytyisi kohteliaita, käytöstavat omaavia ja oikeasti tasa-arvoisia herrasmiehiä. Me suomalaiset neitsykäiset olemme korkeassa kurssissa tuolla ulkoamassa. 😇

Neitsyyshän on kamalan nolo asia suomalaisilla naisilla. Ja onhan teidän seassa myös ns. ikäneitojakin.

Niinkö ajattelet? Kyllä tuolla muualla osataan arvostaa neitsyyttä. Suomalaiset miehet taitavat olla liian tottuneita pornoin ja maksullisiin? Surullista.

Palstanaisten mukaan muualla neitsyys kuulemma palautetaan tarvittaessa, eli ei se nyt kovin arvostetulta kuulosta.

"Nainen tuli vielä kolmen viikon päästä uudestaan käymään 6 päiväksi, mutta lopulta suhde hiipui pitkään välimatkaan. Hän oli yksinhuoltaja ja asui äitinsä kanssa samassa asunnossa, mikä on usein Venäjällä tapana. Koko juttu alkoi siitä, kun nainen itse otti minuun yhteyttä ICQ: ssa. Siihen aikaan käytettiin ICQ:ta."

Ei hyvänen aika. Nainen jätti pienen lapsensa lähes viikoksi lähtiessään lietsuun toiseen maahan. Miksei hän ottanut lastaan mukaan? Kummasti vielä ulkomaalainen yh on jotenkin parempi mitä suomalainen. Ihan samalla tavalla hänkään ei ole kokematon, kun kerran lapsen on tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pitäisi tulla selväksi useamman videochatin jälkeen pitääkö toisesta vai ei. En pysty käsittämään miten joillakin kestää viikkoja päättää pitääkö toisesta vai ei. Kahvilassa tutustuminen on teennäistä hommaa.

Miksi ja millä lailla kahvilassa tutustuminen on sen teennäisempää kuin videon äärellä tai omassa kodissa kahvilla tutustuminen? Ja mitä tarkoitat sillä, että useamman videochatin jälkeen "tulee selväksi, pitääkö toisesta" - mitä tarkoitat pitämisellä? Ja jos toisen kanssa on ihan kiva keskustella ja ajattelee, että "pitää" tästä, niin mitä sitten tapahtuu?

Mietin vaan, että mikä ero tuossa on siihen, että tapaisi livenä - mitä lisäarvoa tai hyötyä se videokuva tuossa antaa, ja toisaalta miksi olisi paha asia tavata ihan kasvokkain? Jos kammoaa kahviloita, niin voihan se paikka sitten olla vaikka ravintolakin tai baari. Tai mikä vaan paikka. Jossain vaiheessahan olisi pakko tavata kuitenkin, ja vaikka kuinka olisi ollut kiva jutella videolla, niin mikäli kasvokkain tapaamisessa tulee ilmi jotain, mistä ei tykkää, niin kyllähän se juttu päättyy ihan samalla lailla, kuin jos asia olisi tullut ilmi heti alussa.

Vierailija kirjoitti:

"Nainen tuli vielä kolmen viikon päästä uudestaan käymään 6 päiväksi, mutta lopulta suhde hiipui pitkään välimatkaan. Hän oli yksinhuoltaja ja asui äitinsä kanssa samassa asunnossa, mikä on usein Venäjällä tapana. Koko juttu alkoi siitä, kun nainen itse otti minuun yhteyttä ICQ: ssa. Siihen aikaan käytettiin ICQ:ta."

Ei hyvänen aika. Nainen jätti pienen lapsensa lähes viikoksi lähtiessään lietsuun toiseen maahan. Miksei hän ottanut lastaan mukaan? Kummasti vielä ulkomaalainen yh on jotenkin parempi mitä suomalainen. Ihan samalla tavalla hänkään ei ole kokematon, kun kerran lapsen on tehnyt.

Hänen äitinsä hoiti. Lapsi oli jo teini-ikäinen ja kävi koulua sillä hetkellä.

Vierailija kirjoitti:

"Nainen tuli vielä kolmen viikon päästä uudestaan käymään 6 päiväksi, mutta lopulta suhde hiipui pitkään välimatkaan. Hän oli yksinhuoltaja ja asui äitinsä kanssa samassa asunnossa, mikä on usein Venäjällä tapana. Koko juttu alkoi siitä, kun nainen itse otti minuun yhteyttä ICQ: ssa. Siihen aikaan käytettiin ICQ:ta."

Ei hyvänen aika. Nainen jätti pienen lapsensa lähes viikoksi lähtiessään lietsuun toiseen maahan. Miksei hän ottanut lastaan mukaan? Kummasti vielä ulkomaalainen yh on jotenkin parempi mitä suomalainen. Ihan samalla tavalla hänkään ei ole kokematon, kun kerran lapsen on tehnyt.

Se on sitä "ihanan rohkeaa heittäytymistä" :D Suomalaiset olisivat niin tylsiä, että haluaisivat ensin tutustua edes vähän toisen persoonaan ennen kuin tuolla lailla olisivat noin kiinnostuneita. Mutta toisaalta suomalaisillahan on jo Suomen kansalaisuus ja Suomen passi, ovat Suomen sosiaaliturvan piirissä ja saavat ihan asiallista palkkaa työstään, joten ehkä ei ole tarvis tehdä niin rohkeita heittäytymisiä.