Lue keskustelun säännöt.
Olen mahdollisesti eroamassa mieheni kanssa, miten jaetaan rahat ja omaisuus?
13.03.2021 |
Mietin kun itse olen säästänyt aika ison summan rahaa samalla kun olemme puoliksi maksaneet kaikki menot, tai oikeastaan itse olen maksanut kyllä enemmän. Mieheni on käyttänyt enemmän rahaa itseensä. Miten nyt käy omien säästöjeni jos erotaan? Pitääkö minun antaa puolet miehelleni? Meillä useampi lapsi yhdessä ja ilmeisesti lapset jäävät minulle, koska mies ei niitä halua 😔
Kommentit (176)
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö miehesi säästöistäsi? Jos ei niin älä kerrokaan. Huonompi homma jos tietää.
Lykkäisin eroa vaikkapa vuodella järjestelläkseni asioita.
Vuoden aikana tekisin nostoja tilililtäni sukanvarteen ainakin kymppitonni jemmaan. Et ole maininnut lasten ikää, mutta jos ovat jo teinejä niin heille omat tilit ja niille osa varoista. Selvitä määräaikaistalletusten mahdollisuus lapsille, esim. ajokortit sitten kun ovat 18 vuotiaita. Osta klassisia vaatteita ja kenkiä joilla pärjäät seuraavat vuodet, ei mitään halpiskamaa. Esimekriksi ne pitkävartiset tonnin nahkasaappaat joista olet ehkä haaveillut - kestävät vuosikymmeniä.
Osta auto ellei sinulla ole omaa. Uskon että miehelläsi on auto ja molemmat erossa pidätte autonne.
Selvittele onko miehelläsi ehkä velkoja joista et nyt tiedä.
Miten ajattelet asumisenne järjestyvän eron jälkeen.
Täytynee ottaa aikalisä ja miettiä miten edetä. Vaikkakin tilanne kotona on aika tulehtunut ja kun päätös erosta on oikeastaan jo tehty, niin pelkään että mies alkaa tosi ilkeäksi ja käyttäytyy just niin kuin haluaa. En tiedä pysynkö järjissäni vuotta saman katon alla.
Meillä on yhteinen auto. Miehellä lisäksi työauto.
Ajattelin ottaa lisää velkaa, nyt kun sitä saa ja ostaa pienen asunnon itselleni ja lapsilleni. Olemme saaneet hyvin maksettua nykyistä asuntolainaa takaisin, joten luulen että saisin sopivankokoisen lainan yksinkin. Alan katsella asuntoja lähistöllä, vaikka alue onkin hieman kalliimpaa, en vaan haluaisi että lapset joutuisivat vaihtamaan kouluja. Vuokra-asuntokin on vaihtoehto. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
30 tonnia voi laittaa järkevyyksiin lyhyessä ajassa, kunhan laitat ne ennen kuin laitatte ne eropaperit vetämään.
Sinulla on oikeus käyttää rahojasi kuten haluat. Oletko se sinä, joka olet muuttamassa lapsien kanssa pois yhteisestä asunnosta:
Rahat takuuvuokraan ja vuokraan esim. 3-6 kuukaudeksi etukäteen. Sinulla on oikeus vuokrata asunto, jos siltä tuntuu vaikka harrastuksillesi.
Hankit sinne uuteen kotiin kaiken, mitä et voi viedä vanhasta kodistasi: tarvitsetko huonekaluja, pyyhkeitä, astioita?
Onko sinulla kodin turvavälineitä: sammutuspeite, sammutin, patteriradio, veiviradio, trangia yms.
Onko sinulla retkivarusteet: makuupussit, makuualustat sinulle ja lapsille, teltta, trangia? Lapsista telttailu on yleensä mukavaa kesäpuuhaa. Varusteisiin menee ihan kunnolla rahaa, mutta kun ne on hankittu, niin matkailu on kohtalaisen edullista. Tämä on ihan panostamisen arvoinen juttu, kun jäät yksinhuoltajaksi.
Lapsille voi hankkia 2 vuoden vaatteet ja kengät etukäteen.
Tarkista oma kenkätilanteesi: onko kunnon talvikengät, siistimmät talvikengät, kumisaappaat, juhlakengät, kävelykengät....
talvitakit, kevättakit, kesätakit itsellesi
Rintaliivit, alushousut, sukat, sukkahousut
Käsilaukku, tarvitseeko päivittämistä
Oletko haaveillut uudesta pyörästä tai sähköpyörästä?
Ruokaa: pakasteita, kuivatuotteet, säilykkeitä
Harrastusvälineet
Jos on tarvetta, niin puhelimet, laturit, kodin tekniikka ja elektroniikka
Nyt on aika panostaa itseesi. Oletko käynyt pitkään aikaan silmälääkärillä, gynekologilla, jalkahoidossa, kampaajalla, Oletko uusinut silmälasisi entä aurinkolasisi?
Voit myös ottaa matkatoimistoon yhteyttä. Osta sellainen matka, jonka voit maksaa nyt, mutta koronatilanteen yms. vuoksi pystyt siirtämään sitten käyttöpäivää vaikka 2-3 vuotta.
Suosittelen kuten muutkin, että siirrät jokaisen lapsen tilille sen 4999 euroa. Niitä rahoja ei sitten voi enää aikuinen käyttää. Lisäksi, kun sinusta tulee huoltaja, niin miehellä ei ole sitäkään oikeutta käyttää niitä edes lapsen toivomiin asioihin. jos mies taas käyttää niitä ennen eroa, niin rikosilmoitusta menemään. Ihan pienestäkin ostoksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjoittamisesta. Eihän se veroton raja ole mikään kriittinen rajapyykki. Ikävä tietysti maksaa ylimääräisiä "transaktiokustannuksia" mutta joissakin tapauksissa en pitäisi esteenä. Lähisukulaiselle 10 000 euron lahjasta menisi näemmä 400 euroa lahjaveroa. Jos toinen osapuoli on todella holtiton rahankäytön suhteen ja tämä romuttaisi elämänlaatua vielä avioeron jälkeenkin niin kannattaisi harkita maksaa mielenrauhasta vähän.
Omille lapsille lahjoittamista tuskin katsotaan omaisuuden hukkaamiseksi.
Mutta lahjoitettuaan rahat lapsille, ei ap voi enää käyttää varoja oman elämänlaatunsa turvaamiseen. Lapsen varoja ei voi käyttää omiin kuluihin, tai elatusvelvollisuuden kuluihin (asuminen, ruoka, vaatteet). Toki auttaa, jos voi käyttää lasten isompiin kuluihin, kuten tarvittavat vehkeet, ajokortti ym. muttei itseä suoraan hyödyttäviin asioihin, kuten yhteinen lomamatka tai kodin kunnostaminen ja vastaavat, saati arjen kuluihin.
Ja lisäksi voi joutua maksamaan saman summan miehelle, jos juuri ennen avioeroa tehdyt lahjoitukset tulkitaan omaisuuden hukkaamiseksi.
..."mies ei kerta lapsia halua"..
Oletko vaikea luonteeltasi, että mies luopuu vapaaehtoisesti...ettei tarvitse kinata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö miehesi säästöistäsi? Jos ei niin älä kerrokaan. Huonompi homma jos tietää.
Lykkäisin eroa vaikkapa vuodella järjestelläkseni asioita.
Vuoden aikana tekisin nostoja tilililtäni sukanvarteen ainakin kymppitonni jemmaan. Et ole maininnut lasten ikää, mutta jos ovat jo teinejä niin heille omat tilit ja niille osa varoista. Selvitä määräaikaistalletusten mahdollisuus lapsille, esim. ajokortit sitten kun ovat 18 vuotiaita. Osta klassisia vaatteita ja kenkiä joilla pärjäät seuraavat vuodet, ei mitään halpiskamaa. Esimekriksi ne pitkävartiset tonnin nahkasaappaat joista olet ehkä haaveillut - kestävät vuosikymmeniä.
Osta auto ellei sinulla ole omaa. Uskon että miehelläsi on auto ja molemmat erossa pidätte autonne.
Selvittele onko miehelläsi ehkä velkoja joista et nyt tiedä.
Miten ajattelet asumisenne järjestyvän eron jälkeen.
Täytynee ottaa aikalisä ja miettiä miten edetä. Vaikkakin tilanne kotona on aika tulehtunut ja kun päätös erosta on oikeastaan jo tehty, niin pelkään että mies alkaa tosi ilkeäksi ja käyttäytyy just niin kuin haluaa. En tiedä pysynkö järjissäni vuotta saman katon alla.
Meillä on yhteinen auto. Miehellä lisäksi työauto.
Ajattelin ottaa lisää velkaa, nyt kun sitä saa ja ostaa pienen asunnon itselleni ja lapsilleni. Olemme saaneet hyvin maksettua nykyistä asuntolainaa takaisin, joten luulen että saisin sopivankokoisen lainan yksinkin. Alan katsella asuntoja lähistöllä, vaikka alue onkin hieman kalliimpaa, en vaan haluaisi että lapset joutuisivat vaihtamaan kouluja. Vuokra-asuntokin on vaihtoehto. T. Ap
Ap, se mitä sinun kannattaisi nyt tehdä, on maksaa jollekin osaavalle avioerojuristille parin tunnin konsultaatiosta, jossa käytte läpi sinun ja miehesi omaisuuden ja sen, miten se erossa menisi. Juristi voi myös neuvoa sinulle miten voit optimoida tilanteesi ilman, että rikot lakia/joudut osituksessa kuitenkin maksamaan miehelle jostain lasten säästötileistä. Maksaa muutaman satasen, mutta on todellakin sen arvoista.
Vauvapalstalta saa kyllä ihan hyviä neuvoja välillä, mutta menisin nyt kuitenkin ammattilaiselle selvittämään asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjoittamisesta. Eihän se veroton raja ole mikään kriittinen rajapyykki. Ikävä tietysti maksaa ylimääräisiä "transaktiokustannuksia" mutta joissakin tapauksissa en pitäisi esteenä. Lähisukulaiselle 10 000 euron lahjasta menisi näemmä 400 euroa lahjaveroa. Jos toinen osapuoli on todella holtiton rahankäytön suhteen ja tämä romuttaisi elämänlaatua vielä avioeron jälkeenkin niin kannattaisi harkita maksaa mielenrauhasta vähän.
Omille lapsille lahjoittamista tuskin katsotaan omaisuuden hukkaamiseksi.
Avioliittolaki melko selkeä tästä... eli lahjoittaessaan avio-oikeuden alaista omaisuuttaan (vaikka lapsille) on oltava puolison suostumus. Ellei ole, voi puoliso avioerossa vaatia vastiketta, eli lahjoitus otetaan huomioon osituksessa.
Aikaikkuna varmaan vaikuttaa? Ajattelin siis lähinnä että lahjoittaminen tapahtuu nyt heti varmuuden vuoksi ja eropaperit jätetään kun katsottu nyt ainakin vielä yksi talvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei avioehtoa, menee omaisuuden jako puoliksi. Mutta myös omaisuus lasketaan, jos hänellä nimissään autoa tai muuta tavaraa. Eli, jos omaisuutesi ylittää miehesi omaisuuden, maksat ylijäänästä miehelle osuuden. Ei siis tatkoita, että säästösi välttämättä puolitetaan teidän kesken.
Meillä ei ole muuta omaisuutta kuin talo ja auto joista yhteistä velkaa. Itse olen säästänyt tuloistani, kun mies käyttänyt ne itseensä. Nyt jos lapset jäisivät minulle, mies itse sanoi ettei halua yhteishuoltajuutta, niin meneekö omaisuus silti tasan puoliksi?
T. Ap
Tässä oppia kaikille. Ei kannata mennä naimisiin, jos ei ymmärrä, mitä se tarkoittaa.
Ja joo, ilman avioehtoa puoliksi menee niin omaisuus kuin velatkin. Jos miehesi on ottanut 50.000 lainaa ja käyttänyt sen itseensä, niin saat puoliksi senkin. Eli omaisuus ja velat kaikki lasketaan, ja lopputulos puoliksi, oli se sitten miinusta tai plussaa.
Ei pitäisi edes kommentoida tuota yhtä ”saa sopia miten haluaa”. Totta helkkarissa saa vaikka antaa kaiken kulkukissoille, mutta se tuskin nyt auttaa ap:tä hänen kysymyksessään.
Miksei auttaisi? Eihän missään lue, että lain määrittämän puoleksi kaikki mukaan pitää mennä, jos saa sovittua muuta. Ap pystyy vielä aivan hyvin kirjoittamaan vielä jopa avioehdon, jos mies vaan suostuu alllekirjoittamaan sen.
Se on totta, ettei moni ymmärrä mitä sopimukset tarkoittavat. Mutta kyllä kaikenlaista sopimuksista pääsee neuvottelemalla, myös eri tuloksiin monesti, mitä siinä alkujaan luki.
Tärkeintä on saada se näyttämään miehen kannalta kannattavalta vaihtoehdolta.
Just siksi se ei auta, kun selvästi ap pelkäsi, että menettää säästönsä miehelleen. Jos mies on sellainen, että sitä pitää pelätä, niin silloin pitää katsoa, mitä laki turvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaahaan tuo kieltämättä aika epäreilulta. Mutta ilmeisesti noin menee.
Ei varmaan tule yllätyksenä. Omaisuusrumban takia aviksissa pysytään hampaat irvessä. Avioehtoa ei lemmenhuumassa tehdä, kun sellainen olisi kylmää finanssitouhua romanssin alussa. "Avioehto! Avioehto!
Rahaasiat ensin tai pappi poistukoon!"
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan täällä ajattele, että apn tarina on vain puolet tarinasta. Täällä neuvotaan, miten kieroilla, ja hävittää omaisuutta, niinkuin valkokaulus rikolliset. Kyllä sen täytyy olla kaikki totta, kun ap kerran tänne kirjoittaa. Hänen miehensä on narsistinen sika. Olemme kuulleet,vain toisen puolen tarinasta. Ja ja katkeran sellaisen. Mielestäni ap:kin tekee väärin ainakin, mikäli rupeaa omaisuutta kätkemään. Avioliitto on avioliitto, ja siihen on yhdessä menty. Avioehtoja ei ole tehty, jolloin mennään sen mukaan.
M42, Naimisissa, ei ehtoja
Miksi ei olisi totta? Vaikka ei ap puhuisikaan totta, niin ei ole mitenkään ennennäkemätön tilanne, vaan päinvastoin melko yleinen. Eroa hakevat useimmiten naiset ja usein syynä on miehen vastuuttomuus ja haluttomuus selvittää ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, siirrä lapsille maksimisummat, ehkä myös vanhemmillesi jos voit luottaa että saat rahat heiltä takaisin.
Valitettavasti vanhempi ovat kuolleet, mutta minulla on kyllä luotettava ystävä kenelle voisin siirtää rahoja, mutta tuohan on tavallaan sitten epärehellistä toimintaa. Voidaanko minua rankaista siitä?
Meillä siis todella on ollut se että minä olen maksanut perheen menoista ehkä suunnilleen 60%. Olen säästäväinen ihminen ja ymmärrän raha-asioista kun taas mieheni ei yhtään. Nyt minun pitää todella miettiä miten toimin, eron hakeminen on kuitenkin minun käsissäni. Mies ei sitä yksin hae. T.Ap
Voi rangaista. Tavaraa ja palveluja voit kuitenkin ostaa, lääkärillä käydä ja lapsillesi voit lahjoittaa rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Lahjoittamisesta. Eihän se veroton raja ole mikään kriittinen rajapyykki. Ikävä tietysti maksaa ylimääräisiä "transaktiokustannuksia" mutta joissakin tapauksissa en pitäisi esteenä. Lähisukulaiselle 10 000 euron lahjasta menisi näemmä 400 euroa lahjaveroa. Jos toinen osapuoli on todella holtiton rahankäytön suhteen ja tämä romuttaisi elämänlaatua vielä avioeron jälkeenkin niin kannattaisi harkita maksaa mielenrauhasta vähän.
Omille lapsille lahjoittamista tuskin katsotaan omaisuuden hukkaamiseksi.
Huolenpitovelvollisuus avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen jatkuu omaisuuden osittamiseen asti. Pelkästään puolisoiden avioero ei ole syy huolenpitovelvollisuuden lakkaamiseen, vaan omaisuutta ei saa hukata ennen osituksen suorittamista. Huolenpitovelvollisuuden tarkoituksena onkin estää puolisoa hävittämästä tai vähentämästä omaisuuttaan ennen ositusta. Omaisuuden hukkaaminen olisi toiselle osapuolelle vahingollista ja aiheuttaisi omaisuuden hukkaajalle hyötyä, sillä omaisuuden kokonaismäärä vaikuttaa avio-oikeuden suuruuteen.
Toinen osapuoli voi saada suojaa hukkaamisesta aiheutunutta vahinkoa vastaan ennallistamisperiaatteen mukaisesti. Periaatteen mukaan lahja tai alihintaan myyty omaisuus huomioidaan omaisuudessa siten, että omaisuus olisi edelleen tallella. Osituslaskelmaa siis korjataan siten, että omaisuuden hukkaamistapahtuman vaikutus puolisoiden avio-osiin saadaan laskennallisesti kumottua.
Avio-oikeuden alaisen omaisuuden hukkaaminen aiheuttaa toiselle puolisolle vahinkoa, ja siksi se voidaan huomioida omaisuuden osituksessa.
(Minilex)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on veroseuraamus jo antaa rahaa jollekin ystävälle?
Kuinka tarkkaan pankki seuraa tilitapahtumia. Jos lapsillekaan ei saa antaa kuin sen määrätyn summan.
Jos ei mitään väliä niin jokainenhan silloin tekisi niin, että antaisi tai siis siirtäisi ennen suunniteltua eroa rahaa jonkun luotettavan ystävän tilille.
Ja sitten saisi siirtää niitä eron jälkeen takaisin.Ositus ja lasten elatus ja huoltajuus ei liity toisiinsa.
Ainoastaan silloin jos joku haluaa könttäsummana kerralla korvata koko elatuksen ja se huomioidaan sitten osituksessa.Niin totta. Ei se noin voi ehkä onnistua. Mutta itselleni voin ostaa asioita ja lapsille. Toisaalta mitä jos ostan jotain arvokkaampaa itselleni, josta tiedän että saan myytyä sitten lähes samaan hintaan eteenpäin? En tiedä.. Ehkä tällaisia ongelmia ei kovin usein ole. Jos lapset jäävät äidille, ehkä miehellä on usein enemmmän omaisuutta ja sitten se on tavallaan reilua että äiti ja lapset saavat osan siitä. T. Ap
Hyvä idea tuo arvokkaan tavaran osto ja myöhemmin (sitten kun ero on valmis!) myynti. Korut (näistä tosin et voi kertoa miehelle), tietyt merkkilaukut (chanel jne), kulta (tästäkään et voi sitten kertoa miehelle) säilyttävät arvoaan kohtalaisesti, elektroniikka ei niinkään.
En tunne tuollaisten tavaroiden markkinaa mutta kuulostaa aika stressaavalta ja työläältä sekä riskialttiilta. Siis kaikkea muuta kuin AP on antanut itsestään ymmärtää rahankäyttäjänä. En voi siis suositella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjoittamisesta. Eihän se veroton raja ole mikään kriittinen rajapyykki. Ikävä tietysti maksaa ylimääräisiä "transaktiokustannuksia" mutta joissakin tapauksissa en pitäisi esteenä. Lähisukulaiselle 10 000 euron lahjasta menisi näemmä 400 euroa lahjaveroa. Jos toinen osapuoli on todella holtiton rahankäytön suhteen ja tämä romuttaisi elämänlaatua vielä avioeron jälkeenkin niin kannattaisi harkita maksaa mielenrauhasta vähän.
Omille lapsille lahjoittamista tuskin katsotaan omaisuuden hukkaamiseksi.
Huolenpitovelvollisuus avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen jatkuu omaisuuden osittamiseen asti. Pelkästään puolisoiden avioero ei ole syy huolenpitovelvollisuuden lakkaamiseen, vaan omaisuutta ei saa hukata ennen osituksen suorittamista. Huolenpitovelvollisuuden tarkoituksena onkin estää puolisoa hävittämästä tai vähentämästä omaisuuttaan ennen ositusta. Omaisuuden hukkaaminen olisi toiselle osapuolelle vahingollista ja aiheuttaisi omaisuuden hukkaajalle hyötyä, sillä omaisuuden kokonaismäärä vaikuttaa avio-oikeuden suuruuteen.
Toinen osapuoli voi saada suojaa hukkaamisesta aiheutunutta vahinkoa vastaan ennallistamisperiaatteen mukaisesti. Periaatteen mukaan lahja tai alihintaan myyty omaisuus huomioidaan omaisuudessa siten, että omaisuus olisi edelleen tallella. Osituslaskelmaa siis korjataan siten, että omaisuuden hukkaamistapahtuman vaikutus puolisoiden avio-osiin saadaan laskennallisesti kumottua.
Avio-oikeuden alaisen omaisuuden hukkaaminen aiheuttaa toiselle puolisolle vahinkoa, ja siksi se voidaan huomioida omaisuuden osituksessa.
(Minilex)
Mutta mikä on tilanne kun avioerosta on puhuttu vasta vauva.fi:ssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tässä keskustelussa pohditaan tapoja vähentää jaettavaa omaisuutta omaksi hyödyksi ja tilanteen epäreiluutta. Miettikääpä, onko näitä kautta aikain miettineet jo monet varakkaat miehet, jotka ovat menettäneet puolet suuresta omaisuudestaan eroissa. Ovat miettineet. Ja silti tulos on aina sama, ei auta kuin pulittaa.
Vierailija kirjoitti:
..."mies ei kerta lapsia halua"..
Oletko vaikea luonteeltasi, että mies luopuu vapaaehtoisesti...ettei tarvitse kinata.
Varmaan, kun vaadin häntä osallistumaan perhe-elämään, hoitamaan lapsia ja kotia. Mutta nyt olen todennut että se ei vaan jostain syystä onnistu, joten paras erota ennen kuin väsyn itse lopullisesti ja tulen hulluksi. T.Ap
Osta oma auto nyt heti. Toki arvo alenee mutta onpahan kulkupeli eron jälkeen.
Satsaat nyt omaan hyvinvointiisi tavoin joita haluat. Ymmärrän ettet halua menettää säästäväisyydelläsi saamaasi omaisuutta miehelle.
Minkä arvoinen autonne on ja onko siitä velkaa?
Auton jonka ostat pitäisi olla arvoltaan samaa hintaluokkaa mitä autonne on tai mitä siitä on nyt maksettu jos vielä velkaa jäljellä. Turvaisit liikkumismahdollisuuden eronne jälkeen, miehelle jäisi nykyinen autonne.
Tee niin kuin minä kun suunnittelin eroani vaimosta. Siirsin kaikki talletukset ja osakkeet läheiseksi parin vuoden aikana. Kun operaatio oli valmis, niin ilmoitin erosta. Olisitte nähneet vaimoni naaman kun tajusi ettei saanutkaan reilun sadan tonnin erorahoja 😀
Vierailija kirjoitti:
Kun tässä keskustelussa pohditaan tapoja vähentää jaettavaa omaisuutta omaksi hyödyksi ja tilanteen epäreiluutta. Miettikääpä, onko näitä kautta aikain miettineet jo monet varakkaat miehet, jotka ovat menettäneet puolet suuresta omaisuudestaan eroissa. Ovat miettineet. Ja silti tulos on aina sama, ei auta kuin pulittaa.
Tässä tapauksessa kyse ei ole monimiljonääreistä. Aloittajalla on lisäksi lapset, joiden pärjääminen häntä tuntuu huolettavan. Tuo avioliittojuristin luona piipahtaminen on kaikkein järkevin neuvo tässä ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä ei ole avioehtoa?
Ei ole. Olen säästänyt summan vasta viime vuosien aikana. Ilmeisesti meidän pitäisi tehdä sellainen jos en halua menettää rahojani? Tuntuu vaan tosi epäreilulta, jos kerta mies vapaaehtoisesti luopuu lapsen huoltajuudesta, ei edes halua yhteishuoltajuutta.
Mikä siinä on epäreilua, jos mies itse toivoo niin? Älä turhaan ota syyllisyyttäasiasta, joka häntä ei harmita. Avioehto varmasti olisi teidän tapauksessanne hyödyllinen ja oikeudenmukainen ratkaisu, eikä syntyisi myöhemmin kiistaa tai katumusta?
Hyvä idea tuo arvokkaan tavaran osto ja myöhemmin (sitten kun ero on valmis!) myynti. Korut (näistä tosin et voi kertoa miehelle), tietyt merkkilaukut (chanel jne), kulta (tästäkään et voi sitten kertoa miehelle) säilyttävät arvoaan kohtalaisesti, elektroniikka ei niinkään.