Lue keskustelun säännöt.
Miksi loukkaannut, jos ammattikorkeakoulua arvostellaan?
15.03.2021 |
Niin, miksi? Ei tarkoitus ole arvostella ketään ihmisenä. Ainoastaan kritisoida ammattikorkeakoulun korkeakoulu-statusta.
Kommentit (115)
Totuus aiheesta kirjoitti:
AMK - yliopisto keskustelu on täällä aina todella lapsellista. Yksi puoli valittaa, että AMK ei ole korkeakoulu, mikä on typerää ja merkityksetöntä pilkunviilausta. Vastaus löytynee sanakirjasta kohdasta "korkeakoulu". Vastapuoli näissä väittelyissä kertoo, kuinka AMK on hieno paikka, jossa joutuu tehdä paljon työtä päästäkseen läpi, ja työnmäärä ja arvostus samalla tasolla yliopiston kanssa. Harvassa on henkilöt, jotka kykenevät ymmärtämään totuuden. Kun vertaa vastaavia tutkintoja AMK vs yliopisto, esim IT-DI vs IT amk+ yamk insinööri, AMK ei ole ollenkaan haastava verrattuna yliopistoon. Sama sääntö pätee taloustieteissä, muilla insinöörialoilla sekä hyvin pitkälti koko korkeakouluvertailussa.
Yliopistoja myös arvostetaan enemmän yritysten ja organisaatioiden puolelta. Kun YAMK opiskelija jatkaa päivätöitänsä normaalisti ja opiskelee maisteriksi töiden ohella 1-2 vuodessa, yliopiston maisteritutkinto on todella haastava ja kestää yleensä reilu 2 vuotta. Yliopistossa maisteriopiskelija tekee usein projekteja ministeriöille, julkishallinolle ja yrityksille. Tietenkin ensimmäisen työpaikan jälkeen on täysin yhdentekevää onko käynyt yliopiston, AMK, vai pelkän peruskoulun, ainoa mikä merkitsee on työkokemus. Keskustelu tämän AMK vs yliopisto aiheen ympärillä on kuitenkin lapsellisella tasolla.
Todella hyvä kiteytys. Paitsi, että maistereita valmistuu vain yliopistosta. Ja todennäköisesti "ponnahduslauta" työpaikan saa enemmin akateeminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän ongelma on, että yritetään väkisin pitää erillään soveltava tutkimus (AMK) ja tieteellinen tutkimus (yliopistot). Molempia tarvitaan, ja AMK:t ovat korkeakoulustatuksensa hyvin ansainneet. Itse olen sitä mieltä, että AMK:t ovat jo ohittamassa yliopistoja, mitä tulee soveltavan tutkimuksen (ja osittain tieteellisen tutkimuksen) laatuun.
Miten sitten muualla maailmassa?
Esim. MIT:ssä yhdistyvät erinomaisesti soveltava tutkimus ja tiede. USA:ssa pienemmät yliopistot ovat lähellä AMK:ta kuin tiedeyliopistoja. Ruotsissa ei ole ammattikorkeakouluja, vaan sikäläinen tekniikan alan DI-tutkinto on lähellä BSc-tutkintoa. Keski-Euroopassa UAS-statuksella olevat korkeakoulut ovat hyvin lähellä tiedekorkeakouluja.
Terveisin yliopettaja, tohtori, MIT:ssä pari vuotta vieraillut...
Kerrotko lisää millä alalla amkit ovat tieteellisessä tutkimuksessa ohittamassa yliopistot? Itse opiskelin amkissa, missä yksikössäni ei työskennellyt yhtään tohtoria, ja opettajista vain kaksi oli käynyt yliopiston. Toki AMK/opistotaustaiset opettajat olivat hyviä ammattiaineen opettajia, mutta jättäisin tuon tutkimustyön kyllä muille.
Moni tekniikan ala ja ICT. Kiertotalous ja kestävä kehitys. Näillä aloilla on tohtoreita opettajana ja asiantuntijoina. Esim. Suomen Akatemia on hyväksynyt AMK:t tutkimusrahoituksen hakijoiksi, mikä lienee jonkinlainen mittari tutkimuksen laadusta.
Jatkaisin vielä tästä, että ammattikorkeakoulujen ongelmana on (vielä) tutkimuksen ja opetuksen laadun suurehko vaihtelu. Parhaimmillaan joillain aloilla ollaan vähintään samalla tasolla yliopistojen kanssa, mutta joillain aloilla ja yksiköissä vielä kärsitään amis-statuksesta.
Lisään vielä, ja yleisesti paras opiskelija-aines hakeutuu yliopistoon. Se heikentää myös ammattikorkeakoulun mahdollisuuksia.
Tottahan tämä on, ja ei ole tarkoituskaan, että kaikki pääsisivät yliopistoon. Myös AMK:eihin on tietyille aloille karsinnat, eivätkä läheskään kaikki halukkaat pääse.
Aika usein käy myös niin, että yliopisto-opinnot suoritettuaan tulevat YAMK:in puolelle täydentämään ammatillista osaamistaan.
Niin kauan kuin muistan, on ollut 3 tasoa: koulutaso, keskitaso ja yliopistotaso. Amk on entinen opistotaso eli keskitaso.
Toivottavasti sosionomikoulu on kehittynyt tenttikerhosta eteenpäin.
Pitkässä harjoittelussa oppii itse työstä enemmän kuin "koulutuksessa" kahdessa vuodessa ennen sitä.
Vierailija kirjoitti:
Totuus aiheesta kirjoitti:
AMK - yliopisto keskustelu on täällä aina todella lapsellista. Yksi puoli valittaa, että AMK ei ole korkeakoulu, mikä on typerää ja merkityksetöntä pilkunviilausta. Vastaus löytynee sanakirjasta kohdasta "korkeakoulu". Vastapuoli näissä väittelyissä kertoo, kuinka AMK on hieno paikka, jossa joutuu tehdä paljon työtä päästäkseen läpi, ja työnmäärä ja arvostus samalla tasolla yliopiston kanssa. Harvassa on henkilöt, jotka kykenevät ymmärtämään totuuden. Kun vertaa vastaavia tutkintoja AMK vs yliopisto, esim IT-DI vs IT amk+ yamk insinööri, AMK ei ole ollenkaan haastava verrattuna yliopistoon. Sama sääntö pätee taloustieteissä, muilla insinöörialoilla sekä hyvin pitkälti koko korkeakouluvertailussa.
Yliopistoja myös arvostetaan enemmän yritysten ja organisaatioiden puolelta. Kun YAMK opiskelija jatkaa päivätöitänsä normaalisti ja opiskelee maisteriksi töiden ohella 1-2 vuodessa, yliopiston maisteritutkinto on todella haastava ja kestää yleensä reilu 2 vuotta. Yliopistossa maisteriopiskelija tekee usein projekteja ministeriöille, julkishallinolle ja yrityksille. Tietenkin ensimmäisen työpaikan jälkeen on täysin yhdentekevää onko käynyt yliopiston, AMK, vai pelkän peruskoulun, ainoa mikä merkitsee on työkokemus. Keskustelu tämän AMK vs yliopisto aiheen ympärillä on kuitenkin lapsellisella tasolla.
Todella hyvä kiteytys. Paitsi, että maistereita valmistuu vain yliopistosta. Ja todennäköisesti "ponnahduslauta" työpaikan saa enemmin akateeminen.
Itse en vertaisi YAMK-tutkintoa lainkaan maisteritutkintoon. Yliopistossa maisteritutkinto on yleensä se alkuperäinen suunnitelma jo hakuvaiheessa. YAMK-tutkinto taas havaintojeni mukaan ei ole kenellekään se alkuperäinen tavoite vaan yleensä sinne hakeudutaan vasta siinä vaiheessa, kun on työelämää jo jonkin verran takana ja siellä tiedossa jonkin parempi työpaikka tai asema.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti sosionomikoulu on kehittynyt tenttikerhosta eteenpäin.
Pitkässä harjoittelussa oppii itse työstä enemmän kuin "koulutuksessa" kahdessa vuodessa ennen sitä.
Eikö tuo nyt päde aika moneen muuhunkin alaan, että työstä oppii enemmän työtä tekemällä kuin koulunpenkillä.
Kyllä ammattikorkeakoulu haastava on, muttei suinkaan opintosisällön, vaan myrkyllisen ilmapiirin, kiusaamisen ja toimimattomien tietojärjestelmien takia. Paška reissu, mutta tulipahan tehtyä.
Työpaikka vielä tarvitsisi hommata tässä koronadystopiassa jostakin, tai hommata seuraavaksi oikea korkeakoulututkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kuin muistan, on ollut 3 tasoa: koulutaso, keskitaso ja yliopistotaso. Amk on entinen opistotaso eli keskitaso.
Suomessa ei ole enää pitkään aikaan ollut mitään opistotasoa eikä nykyisesssä systeemissä ole mitään vastaavaa tasoa. Nykyään on peruskoulu, toinen aste ja korkea-aste. Toinen aste on lukio ja ammattikoulut. Korkea-astetta ovat yliopistot ja AMK:t.
https://minedu.fi/koulutusjarjestelma
"Korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ÄO < 80 = ei koulutusta
80 < ÄO < 110 = AMK ja humanistit yliopistossa
ÄO > 110 = STEM yliopistossa
Mua ärsyttää juuri tuo lässytys, että ei ole korkeakoulu.
Kyllä on, ihan lain mukaan. Meillä on selkeä koulutusjärjelmä, ensin toinen aste ja sitten korkeakoulu. Löytyy kummaltakin tasolta se enemmän käytännöllinen ja ammattiin valmistava vaihtoehto.
Korkeakoulu ei ole yhtä kuin akateeminen. Se ei ole yhtä kuin tutkimukseen keskittyvä oppilaitos.
AMK ei yritä olla akateeminen tai tieteellinen. Se on erilainen laitos, kuin yliopisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää juuri tuo lässytys, että ei ole korkeakoulu.
Kyllä on, ihan lain mukaan. Meillä on selkeä koulutusjärjelmä, ensin toinen aste ja sitten korkeakoulu. Löytyy kummaltakin tasolta se enemmän käytännöllinen ja ammattiin valmistava vaihtoehto.
Korkeakoulu ei ole yhtä kuin akateeminen. Se ei ole yhtä kuin tutkimukseen keskittyvä oppilaitos.
AMK ei yritä olla akateeminen tai tieteellinen. Se on erilainen laitos, kuin yliopisto.
Taitaa mennä siinä "vikaan" noiden amkien osalta, että niin oppilaitosmarkkinointi, kuin valmistuneetkin yrittävät tasaisesti "flirttailla tieteellisyydellä"...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei taas! Sua ei olekaan vähään aikaan näkynyt.
Humanistisia tieteitä pidetään yleisesti ihan turhana paskana, joka ei ole edes oikeaa tiedettä. Insinööriksi voi opiskella AMK:ssa, joten sun mielestä se on ihan paskaa. Arvostatko korkeammalle jotain humanistitiedettä vai AMK-insinööriä?
AMK-inssi on paskista paskin tutkinto. DI sitten eri juttu.
Tiettyjen alojen AMK-inssit työllistyvät todella hyvin, joten ei se nyt ihan paska voi olla ja ilmeisen tarve tuolle koulutustasolle. DI on eri tason koulutus ja yliopisto-opinnoista ehkä se kaikkein kovin. Yliopistossa on tiettyjä humanistisen alan koulutuksia, joilla ei vain työllisty minnekään, joten pakostakin miettiin, että mitä tuolla koulutuksella tekee?
Uskon, että suurin osa AMK-koulutuksen hankkineista kyllä tietää mistä koulutuksesta on kyse, eivätkä rinnasta sitä amk:n perustasoa yliopistokoulutukseen. Itsehän sen valitsee, että missä haluaa opiskella. Tuntuu, että yliopistokoulutuksen saaneilla on kova tarve sitä morkata (onko esim. vaikeuksia saadan alan töitä?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kyllä mu ainakin ärsyttää se jatkuva naaman repiminen. Pitäisivät turpansa kiinni. Ei ollut mulle mikään läpihuutojuttu amk hyvillä arvosanoilla, vaan jouduin ihan tehdä töitä sen eteen ja sain paljon.
Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että nuo arvostelijat eivät pääse edes amk sisään. Kateutta.
Olen käynyt amiksen ja ammattikorkeakoulun. Amiksessa pääsi hyvällä arvosanalla aina läpi, vaikken tehnyt ollenkaan läksyjä. Ammattikorkeakoulussa taas tein läksyjä paljon samoin kuin lukiossa.
Ehkä korkeintaan yliopiston käyneet voivat arvostella.
Totuus aiheesta kirjoitti:
AMK - yliopisto keskustelu on täällä aina todella lapsellista. Yksi puoli valittaa, että AMK ei ole korkeakoulu, mikä on typerää ja merkityksetöntä pilkunviilausta. Vastaus löytynee sanakirjasta kohdasta "korkeakoulu". Vastapuoli näissä väittelyissä kertoo, kuinka AMK on hieno paikka, jossa joutuu tehdä paljon työtä päästäkseen läpi, ja työnmäärä ja arvostus samalla tasolla yliopiston kanssa. Harvassa on henkilöt, jotka kykenevät ymmärtämään totuuden. Kun vertaa vastaavia tutkintoja AMK vs yliopisto, esim IT-DI vs IT amk+ yamk insinööri, AMK ei ole ollenkaan haastava verrattuna yliopistoon. Sama sääntö pätee taloustieteissä, muilla insinöörialoilla sekä hyvin pitkälti koko korkeakouluvertailussa.
Yliopistoja myös arvostetaan enemmän yritysten ja organisaatioiden puolelta. Kun YAMK opiskelija jatkaa päivätöitänsä normaalisti ja opiskelee maisteriksi töiden ohella 1-2 vuodessa, yliopiston maisteritutkinto on todella haastava ja kestää yleensä reilu 2 vuotta. Yliopistossa maisteriopiskelija tekee usein projekteja ministeriöille, julkishallinolle ja yrityksille. Tietenkin ensimmäisen työpaikan jälkeen on täysin yhdentekevää onko käynyt yliopiston, AMK, vai pelkän peruskoulun, ainoa mikä merkitsee on työkokemus. Keskustelu tämän AMK vs yliopisto aiheen ympärillä on kuitenkin lapsellisella tasolla.
Maisteri on kaksi vuotta, voi toki olla nopeampaakin, jos ei jumita gradun kanssa ja se alottaa vaikka kesällä.
Olen sekä KTM että tradenomi. Muista nyt kuitenkin se, että koko AMKn pointti on käytännönläheisyys, oikeat projektit ja työelämälähtöisuus. Kyllä se korostuu vaikka yliopistossakin vähän vastaavaa nykyään.
AMKssa me suunniteltiin kampanpanjoita + tehtiin niihin matskut (somesisältö, julisteet, video), järkättiin tapahtuma, esitettiin ideat toimeksiantajalle jne. Näitä oli mooooonta.
Yliopistossa tehtiin maisteriopinnoissa kolme tai neljä projektia (hyvä määrä toki) hyvin isoille yrityksille.
Niillä ei ollut mitään tekemistä käytännön kanssa, vaikka varsinkin vastavalmistuneena pitäisi nekin olla hallussa.
Sen sijaan vähän ideoitiin ja väännettiin joku 60 sivun teoriaan pohjaava raportti sinne toimeksiantajalle, jollain kurssilla 40 dian kalvodekki.
Oma arvonsa varmaan teoreettisessa puolessa, mutta kyllä niitä työelämätaitoja oppi AMKn projekteissa enemmän.
Vastavalmistuneet harvemmin pääsevät innovoivaan uusia palveluita sun muuta, mutta varmasti noista voi olla hyötyä siellä johtotehtävissä.
Siinähän se ero on, käytäntö versus strategisempi taso.
Kummassakin oppilaitoksessa viihdyin ja erittäin hyvä kombo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää juuri tuo lässytys, että ei ole korkeakoulu.
Kyllä on, ihan lain mukaan. Meillä on selkeä koulutusjärjelmä, ensin toinen aste ja sitten korkeakoulu. Löytyy kummaltakin tasolta se enemmän käytännöllinen ja ammattiin valmistava vaihtoehto.
Korkeakoulu ei ole yhtä kuin akateeminen. Se ei ole yhtä kuin tutkimukseen keskittyvä oppilaitos.
AMK ei yritä olla akateeminen tai tieteellinen. Se on erilainen laitos, kuin yliopisto.
Taitaa mennä siinä "vikaan" noiden amkien osalta, että niin oppilaitosmarkkinointi, kuin valmistuneetkin yrittävät tasaisesti "flirttailla tieteellisyydellä"...
No sitten kannattaa varmaankin kritisoida sitä tieteellisyydellä flirttailua eikä väittää, että korkeakoulu ei ole korkeakoulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kuin muistan, on ollut 3 tasoa: koulutaso, keskitaso ja yliopistotaso. Amk on entinen opistotaso eli keskitaso.
Suomessa ei ole enää pitkään aikaan ollut mitään opistotasoa eikä nykyisesssä systeemissä ole mitään vastaavaa tasoa. Nykyään on peruskoulu, toinen aste ja korkea-aste. Toinen aste on lukio ja ammattikoulut. Korkea-astetta ovat yliopistot ja AMK:t.
Totta. Mutta ongelmaton tämä jaottelu ei käytännössä ole. Koska entisen opiston ja nykyisen amkin ero ei ole sisällöillisesti paljoa. Vähän samaa hankausta kävivät lukiot ja ammattikoulut aikoinaan, kun molemmista tuli se toinen aste.
Itse kyllä ihmettelen tätäkin, ketä oikeasti edes häiritsee, jos ammattikorkeakoulut viittaavat myös tieteeseen, jos siellä oikeasti sitä tutkimustakin tehdään. Samat tieteen pelisäännöt siellä kuitenkin pätevät, joten olisi minusta hassua eristää AMK kokonaan tieteestä ja tutkimuksesta. Lähestymiskulma vaan on erilainen eikä sen pitäisi olla yliopistoilta pois vaan pikemminkin tukea sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kuin muistan, on ollut 3 tasoa: koulutaso, keskitaso ja yliopistotaso. Amk on entinen opistotaso eli keskitaso.
Suomessa ei ole enää pitkään aikaan ollut mitään opistotasoa eikä nykyisesssä systeemissä ole mitään vastaavaa tasoa. Nykyään on peruskoulu, toinen aste ja korkea-aste. Toinen aste on lukio ja ammattikoulut. Korkea-astetta ovat yliopistot ja AMK:t.
Totta. Mutta ongelmaton tämä jaottelu ei käytännössä ole. Koska entisen opiston ja nykyisen amkin ero ei ole sisällöillisesti paljoa. Vähän samaa hankausta kävivät lukiot ja ammattikoulut aikoinaan, kun molemmista tuli se toinen aste.
Ei tämä ole ongelma kenellekään muulle, kuin kaltaisillesi jääräpäille, jotka eivät osaa hahmottaa, mitä eroa on käytännöllisemmällä ja teoreettisemmalla lähestymistavalla. Ei ole mitään hyötyä yrittää järjestää näitä vielä jotenkin lomittain, kun ne kulkevat ihan nätisti rinnakkainkin.
Provoilet ihan turhaan. En kuvittele itseäni akateemikseksi koska en ole akateeminen. Koulutuksen kautta sain kuitenkin hyväpalkkaisen työn ja sillä on minulle merkitystä, ei akateemisuudella.