Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tajusin juuri, ettei mua auta kukaan vanhana
08.03.2021 |
Toinen lapseni on kehitysvammainen, toinen lähti Helsinkiin opiskelemaan, ja tuskin muuttaa kotopaikkakunnalle koskaan takaisin.
Itse autan lähellä asuvaa lähes 80v äitiäni viikottain, esim tietokoneasioissa, kuskaamisessa, jne. Hänen ei itse tarvinnut auttaa vanhempiaan, kuolivat suht nuorena, kuten suvun miehetkin.
Kaikki apu kun ei ole sellaista, että voi ostaa palveluna, vähän alkoi mietityttää.
Kommentit (371)
Vierailija kirjoitti:
Lukekaapa ketjua ”70-luvun äitien lapset”.
Siinä vähän käsitystä teille millaisia vanhempia suuret ikäluokat oli. Ja siinä vähän käsitystä että ei todellakaan kaikki vanhemmat ansaitse lastensa apua vanhuksina.
Lukekaapa ajatuksella: NIIN MAKAA KUIN PETAA.Nyt alkaa olla kohta nuo suuret ikäluokat tosi avuntarpeessa ja omat lapset ei auta. Ja syystä. Ja se syyllinen on se vanhus itse.
Olen lukenut ko ketjua ja se todellakin se on omien vanhempien haukkumista ja annetaan ymmärtää, että kaikilla oli niin huonosti. Eikä se pidä paikkaansa, mutta kirjoittajat ovat juuri näitä samoja, jotka ovat täälläkin pettymystään kirjoittaneet. En tunne yhtään perhettä, missä suhteet olisivat kokonaan poikki. Olen kuitenkin asunut monella paikkakunnalla ja tuttavia on ympäri Suomen. On niin muodikasta haukkua omia vanhempia "narsisteiksi", vaikka ymmärrys koko sanaan on puutteellinen. Vanhempia on tietysti huonoja ja hyviä, mutta niitä on joka ikäpolvessa. Eikö nykyiset korkeat huostaanottoluvut puhu puolestaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa.
Nyt voitkin alkaa varautumaan siihen. Otat selvää, mistä apua saa, mitä maksaa jne, onko jotain apuvälineitä, milloin kunta on velvollinen auttamaan, missä voi tutustua ihmisiin, mitä kaikkea kivaa voi harrastaa itsekseen kotona jne. Niin me muutkin tehdään.
Kaikkein isoimmassa liemessä ovat kroonista puheripulia potevat ekstrovertit joiden pitäisi saada kaikki ilmaiseksi ja hetipaikalla. Niin kuin tuo yksi joka ei voi viedä kodinkonettaan takuuhuoltoon taksilla koska taksi maksaa. No niin maksaa juu, mutta huolto ei edelleenkään maksa, ja kone tulee kuntoon, eli ongelma poistuu päiväjärjestyksestä taksimatkan hinnalla. Ei se lasten apukaan lopulta ilmaista ole, niitä pitää syöttää, vipata rahaa, olla ilmaisena lastenhoitoapuna jne.
Säälittää vanhemmat jotka ovat laskeneet lastensa avuliaisuuden varaan, mutta lapset ovatkin päättäneet elää omaa elämäänsä, mihin heillä onkin täysi oikeus.
Kohtuullisena pitäisin, että jos vanhempi auttaa aikuisia lapsiaan taloudellisesti ja esim. hoitaa lapsenlapsia, käy loma-aikoina tsekkaamassa postit ja kastelee kukat + pihan ym. normaalia, niin lapsetkin puolestaan tekevät pieniä palveluksia toiseen suuntaan. Voisihan vanhempikin vaan kieltäytyä, jolloin lasten olisi mietittävä miten asiat hoitavat. Mutta todennäköisesti sitä seuraisi perhesuhteiden viilentyminen.
Olen miettinyt itse paljon sitä että avun pitäisi olla vastavuoroista. Mulla on aika kamalat vanhemmat, eivät oikein välitä lapsistaan, heittivät jokaisen lapsensa kotoa kun 18v tuli täyteen. Sen jälkeen kukaan lapsista ei saanut mitään apua tai tukea, ei rahaa, ei edes joululahjaa koskaan, ei neuvoja tai ohjeita.
Vanhemmat päin näköä sanoi että missään emme auta koskaan, itse saatte hoitaa ongelmanne.
Uhkaus on pitänyt. Pahassakaan hädässä en ole saanut apua koskaan edes pieneksi hetkeksi. Lapsiani ei ole hoidettu tietenkään koskaan, eivät välitä lapsenlapsistaan eivätkä halua ollenkaan tavata heitä. Eivät ole kiiinnostuneet yhtään millään lailla lastensa perheistä tai elämistä.Miten tällaisen tylytyksen ja paskan vanhemmuuden jälkeen saa kaivettua mitään halua auttamiseen? Ovat nyt 74 ja 75 eli ihan voimissaan, mutta miten pitkään, en tiedä. Ei tippaakaan huvita auttaa kun on saanut aina vain ilkeää kohtelua. Mutta sen verran ovat osanneet syyllistää lapsiaan että koen kuitenkin syyllisyydentuntoa että on PAKKO auttaa.
Epämiellyttäviä ja itsekkäitä ovat enkä rakasta tippaakaan vanhempiani. Ovat olleet aina kylmiä ja ilkeitä ja pahantahtoisia.
OK. Ymmärrän. Mun vanhemmat ovat pitäneet minua ja sisaruksiani kuin kukkaa kämmenellä, olemme olleet aina heidän silmäteränsä. Minua on kannustettu ja halattu, on tuettu kaikessa ja sanottu, että saan ihan itse valita, mitä haluan elämässäni tehdä, he tukevat. Ovat auttaneet sekä muutoissa että lastenhoidossa ja kaikessa elämässä vastaan tulleissa asioissa, myös rahallisesti. Lapseni ovat viettäneet heillä usein ihania lomia, ja hekin ovat innoissaan isovanhemmistaan.
Kun vanhempani tarvitsevat apua, olen heti valmiina auttamaan. Olenkin autellut erilaisissa pikkujutuissa, kuten kukkien kastelussa matkojen aikana, omakotitalon pihahommissa jne. Ei ole yhtään iso juttu, mielelläni auttelen ja tulen auttamaan.
Olispa kaikilla tuollaiset vanhemmat! Olet kyllä onnekas. Mä en ole koskaan saanut mitään tuosta. T. Narsistin pahoinpidelty lapsi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap luulen, että pystyt kyllä itse hoitamaan asiasi vanhanakin kun nytkin niitä hoitelet toisenkin puolesta. Avuttomia vanhuksia ovat yleensä ne, joilla aina puoliso tai aikuiset lapset ovat hoitaneet kaikki asiat eikä ole itse tarvinnut opetella tai vaivautua.
Tilanne on tietysti eri jos tulee esim. muistisairaus. Silloin ei jossain kohtaa pysty enää asumaan yksin ja hoitamaan asioitaan. Palvelutaloon sitten siinä vaiheessa.
Kuka huolehtii siitä, että muistisairas ikäihminen pääsee muistitesteihin? Kuka alkaa soitella ja taistella hoitopaikan saamisen puolesta?
Niinpä! Tämä on se pointti, jota monet ei täällä tajua! Kuka huolehtii, jos itse ei pysty tai jaksa? Hoitopaikkaan ei niin vain mennä. Sinne pitää tapellen päästä. Miten vanhus jaksaa taistella omien etujen puolesta, jos on heikko ja väsynyt? Siinä vaiheessa aikuiset lapset ottavat ohjat käsiinsä.
Monet masentuvat keski-iästä lähtien. Se heikentää aloitekykyä ja myös kognitiivisia taitoja. Välttämättä ei saa mitään hoitoa ja apua, eikä omat lapsetkaan ymmärrä, miksei se äitee vaan hoida asioitaan.
No ei hoida, kun ei pysty. Sosiaalihoitaja voisi alkaa järjestellä asioita, mutta ei semmoiseen palvelukoneeseen pääse kuin esim. akuuttitapauksena sairaalan kautta.
Väliinputoajia on paljon.
Omilla lapsilla pitäisi olla sen verran vastuuntuntoa, että hankkivat omalle vanhemmalleen apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaapa ketjua ”70-luvun äitien lapset”.
Siinä vähän käsitystä teille millaisia vanhempia suuret ikäluokat oli. Ja siinä vähän käsitystä että ei todellakaan kaikki vanhemmat ansaitse lastensa apua vanhuksina.
Lukekaapa ajatuksella: NIIN MAKAA KUIN PETAA.Nyt alkaa olla kohta nuo suuret ikäluokat tosi avuntarpeessa ja omat lapset ei auta. Ja syystä. Ja se syyllinen on se vanhus itse.
Olen lukenut ko ketjua ja se todellakin se on omien vanhempien haukkumista ja annetaan ymmärtää, että kaikilla oli niin huonosti. Eikä se pidä paikkaansa, mutta kirjoittajat ovat juuri näitä samoja, jotka ovat täälläkin pettymystään kirjoittaneet. En tunne yhtään perhettä, missä suhteet olisivat kokonaan poikki. Olen kuitenkin asunut monella paikkakunnalla ja tuttavia on ympäri Suomen. On niin muodikasta haukkua omia vanhempia "narsisteiksi", vaikka ymmärrys koko sanaan on puutteellinen. Vanhempia on tietysti huonoja ja hyviä, mutta niitä on joka ikäpolvessa. Eikö nykyiset korkeat huostaanottoluvut puhu puolestaan?
Mun vanhempi on narsisti. On hakannut mua nyrkillä, harjalla, remmillä, sähköjohdoilla, mittanauhalla, pitänyt nälässä, rajoittanut vessakänytejä, alistanut ja uhkaillut ja tätä kaikkea kesti 18v. ”Ihan turhaan valitan ja muotitermejä käytän”. Niinkö?
Vähän kunnioitusta nyt meille hakatuille lapsille. Kukaan ei TURHAAN ilman syytä vanhempiaan hauku!! Vaan AIHEESTA!
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, ja nyt vanhemmillani on alkanut tulla terveysongelmia, mm. muistisairaus. Varasin heille koronarokotusajan ja muutenkin olen hoitanut nettiä vaativia asioita. Toki ei ole taattua, että omat lapset aina auttavat iäkkäitä vanhempiaan, mutta varsinkin nyt muistisairauden myötä olen alkanut miettiä omaa vanhuutta. Pelottava ajatus, että muistisairaana joutuisi vieraan edunvalvojan armoille, sen verran on ollut juttuja mediassakin väärinkäytöksistä. Muuten kyllä voi vanhuuteen varautua säästämällä rahaa, jotta voisi ostaa palveluja, mutta jos muisti menee, on täysin viranomaisten armoilla. Pelottaa se, että vieraat ihmiset määräävät rahan käytöstä ja omaisuuden hoidosta.
On siinä se hyvä puoli, että jos muisti menee, ja vieraan tahon pitää hoitaa ne asiat, kun ei muista paljonko on rajaa ja omaisuutta,on huoleton olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisen avustajan voi palkata, esim kaupan ilmoitustaululle lappu tai työvoimatoimistot sivuille ilmoitus. Sanoo vaikka 5 tuntia viikossa ja keksii erilaista apupuuhaa
Ja sinä luulet, että osaavia, rehellisiä jokapaikan höyliä tulisi jonossa pimputtamaan ovikelloa? Dream on. Avustajien palkka on yleensä n. 10€/h. Kiinnostaisiko itseäsi tämmöinen pikku hyväntekeväisyys?
No viimeksi kun etsittiin läheiselle avustjaa, niin yllätyin, miten paljon hakemuksia tuli. Ja eikai kukaan millään 10 eurolla mitään tee: 14€ ainakin meillä on ollut palkkana.
Tuo kymmenisen euroa on kyllä ihan virallinen henk koht avustajan tuntipalkka, eikä siihen tule mitään ilta- tms lisiä. Tietysti avuntarvitsija voi maksaa sen päälle niin paljon kuin haluaa, mutta moni ei pysty eikä halua. Tämä siis yhteiskunnan tukemaa apua, jota eiedes myönnetä kuin selkeästi vammaisille ja kykenemättömille.
Entäs ne/me kaikki muut vanhukset, jotka myöskään emme pärjää ihan yksinämne?
Kannattanee aiheuttaa itselleen joku vamma, joka mahdollistaa avun palkkaamisenyhteiskunnan piikkiin.Eli 14€/h tarjoamalla luulisi henk.koht.avustajan saavan. No, ei mikään ihme, että meille on aina löytynyt, jos jossain muualla maksetaan noin vähän. Ja nimenomaan raha on se, joka tulevaisuuden turvan tuo. Kannattaa jo nuorena antaa pieni ajatus myös sijoittamiselle ja säästämiselle.
Jaoimme kaiken merkittävän omaisuutemme lapsille ennakkoperintönä. Nyt heillä ei ole enää syytä pitää hyviä välejä vanhempiinsa. Näin olen sen "tavoittamattomuuden" tulkinnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisen avustajan voi palkata, esim kaupan ilmoitustaululle lappu tai työvoimatoimistot sivuille ilmoitus. Sanoo vaikka 5 tuntia viikossa ja keksii erilaista apupuuhaa
Ja sinä luulet, että osaavia, rehellisiä jokapaikan höyliä tulisi jonossa pimputtamaan ovikelloa? Dream on. Avustajien palkka on yleensä n. 10€/h. Kiinnostaisiko itseäsi tämmöinen pikku hyväntekeväisyys?
No viimeksi kun etsittiin läheiselle avustjaa, niin yllätyin, miten paljon hakemuksia tuli. Ja eikai kukaan millään 10 eurolla mitään tee: 14€ ainakin meillä on ollut palkkana.
Tuo kymmenisen euroa on kyllä ihan virallinen henk koht avustajan tuntipalkka, eikä siihen tule mitään ilta- tms lisiä. Tietysti avuntarvitsija voi maksaa sen päälle niin paljon kuin haluaa, mutta moni ei pysty eikä halua. Tämä siis yhteiskunnan tukemaa apua, jota eiedes myönnetä kuin selkeästi vammaisille ja kykenemättömille.
Entäs ne/me kaikki muut vanhukset, jotka myöskään emme pärjää ihan yksinämne?
Kannattanee aiheuttaa itselleen joku vamma, joka mahdollistaa avun palkkaamisenyhteiskunnan piikkiin.
Kyllähän henk.koht.avustaja saa ihan normaalisti ilta- ja viikonloppulisät, ei kai sitä hommaa kukaan muuten jaksaisi tehdä noin avuttomalla palkalla. Ellei jokin ole muuttunut viimeisen parin vuoden aikana, mutta eikös nuo lisät ole ihan lakisääteisiä? Itsellä monia kavereita jotka tehnyt noita hommia, ja se on ollut kannattavaa vain ja ainoastaan siksi, että hommat ajoittuu usein juuri iltaan ja säännöllisesti myös viikonloppuun, jolloin lisistä tulee sen verran ekstraa että hommalla jotenkuten elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, ja nyt vanhemmillani on alkanut tulla terveysongelmia, mm. muistisairaus. Varasin heille koronarokotusajan ja muutenkin olen hoitanut nettiä vaativia asioita. Toki ei ole taattua, että omat lapset aina auttavat iäkkäitä vanhempiaan, mutta varsinkin nyt muistisairauden myötä olen alkanut miettiä omaa vanhuutta. Pelottava ajatus, että muistisairaana joutuisi vieraan edunvalvojan armoille, sen verran on ollut juttuja mediassakin väärinkäytöksistä. Muuten kyllä voi vanhuuteen varautua säästämällä rahaa, jotta voisi ostaa palveluja, mutta jos muisti menee, on täysin viranomaisten armoilla. Pelottaa se, että vieraat ihmiset määräävät rahan käytöstä ja omaisuuden hoidosta.
On siinä se hyvä puoli, että jos muisti menee, ja vieraan tahon pitää hoitaa ne asiat, kun ei muista paljonko on rajaa ja omaisuutta,on huoleton olo.
Se että muisti menee, ei tarkoita sitä, etteikö vanhus muistaisi yhtään mitään.
Kyllä hän muistaa, mutta niitä vanhempia asiota. Hoivakodeissakin vanhukset itkevät kaipaavat niitä lapsia joita muistavat, he muistavat lapsensa etenkin nuorempina versioina. Se järkyttävää katsottavaa.
Se heidän kaipuunsa ja ikävänsä.
Ei muistin heikkeneminen sitä ole, että pyyhkiytyy kokonaan tyhjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ahdistaisi ihan mielettömästi, jos tietäisi että vanhemmat suunnittelevat itsekseen, että sittenpä vain soittelen vaikka keskellä yötä ja monta kertaa viikossa apua, kyllä ne lapset hoitaa. Ja jeesustelee että tämä on sitten merkki siitä aidosta välittämisestä.
Kuulkaas: minulla on tässä oma elämä elettävänä. Yksi ainut elämä. Haluan tehdä vaikka mitä. Haluan työuran, haluan ehkä asua ulkomailla joskus. Ja sinä suunnittelet heittäytyväsi minun apuni varaan kun olet vanha. Maksan valtavasti veroja, että ylläpidämme järjestelmää joka turvaa vanhuutesi. En elä sinua varten, haluan elää itse.
Varo vain, ettei karma iske sitten, kun olet vanha, sairas ja avuton. Ei se verovaroilla kustannettu järjestelmä tule soittamaan ovikelloasi ja kysymään, tarvitsetko apua. Jonkun täytyy aina ryhtyä huolehtimaan lääkäriajoista, kotihoitajien järjestämisestä, ateriapalvelusta, siivouksesta, pankkiasioista...
Lain mukaan kunnalla on velvollisuus huolehtia kaikista noista asioista. Lain mukaan ketään ei saa pakottaa omaishoitajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun 75v äiti ei halua enää opetella mitään uutta, vihaa kaikkea tietotekniikkaan liittyvää ja suuttuu, jos joku asia muuttuu, esim viimeksi verkkopankki muuttui erinäköiseksi.
Ja mun 75 v äiti on just päinvastaista tyyppiä. Opettelee kaikki mahdolliset netissä asioiden hoidot het ,kun ne tulee. Lukee paljon, niin pysyy ” kartalla”. Kysyy minultakin aina käytätkö sitä ja tätä.
kun ne tulee käytettäväsi.
Nykyään ihmeset elää ja pärjää niin vanhoiksi, että lapsetkin alkavat olla lähellä eläkeikää. 60-70 vuotiaan kuuluukin pärjätä nykypäivänä ihan hyvin netin ym kanssa, mutta miten on kun on ikää 80-100v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaapa ketjua ”70-luvun äitien lapset”.
Siinä vähän käsitystä teille millaisia vanhempia suuret ikäluokat oli. Ja siinä vähän käsitystä että ei todellakaan kaikki vanhemmat ansaitse lastensa apua vanhuksina.
Lukekaapa ajatuksella: NIIN MAKAA KUIN PETAA.Nyt alkaa olla kohta nuo suuret ikäluokat tosi avuntarpeessa ja omat lapset ei auta. Ja syystä. Ja se syyllinen on se vanhus itse.
Olen lukenut ko ketjua ja se todellakin se on omien vanhempien haukkumista ja annetaan ymmärtää, että kaikilla oli niin huonosti. Eikä se pidä paikkaansa, mutta kirjoittajat ovat juuri näitä samoja, jotka ovat täälläkin pettymystään kirjoittaneet. En tunne yhtään perhettä, missä suhteet olisivat kokonaan poikki. Olen kuitenkin asunut monella paikkakunnalla ja tuttavia on ympäri Suomen. On niin muodikasta haukkua omia vanhempia "narsisteiksi", vaikka ymmärrys koko sanaan on puutteellinen. Vanhempia on tietysti huonoja ja hyviä, mutta niitä on joka ikäpolvessa. Eikö nykyiset korkeat huostaanottoluvut puhu puolestaan?
Mun vanhempi on narsisti. On hakannut mua nyrkillä, harjalla, remmillä, sähköjohdoilla, mittanauhalla, pitänyt nälässä, rajoittanut vessakänytejä, alistanut ja uhkaillut ja tätä kaikkea kesti 18v. ”Ihan turhaan valitan ja muotitermejä käytän”. Niinkö?
Vähän kunnioitusta nyt meille hakatuille lapsille. Kukaan ei TURHAAN ilman syytä vanhempiaan hauku!! Vaan AIHEESTA!
Olen pahoillani puolestasi. Ei tietystikään tuollainen saisi kuulua kenenkään elämään. Mutta väitän kuitenkin, että ko perheet eivät ole enemmistönä. Eivät tämän ketjun vanhemmissa, eivätkä 70-luvun äideissä ne väittämät päde suurimpaan osaan äideistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 75v äiti ei halua enää opetella mitään uutta, vihaa kaikkea tietotekniikkaan liittyvää ja suuttuu, jos joku asia muuttuu, esim viimeksi verkkopankki muuttui erinäköiseksi.
Ja mun 75 v äiti on just päinvastaista tyyppiä. Opettelee kaikki mahdolliset netissä asioiden hoidot het ,kun ne tulee. Lukee paljon, niin pysyy ” kartalla”. Kysyy minultakin aina käytätkö sitä ja tätä.
kun ne tulee käytettäväsi.
Sunkin kannattaisi opetella oikeinkirjoitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisen avustajan voi palkata, esim kaupan ilmoitustaululle lappu tai työvoimatoimistot sivuille ilmoitus. Sanoo vaikka 5 tuntia viikossa ja keksii erilaista apupuuhaa
Ja sinä luulet, että osaavia, rehellisiä jokapaikan höyliä tulisi jonossa pimputtamaan ovikelloa? Dream on. Avustajien palkka on yleensä n. 10€/h. Kiinnostaisiko itseäsi tämmöinen pikku hyväntekeväisyys?
No viimeksi kun etsittiin läheiselle avustjaa, niin yllätyin, miten paljon hakemuksia tuli. Ja eikai kukaan millään 10 eurolla mitään tee: 14€ ainakin meillä on ollut palkkana.
Tuo kymmenisen euroa on kyllä ihan virallinen henk koht avustajan tuntipalkka, eikä siihen tule mitään ilta- tms lisiä. Tietysti avuntarvitsija voi maksaa sen päälle niin paljon kuin haluaa, mutta moni ei pysty eikä halua. Tämä siis yhteiskunnan tukemaa apua, jota eiedes myönnetä kuin selkeästi vammaisille ja kykenemättömille.
Entäs ne/me kaikki muut vanhukset, jotka myöskään emme pärjää ihan yksinämne?
Kannattanee aiheuttaa itselleen joku vamma, joka mahdollistaa avun palkkaamisenyhteiskunnan piikkiin.Kyllähän henk.koht.avustaja saa ihan normaalisti ilta- ja viikonloppulisät, ei kai sitä hommaa kukaan muuten jaksaisi tehdä noin avuttomalla palkalla. Ellei jokin ole muuttunut viimeisen parin vuoden aikana, mutta eikös nuo lisät ole ihan lakisääteisiä? Itsellä monia kavereita jotka tehnyt noita hommia, ja se on ollut kannattavaa vain ja ainoastaan siksi, että hommat ajoittuu usein juuri iltaan ja säännöllisesti myös viikonloppuun, jolloin lisistä tulee sen verran ekstraa että hommalla jotenkuten elää.
No ei todellakaan saa mitään lisiä. Voisin linkittää tähän useita avoimia paikkoja, joissa kerrotaan palkka sellaisena kuin se avustajalle maksetaan, tietysti mahdolliset verot ym. maksut vielä vähennettynä. Olen tehnyt nimenomaan viikonlopputyönä avustamista ja sain tismalleen saman minkä arkiavustaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 75v äiti ei halua enää opetella mitään uutta, vihaa kaikkea tietotekniikkaan liittyvää ja suuttuu, jos joku asia muuttuu, esim viimeksi verkkopankki muuttui erinäköiseksi.
Ja mun 75 v äiti on just päinvastaista tyyppiä. Opettelee kaikki mahdolliset netissä asioiden hoidot het ,kun ne tulee. Lukee paljon, niin pysyy ” kartalla”. Kysyy minultakin aina käytätkö sitä ja tätä.
kun ne tulee käytettäväsi.
Sunkin kannattaisi opetella oikeinkirjoitusta.
Joo, omena on pudonnut kauas puusta. 😁
Äitini on jo yli 90v eikä joutunut työelämässä koskaan opettelemaan tietokoneiden käyttöä. On aina ollut sitä mieltä, ettei hänen tarvitse enää oppiakaan. Eikä kuulemma edes muistisairaana oppisikaan. Sitten tuli pandemia ja lapset, lastenlapset ja lapsenlapsenlapset katosivat hänen elämästään. Soittelivat toki, mutta eivät tulleet enää käymään. Kummasti äitini innostui opettelemaan Teamsin käytön. Halusi sittenkin vielä nähdä läheistensä kasvot muutenkin kuin vain valokuvista. Halusi nähdä, kun lapsenlapsenlapset hulluttelivat, lauloivat päiväkodissa oppimiaan lauluja jne. Äitini kuuluu siihen joukkoon vanhuksia, jotka mielellään heittäytyvät liiankin avuttomiksi, koska silloin joku tulee auttamaan. Haluaa, että joku tulee käymään. Kun tuli pandemia, kukaan ei tullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, ja nyt vanhemmillani on alkanut tulla terveysongelmia, mm. muistisairaus. Varasin heille koronarokotusajan ja muutenkin olen hoitanut nettiä vaativia asioita. Toki ei ole taattua, että omat lapset aina auttavat iäkkäitä vanhempiaan, mutta varsinkin nyt muistisairauden myötä olen alkanut miettiä omaa vanhuutta. Pelottava ajatus, että muistisairaana joutuisi vieraan edunvalvojan armoille, sen verran on ollut juttuja mediassakin väärinkäytöksistä. Muuten kyllä voi vanhuuteen varautua säästämällä rahaa, jotta voisi ostaa palveluja, mutta jos muisti menee, on täysin viranomaisten armoilla. Pelottaa se, että vieraat ihmiset määräävät rahan käytöstä ja omaisuuden hoidosta.
On siinä se hyvä puoli, että jos muisti menee, ja vieraan tahon pitää hoitaa ne asiat, kun ei muista paljonko on rajaa ja omaisuutta,on huoleton olo.
Se että muisti menee, ei tarkoita sitä, etteikö vanhus muistaisi yhtään mitään.
Kyllä hän muistaa, mutta niitä vanhempia asiota. Hoivakodeissakin vanhukset itkevät kaipaavat niitä lapsia joita muistavat, he muistavat lapsensa etenkin nuorempina versioina. Se järkyttävää katsottavaa.
Se heidän kaipuunsa ja ikävänsä.
Ei muistin heikkeneminen sitä ole, että pyyhkiytyy kokonaan tyhjäksi.
No onneksi ei ole lapsia, niin jää tuokin asia pois.
Vierailija kirjoitti:
Jos olen joskus vanha, raihnainen yksin asuva leski, voisin palkata siivooja-apulaisen, joka kävisi kerran viikossa pari tuntia minua avustamassa (siivous, hankalat lampun vaihdot + muut pikku tehtävät, joista ei itse suoriudu). Netistä voi tilata ruokatarvikkeita ja myös valmisruokia eri ravintoloista. SPR:n tai seurakunnan ystäväpalvelusta pyytäisin ilmaisen ystävän ulkoiluun ja rupatteluhetkiin. On tärkeää pitää yllä myös omia ystävyys- ja sukulaissuhteita, jotta on juttuseuraa vanhanakin. Minulla on 2 lasta, mutta he asuvat kaukana, joten heidän avun varaan en voi mitään laskea.
Tämä on oikea ratkaisu. Suomihan on yhdistysten maa, etsii vain itselleen sopivan yhteisön. Olen itse tehnyt vapaaehtoistyötä SPR.n ystäväpalvelussa, ulkoilutin sotaveteraania vuoden ajan hänen kuolemaansa saakka. Meistä tuli hyviä ystäviä.
Jos on vielä kunnossa voi alkaa vapaaehtoistyön, saa sitten ystäviä ja itsekin apua kun sitä tarvitsee.
75-vuotias vanhus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ahdistaisi ihan mielettömästi, jos tietäisi että vanhemmat suunnittelevat itsekseen, että sittenpä vain soittelen vaikka keskellä yötä ja monta kertaa viikossa apua, kyllä ne lapset hoitaa. Ja jeesustelee että tämä on sitten merkki siitä aidosta välittämisestä.
Kuulkaas: minulla on tässä oma elämä elettävänä. Yksi ainut elämä. Haluan tehdä vaikka mitä. Haluan työuran, haluan ehkä asua ulkomailla joskus. Ja sinä suunnittelet heittäytyväsi minun apuni varaan kun olet vanha. Maksan valtavasti veroja, että ylläpidämme järjestelmää joka turvaa vanhuutesi. En elä sinua varten, haluan elää itse.
Varo vain, ettei karma iske sitten, kun olet vanha, sairas ja avuton. Ei se verovaroilla kustannettu järjestelmä tule soittamaan ovikelloasi ja kysymään, tarvitsetko apua. Jonkun täytyy aina ryhtyä huolehtimaan lääkäriajoista, kotihoitajien järjestämisestä, ateriapalvelusta, siivouksesta, pankkiasioista...
Lain mukaan kunnalla on velvollisuus huolehtia kaikista noista asioista. Lain mukaan ketään ei saa pakottaa omaishoitajaksi.
Noinhan se on, mutta aika omillaan joutuu olemaan, jos jää pelkän julkisen palvelun varaan.
Alue: Aihe vapaa
Miksi et muuta niitä e-laskuiksi. Ihan helppoa ja loput voit maksaa mobililla viivakoodilla. Tuikkat vaan laskun tablettisi alle. Pöytäkoneet on ihan” kyntöauroaja,” kuka niitä enää käyttää.