Lue keskustelun säännöt.
Miksi loukkaannut, jos ammattikorkeakoulua arvostellaan?
15.03.2021 |
Niin, miksi? Ei tarkoitus ole arvostella ketään ihmisenä. Ainoastaan kritisoida ammattikorkeakoulun korkeakoulu-statusta.
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kritisoit AMKn korkeakoulu-statusta?
Olen ollut yliopistossa 12 vuotta ja minulla on kasassa jo 10 opintopistettä. Minulla on täysi oikeus kritisoida tuota naurettavan helppoa leikkikorkeakoulua.
-ap
Uskon ettet ole päässyt edes ammattikorkeaan. 😊
Ammattikorkeaan pääsee apukoulun päästötodistusksella.
No ei kyllä hyvin mene sinullakaan. Se on PÄÄTTÖtodistus, ei mikään helvatan PÄÄSTÖ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kritisoit AMKn korkeakoulu-statusta?
Olen ollut yliopistossa 12 vuotta ja minulla on kasassa jo 10 opintopistettä. Minulla on täysi oikeus kritisoida tuota naurettavan helppoa leikkikorkeakoulua.
-ap
Uskon ettet ole päässyt edes ammattikorkeaan. 😊
Pääsimpä kuitenkin yliopistoon missä saan opiskella paljon ihania asioita joista amk:ssa vain haaveillaan kateellisina
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kritisoit AMKn korkeakoulu-statusta?
Olen ollut yliopistossa 12 vuotta ja minulla on kasassa jo 10 opintopistettä. Minulla on täysi oikeus kritisoida tuota naurettavan helppoa leikkikorkeakoulua.
-ap
Uskon ettet ole päässyt edes ammattikorkeaan. 😊
Ammattikorkeaan pääsee apukoulun päästötodistusksella.
No ei kyllä hyvin mene sinullakaan. Se on PÄÄTTÖtodistus, ei mikään helvatan PÄÄSTÖ.
Päästötodistuksen saa katsastuskonttorilta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kritisoit AMKn korkeakoulu-statusta?
Olen ollut yliopistossa 12 vuotta ja minulla on kasassa jo 10 opintopistettä. Minulla on täysi oikeus kritisoida tuota naurettavan helppoa leikkikorkeakoulua.
-ap
Uskon ettet ole päässyt edes ammattikorkeaan. 😊
Ammattikorkeaan pääsee apukoulun päästötodistusksella.
No ei kyllä hyvin mene sinullakaan. Se on PÄÄTTÖtodistus, ei mikään helvatan PÄÄSTÖ.
Apukoulusta saa päästötodistuksen? 😂
Sivusta
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän ongelma on, että yritetään väkisin pitää erillään soveltava tutkimus (AMK) ja tieteellinen tutkimus (yliopistot). Molempia tarvitaan, ja AMK:t ovat korkeakoulustatuksensa hyvin ansainneet. Itse olen sitä mieltä, että AMK:t ovat jo ohittamassa yliopistoja, mitä tulee soveltavan tutkimuksen (ja osittain tieteellisen tutkimuksen) laatuun.
Miten sitten muualla maailmassa?
Esim. MIT:ssä yhdistyvät erinomaisesti soveltava tutkimus ja tiede. USA:ssa pienemmät yliopistot ovat lähellä AMK:ta kuin tiedeyliopistoja. Ruotsissa ei ole ammattikorkeakouluja, vaan sikäläinen tekniikan alan DI-tutkinto on lähellä BSc-tutkintoa. Keski-Euroopassa UAS-statuksella olevat korkeakoulut ovat hyvin lähellä tiedekorkeakouluja.
Terveisin yliopettaja, tohtori, MIT:ssä pari vuotta vieraillut...
Kerrotko lisää millä alalla amkit ovat tieteellisessä tutkimuksessa ohittamassa yliopistot? Itse opiskelin amkissa, missä yksikössäni ei työskennellyt yhtään tohtoria, ja opettajista vain kaksi oli käynyt yliopiston. Toki AMK/opistotaustaiset opettajat olivat hyviä ammattiaineen opettajia, mutta jättäisin tuon tutkimustyön kyllä muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No faktahan on se, että ylintä opetusta antaa yliopisto. Jostain syystä tämä fakta ei kaikkia miellytä.
Sääli ettei silläkään lapulla tee muutamassa vuodessa mitään. Korkeakoulu, oli se sitten yliopisto tai ammattikorkea ei anna kuin valmiudet oppimiseen. Toisella teoreettista ja tutkimusta, toisella käytännönläheisempää.
ap:n tapauksessa kumpikaan ei toteudu joten se on vain joku dropout joka ulìsee vihaansa parempiaan kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
No faktahan on se, että ylintä opetusta antaa yliopisto. Jostain syystä tämä fakta ei kaikkia miellytä.
Niin? Miten tämä liittyy sanaan korkeakoulu? Myös kandin tutkinto on yliopistotutkinto vaikka se ei olekaan ylin tutkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähes 100 työntekijää erilaisiin tehtäviin rekrynneenä, voin vakuttaa sinulle, ettei koulutustaustallasi ole kovinkaan paljoa väliä jos et hae juuri spesifisesti toimialalle mistä opintosuunnasta olet valmistunut.
Nykyään haetaan hyviä tyyppejä ja varsinkin kaupallisella alalle tuloksia tekeviä, siellä ei oppiarvot paljoa paina. Tietenkin tasavertaisessa valintatilanteessa voi olla koulutuksesta etua, mutta onko se AMK vai Yliopisto, sillä ei ole juurikaan väliä, ehkäpä päinvastoin joissain tapauksessa.
En myöskään maksanut enempää palkkaa samasta tehtävästä yliopiston käyneelle, kuin vaikka amiksen käyneelle, vain sen vuoksi että toisella on korkeakoulututkinto. Mitä kauemmin veronmaksajien rahoilla maksettu koulutus kestää, sen vähemmän pitäisi maksaa palkkaa, koska toinen on työssä aikaisemmin tienaamassa niitä verokertymiä kun se korkeakoulussa lusmuileva vaan jahkailee gradunsa valmistamista. Gradun aihe voi olla kaikenlisäksi jotain aivan diipadaapaa, varsinkin humanistisilla puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loukkaannun, koska aliarvioit minun asiantuntemustani. Olen opettaja amk:ssa. Tällä pedagogian taidolla opetan ihan mitä vain, ja juuri niin hyvin kuin itse haluan. Opiskelijani eivät lähde tunneiltani tyhjin käsin, jos se minusta kiinni.
Olisit mennyt opettajakorkeakouluun yliopistoon. Ai niin et päässyt. AMK:n pahin vajakkiluola on ”opettajakorkea”. Huih! ”Tiimityötä!”
Valitsin aikanaan ammattikorkeakoulun opeopinnot paremmuuden takia. Yliopisto oli jälkeenjäänyt. Silloin viime vuosituhannella, kun pedagogiset tein.
Mistä tämä tiimityö tulee? Minulla on kolme kurssia tällä hetkellä: kahdessa kaikki tehtävät ovat yksilötehtäviä, kolmannessa puolet on ryhmissä tehtävää. Miksikö? Ei yrityksissäkään strategiaa rakenneta yksin.
Toiseksi: ohjaan paljon opeharjoittelijoita. Niitä tulee kursseilleni sekä Helsingin yliopistosta kuin Haaga-Helin opekorkeasta. Haaga-Helian opeharjoittelijat pesevät yliopiston harjoittelijat 6-0. Mistä lie johtunee.
Olisiko tässä yksi syy ammattikorkealle naureskelulle? Yliopisto on vanha insitutuutio. Yht äkkiä paras opetus ja paras oppilaisaines on ammattikorkeassa (jonka toiminta pohjautuu yliopiston tuottamaan tietoon). Eli siis se, että yritetään kaikin keinoin "nousta yliopiston yläpuolelle" mutta kuitenkin peitellään amk statusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap nyt on väsynyt jankkaaja, mutta yleisemmin ihmisten pitäisi ymmärtää, ettei erimieltä oleminen ole loukkaantumista.
Niinpä. Eikä myöskään faktojen toteaminen.
Faktojen toteaminen ei ole loukkaantumista? Juu ei ole. Oletko joskus törmännyt siihen, että joku ajattelisi niin?
No esimerkiksi ap näyttää ajattelevan niin. Ammattikorkeakoulu on korkeakoulu ja se on fakta. Tämän toteaminen ei ole loukkaantumista eikä edes mielipide.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän ongelma on, että yritetään väkisin pitää erillään soveltava tutkimus (AMK) ja tieteellinen tutkimus (yliopistot). Molempia tarvitaan, ja AMK:t ovat korkeakoulustatuksensa hyvin ansainneet. Itse olen sitä mieltä, että AMK:t ovat jo ohittamassa yliopistoja, mitä tulee soveltavan tutkimuksen (ja osittain tieteellisen tutkimuksen) laatuun.
Miten sitten muualla maailmassa?
Esim. MIT:ssä yhdistyvät erinomaisesti soveltava tutkimus ja tiede. USA:ssa pienemmät yliopistot ovat lähellä AMK:ta kuin tiedeyliopistoja. Ruotsissa ei ole ammattikorkeakouluja, vaan sikäläinen tekniikan alan DI-tutkinto on lähellä BSc-tutkintoa. Keski-Euroopassa UAS-statuksella olevat korkeakoulut ovat hyvin lähellä tiedekorkeakouluja.
Terveisin yliopettaja, tohtori, MIT:ssä pari vuotta vieraillut...
Kerrotko lisää millä alalla amkit ovat tieteellisessä tutkimuksessa ohittamassa yliopistot? Itse opiskelin amkissa, missä yksikössäni ei työskennellyt yhtään tohtoria, ja opettajista vain kaksi oli käynyt yliopiston. Toki AMK/opistotaustaiset opettajat olivat hyviä ammattiaineen opettajia, mutta jättäisin tuon tutkimustyön kyllä muille.
Moni tekniikan ala ja ICT. Kiertotalous ja kestävä kehitys. Näillä aloilla on tohtoreita opettajana ja asiantuntijoina. Esim. Suomen Akatemia on hyväksynyt AMK:t tutkimusrahoituksen hakijoiksi, mikä lienee jonkinlainen mittari tutkimuksen laadusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole ainakaan yliopistoa nähnytkään, kun ei edes tiedä, mitä tarkoittaa kritiikki.
Se opiskelee sukupuolentutkimusta.... t r a n s u t on vähän tollasia
Vierailija kirjoitti:
No faktahan on se, että ylintä opetusta antaa yliopisto. Jostain syystä tämä fakta ei kaikkia miellytä.
Aha. En tiedä, ketä tämä ei miellytä. Enemmnän kiinnostaa, mitä tällä hokemisella koetat todistaa itsellesi? Väitellä voi vain yliopistosta, se on totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin kymmenen vuotta sitten ammattikorkeakoulu oli hyvä. Opiskelin kaikki "kovat aineet", joita työelämässä arvostetaan, olivat koviten kilpailtuja ja mikä parasta, kiinnostavia. Kertyi ylimääräisiä opintoviikkoja, mutta näin sain koottua selkeän punaisen langan, jota hyödyntää työelämässä. Erittäin tasokas kokonaisuus, koska saatoin!
Sain päättötyöstäkin 4/5. Päättötyö oli työelämälähtöinen. Sain työpaikkoja harjoittelujen avulla jo kesken opintojen. Osasta jouduin kieltäytymään, vaikka tarjosivat vakinaista, sitten kun valmistuisin. Poimin mieleiseni kesätyöpaikat. Aina eri. Valmistuttuani pääsin heti töihin sinne minne tahdoin, mutta missä en ollut aikaisemmin työskennellyt.
Päättötyöhöni liittyy vielä se, että sitä tehdessäni kävin ylipiston kirjastossa tutustumassa graduihin. Huomasin, että omastani tulee parempi kuin suurin osa. Tein päättötyöni yliopistoon linkittyvälle taholle. Työn tilaaja antoi täyden 5/5, mutta ammattikorkeakoulun puolesta sain lopulliseksi arvosanaksi yhden opettajan arvovallalla 4/5, enkä siitä valittanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kritisoit AMKn korkeakoulu-statusta?
Olen ollut yliopistossa 12 vuotta ja minulla on kasassa jo 10 opintopistettä. Minulla on täysi oikeus kritisoida tuota naurettavan helppoa leikkikorkeakoulua.
-ap
Ok. Noilla vuosilla ja tuolla opintopistekertymällä olet vähälahjainen ja väärässä paikassa. Sinulla on täysi oikeus kritisoida, koska se kritiikki lienee ainoa asia, mihin sinä noilla lahjoilla pystyt. Sinun olisi kannattanut viettää kaikki nuo vuodet esikoulussa, koska siellä sinä olisit saattanut olla luokan välkky, ehkä.
Tuo tuli joltain aaämkoo vajakilta joka ei koskaan voisi päästä edes yliopiston pääsykokeeseen tai avoimeen yliopistoon?
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän ongelma on, että yritetään väkisin pitää erillään soveltava tutkimus (AMK) ja tieteellinen tutkimus (yliopistot). Molempia tarvitaan, ja AMK:t ovat korkeakoulustatuksensa hyvin ansainneet. Itse olen sitä mieltä, että AMK:t ovat jo ohittamassa yliopistoja, mitä tulee soveltavan tutkimuksen (ja osittain tieteellisen tutkimuksen) laatuun.
Miten sitten muualla maailmassa?
Esim. MIT:ssä yhdistyvät erinomaisesti soveltava tutkimus ja tiede. USA:ssa pienemmät yliopistot ovat lähellä AMK:ta kuin tiedeyliopistoja. Ruotsissa ei ole ammattikorkeakouluja, vaan sikäläinen tekniikan alan DI-tutkinto on lähellä BSc-tutkintoa. Keski-Euroopassa UAS-statuksella olevat korkeakoulut ovat hyvin lähellä tiedekorkeakouluja.
Terveisin yliopettaja, tohtori, MIT:ssä pari vuotta vieraillut...
Kerrotko lisää millä alalla amkit ovat tieteellisessä tutkimuksessa ohittamassa yliopistot? Itse opiskelin amkissa, missä yksikössäni ei työskennellyt yhtään tohtoria, ja opettajista vain kaksi oli käynyt yliopiston. Toki AMK/opistotaustaiset opettajat olivat hyviä ammattiaineen opettajia, mutta jättäisin tuon tutkimustyön kyllä muille.
Moni tekniikan ala ja ICT. Kiertotalous ja kestävä kehitys. Näillä aloilla on tohtoreita opettajana ja asiantuntijoina. Esim. Suomen Akatemia on hyväksynyt AMK:t tutkimusrahoituksen hakijoiksi, mikä lienee jonkinlainen mittari tutkimuksen laadusta.
Jatkaisin vielä tästä, että ammattikorkeakoulujen ongelmana on (vielä) tutkimuksen ja opetuksen laadun suurehko vaihtelu. Parhaimmillaan joillain aloilla ollaan vähintään samalla tasolla yliopistojen kanssa, mutta joillain aloilla ja yksiköissä vielä kärsitään amis-statuksesta.
AMK - yliopisto keskustelu on täällä aina todella lapsellista. Yksi puoli valittaa, että AMK ei ole korkeakoulu, mikä on typerää ja merkityksetöntä pilkunviilausta. Vastaus löytynee sanakirjasta kohdasta "korkeakoulu". Vastapuoli näissä väittelyissä kertoo, kuinka AMK on hieno paikka, jossa joutuu tehdä paljon työtä päästäkseen läpi, ja työnmäärä ja arvostus samalla tasolla yliopiston kanssa. Harvassa on henkilöt, jotka kykenevät ymmärtämään totuuden. Kun vertaa vastaavia tutkintoja AMK vs yliopisto, esim IT-DI vs IT amk+ yamk insinööri, AMK ei ole ollenkaan haastava verrattuna yliopistoon. Sama sääntö pätee taloustieteissä, muilla insinöörialoilla sekä hyvin pitkälti koko korkeakouluvertailussa.
Yliopistoja myös arvostetaan enemmän yritysten ja organisaatioiden puolelta. Kun YAMK opiskelija jatkaa päivätöitänsä normaalisti ja opiskelee maisteriksi töiden ohella 1-2 vuodessa, yliopiston maisteritutkinto on todella haastava ja kestää yleensä reilu 2 vuotta. Yliopistossa maisteriopiskelija tekee usein projekteja ministeriöille, julkishallinolle ja yrityksille. Tietenkin ensimmäisen työpaikan jälkeen on täysin yhdentekevää onko käynyt yliopiston, AMK, vai pelkän peruskoulun, ainoa mikä merkitsee on työkokemus. Keskustelu tämän AMK vs yliopisto aiheen ympärillä on kuitenkin lapsellisella tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän ongelma on, että yritetään väkisin pitää erillään soveltava tutkimus (AMK) ja tieteellinen tutkimus (yliopistot). Molempia tarvitaan, ja AMK:t ovat korkeakoulustatuksensa hyvin ansainneet. Itse olen sitä mieltä, että AMK:t ovat jo ohittamassa yliopistoja, mitä tulee soveltavan tutkimuksen (ja osittain tieteellisen tutkimuksen) laatuun.
Miten sitten muualla maailmassa?
Esim. MIT:ssä yhdistyvät erinomaisesti soveltava tutkimus ja tiede. USA:ssa pienemmät yliopistot ovat lähellä AMK:ta kuin tiedeyliopistoja. Ruotsissa ei ole ammattikorkeakouluja, vaan sikäläinen tekniikan alan DI-tutkinto on lähellä BSc-tutkintoa. Keski-Euroopassa UAS-statuksella olevat korkeakoulut ovat hyvin lähellä tiedekorkeakouluja.
Terveisin yliopettaja, tohtori, MIT:ssä pari vuotta vieraillut...
Kerrotko lisää millä alalla amkit ovat tieteellisessä tutkimuksessa ohittamassa yliopistot? Itse opiskelin amkissa, missä yksikössäni ei työskennellyt yhtään tohtoria, ja opettajista vain kaksi oli käynyt yliopiston. Toki AMK/opistotaustaiset opettajat olivat hyviä ammattiaineen opettajia, mutta jättäisin tuon tutkimustyön kyllä muille.
Moni tekniikan ala ja ICT. Kiertotalous ja kestävä kehitys. Näillä aloilla on tohtoreita opettajana ja asiantuntijoina. Esim. Suomen Akatemia on hyväksynyt AMK:t tutkimusrahoituksen hakijoiksi, mikä lienee jonkinlainen mittari tutkimuksen laadusta.
Jatkaisin vielä tästä, että ammattikorkeakoulujen ongelmana on (vielä) tutkimuksen ja opetuksen laadun suurehko vaihtelu. Parhaimmillaan joillain aloilla ollaan vähintään samalla tasolla yliopistojen kanssa, mutta joillain aloilla ja yksiköissä vielä kärsitään amis-statuksesta.
Lisään vielä, ja yleisesti paras opiskelija-aines hakeutuu yliopistoon. Se heikentää myös ammattikorkeakoulun mahdollisuuksia.
Totuus aiheesta kirjoitti:
AMK - yliopisto keskustelu on täällä aina todella lapsellista. Yksi puoli valittaa, että AMK ei ole korkeakoulu, mikä on typerää ja merkityksetöntä pilkunviilausta. Vastaus löytynee sanakirjasta kohdasta "korkeakoulu". Vastapuoli näissä väittelyissä kertoo, kuinka AMK on hieno paikka, jossa joutuu tehdä paljon työtä päästäkseen läpi, ja työnmäärä ja arvostus samalla tasolla yliopiston kanssa. Harvassa on henkilöt, jotka kykenevät ymmärtämään totuuden. Kun vertaa vastaavia tutkintoja AMK vs yliopisto, esim IT-DI vs IT amk+ yamk insinööri, AMK ei ole ollenkaan haastava verrattuna yliopistoon. Sama sääntö pätee taloustieteissä, muilla insinöörialoilla sekä hyvin pitkälti koko korkeakouluvertailussa.
Yliopistoja myös arvostetaan enemmän yritysten ja organisaatioiden puolelta. Kun YAMK opiskelija jatkaa päivätöitänsä normaalisti ja opiskelee maisteriksi töiden ohella 1-2 vuodessa, yliopiston maisteritutkinto on todella haastava ja kestää yleensä reilu 2 vuotta. Yliopistossa maisteriopiskelija tekee usein projekteja ministeriöille, julkishallinolle ja yrityksille. Tietenkin ensimmäisen työpaikan jälkeen on täysin yhdentekevää onko käynyt yliopiston, AMK, vai pelkän peruskoulun, ainoa mikä merkitsee on työkokemus. Keskustelu tämän AMK vs yliopisto aiheen ympärillä on kuitenkin lapsellisella tasolla.
No ei nyt ihan noinkaan. Itse olen käynyt sekä AMK:n että yliopiston. AMK:ssa tehtiin päättötyö poikkeuksetta nimenomaan toimeksiantajille, mutta yliopistossa ei ollut tarjolla tilattuja toimeksiantoja kuin parille graduntekijälle. AMK:ssa näitä projekteja oli myös opintojaksojen aikana todella paljon, ihan kyllästymiseen asti. Yliopiston puolella taisin tehdä yhden ainoan tehtävän oikeasta yrityksestä ja sekin oli vain haastattelu, josta ei ollut yritykselle mitään iloa. Itse koin AMK:n haastavammaksi nimenomaan siksi, että koko ajan piti olla vääntämässä jotain liiketoiminta- ja hankesuunnitelmia, kun taas yliopistossa pärjäsi vain paahtamalla teoriaa, laskutehtäviä, analyysejä ja esseitä.
Valitsin aikanaan ammattikorkeakoulun opeopinnot paremmuuden takia. Yliopisto oli jälkeenjäänyt. Silloin viime vuosituhannella, kun pedagogiset tein.
Mistä tämä tiimityö tulee? Minulla on kolme kurssia tällä hetkellä: kahdessa kaikki tehtävät ovat yksilötehtäviä, kolmannessa puolet on ryhmissä tehtävää. Miksikö? Ei yrityksissäkään strategiaa rakenneta yksin.
Toiseksi: ohjaan paljon opeharjoittelijoita. Niitä tulee kursseilleni sekä Helsingin yliopistosta kuin Haaga-Helin opekorkeasta. Haaga-Helian opeharjoittelijat pesevät yliopiston harjoittelijat 6-0. Mistä lie johtunee.