Miten olette saaneet yhteismökkeilyn toimimaan?
Puolisoni vanhemmilla on mökki, jossa olemme aina tykänneet käydä ja olemmekin saaneet olla siellä huoletta, vain käyttökuluja maksellen. Nyt appivanhemmat suunnittelevat mökin jättämistä ennakkoperinnöksi puolisolleni ja hänen kahdelle siskolleen, jotka ovat reilusti nuorempia ja vielä perheettömiä. Kaikille kolmelle sisarukselle mökki on tärkeä ja rakas, myös minulle (olen viettänyt siellä lomia jo 20 vuoden ajan).
Kuitenkin tuleva yhteisomistaminen hirvittää. Itse tykkään siitä, että asioista sovittaisiin selkeästi, mutta puolison perhe on aika boheemeja ja suhtautuvat asioihin hyvin huolettomasti, tyyliin "mietitään sitten jos jotain tulee". Tämä huolestuttaa minua ja mielestäni esim. tuleviin remontteihin sun muihin pitäisi alkaa heti säästää ja tehdä hyvät viisivuotissuunnitelmat yms ylläpidon suhteen. Mielestäni kälyilläni ei ole kovin realistinen kuva siitä, millaisia vastuita vanhan kiinteistön omistaminen tuo tullessaan. Mökillä on paljon tulevia remonttitarpeita, osa välttämättömiä, ja osa ei.
Haluaisin myös, että mökin käyttöajoista tehtäisiin selkeät suunnitelmat. Haluaisin viettää mökillä aikaa myös vain oman perheeni kanssa ja kutsua omia vieraita kyselemättä muilta heidän suunnitelmiaan (mitä he eivät koskaan etukäteen tiedä). Kälyjen tilanteet tulevat varmasti myös muuttumaan lähivuosien aikana, kun heille tullee omaa perheenlisäystä.
Olemme myös miettineet puolisoni kanssa hänen osuudestaan luopumista ja kokonaan oman mökin hankkimista. Kuitenkin tämä sukumökki on ainutlaatuinen ja hyvin arvokas, eikä mikään muu paikka tunnu kovin houkuttelevalta. Tämä suunnitelma myös luultavasti johtaisi siihen, että mökki jouduttaisiin myymään, koska muilla tuskin on varaa ostaa yhtä sisarusta ulos. Myös meillä puolison kanssa talous on melko tiukka, ja rahat ja omistukset keskenämme yhteisiä.
Välini kälyihin ovat hyvät ja haluaisin, että ne myös pysyvät sellaisina. En todellakaan haluaisi, että yhteismökkeily päättyy repiviin riitoihin. Tiedän paljon esimerkkitapauksia, jossa yhteisomistus on johtanut välien katkeamiseen. Kertokaa minulle positiivisia esimerkkejä! Miten homman voisi saada toimimaan, mikä on ollut sovun salaisuus? Mitkä ovat olleet toimivia ratkaisuja ja periaatteita?
Kommentit (342)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia tulee ja paljon. Riitaa rahasta ja kuka saa olla siellä kulloinkin. Ei tule toimimaan, ei millään tasolla.
Sama meilläkin todennäköisesti aikanaan edessä perikunnan asioita selvitellessä. Eli pitää päättää pidetäänkö yhteisenä, jakamatta vai ostaako joku muut ulos. Sisarusten (meitä on 3) kesken voisi vielä päästäkin järkevään kompromissiin mutta kun puolisot työntää lusikkansa takuulla tähän soppaan. Jokaista vielä "siunattu" ukolla, joka tietää ihan kaikesta enemmän kuin muut ja on aina oikeassa. Isoista rahoista ei sinänsä puhuta mutta mökki on kaikille tärkeä.
Pelkäänpä, että olet oikeassa... Itsehän olen juuri tuo "lusikkansa soppaan työntävä puoliso" :) Itse kuitenkin ajattelen, että minulla tulee olla puolison kanssa yhtäläinen oikeus päättää mökin asioista, jos minä myös tulen laittamaan ylläpitoon rahani ja vapaa-aikani. Minä olen meistä paremmin tienaava, ja puolisollani ei olisi yksin varaa huolehtia omasta osuudestaan ylläpitoon. Meillä rahat ovat yhteisiä, joten puoliso on samaa mieltä (vaikka tietysti meillä yhdessä olisi vain "yksi ääni").
Kälyt vaan ovat varmoja siitä, että homma toimii. Eivät varmasti anna anteeksi, jos mökki täytyy myydä. Mutta he ovat vielä aika nuoria ja huolettomia, ja tottuneita siihen, että vanhemmat ovat maksaneet kaikki kulut ja huolehtineet ylläpidosta.
Itseasiassa sinulla ei ole siihen osaa eikä arpaa periaatetasolla. Mökki on miehesi ja hänen sisarrustensa, ei sinun. Et sinä pääse sinne osalliseksi sillä että alat maksaa kuluja ja näkemään vaivaa. Miehesi vanhemmat voivat jättää mökkiin elinikäisen hallinnan, jolloin päätösvasta ja käyttökulujen hoitaminen säilyy heidän vastuullaan. Kai ne vanhemmatkin haluaa sitä mökkiä edelleen käyttää? Tällä järjestelyllä alkuvaiheessa ei oikein mikään muuttuisi.
Vaimon isän kuolinpesään jäi mökki yhteiseksi ja se on suurin rasite minulle, koska olen porukasta ainoa joka ymmärätää mökin pidosta, laitteista tai remonteista yhtään mitään. Aina kun suunnittelevat jotain remontoimista niin joudun muistattamaan että minä en ole osakkaana mökissä, eikä se minulle kuulu. Olen kyllä osallistunut korjaus- ja kunnostustöihin, mutta en todellakaan halua olla päättämässä asioista, eikä niitä saa laskea minun varaan.
"Haluaisin kutsua sinne omia vieraita".
Ei ja ei. Pitäkää se paikkana johon ei kutsuta ulkopuolisia vieraita. Ehkä korkeintaan ihan jotain omistajien lähisukua.
Meillä välit meni siihen kun veljen vaimo alkoi kutsua mökille omia kaveriporukoitaan, sellaisia jotka ei varsinaisesti olleet edes veljen tuttuja.
Tuskin tulee toimimaan, hyvin harvoin tollainen toimii ja yleensä jos toimii, niin toimii siksi että kaikilla on yhtä paljon rahaa, vastuuta ja velvollisuuksia, sekä oikeuksia. Ei siis silleen että yksi maksaa ja muut sluibailee tai yhdet maksaa ja tekee työt ja toiset lomailee.
Valitettavaa mutta ei se kyllä tosiaan toimi kuin hyvin harvoin, varsinkin jos tosiaan tilanne on tollainen että toiset ovat ihan erilaisia persoonia.
Naapurimökin omistaa kolme keski-ikäistä sisarusta, jotka käyttävät mökkiä kukin joka kolmas viikko. Kaikki menee ok muuten, mutta nyt katto pitäisi uusia ja sitä ei uusita sen takia, että kaikilla ei ole varaa laittaa omaa osuuttaan kattoremontista. Kohta kosteusvauriot ovat pilanneet koko mökin. Kaikkea ei pysty tekemään talkoilla ja vanhaa mökkiä on remontoitava jatkuvasti, että se pysyy hyvässä kunnossa. Edullisemmin pääsee, jos käy vain vuokramökeillä. Mökki on harvoin sijoitus, enemmänkin rahareikä.
Ei ikinä. Valitettavasti yleensä kaksi naista ei sovi saman katon alle. Puolisoni ja siskonsa perivät mökin yhdessä. Siskolla ja minulla, siis nainen, on aivan erilainen käsitys esim. sisustamisesta, siivouksesta ja ihan kaikesta. Lisäksi siskon mies on aivan p'rseestä. Erittäin vahva persoona, aina oikeassa jne. Vaikka hänellä ja minulla on aivan yhtä suuri tai pieni osuus tähän "paratiisiin". Vaimonsa on valitettavasti täysin hänen voisi jopa sanoa henkisen väkivallan alla.
Minulla oli onneksi mahdollisuus ostaa täysin oma mökki. Ihanaa ! Olen lapsillenikin jo ilmoittanut, kuka sen perii. Jos nimittäin mökki on loppuun asti omistuksessani. Meillä ei tule olemaan kimppamökkiä. Sitä harmia en lapsilleni järjestä.
Minulle oli aivan päivänselvää, etten jaa kotiani, niin en jaa mökkiäkään. Minulle on tärkeää saada sisustaa oman maun mukaan jne. Rakastan vanhaa tavaraa ja vanhaa 120 v mökkiäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Säännölliset mökkipalaverit (1-2krt/vuosi), jossa käydään läpi mökkeilyasioita, tarvittavia korjauksia ja uudistuksia, pakolliset työt vuosittaiset työt (kevät/syyssiivous, puiden kaato, ryteikön raivaus, ym), työnjako, mahdollinen mökkivuorojen jako, mökkitilin rahatilanne.
2. Jokainen perhe laittaa sovitun kk-summan rahaa mökkitilille. Näillä rahoilla kustannetaan mökin korjaus- ja uudistuskuluja. Mökkipalavereissa sovitaan vuosittaisista tarpeista ja rahankäytöstä. Isommissa hankkeissa keskustellaan lainan ottamisesta.
Hyvä idea! Mökin kustannuksiin osallistuminenhan voisi olla riippuvaista esim käyttömäärästä prosentuaalisesti vaikkapa? Jos nuoremmat käy vaan viikon-kaks vuodessa, maksaa he kustannuksista kustannukset jaettuna 52 x 1tai2 (viikkojen määrän mukaan)
Haloo! Mieti nyt vähän. Tällaista se on, kun vanhemmat ovat maksaneet ja hoitaneet kaiken. Yksi maksaa 1/52 -osan jaettuna omistajien määrällä ja kuvittelee, että sillä tulevat hoidetuksi mökin kulut. Kuka sen leijonanosan oikein maksaa? Viettääkö yksi sisarus todella mökillä 53 viikkoa vuodessa ja hoitaa sekä maksut että työt?
Monelle nuorelle aikuiselle tulee aika yllärinä, mitä tarkoittaa mökin omistaminen. Ei voi enää siivestää sisarusta samalla lailla kuin äitiä ja iskää. Välithän siinä menee.
No mutta jos esim joku käyttää sitä 2/3 vuodesta ja yksi vain 1/3 vuodesta (eikä edes välttämättä kesäloma-aikaan), niin onhan se reilua jyvittää sitä maksua.
Ei kai kukaan kesämökillä ole 2/3 vuodesta. Sehän on jo asuinrakennus tuoss vaiheessa. Sitä paitsi, yleensä se joka viettää mökillä eniten aikaa, tekee myös automaattisesti eniten niitä kunnossapitotöitä siellä mökillä. Eli loogisemminhan se menisi jopa toisin päin, että eniten mökillä aikaa viettävä osallistuu työpanoksella mökin ylläpitoon ja vähemmät olijat sitten rahalla.
Vierailija kirjoitti:
1. Säännölliset mökkipalaverit (1-2krt/vuosi), jossa käydään läpi mökkeilyasioita, tarvittavia korjauksia ja uudistuksia, pakolliset työt vuosittaiset työt (kevät/syyssiivous, puiden kaato, ryteikön raivaus, ym), työnjako, mahdollinen mökkivuorojen jako, mökkitilin rahatilanne.
2. Jokainen perhe laittaa sovitun kk-summan rahaa mökkitilille. Näillä rahoilla kustannetaan mökin korjaus- ja uudistuskuluja. Mökkipalavereissa sovitaan vuosittaisista tarpeista ja rahankäytöstä. Isommissa hankkeissa keskustellaan lainan ottamisesta.
Tämä on harvinaisen viisas kommentti.
Tuohon mökkivuorojen jakoon voi tehdä yksinkertaisen kaavan: 365 päivää / vuosi jaettuna kolmelle sisarukselle on 122 päivää / vuosi / sisarus. Tässä täytyy toki huomioida se onko mökki myös talviasuttava vai rajoittuuko käyttö kesäkauteen.
Suosittelen, että tässä mallissa avatte nettiin sähköisen kolmen sisaruksen tunnuksien takana olevan mökinvarauskalenterin. Se joka haluaa tietyille päivämäärille varata mökin laittaa niille päiville 'kalenterikutsun' muille sisaruksille, Jos sisarukset vastaavat kutsuun ' accepted' niin varaus selvä. Jos joku sisaruksista on vastaan kyseistä ajankohtaa niin sitten neuvotellaan. Lisäksi voi sopia, että esim. juhannus on kiertävä eli jokainen sisarus voi viettää mökillä joka kolmannen juhannuksen.
Jos ette saa tällaisia selkeitä sääntöjä sovittua - ja mieluiten kirjallisesti - niin sitten suosittelen osuudesta luopumista ja oman mökin hankkimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia tulee ja paljon. Riitaa rahasta ja kuka saa olla siellä kulloinkin. Ei tule toimimaan, ei millään tasolla.
Sama meilläkin todennäköisesti aikanaan edessä perikunnan asioita selvitellessä. Eli pitää päättää pidetäänkö yhteisenä, jakamatta vai ostaako joku muut ulos. Sisarusten (meitä on 3) kesken voisi vielä päästäkin järkevään kompromissiin mutta kun puolisot työntää lusikkansa takuulla tähän soppaan. Jokaista vielä "siunattu" ukolla, joka tietää ihan kaikesta enemmän kuin muut ja on aina oikeassa. Isoista rahoista ei sinänsä puhuta mutta mökki on kaikille tärkeä.
Pelkäänpä, että olet oikeassa... Itsehän olen juuri tuo "lusikkansa soppaan työntävä puoliso" :) Itse kuitenkin ajattelen, että minulla tulee olla puolison kanssa yhtäläinen oikeus päättää mökin asioista, jos minä myös tulen laittamaan ylläpitoon rahani ja vapaa-aikani. Minä olen meistä paremmin tienaava, ja puolisollani ei olisi yksin varaa huolehtia omasta osuudestaan ylläpitoon. Meillä rahat ovat yhteisiä, joten puoliso on samaa mieltä (vaikka tietysti meillä yhdessä olisi vain "yksi ääni").
Kälyt vaan ovat varmoja siitä, että homma toimii. Eivät varmasti anna anteeksi, jos mökki täytyy myydä. Mutta he ovat vielä aika nuoria ja huolettomia, ja tottuneita siihen, että vanhemmat ovat maksaneet kaikki kulut ja huolehtineet ylläpidosta.
Itseasiassa sinulla ei ole siihen osaa eikä arpaa periaatetasolla. Mökki on miehesi ja hänen sisarrustensa, ei sinun. Et sinä pääse sinne osalliseksi sillä että alat maksaa kuluja ja näkemään vaivaa. Miehesi vanhemmat voivat jättää mökkiin elinikäisen hallinnan, jolloin päätösvasta ja käyttökulujen hoitaminen säilyy heidän vastuullaan. Kai ne vanhemmatkin haluaa sitä mökkiä edelleen käyttää? Tällä järjestelyllä alkuvaiheessa ei oikein mikään muuttuisi.
Appivanhemmat eivät jätä mökkiin hallintaoikeutta itselleen. He eivät käy enää mökillä juurikaan, ovat jo iäkkäitä. Nyt eivät enää halua maksaa ja olla vastuussa, ja siksi haluavat luovuttaa mökin eteenpäin. Eli nimenomaan kaikki tulee muuttumaan.
Ja olen jo aiemmin perustellut, miksi asia kuuluu minulle. Juridisesti en tietenkään mökkiä tule omistamaan, enkä minä sitä kärkykään. Mutta koko homma täytyy unohtaa, ellen minä voi olla tasa-arvoisesti mukana. Se johtaa siihen, että ostamme oman mökin. Silloin puolisoni täytyy lunastaa ulos, mikä taas johtaa siihen, että sukumökki menee myyntiin. Eli jos minusta ollaan mökin pidossa riippuvaisia, en ole ulkopuolinen. Ja kälyt ja appivanhemmat tietävät tilanteen kyllä ja hyväksyvät sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia tulee ja paljon. Riitaa rahasta ja kuka saa olla siellä kulloinkin. Ei tule toimimaan, ei millään tasolla.
Sama meilläkin todennäköisesti aikanaan edessä perikunnan asioita selvitellessä. Eli pitää päättää pidetäänkö yhteisenä, jakamatta vai ostaako joku muut ulos. Sisarusten (meitä on 3) kesken voisi vielä päästäkin järkevään kompromissiin mutta kun puolisot työntää lusikkansa takuulla tähän soppaan. Jokaista vielä "siunattu" ukolla, joka tietää ihan kaikesta enemmän kuin muut ja on aina oikeassa. Isoista rahoista ei sinänsä puhuta mutta mökki on kaikille tärkeä.
Pelkäänpä, että olet oikeassa... Itsehän olen juuri tuo "lusikkansa soppaan työntävä puoliso" :) Itse kuitenkin ajattelen, että minulla tulee olla puolison kanssa yhtäläinen oikeus päättää mökin asioista, jos minä myös tulen laittamaan ylläpitoon rahani ja vapaa-aikani. Minä olen meistä paremmin tienaava, ja puolisollani ei olisi yksin varaa huolehtia omasta osuudestaan ylläpitoon. Meillä rahat ovat yhteisiä, joten puoliso on samaa mieltä (vaikka tietysti meillä yhdessä olisi vain "yksi ääni").
Kälyt vaan ovat varmoja siitä, että homma toimii. Eivät varmasti anna anteeksi, jos mökki täytyy myydä. Mutta he ovat vielä aika nuoria ja huolettomia, ja tottuneita siihen, että vanhemmat ovat maksaneet kaikki kulut ja huolehtineet ylläpidosta.
Itseasiassa sinulla ei ole siihen osaa eikä arpaa periaatetasolla. Mökki on miehesi ja hänen sisarrustensa, ei sinun. Et sinä pääse sinne osalliseksi sillä että alat maksaa kuluja ja näkemään vaivaa. Miehesi vanhemmat voivat jättää mökkiin elinikäisen hallinnan, jolloin päätösvasta ja käyttökulujen hoitaminen säilyy heidän vastuullaan. Kai ne vanhemmatkin haluaa sitä mökkiä edelleen käyttää? Tällä järjestelyllä alkuvaiheessa ei oikein mikään muuttuisi.
Jos ap:lla ja miehellä rahat ovat yhteisiä niin tilanne on se, että mies ja ap päättävät asioista yhdessä, jolloin myös ap osallistuu päätöksentekoon. Aloituksessa ap sanoi, että hänellä ja miehellä on "yksi ääni" mökin asioista päätettäessä. Ei ole siis itse ostamassa osuutta mutta miehensä kautta ääni kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
"Haluaisin kutsua sinne omia vieraita".
Ei ja ei. Pitäkää se paikkana johon ei kutsuta ulkopuolisia vieraita. Ehkä korkeintaan ihan jotain omistajien lähisukua.
Meillä välit meni siihen kun veljen vaimo alkoi kutsua mökille omia kaveriporukoitaan, sellaisia jotka ei varsinaisesti olleet edes veljen tuttuja.
What? Ei tule kuuloonkaan. Olemme aina kutsuneet paljon vieraita, sekä kotiin että mökille. Itsekin kyläilemme ahkerasti ystävien luona. Ei tulisi mieleenkään, ettei saisi omalle mökille vieraita kutsua. Mökillä oli appivanhempien ja edellisenkin sukupolven aikana vilkas seuraelämä. Kälyilläkin on usein ystäviä mökillä mukana, myös isoja juhlia.
Siksi haluaisinkin kaikille käyttäjille omat viikot, että jokainen voi viettää aikaa joko seurassa tai rauhassa, miten haluaa.
Vierailija kirjoitti:
"Haluaisin kutsua sinne omia vieraita".
Ei ja ei. Pitäkää se paikkana johon ei kutsuta ulkopuolisia vieraita. Ehkä korkeintaan ihan jotain omistajien lähisukua.
Meillä välit meni siihen kun veljen vaimo alkoi kutsua mökille omia kaveriporukoitaan, sellaisia jotka ei varsinaisesti olleet edes veljen tuttuja.
Miksi tuon takia menee välit? Tai miksi mökille ei voisi kutsua ulkopuolisia ihmisiä?
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa ihmiseltä, jolle yhteismökki ei sovi. Se vaatii ihmisen, joka on joustava,mutta osaa myös sanoa, mitä tahtoo ja mitä ei.. Ap taas taitaa olla hyvin pikkutarkka ja joustamaton.
Jaa. Minusta taas vaikuttaa täysin päin vastaiselta: ap ymmärtää tuon mökin omistajan vastuun ja sen mitä kaikkea se tarkoittaa mm. kustannusten ja kunnossapidon osalta ja ymmärtää, että näistä on sovittava ennen kuin tilanne tulee kohdalle. Enemmän ihmetyttää nämä "käyttän mökkiä yhden viikon vuodessa, maksan yhden viikon vuodessa" -tyypit. Eivät tunnu ymmärtävän tuota, että mökkiin menee rahaa, vaikkei siellä kukaan kävisi.
Ei ikinä. Onneksi ei tarvinnut suvun taloa laittaa yhteisomistukseen. Olen satavarma, ettei olisi mennyt kuin viikko, niin jo olisi alettu vääntämään vaikka mistä pikkuasiasta. Nyt onneksi saa sukulaiset kiertää kehää maapalstan rajojen ulkopuolella naama vihreänä.
Vierailija kirjoitti:
"Haluaisin kutsua sinne omia vieraita".
Ei ja ei. Pitäkää se paikkana johon ei kutsuta ulkopuolisia vieraita. Ehkä korkeintaan ihan jotain omistajien lähisukua.
Meillä välit meni siihen kun veljen vaimo alkoi kutsua mökille omia kaveriporukoitaan, sellaisia jotka ei varsinaisesti olleet edes veljen tuttuja.
Vanhemmilla oli aikoinaan yhteismökki äidin veljen kanssa, mutta sitten alkoi olla tilanteita että mökillä olikin joku veljen kaveri, kun me olisimme menneet sinne. No ei ollut käynyt mielessäkään että siellä voisi olla joku kun veli perheineen oli ulkomailla lomamatkalla.
Ihmisillä on erilaisia tapoja ja käsityksiä siitä miten tulee toimia ja nämä eroavaisuudet aiheuttaa törmäyksiä. Ristiriidat ovat vääjäämättömiä ainakin siinä tapauksessa että mökkiä käytetään eri tavalla. Joku lähellä osuva käy siellä vain iltaisin saunomassa ja joku kauempana asuva haluaisi asua siellä koko kesäloman. Joku viettäää mölkillä 100 päivää ja toinen 6 päivää ja sitten aletaan miettiä että miten kulut jaetaan ja kuka tyhjentää paskahuusin. Riita saadaan aikaan jopa siitä että pitääkö ruohonleikkuria varastoida tankki täytettynä vai tyhjänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Haluaisin kutsua sinne omia vieraita".
Ei ja ei. Pitäkää se paikkana johon ei kutsuta ulkopuolisia vieraita. Ehkä korkeintaan ihan jotain omistajien lähisukua.
Meillä välit meni siihen kun veljen vaimo alkoi kutsua mökille omia kaveriporukoitaan, sellaisia jotka ei varsinaisesti olleet edes veljen tuttuja.
What? Ei tule kuuloonkaan. Olemme aina kutsuneet paljon vieraita, sekä kotiin että mökille. Itsekin kyläilemme ahkerasti ystävien luona. Ei tulisi mieleenkään, ettei saisi omalle mökille vieraita kutsua. Mökillä oli appivanhempien ja edellisenkin sukupolven aikana vilkas seuraelämä. Kälyilläkin on usein ystäviä mökillä mukana, myös isoja juhlia.
Siksi haluaisinkin kaikille käyttäjille omat viikot, että jokainen voi viettää aikaa joko seurassa tai rauhassa, miten haluaa.
"Omalle mökille"? Ei se ole edelleenkään sun mökki. Jos teille erokin tulisi niin ei sulla olisi mitään asiaa sinne. Anna niiden sisarusten sopia asiat keskenään. Et voi ruveta emännöimään esim. jotain muille täysin tuntemattomia työkaveriporukoitasi jos ei kaikki omistajat siihen suostu.
Hanki oma mökki omille vieraillesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Haluaisin kutsua sinne omia vieraita".
Ei ja ei. Pitäkää se paikkana johon ei kutsuta ulkopuolisia vieraita. Ehkä korkeintaan ihan jotain omistajien lähisukua.
Meillä välit meni siihen kun veljen vaimo alkoi kutsua mökille omia kaveriporukoitaan, sellaisia jotka ei varsinaisesti olleet edes veljen tuttuja.
Miksi tuon takia menee välit? Tai miksi mökille ei voisi kutsua ulkopuolisia ihmisiä?
Ehkä jotkut päiväseltään piipahtavat parit kahvivieraat vielä menisi mutta vähänkin isommat juhlat niin jo on paskahuussi ja jäteastiat täynnä, sauna ja piha-aitta siivoton. Ehkä joku kevyt pintapuolinen siivous tehty mutta kaikki näkee että paikat ei ole samassa kunnossa kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia tulee ja paljon. Riitaa rahasta ja kuka saa olla siellä kulloinkin. Ei tule toimimaan, ei millään tasolla.
Sama meilläkin todennäköisesti aikanaan edessä perikunnan asioita selvitellessä. Eli pitää päättää pidetäänkö yhteisenä, jakamatta vai ostaako joku muut ulos. Sisarusten (meitä on 3) kesken voisi vielä päästäkin järkevään kompromissiin mutta kun puolisot työntää lusikkansa takuulla tähän soppaan. Jokaista vielä "siunattu" ukolla, joka tietää ihan kaikesta enemmän kuin muut ja on aina oikeassa. Isoista rahoista ei sinänsä puhuta mutta mökki on kaikille tärkeä.
Pelkäänpä, että olet oikeassa... Itsehän olen juuri tuo "lusikkansa soppaan työntävä puoliso" :) Itse kuitenkin ajattelen, että minulla tulee olla puolison kanssa yhtäläinen oikeus päättää mökin asioista, jos minä myös tulen laittamaan ylläpitoon rahani ja vapaa-aikani. Minä olen meistä paremmin tienaava, ja puolisollani ei olisi yksin varaa huolehtia omasta osuudestaan ylläpitoon. Meillä rahat ovat yhteisiä, joten puoliso on samaa mieltä (vaikka tietysti meillä yhdessä olisi vain "yksi ääni").
Kälyt vaan ovat varmoja siitä, että homma toimii. Eivät varmasti anna anteeksi, jos mökki täytyy myydä. Mutta he ovat vielä aika nuoria ja huolettomia, ja tottuneita siihen, että vanhemmat ovat maksaneet kaikki kulut ja huolehtineet ylläpidosta.
Itseasiassa sinulla ei ole siihen osaa eikä arpaa periaatetasolla. Mökki on miehesi ja hänen sisarrustensa, ei sinun. Et sinä pääse sinne osalliseksi sillä että alat maksaa kuluja ja näkemään vaivaa. Miehesi vanhemmat voivat jättää mökkiin elinikäisen hallinnan, jolloin päätösvasta ja käyttökulujen hoitaminen säilyy heidän vastuullaan. Kai ne vanhemmatkin haluaa sitä mökkiä edelleen käyttää? Tällä järjestelyllä alkuvaiheessa ei oikein mikään muuttuisi.
Jos ap:lla ja miehellä rahat ovat yhteisiä niin tilanne on se, että mies ja ap päättävät asioista yhdessä, jolloin myös ap osallistuu päätöksentekoon. Aloituksessa ap sanoi, että hänellä ja miehellä on "yksi ääni" mökin asioista päätettäessä. Ei ole siis itse ostamassa osuutta mutta miehensä kautta ääni kuuluu.
No tuohan ei liity mitenkään mökin yhteisomistamiseen, vaan AP:n ja hänen miehensä välisiin asioihin.
"minulla tulee olla puolison kanssa yhtäläinen oikeus päättää mökin asioista, jos minä myös tulen laittamaan ylläpitoon rahani ja vapaa-aikani"
Pitäisikö tässä niin kuin mökin muiden osakkaiden joten päästää AP mukaan päätöksen tekoon? Kyllähän se on niin että päätökset tekee osakaat ja se ei siihen osakkaiden väliseen toimintaan liity mitenkään että kuinka paljon ap voi vaikuttaa miehensä päätöksiin.
En usko, että tämä on meillä se suurin haaste. Kaikki ovat tyyppeinä riuskanpuoleisia ja tykkäävät touhuta, nikkaroida ja laittaa puutarhaa. Mutta monelle muulle perheelle voi olla, ja itse kannatan näissäkin asioissa jonkinlaista sopimista.
ap