Lue keskustelun säännöt.
Miten olette saaneet yhteismökkeilyn toimimaan?
Puolisoni vanhemmilla on mökki, jossa olemme aina tykänneet käydä ja olemmekin saaneet olla siellä huoletta, vain käyttökuluja maksellen. Nyt appivanhemmat suunnittelevat mökin jättämistä ennakkoperinnöksi puolisolleni ja hänen kahdelle siskolleen, jotka ovat reilusti nuorempia ja vielä perheettömiä. Kaikille kolmelle sisarukselle mökki on tärkeä ja rakas, myös minulle (olen viettänyt siellä lomia jo 20 vuoden ajan).
Kuitenkin tuleva yhteisomistaminen hirvittää. Itse tykkään siitä, että asioista sovittaisiin selkeästi, mutta puolison perhe on aika boheemeja ja suhtautuvat asioihin hyvin huolettomasti, tyyliin "mietitään sitten jos jotain tulee". Tämä huolestuttaa minua ja mielestäni esim. tuleviin remontteihin sun muihin pitäisi alkaa heti säästää ja tehdä hyvät viisivuotissuunnitelmat yms ylläpidon suhteen. Mielestäni kälyilläni ei ole kovin realistinen kuva siitä, millaisia vastuita vanhan kiinteistön omistaminen tuo tullessaan. Mökillä on paljon tulevia remonttitarpeita, osa välttämättömiä, ja osa ei.
Haluaisin myös, että mökin käyttöajoista tehtäisiin selkeät suunnitelmat. Haluaisin viettää mökillä aikaa myös vain oman perheeni kanssa ja kutsua omia vieraita kyselemättä muilta heidän suunnitelmiaan (mitä he eivät koskaan etukäteen tiedä). Kälyjen tilanteet tulevat varmasti myös muuttumaan lähivuosien aikana, kun heille tullee omaa perheenlisäystä.
Olemme myös miettineet puolisoni kanssa hänen osuudestaan luopumista ja kokonaan oman mökin hankkimista. Kuitenkin tämä sukumökki on ainutlaatuinen ja hyvin arvokas, eikä mikään muu paikka tunnu kovin houkuttelevalta. Tämä suunnitelma myös luultavasti johtaisi siihen, että mökki jouduttaisiin myymään, koska muilla tuskin on varaa ostaa yhtä sisarusta ulos. Myös meillä puolison kanssa talous on melko tiukka, ja rahat ja omistukset keskenämme yhteisiä.
Välini kälyihin ovat hyvät ja haluaisin, että ne myös pysyvät sellaisina. En todellakaan haluaisi, että yhteismökkeily päättyy repiviin riitoihin. Tiedän paljon esimerkkitapauksia, jossa yhteisomistus on johtanut välien katkeamiseen. Kertokaa minulle positiivisia esimerkkejä! Miten homman voisi saada toimimaan, mikä on ollut sovun salaisuus? Mitkä ovat olleet toimivia ratkaisuja ja periaatteita?
Kommentit (342)
Kannattaa pohtia vähän sitä appivanhempien roolia tulevaisuudessa myös. Sisältyykö ennakkoperintöön jotain hallintaoikeuksia tai muuta, tai vaikka ei sisältyisikään niin tulevatko jatkossa käyttämään kuitenkin kuin omaansa, "vanhaan malliin", jne.
Sisarusten keskenkin saa jo hyvän tappelun varmasti aikaiseksi, mutta asiaa ei auta jos myös appivanhemmat laittavat lusikkansa soppaan. Kurjaa maksella verot perinnöstä josta ei ole kuin riitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Säännölliset mökkipalaverit (1-2krt/vuosi), jossa käydään läpi mökkeilyasioita, tarvittavia korjauksia ja uudistuksia, pakolliset työt vuosittaiset työt (kevät/syyssiivous, puiden kaato, ryteikön raivaus, ym), työnjako, mahdollinen mökkivuorojen jako, mökkitilin rahatilanne.
2. Jokainen perhe laittaa sovitun kk-summan rahaa mökkitilille. Näillä rahoilla kustannetaan mökin korjaus- ja uudistuskuluja. Mökkipalavereissa sovitaan vuosittaisista tarpeista ja rahankäytöstä. Isommissa hankkeissa keskustellaan lainan ottamisesta.
Hyvä idea! Mökin kustannuksiin osallistuminenhan voisi olla riippuvaista esim käyttömäärästä prosentuaalisesti vaikkapa? Jos nuoremmat käy vaan viikon-kaks vuodessa, maksaa he kustannuksista kustannukset jaettuna 52 x 1tai2 (viikkojen määrän mukaan)
Haloo! Mieti nyt vähän. Tällaista se on, kun vanhemmat ovat maksaneet ja hoitaneet kaiken. Yksi maksaa 1/52 -osan jaettuna omistajien määrällä ja kuvittelee, että sillä tulevat hoidetuksi mökin kulut. Kuka sen leijonanosan oikein maksaa? Viettääkö yksi sisarus todella mökillä 53 viikkoa vuodessa ja hoitaa sekä maksut että työt?
Monelle nuorelle aikuiselle tulee aika yllärinä, mitä tarkoittaa mökin omistaminen. Ei voi enää siivestää sisarusta samalla lailla kuin äitiä ja iskää. Välithän siinä menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Säännölliset mökkipalaverit (1-2krt/vuosi), jossa käydään läpi mökkeilyasioita, tarvittavia korjauksia ja uudistuksia, pakolliset työt vuosittaiset työt (kevät/syyssiivous, puiden kaato, ryteikön raivaus, ym), työnjako, mahdollinen mökkivuorojen jako, mökkitilin rahatilanne.
2. Jokainen perhe laittaa sovitun kk-summan rahaa mökkitilille. Näillä rahoilla kustannetaan mökin korjaus- ja uudistuskuluja. Mökkipalavereissa sovitaan vuosittaisista tarpeista ja rahankäytöstä. Isommissa hankkeissa keskustellaan lainan ottamisesta.
Hyvä idea! Mökin kustannuksiin osallistuminenhan voisi olla riippuvaista esim käyttömäärästä prosentuaalisesti vaikkapa? Jos nuoremmat käy vaan viikon-kaks vuodessa, maksaa he kustannuksista kustannukset jaettuna 52 x 1tai2 (viikkojen määrän mukaan)
Haloo! Mieti nyt vähän. Tällaista se on, kun vanhemmat ovat maksaneet ja hoitaneet kaiken. Yksi maksaa 1/52 -osan jaettuna omistajien määrällä ja kuvittelee, että sillä tulevat hoidetuksi mökin kulut. Kuka sen leijonanosan oikein maksaa? Viettääkö yksi sisarus todella mökillä 53 viikkoa vuodessa ja hoitaa sekä maksut että työt?
Monelle nuorelle aikuiselle tulee aika yllärinä, mitä tarkoittaa mökin omistaminen. Ei voi enää siivestää sisarusta samalla lailla kuin äitiä ja iskää. Välithän siinä menee.
No mutta jos esim joku käyttää sitä 2/3 vuodesta ja yksi vain 1/3 vuodesta (eikä edes välttämättä kesäloma-aikaan), niin onhan se reilua jyvittää sitä maksua.
Mikäli mahdollista, aluksi kannattaa pitää kaikkien osapuolten (te, puolisosi vanhemmat ja sisarukset) kesken palaveri, jossa käydään läpi IHAN KAIKKI mökistä aiheutuvat kulut sekä kartoitus mökin kunnosta (koska on remontoitu ja mitä, pakolliset tulevat remontit, jne.) ja laskea, kuinka paljon rahaa mökin ylläpitoon menee per omistaja. Mahdollisuuksien mukaan myös tulevien remonttien hintoja voi yrittää kartoittaa ja laskea remonttibudjetti esim. viideksi vuodeksi kerrallaan.
Mökin kulut kannattaa maksaa yhteiseltä mökkitililtä, jonne jokainen laittaa kuukausittain rahaa. Mikäli kaikille taloudellisesti mahdollista, kannattaa tilille laittaa ns. puskurirahaa, josta voidaan maksaa yllättäviä menoja.
Jo ehdotettu vuorosysteemi on varmasti toimivin. Eli esim. että joka kolmas viikko on oma vuoro. Näistä voi toki joustaa, mutta turhaa sähläystä kannattaa välttää. Esim. mökkiryhmä whatsappissa toimiva kommunikointiin: jos tietää ettei aio omalla viikollaan mökkiä käyttää, on helppo ilmoittaa se kaikille. Tällöin näkisin reiluna, että muut osapuolet voivat käyttää mökkiä vapaasti.
Kaksi kertaa vuodessa (kevät ja syksy) kaikille yhteiset mökinlaittotalkoot, joissa tehdään suursiivous ynnä muuta pientä laittoa. Tästä ei tarvitse tehdä pakkopullaa vaan esimerkiksi suhtautua niihin kesänavajaisina ja -päättäjäisinä.
Lisäksi kannattaa hyväksyä, ettei kaikissa asioissa voi tehdä kompromissiä: jos itse haluaisi kesäkeittiön, mutta muut eivät ole valmiita/pysty maksamaan siitä aiheutuvia kuluja, pitää silloin itse päättää, haluaako kesäkeittiön niin paljon, että on valmis siitä maksamaan sekä hyväksyä, että myös muut tulevat teidän taloudellisesti panoksesta hyötymään. Tämä ei toki koske pakollisia remontteja, jonka vuoksi on hyvä olla yllämainittu viisivuotissuunnitelma.
Lopuksi vielä kannustaisin pieneen optimismiin: on hyvä ja fiksua valmistautua monenlaisiin tilanteisiin, mutta ei kannata turhaa maalailla kauhukuvia! Jotkut asiat voi hoitaa vasta kun ne tulevat eteen. Jos kaikki ovat hyvällä tahdolla ja kohtuudella mukana, ei yhteisomistajuus ole resepti katastrofiin, vaan parhaimmillaan antoisaa, yhteisöllistä ja taloudellisesti järkevää!
Ap itse kommentoi täällä aloitustaan ylipitkillä viesteillä.
Hoh hoijakkaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia tulee ja paljon. Riitaa rahasta ja kuka saa olla siellä kulloinkin. Ei tule toimimaan, ei millään tasolla.u
Sama meilläkin todennäköisesti aikanaan edessä perikunnan asioita selvitellessä. Eli pitää päättää pidetäänkö yhteisenä, jakamatta vai ostaako joku muut ulos. Sisarusten (meitä on 3) kesken voisi vielä päästäkin järkevään kompromissiin mutta kun puolisot työntää lusikkansa takuulla tähän soppaan. Jokaista vielä "siunattu" ukolla, joka tietää ihan kaikesta enemmän kuin muut ja on aina oikeassa. Isoista rahoista ei sinänsä puhuta mutta mökki on kaikille tärkeä.
Jos sisarukset olis viisaita, pitäisivät ukkonsa erillään koko mökkiasiasta.
Vierailija kirjoitti:
1. Säännölliset mökkipalaverit (1-2krt/vuosi), jossa käydään läpi mökkeilyasioita, tarvittavia korjauksia ja uudistuksia, pakolliset työt vuosittaiset työt (kevät/syyssiivous, puiden kaato, ryteikön raivaus, ym), työnjako, mahdollinen mökkivuorojen jako, mökkitilin rahatilanne.
2. Jokainen perhe laittaa sovitun kk-summan rahaa mökkitilille. Näillä rahoilla kustannetaan mökin korjaus- ja uudistuskuluja. Mökkipalavereissa sovitaan vuosittaisista tarpeista ja rahankäytöstä. Isommissa hankkeissa keskustellaan lainan ottamisesta.
Kiitos näistä konkreettisista ja rakentavista kommenteista. Olemme miettineet juuri samoja, mutta kälyjä on vaikea motivoida mukaan ennakoivaan suunnitteluun. Tämä kuitenkin varmasti on asia, mikä meidän on vain jaksettava työstää, tai luopua koko jutusta heti alkuunsa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä aika riskiltä kuulostaa, jossei kaikilla ole samaa käsitystä mökin ylläpidosta. Kyllä ne on käytävä ennen päätöksiä yhdessä aika tarkkaan läpi. Myös vastuu mietityttää, kaatuuko se ap:n ja miehensä niskaan pitää huolta, että remontit tulee tehdyksi ja talkoot pidettyä? Onko tämä ok sisaruksille, että yksi osapuoli "päällepäsmäröi", mitä pitää tehdä ja mistä maksaa?
Itse en lähtisi moiseen, taitaa olla ennemmin poikkeus kuin sääntö, että tuollainen toimisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Säännölliset mökkipalaverit (1-2krt/vuosi), jossa käydään läpi mökkeilyasioita, tarvittavia korjauksia ja uudistuksia, pakolliset työt vuosittaiset työt (kevät/syyssiivous, puiden kaato, ryteikön raivaus, ym), työnjako, mahdollinen mökkivuorojen jako, mökkitilin rahatilanne.
2. Jokainen perhe laittaa sovitun kk-summan rahaa mökkitilille. Näillä rahoilla kustannetaan mökin korjaus- ja uudistuskuluja. Mökkipalavereissa sovitaan vuosittaisista tarpeista ja rahankäytöstä. Isommissa hankkeissa keskustellaan lainan ottamisesta.
Hyvä idea! Mökin kustannuksiin osallistuminenhan voisi olla riippuvaista esim käyttömäärästä prosentuaalisesti vaikkapa? Jos nuoremmat käy vaan viikon-kaks vuodessa, maksaa he kustannuksista kustannukset jaettuna 52 x 1tai2 (viikkojen määrän mukaan)
Haloo! Mieti nyt vähän. Tällaista se on, kun vanhemmat ovat maksaneet ja hoitaneet kaiken. Yksi maksaa 1/52 -osan jaettuna omistajien määrällä ja kuvittelee, että sillä tulevat hoidetuksi mökin kulut. Kuka sen leijonanosan oikein maksaa? Viettääkö yksi sisarus todella mökillä 53 viikkoa vuodessa ja hoitaa sekä maksut että työt?
Monelle nuorelle aikuiselle tulee aika yllärinä, mitä tarkoittaa mökin omistaminen. Ei voi enää siivestää sisarusta samalla lailla kuin äitiä ja iskää. Välithän siinä menee.
No mutta jos esim joku käyttää sitä 2/3 vuodesta ja yksi vain 1/3 vuodesta (eikä edes välttämättä kesäloma-aikaan), niin onhan se reilua jyvittää sitä maksua.
Mielestäni ei ole. Tai sitten omistus pitää olla samassa suhteessa, eli yksi omistaa pienemmän osan eikä ole jatkossakaan oikeutettu pidempään käyttöoikeuteen eikä muiden kanssa samaan päätösvaltaan. Myös hyötyminen arvon säilymisestä tai noususta on suhteessa omaan omistusosaan.
Ja mitäs tehtäisiin sinä vuonna, kun kukaan ei juurikaan käy mökillä? Kuka silloin maksaa?
Käytöstä riippuvaiset kulut kuten esim. polttopuut, kaasu, bensa, sähkön käyttö yms. on toki reilua jyvittää käytön mukaan. Jos siihen vain löytyy toimiva tapa. Nämä ovat kuitenkin kokonaiskuluissa aika pieni erä.
Löytyykö keneltäkään konkreettisia esimerkkejä kulujen jaosta?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikäli mahdollista, aluksi kannattaa pitää kaikkien osapuolten (te, puolisosi vanhemmat ja sisarukset) kesken palaveri, jossa käydään läpi IHAN KAIKKI mökistä aiheutuvat kulut sekä kartoitus mökin kunnosta (koska on remontoitu ja mitä, pakolliset tulevat remontit, jne.) ja laskea, kuinka paljon rahaa mökin ylläpitoon menee per omistaja. Mahdollisuuksien mukaan myös tulevien remonttien hintoja voi yrittää kartoittaa ja laskea remonttibudjetti esim. viideksi vuodeksi kerrallaan.
Mökin kulut kannattaa maksaa yhteiseltä mökkitililtä, jonne jokainen laittaa kuukausittain rahaa. Mikäli kaikille taloudellisesti mahdollista, kannattaa tilille laittaa ns. puskurirahaa, josta voidaan maksaa yllättäviä menoja.
Jo ehdotettu vuorosysteemi on varmasti toimivin. Eli esim. että joka kolmas viikko on oma vuoro. Näistä voi toki joustaa, mutta turhaa sähläystä kannattaa välttää. Esim. mökkiryhmä whatsappissa toimiva kommunikointiin: jos tietää ettei aio omalla viikollaan mökkiä käyttää, on helppo ilmoittaa se kaikille. Tällöin näkisin reiluna, että muut osapuolet voivat käyttää mökkiä vapaasti.
Kaksi kertaa vuodessa (kevät ja syksy) kaikille yhteiset mökinlaittotalkoot, joissa tehdään suursiivous ynnä muuta pientä laittoa. Tästä ei tarvitse tehdä pakkopullaa vaan esimerkiksi suhtautua niihin kesänavajaisina ja -päättäjäisinä.
Lisäksi kannattaa hyväksyä, ettei kaikissa asioissa voi tehdä kompromissiä: jos itse haluaisi kesäkeittiön, mutta muut eivät ole valmiita/pysty maksamaan siitä aiheutuvia kuluja, pitää silloin itse päättää, haluaako kesäkeittiön niin paljon, että on valmis siitä maksamaan sekä hyväksyä, että myös muut tulevat teidän taloudellisesti panoksesta hyötymään. Tämä ei toki koske pakollisia remontteja, jonka vuoksi on hyvä olla yllämainittu viisivuotissuunnitelma.
Lopuksi vielä kannustaisin pieneen optimismiin: on hyvä ja fiksua valmistautua monenlaisiin tilanteisiin, mutta ei kannata turhaa maalailla kauhukuvia! Jotkut asiat voi hoitaa vasta kun ne tulevat eteen. Jos kaikki ovat hyvällä tahdolla ja kohtuudella mukana, ei yhteisomistajuus ole resepti katastrofiin, vaan parhaimmillaan antoisaa, yhteisöllistä ja taloudellisesti järkevää!
Kiitos tästä kommentista. Paljon asiaa. Positiivisia kokemuksia juurikin kaipailen (jos niitä vain on!), sillä kauhukokemuksia tiedän jo tarpeeksi. Tekisi mieli kääntää kaikki mahdolliset kivet, että saisimme homman toimimaan. Samanlaista omaa mökkiä ei meillä olisi ikinä varaa hankkia, joten motivaatiota yhteisen sävelen löytymiseen on. En vain tiedä, onko hyvä suunnittelu se juttu, mistä voi tehdä kompromissia.
Meillä on kiertävät vuorolistat, koska on kenenkin viikko olla mökillä. Omana aikana saa mökillä tehdä mitä lystää, eikä muut silloin ilmaannu kysymättä paikalle ja tietenkin voi vaihdella viikkoja toisten kanssa jos haluaa, tai ilmoittaa että joku muu saa käyttää mökkiä, jos ei itse ole menossa. Korjaukset sun muut on hoidettu yhdessä, maksut niihin hoidetaan perintörahoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap itse kommentoi täällä aloitustaan ylipitkillä viesteillä.
Hoh hoijakkaa!
Onko tämä huutelija ehkä jotenkin vajaa? Uskoisin, että tuhannet suomalaiset ovat kanssani samassa tilanteessa. Kavereiden kanssa ollaan asiasta puhuttu paljonkin, mutta vain teorian tasolla. Siksi kaipaisin kommentteja ja neuvoja niiltä, jotka jo yhteismökkeilevät ja kenellä on kokemusta hyvistä kaytännöistä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Säännölliset mökkipalaverit (1-2krt/vuosi), jossa käydään läpi mökkeilyasioita, tarvittavia korjauksia ja uudistuksia, pakolliset työt vuosittaiset työt (kevät/syyssiivous, puiden kaato, ryteikön raivaus, ym), työnjako, mahdollinen mökkivuorojen jako, mökkitilin rahatilanne.
2. Jokainen perhe laittaa sovitun kk-summan rahaa mökkitilille. Näillä rahoilla kustannetaan mökin korjaus- ja uudistuskuluja. Mökkipalavereissa sovitaan vuosittaisista tarpeista ja rahankäytöstä. Isommissa hankkeissa keskustellaan lainan ottamisesta.
Hyvä idea! Mökin kustannuksiin osallistuminenhan voisi olla riippuvaista esim käyttömäärästä prosentuaalisesti vaikkapa? Jos nuoremmat käy vaan viikon-kaks vuodessa, maksaa he kustannuksista kustannukset jaettuna 52 x 1tai2 (viikkojen määrän mukaan)
Haloo! Mieti nyt vähän. Tällaista se on, kun vanhemmat ovat maksaneet ja hoitaneet kaiken. Yksi maksaa 1/52 -osan jaettuna omistajien määrällä ja kuvittelee, että sillä tulevat hoidetuksi mökin kulut. Kuka sen leijonanosan oikein maksaa? Viettääkö yksi sisarus todella mökillä 53 viikkoa vuodessa ja hoitaa sekä maksut että työt?
Monelle nuorelle aikuiselle tulee aika yllärinä, mitä tarkoittaa mökin omistaminen. Ei voi enää siivestää sisarusta samalla lailla kuin äitiä ja iskää. Välithän siinä menee.
No mutta jos esim joku käyttää sitä 2/3 vuodesta ja yksi vain 1/3 vuodesta (eikä edes välttämättä kesäloma-aikaan), niin onhan se reilua jyvittää sitä maksua.
Ei ole muuta järkevää tapaa kuin että kaikki mökin omistajat jakavat kaikki kulut tasan keskenään riippumatta siitä kuinka paljon mökkiä käyttävät. Oma mökki ei ole mikään vuokramökki mitä maksetaan käytön mukaan. Mökin kulut ovat ja pysyvät ja ne pitää maksaa vaikka kukaan ei kävisi mökillä vuoteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä mietit tällaisia, kun puolisosi sisaruksineen sen perii? Ei asia oikeastaan sinulle kuulu, voit vain olla puolisosi päätöksenteon tukena ja sitä kautta vaikuttaa, mutta muutoin asia ei sinulle kuulu.
Ei "kuulu" ei, mutta kyllä jos on normaali läheinen aviosuhde niin sitä hoidetaan kaikki tärkeät asiat yhdessä, ja ehdottomasti kymmenien-satojen tuhansien kiinteistöomaisuus kuuluu tärkeisiin asioihin. Ja onhan sitten avio-oikeus olemassa, jos ei ole testamentissa suljettu pois sitä, joten sitä kautta tavallaan (joojoo, tiedän, vasta kuollessa tai erotessa) kuuluu mökistä puolet puolisollekin. Ja viestisi on aika ristiriitainen, koska ihmettelet miksi miettii, mutta sitten sanot että voi olla puolison päätöksenteon tukena. Miten sitä ollaan tukena jos ei saa miettiä?
Itse asiaan: hyvin relevantteja kysymyksiä aloittaja miettii ja varmasti ongelmana on juuri se, ettei puolison suvussa kukaan näitä mieti, vaan ap on tavallaan se toisenkin suvun jöönpitäjä sitten. Mökeissä on paljon kuluja vuosikymmenien mittaan, ja jos tärkeitä korjauksia tai huoltoja ei tehdä, mökin arvo putoaa. Voi silti olla todella vaikeaa saada näistä mitään konkreettista suunnitelmaa tehtyä, jos toiset osapuolet ovat vaan väliähällä-asenteella. Yrittäisin ehkä lähteä mukaan yhteisomistukseen ja ratkaista ongelmia sitten kun niitä tulee vastaan, eli kustannuksista esittää sitten laskelmat kaikille osapuolille sitä mukaa kun niitä tulee. Käytössä joku vuorojärjestelmä, että on määritelty tietyt viikot kullekin. Käytti sitten sen tai ei.
Tässä kommentissa on paljon viisautta.
Kyllä kimppamökkeily toimii hyvin kun
- yhteisistä säännöistä on sovittu ja niitä noudatetaan
-on mökkitili pienellä puskurilla
-jokainen ymmärtää, että mökistä on kuluja ja kaikkien pitää niitä maksaa
-pystytään sopimaan vuoroista tai olemaan mökillä samaan aikaan
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kimppamökkeily toimii hyvin kun
- yhteisistä säännöistä on sovittu ja niitä noudatetaan
-on mökkitili pienellä puskurilla
-jokainen ymmärtää, että mökistä on kuluja ja kaikkien pitää niitä maksaa
-pystytään sopimaan vuoroista tai olemaan mökillä samaan aikaan
Tässäpä nämä on hyvin tiivistetty. Parasta olisi, jos joka perheelle olisi joku oma tila tai vaikka oma aitta, missä voi säilyttää omia tavaroitaan ja mihin muilla ei asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Säännölliset mökkipalaverit (1-2krt/vuosi), jossa käydään läpi mökkeilyasioita, tarvittavia korjauksia ja uudistuksia, pakolliset työt vuosittaiset työt (kevät/syyssiivous, puiden kaato, ryteikön raivaus, ym), työnjako, mahdollinen mökkivuorojen jako, mökkitilin rahatilanne.
2. Jokainen perhe laittaa sovitun kk-summan rahaa mökkitilille. Näillä rahoilla kustannetaan mökin korjaus- ja uudistuskuluja. Mökkipalavereissa sovitaan vuosittaisista tarpeista ja rahankäytöstä. Isommissa hankkeissa keskustellaan lainan ottamisesta.
Hyvä idea! Mökin kustannuksiin osallistuminenhan voisi olla riippuvaista esim käyttömäärästä prosentuaalisesti vaikkapa? Jos nuoremmat käy vaan viikon-kaks vuodessa, maksaa he kustannuksista kustannukset jaettuna 52 x 1tai2 (viikkojen määrän mukaan)
Haloo! Mieti nyt vähän. Tällaista se on, kun vanhemmat ovat maksaneet ja hoitaneet kaiken. Yksi maksaa 1/52 -osan jaettuna omistajien määrällä ja kuvittelee, että sillä tulevat hoidetuksi mökin kulut. Kuka sen leijonanosan oikein maksaa? Viettääkö yksi sisarus todella mökillä 53 viikkoa vuodessa ja hoitaa sekä maksut että työt?
Monelle nuorelle aikuiselle tulee aika yllärinä, mitä tarkoittaa mökin omistaminen. Ei voi enää siivestää sisarusta samalla lailla kuin äitiä ja iskää. Välithän siinä menee.
No mutta jos esim joku käyttää sitä 2/3 vuodesta ja yksi vain 1/3 vuodesta (eikä edes välttämättä kesäloma-aikaan), niin onhan se reilua jyvittää sitä maksua.
Ei ole muuta järkevää tapaa kuin että kaikki mökin omistajat jakavat kaikki kulut tasan keskenään riippumatta siitä kuinka paljon mökkiä käyttävät. Oma mökki ei ole mikään vuokramökki mitä maksetaan käytön mukaan. Mökin kulut ovat ja pysyvät ja ne pitää maksaa vaikka kukaan ei kävisi mökillä vuoteen.
Näin itsekin ajattelen. Kaikilla tulee toki olla mahdollisuus käyttää mökkiä tasapuolisesti, mutta vastuu ei katoa, vaikka itse tekisi päätöksen hommailla mieluummin omalla ajallaan muuta kuin olla mökillä. Kälyni kyllä viettävät mökillä paljon aikaa, mutta haluavat piipahdella siellä spontaanisti. Tämä tietenkin toimi, kun omistajana, maksajina ja töistä vastuullisina olivat heidän vanhempansa.
ap
Minulla oli vähän samantapainen tilanne, vanhempani halusivat antaa mökin yhteiseksi perinnöksi kaikille lapsille (4kpl). Onneksi oli muutakin perintöä, asunto, niin pääsin kiemurtelemaan irti yhteismökkeilystä, "myin" oman osuuteni niin halvalla, että sisarukset pystyivät ostamaan minut ulos.
Nyt on sitten kolme isäntää ja kolme emäntää, rahatilanteet erilaiset, käyttöprofiilit erilaiset, yksi haluaa koko ajan nikkaroida ja remontoida, toinen haluaa viettää mökillä ns. iloista elämää, kolmas itkee kun kaikki rahat menee mökkiin, eikä pääse matkustelemaan mihinkään.
Oman perheen kanssa harrastamme vuokramökkeilyä, parempi ratkaisu meille. Pääsee näkemään eri paikkoja, menee silloin kun on rahaa, ei mene jos ei ole rahaa. Sitten kun taas pääsee ulkomaille, niin voi vuokrata loma-asuntoja ympäri Eurooppaa.
Ymmärrän kyllä perintömökin tunnearvon.
Siihen pitää asennoitua vähän niin kuin loma-osakkeeseen. Eli tietyt säännöt, tietyt maksut, ja tietyt oikeudet käyttöön.
Miksi? Suomi on pullollaan mökkejä, joita peritään pian urakalla. Miksi juuri tämä olisi provo?