Lue keskustelun säännöt.
Miten olette saaneet yhteismökkeilyn toimimaan?
Puolisoni vanhemmilla on mökki, jossa olemme aina tykänneet käydä ja olemmekin saaneet olla siellä huoletta, vain käyttökuluja maksellen. Nyt appivanhemmat suunnittelevat mökin jättämistä ennakkoperinnöksi puolisolleni ja hänen kahdelle siskolleen, jotka ovat reilusti nuorempia ja vielä perheettömiä. Kaikille kolmelle sisarukselle mökki on tärkeä ja rakas, myös minulle (olen viettänyt siellä lomia jo 20 vuoden ajan).
Kuitenkin tuleva yhteisomistaminen hirvittää. Itse tykkään siitä, että asioista sovittaisiin selkeästi, mutta puolison perhe on aika boheemeja ja suhtautuvat asioihin hyvin huolettomasti, tyyliin "mietitään sitten jos jotain tulee". Tämä huolestuttaa minua ja mielestäni esim. tuleviin remontteihin sun muihin pitäisi alkaa heti säästää ja tehdä hyvät viisivuotissuunnitelmat yms ylläpidon suhteen. Mielestäni kälyilläni ei ole kovin realistinen kuva siitä, millaisia vastuita vanhan kiinteistön omistaminen tuo tullessaan. Mökillä on paljon tulevia remonttitarpeita, osa välttämättömiä, ja osa ei.
Haluaisin myös, että mökin käyttöajoista tehtäisiin selkeät suunnitelmat. Haluaisin viettää mökillä aikaa myös vain oman perheeni kanssa ja kutsua omia vieraita kyselemättä muilta heidän suunnitelmiaan (mitä he eivät koskaan etukäteen tiedä). Kälyjen tilanteet tulevat varmasti myös muuttumaan lähivuosien aikana, kun heille tullee omaa perheenlisäystä.
Olemme myös miettineet puolisoni kanssa hänen osuudestaan luopumista ja kokonaan oman mökin hankkimista. Kuitenkin tämä sukumökki on ainutlaatuinen ja hyvin arvokas, eikä mikään muu paikka tunnu kovin houkuttelevalta. Tämä suunnitelma myös luultavasti johtaisi siihen, että mökki jouduttaisiin myymään, koska muilla tuskin on varaa ostaa yhtä sisarusta ulos. Myös meillä puolison kanssa talous on melko tiukka, ja rahat ja omistukset keskenämme yhteisiä.
Välini kälyihin ovat hyvät ja haluaisin, että ne myös pysyvät sellaisina. En todellakaan haluaisi, että yhteismökkeily päättyy repiviin riitoihin. Tiedän paljon esimerkkitapauksia, jossa yhteisomistus on johtanut välien katkeamiseen. Kertokaa minulle positiivisia esimerkkejä! Miten homman voisi saada toimimaan, mikä on ollut sovun salaisuus? Mitkä ovat olleet toimivia ratkaisuja ja periaatteita?
Kommentit (342)
Vierailija kirjoitti:
Siihen pitää asennoitua vähän niin kuin loma-osakkeeseen. Eli tietyt säännöt, tietyt maksut, ja tietyt oikeudet käyttöön.
Ja juuri niin, että nämä maksut juoksevat, vaikka mökkiä ei käyttäisikään, kuten osakkeessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mökistä on tehty käytännössä osakeyhtiö. Kukin sisarus sekä äiti omistaa siitä tietyn prosenttiosuuden ja käyttää mökkiä suhteessa siihen sekä myös maksaa kuluja suhteessa siihen. Työt ostetaan ja tarvikkeet maksetaan tällä rahalla. Tämä on paljon yksiselitteisempi tapa kuin yrittää jakaa kuluja "käytön" mukaan, koska siinä olisi aina vaara, että jotkut eivät mielestään käyttäisi ollenkaan, tekisivät kuitenki nkaiki työt ja siksi heidän ei tarvitsisi maksaa mitään. Ainoastaan sähkölasku menee sen mukaan, kuka käyttää: lasku tulee kuukausittain ja sen kuukauden käyttäjä maksaa. Muuten tarvike- ja ylläpitokulut maksetaan yhteiseltä tililtä, jolle jokainen panee kuukausittain rahaa omistusosuutensa mukaisen osan sen kuukauden kuluista.
Jokaisella on siis osuutensa talvi, kevät, kesä ja syys kuukausista. Näitä kierrätetään niin, että jokaiselle sattuu vuoronperään kaikki kuukaudet, kuitenkin niin että juhannus ja hiihtoloma ovat auki kaikille ja kaikkien pitää sitten myös tulla toimeen siinä ahtaudessa mikä kaikkien paikallaolosta ehkä seuraa. Oman kuukautensa aikana saa tehdä mökillä mitä vaan, vaikka vuokraisi ulkopuoliselle, mutta on myös vastuussa kaikesta siitä, mitä siellä sen kuukauden aikana ehkä tapahtuu.
Meillä on myös yhteinen logi googleDocsissa, johon kirjataan tapahtumia, havaittuja kulumisia rikkoutumisia jne sekä tehtyjä ja odottavia korjauksia. Alle 200 euron yhtäkkisen ylläpitokulut hoitaa oman kuukautensa aikana se, joka ne huomaa yhteistililtä, sen yli menevistä kuluista keskustellaan yhdessä. Tältä pohjalta kuluja on mahdollista jollain lailla ennustaa, mutta ainahan kiinteistön omistuksessa tulee yhtä ja toista yllättävääkin vastaan. Onneksi kenenkään rahat ei ole niin vähissä, että yllätyksistä tulisi ongelmia. ÄLKÄÄ RYHTYKÖ MÖKINOMISTAJIKSI OLLENKAAN; JOS RAHAA EI OLE. Ei yksin eikä yhdessä muiden kanssa. Kaikkeen ei voi varautua. Ja kanssaomistajien järkeen on osattava luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mökistä on tehty käytännössä osakeyhtiö. Kukin sisarus sekä äiti omistaa siitä tietyn prosenttiosuuden ja käyttää mökkiä suhteessa siihen sekä myös maksaa kuluja suhteessa siihen. Työt ostetaan ja tarvikkeet maksetaan tällä rahalla. Tämä on paljon yksiselitteisempi tapa kuin yrittää jakaa kuluja "käytön" mukaan, koska siinä olisi aina vaara, että jotkut eivät mielestään käyttäisi ollenkaan, tekisivät kuitenki nkaiki työt ja siksi heidän ei tarvitsisi maksaa mitään. Ainoastaan sähkölasku menee sen mukaan, kuka käyttää: lasku tulee kuukausittain ja sen kuukauden käyttäjä maksaa. Muuten tarvike- ja ylläpitokulut maksetaan yhteiseltä tililtä, jolle jokainen panee kuukausittain rahaa omistusosuutensa mukaisen osan sen kuukauden kuluista.
Jokaisella on siis osuutensa talvi, kevät, kesä ja syys kuukausista. Näitä kierrätetään niin, että jokaiselle sattuu vuoronperään kaikki kuukaudet, kuitenkin niin että juhannus ja hiihtoloma ovat auki kaikille ja kaikkien pitää sitten myös tulla toimeen siinä ahtaudessa mikä kaikkien paikallaolosta ehkä seuraa. Oman kuukautensa aikana saa tehdä mökillä mitä vaan, vaikka vuokraisi ulkopuoliselle, mutta on myös vastuussa kaikesta siitä, mitä siellä sen kuukauden aikana ehkä tapahtuu.
Meillä on myös yhteinen logi googleDocsissa, johon kirjataan tapahtumia, havaittuja kulumisia rikkoutumisia jne sekä tehtyjä ja odottavia korjauksia. Alle 200 euron yhtäkkisen ylläpitokulut hoitaa oman kuukautensa aikana se, joka ne huomaa yhteistililtä, sen yli menevistä kuluista keskustellaan yhdessä. Tältä pohjalta kuluja on mahdollista jollain lailla ennustaa, mutta ainahan kiinteistön omistuksessa tulee yhtä ja toista yllättävääkin vastaan. Onneksi kenenkään rahat ei ole niin vähissä, että yllätyksistä tulisi ongelmia. ÄLKÄÄ RYHTYKÖ MÖKINOMISTAJIKSI OLLENKAAN; JOS RAHAA EI OLE. Ei yksin eikä yhdessä muiden kanssa. Kaikkeen ei voi varautua. Ja kanssaomistajien järkeen on osattava luottaa.
Kiitos tästä kommentista, paljon fiksua asiaa! Olemme laskeneet mökin kulut pääpiirteittäin ja uskon, että rahat riittävät mökin kunnossapitoon - mutta sitä täytyy jossain määrin priorisoida. Eikä kenelläkään taskussa sellaisia rahoja ole, että tuosta noin vain voitaisiin yhtäkkiä toteuttaa keittiöremppa tai uusia ikkunat, jos sitä varten ei ole etukäteen säästetty.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Säännölliset mökkipalaverit (1-2krt/vuosi), jossa käydään läpi mökkeilyasioita, tarvittavia korjauksia ja uudistuksia, pakolliset työt vuosittaiset työt (kevät/syyssiivous, puiden kaato, ryteikön raivaus, ym), työnjako, mahdollinen mökkivuorojen jako, mökkitilin rahatilanne.
2. Jokainen perhe laittaa sovitun kk-summan rahaa mökkitilille. Näillä rahoilla kustannetaan mökin korjaus- ja uudistuskuluja. Mökkipalavereissa sovitaan vuosittaisista tarpeista ja rahankäytöstä. Isommissa hankkeissa keskustellaan lainan ottamisesta.
Hyvä idea! Mökin kustannuksiin osallistuminenhan voisi olla riippuvaista esim käyttömäärästä prosentuaalisesti vaikkapa? Jos nuoremmat käy vaan viikon-kaks vuodessa, maksaa he kustannuksista kustannukset jaettuna 52 x 1tai2 (viikkojen määrän mukaan)
Haloo! Mieti nyt vähän. Tällaista se on, kun vanhemmat ovat maksaneet ja hoitaneet kaiken. Yksi maksaa 1/52 -osan jaettuna omistajien määrällä ja kuvittelee, että sillä tulevat hoidetuksi mökin kulut. Kuka sen leijonanosan oikein maksaa? Viettääkö yksi sisarus todella mökillä 53 viikkoa vuodessa ja hoitaa sekä maksut että työt?
Monelle nuorelle aikuiselle tulee aika yllärinä, mitä tarkoittaa mökin omistaminen. Ei voi enää siivestää sisarusta samalla lailla kuin äitiä ja iskää. Välithän siinä menee.
No mutta jos esim joku käyttää sitä 2/3 vuodesta ja yksi vain 1/3 vuodesta (eikä edes välttämättä kesäloma-aikaan), niin onhan se reilua jyvittää sitä maksua.
Mielestäni ei ole. Tai sitten omistus pitää olla samassa suhteessa, eli yksi omistaa pienemmän osan eikä ole jatkossakaan oikeutettu pidempään käyttöoikeuteen eikä muiden kanssa samaan päätösvaltaan. Myös hyötyminen arvon säilymisestä tai noususta on suhteessa omaan omistusosaan.
Ja mitäs tehtäisiin sinä vuonna, kun kukaan ei juurikaan käy mökillä? Kuka silloin maksaa?
Käytöstä riippuvaiset kulut kuten esim. polttopuut, kaasu, bensa, sähkön käyttö yms. on toki reilua jyvittää käytön mukaan. Jos siihen vain löytyy toimiva tapa. Nämä ovat kuitenkin kokonaiskuluissa aika pieni erä.
Löytyykö keneltäkään konkreettisia esimerkkejä kulujen jaosta?
ap
Meidän yhteismökillä mökin kaikki kiinteät kulut jaetaan tasan kaikille mökin omistajille. Eli ne laskut, joita maksetaan vaikka kukaan ei kävisi. Samoin pakolliset korjaukset ja uudistukset. Kaikista korjauksista ja uudistuksista on yhdessä sovittu etukäteen. Käytössä on mökkitili, josta mökkilaskut maksetaan. Polttopuita tilataan mökkikauden alussa kerralla niin paljon, että ne riittävät koko kesäksi ja maksetaan mökkitililtä.
Sitten kaasupullot, huussikuivikkeet, kynttilät, hyttyskierukat, vessapaperit ym pienemmät käyttöön perustuvat tarvikkeet hakee ja maksaa se, jonka vuorolla ne loppuvat. Yleensä ollaan kaikki niin paljon mökillä, että jokaisen kohdalle nuo hankinnat ehtivät osua joten tasan menee pitkällä aikavälillä. Kukaan ei nillitä ja koskaan esim tyhjää kaasupulloa ei jätetä seuraavan hoidettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Säännölliset mökkipalaverit (1-2krt/vuosi), jossa käydään läpi mökkeilyasioita, tarvittavia korjauksia ja uudistuksia, pakolliset työt vuosittaiset työt (kevät/syyssiivous, puiden kaato, ryteikön raivaus, ym), työnjako, mahdollinen mökkivuorojen jako, mökkitilin rahatilanne.
2. Jokainen perhe laittaa sovitun kk-summan rahaa mökkitilille. Näillä rahoilla kustannetaan mökin korjaus- ja uudistuskuluja. Mökkipalavereissa sovitaan vuosittaisista tarpeista ja rahankäytöstä. Isommissa hankkeissa keskustellaan lainan ottamisesta.
Hyvä idea! Mökin kustannuksiin osallistuminenhan voisi olla riippuvaista esim käyttömäärästä prosentuaalisesti vaikkapa? Jos nuoremmat käy vaan viikon-kaks vuodessa, maksaa he kustannuksista kustannukset jaettuna 52 x 1tai2 (viikkojen määrän mukaan)
Haloo! Mieti nyt vähän. Tällaista se on, kun vanhemmat ovat maksaneet ja hoitaneet kaiken. Yksi maksaa 1/52 -osan jaettuna omistajien määrällä ja kuvittelee, että sillä tulevat hoidetuksi mökin kulut. Kuka sen leijonanosan oikein maksaa? Viettääkö yksi sisarus todella mökillä 53 viikkoa vuodessa ja hoitaa sekä maksut että työt?
Monelle nuorelle aikuiselle tulee aika yllärinä, mitä tarkoittaa mökin omistaminen. Ei voi enää siivestää sisarusta samalla lailla kuin äitiä ja iskää. Välithän siinä menee.
No mutta jos esim joku käyttää sitä 2/3 vuodesta ja yksi vain 1/3 vuodesta (eikä edes välttämättä kesäloma-aikaan), niin onhan se reilua jyvittää sitä maksua.
Mielestäni ei ole. Tai sitten omistus pitää olla samassa suhteessa, eli yksi omistaa pienemmän osan eikä ole jatkossakaan oikeutettu pidempään käyttöoikeuteen eikä muiden kanssa samaan päätösvaltaan. Myös hyötyminen arvon säilymisestä tai noususta on suhteessa omaan omistusosaan.
Ja mitäs tehtäisiin sinä vuonna, kun kukaan ei juurikaan käy mökillä? Kuka silloin maksaa?
Käytöstä riippuvaiset kulut kuten esim. polttopuut, kaasu, bensa, sähkön käyttö yms. on toki reilua jyvittää käytön mukaan. Jos siihen vain löytyy toimiva tapa. Nämä ovat kuitenkin kokonaiskuluissa aika pieni erä.
Löytyykö keneltäkään konkreettisia esimerkkejä kulujen jaosta?
ap
Meidän yhteismökillä mökin kaikki kiinteät kulut jaetaan tasan kaikille mökin omistajille. Eli ne laskut, joita maksetaan vaikka kukaan ei kävisi. Samoin pakolliset korjaukset ja uudistukset. Kaikista korjauksista ja uudistuksista on yhdessä sovittu etukäteen. Käytössä on mökkitili, josta mökkilaskut maksetaan. Polttopuita tilataan mökkikauden alussa kerralla niin paljon, että ne riittävät koko kesäksi ja maksetaan mökkitililtä.
Sitten kaasupullot, huussikuivikkeet, kynttilät, hyttyskierukat, vessapaperit ym pienemmät käyttöön perustuvat tarvikkeet hakee ja maksaa se, jonka vuorolla ne loppuvat. Yleensä ollaan kaikki niin paljon mökillä, että jokaisen kohdalle nuo hankinnat ehtivät osua joten tasan menee pitkällä aikavälillä. Kukaan ei nillitä ja koskaan esim tyhjää kaasupulloa ei jätetä seuraavan hoidettavaksi.
Toimii, kun kaikki ovat tunnollisia asiansa hoitavia ihmisiä. Yksikin huithapeli ja ikuinen riesa. Ap, mieti tarkkaan. Parempi yksi uneton yö nyt kuin sata myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Säännölliset mökkipalaverit (1-2krt/vuosi), jossa käydään läpi mökkeilyasioita, tarvittavia korjauksia ja uudistuksia, pakolliset työt vuosittaiset työt (kevät/syyssiivous, puiden kaato, ryteikön raivaus, ym), työnjako, mahdollinen mökkivuorojen jako, mökkitilin rahatilanne.
2. Jokainen perhe laittaa sovitun kk-summan rahaa mökkitilille. Näillä rahoilla kustannetaan mökin korjaus- ja uudistuskuluja. Mökkipalavereissa sovitaan vuosittaisista tarpeista ja rahankäytöstä. Isommissa hankkeissa keskustellaan lainan ottamisesta.
Hyvä idea! Mökin kustannuksiin osallistuminenhan voisi olla riippuvaista esim käyttömäärästä prosentuaalisesti vaikkapa? Jos nuoremmat käy vaan viikon-kaks vuodessa, maksaa he kustannuksista kustannukset jaettuna 52 x 1tai2 (viikkojen määrän mukaan)
Haloo! Mieti nyt vähän. Tällaista se on, kun vanhemmat ovat maksaneet ja hoitaneet kaiken. Yksi maksaa 1/52 -osan jaettuna omistajien määrällä ja kuvittelee, että sillä tulevat hoidetuksi mökin kulut. Kuka sen leijonanosan oikein maksaa? Viettääkö yksi sisarus todella mökillä 53 viikkoa vuodessa ja hoitaa sekä maksut että työt?
Monelle nuorelle aikuiselle tulee aika yllärinä, mitä tarkoittaa mökin omistaminen. Ei voi enää siivestää sisarusta samalla lailla kuin äitiä ja iskää. Välithän siinä menee.
No mutta jos esim joku käyttää sitä 2/3 vuodesta ja yksi vain 1/3 vuodesta (eikä edes välttämättä kesäloma-aikaan), niin onhan se reilua jyvittää sitä maksua.
Mielestäni ei ole. Tai sitten omistus pitää olla samassa suhteessa, eli yksi omistaa pienemmän osan eikä ole jatkossakaan oikeutettu pidempään käyttöoikeuteen eikä muiden kanssa samaan päätösvaltaan. Myös hyötyminen arvon säilymisestä tai noususta on suhteessa omaan omistusosaan.
Ja mitäs tehtäisiin sinä vuonna, kun kukaan ei juurikaan käy mökillä? Kuka silloin maksaa?
Käytöstä riippuvaiset kulut kuten esim. polttopuut, kaasu, bensa, sähkön käyttö yms. on toki reilua jyvittää käytön mukaan. Jos siihen vain löytyy toimiva tapa. Nämä ovat kuitenkin kokonaiskuluissa aika pieni erä.
Löytyykö keneltäkään konkreettisia esimerkkejä kulujen jaosta?
ap
Meidän yhteismökillä mökin kaikki kiinteät kulut jaetaan tasan kaikille mökin omistajille. Eli ne laskut, joita maksetaan vaikka kukaan ei kävisi. Samoin pakolliset korjaukset ja uudistukset. Kaikista korjauksista ja uudistuksista on yhdessä sovittu etukäteen. Käytössä on mökkitili, josta mökkilaskut maksetaan. Polttopuita tilataan mökkikauden alussa kerralla niin paljon, että ne riittävät koko kesäksi ja maksetaan mökkitililtä.
Sitten kaasupullot, huussikuivikkeet, kynttilät, hyttyskierukat, vessapaperit ym pienemmät käyttöön perustuvat tarvikkeet hakee ja maksaa se, jonka vuorolla ne loppuvat. Yleensä ollaan kaikki niin paljon mökillä, että jokaisen kohdalle nuo hankinnat ehtivät osua joten tasan menee pitkällä aikavälillä. Kukaan ei nillitä ja koskaan esim tyhjää kaasupulloa ei jätetä seuraavan hoidettavaksi.
Toimii, kun kaikki ovat tunnollisia asiansa hoitavia ihmisiä. Yksikin huithapeli ja ikuinen riesa. Ap, mieti tarkkaan. Parempi yksi uneton yö nyt kuin sata myöhemmin.
Äläpä... Haaveilen kyllä siitä, että kaikki sovittaisiin ja toteutettaisiin sovussa ja hyvässä järjestyksessä. Mutta ei ole hyvä merkki, kun toiset eivät ole halukkaita yhdessä sopimaan ja miettimään. Emme kuitenkaan haluaisi yrittämättä luovuttaa.
Tuntuu, että kälyt ajattelevat, että vauhkoamme turhasta ja miksi muuttaa mitään, kun ennenkin on mennyt niin mukavasti ilman mitään palavereja ja "tiukkoja sääntöjä". En ihan tajua, miten he eivät ymmärrä sitä, että he ovat koko ikänsä vierailleet siellä ilmaiseksi, vanhempiensa luvalla tietenkin. Kaikki muuttuu väkisinkin, kun heistä tulee omistajia.
Laiskoja kälyni eivat ole, ja tekevät mökkitöitä kun ovat siellä. Ja järjestävät talkoita yms, mihin heidän ystävänsäkin osallistuvat. Ja minusta on kiva viettää heidän kanssa aikaa mökillä, mutta välillä haluttaisiin olla omassa rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä mietit tällaisia, kun puolisosi sisaruksineen sen perii? Ei asia oikeastaan sinulle kuulu, voit vain olla puolisosi päätöksenteon tukena ja sitä kautta vaikuttaa, mutta muutoin asia ei sinulle kuulu.
Eikös tuo juuri ole sitä tukena olemista, että etsii toimivia ratkaisuja. Sinun neuvojasi taas ei kaivattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi tuohon ikinä. Ei, en ikinä!
Ovatko kaikki kolme perhettä samaa mieltä, mitä tulisi remontoida? Säästävätkö kaikki saman summan? Pystyvätkö ylipäätään kaikki säästämään? Onko mieltymykset samanlaisia? Haluaako joku vaan halvinta, toinen panostaa? Toinen haluaa laittaa pihaa? Kolmatta ei kiinnosta, kaikki käy, mutta rahaa ei ole mihinkään laittaa mitään.
Ketkä saavat olla juhannuksen? Heinäkuun viikonloput? Mutta kun se sovittu viikonloppu ei käynytkään, kun Ville-Petteri-Jannica oli sillon enterorokossa. Ja yksi ei halua sopia etukäteen, kun saa töistä listat aina vaan kolme viikkoa etukäteen.
Tuoko jokainen omat petivaatteensa? Jättääkö jokainen mökin samanlaiseen kuntoon? Kuka tilaa polttopuut? Miten maksu? Jos toiset eivät lämmitä puulla, pattereilla mielummin. Entä sähkölasku? Vesi? Kuka maksaa mitäkin?
Ei, ei ei.
Ehdottomasti ostaisin oman osuuteni rahana ja katsoisin jotain OMAA mökkiä.
Oma tupa, oma lupa.
Jep. Noin se menee joustamattommilla ihmisillä. Yhteismökki vaatii tietynlaisen luonteen.
Sisarusten (meitä on 3) kesken voisi vielä päästäkin järkevään kompromissiin mutta kun puolisot työntää lusikkansa takuulla tähän soppaan. Jokaista vielä "siunattu" ukolla, joka tietää ihan kaikesta enemmän kuin muut ja on aina oikeassa. Isoista rahoista ei sinänsä puhuta mutta mökki on kaikille tärkeä. [/quote]
Jos sisarukset olis viisaita, pitäisivät ukkonsa erillään koko mökkiasiasta.[/quote]
_____
Puolisoilla ei ole juridisesti mitään osaa eikä oikeutta, mutta koska heidänkin rahojaan ja lomiaan siihen mökkiin kuluu, niin he ymmärrettävästi ovat kiinnostuneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkaako tämä saatanan mökkirutina jo sydäntalvella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Säännölliset mökkipalaverit (1-2krt/vuosi), jossa käydään läpi mökkeilyasioita, tarvittavia korjauksia ja uudistuksia, pakolliset työt vuosittaiset työt (kevät/syyssiivous, puiden kaato, ryteikön raivaus, ym), työnjako, mahdollinen mökkivuorojen jako, mökkitilin rahatilanne.
2. Jokainen perhe laittaa sovitun kk-summan rahaa mökkitilille. Näillä rahoilla kustannetaan mökin korjaus- ja uudistuskuluja. Mökkipalavereissa sovitaan vuosittaisista tarpeista ja rahankäytöstä. Isommissa hankkeissa keskustellaan lainan ottamisesta.
Hyvä idea! Mökin kustannuksiin osallistuminenhan voisi olla riippuvaista esim käyttömäärästä prosentuaalisesti vaikkapa? Jos nuoremmat käy vaan viikon-kaks vuodessa, maksaa he kustannuksista kustannukset jaettuna 52 x 1tai2 (viikkojen määrän mukaan)
Haloo! Mieti nyt vähän. Tällaista se on, kun vanhemmat ovat maksaneet ja hoitaneet kaiken. Yksi maksaa 1/52 -osan jaettuna omistajien määrällä ja kuvittelee, että sillä tulevat hoidetuksi mökin kulut. Kuka sen leijonanosan oikein maksaa? Viettääkö yksi sisarus todella mökillä 53 viikkoa vuodessa ja hoitaa sekä maksut että työt?
Monelle nuorelle aikuiselle tulee aika yllärinä, mitä tarkoittaa mökin omistaminen. Ei voi enää siivestää sisarusta samalla lailla kuin äitiä ja iskää. Välithän siinä menee.
No mutta jos esim joku käyttää sitä 2/3 vuodesta ja yksi vain 1/3 vuodesta (eikä edes välttämättä kesäloma-aikaan), niin onhan se reilua jyvittää sitä maksua.
Mielestäni ei ole. Tai sitten omistus pitää olla samassa suhteessa, eli yksi omistaa pienemmän osan eikä ole jatkossakaan oikeutettu pidempään käyttöoikeuteen eikä muiden kanssa samaan päätösvaltaan. Myös hyötyminen arvon säilymisestä tai noususta on suhteessa omaan omistusosaan.
Ja mitäs tehtäisiin sinä vuonna, kun kukaan ei juurikaan käy mökillä? Kuka silloin maksaa?
Käytöstä riippuvaiset kulut kuten esim. polttopuut, kaasu, bensa, sähkön käyttö yms. on toki reilua jyvittää käytön mukaan. Jos siihen vain löytyy toimiva tapa. Nämä ovat kuitenkin kokonaiskuluissa aika pieni erä.
Löytyykö keneltäkään konkreettisia esimerkkejä kulujen jaosta?
ap
Meidän yhteismökillä mökin kaikki kiinteät kulut jaetaan tasan kaikille mökin omistajille. Eli ne laskut, joita maksetaan vaikka kukaan ei kävisi. Samoin pakolliset korjaukset ja uudistukset. Kaikista korjauksista ja uudistuksista on yhdessä sovittu etukäteen. Käytössä on mökkitili, josta mökkilaskut maksetaan. Polttopuita tilataan mökkikauden alussa kerralla niin paljon, että ne riittävät koko kesäksi ja maksetaan mökkitililtä.
Sitten kaasupullot, huussikuivikkeet, kynttilät, hyttyskierukat, vessapaperit ym pienemmät käyttöön perustuvat tarvikkeet hakee ja maksaa se, jonka vuorolla ne loppuvat. Yleensä ollaan kaikki niin paljon mökillä, että jokaisen kohdalle nuo hankinnat ehtivät osua joten tasan menee pitkällä aikavälillä. Kukaan ei nillitä ja koskaan esim tyhjää kaasupulloa ei jätetä seuraavan hoidettavaksi.
Toimii, kun kaikki ovat tunnollisia asiansa hoitavia ihmisiä. Yksikin huithapeli ja ikuinen riesa. Ap, mieti tarkkaan. Parempi yksi uneton yö nyt kuin sata myöhemmin.
Äläpä... Haaveilen kyllä siitä, että kaikki sovittaisiin ja toteutettaisiin sovussa ja hyvässä järjestyksessä. Mutta ei ole hyvä merkki, kun toiset eivät ole halukkaita yhdessä sopimaan ja miettimään. Emme kuitenkaan haluaisi yrittämättä luovuttaa.
Tuntuu, että kälyt ajattelevat, että vauhkoamme turhasta ja miksi muuttaa mitään, kun ennenkin on mennyt niin mukavasti ilman mitään palavereja ja "tiukkoja sääntöjä". En ihan tajua, miten he eivät ymmärrä sitä, että he ovat koko ikänsä vierailleet siellä ilmaiseksi, vanhempiensa luvalla tietenkin. Kaikki muuttuu väkisinkin, kun heistä tulee omistajia.Laiskoja kälyni eivat ole, ja tekevät mökkitöitä kun ovat siellä. Ja järjestävät talkoita yms, mihin heidän ystävänsäkin osallistuvat. Ja minusta on kiva viettää heidän kanssa aikaa mökillä, mutta välillä haluttaisiin olla omassa rauhassa.
Toivon haaveilusi toteutuvan, mutta omat kirjoituksesi, yllämainittu mukaanluettuna, saivat ehdottamaan tarkkaa pohdintaa ja aikaista sopimista kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkaako tämä saatanan mökkirutina jo sydäntalvella?
Sinua ja muutamaa muuta lukuunottamatta yllättävä asiallista viestittelyä.
Mun suvullani on kokemusta neljän perheen yhteisasumusesta, joten siltä pohjalta yhteismökkiin oli aika helppo sopeutua. Meillä ei ole tarkkoja sääntöjä, mutta osaamme kommunikoida toistemme kanssa hyvin. Varmaan puolisoille tähän sopeutuminen on ollut haastavinta, mutta lähtökohta on ollut, että meidän sukumme säännöillä mennään. Niihin kuuluu jaettu käsitys siitä, missä kunnossa mökki pidetään. Ja vahva yhteisöllisyys eli mökillä voi joskus päästä olemaan vain oman perheen keskeen, mutta sellaista varausta ei voi tehdä.. Jokainen mökin osakas saa mennä sinne milloin vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehkää jonkinlaiset säännöt jo ennen kuin asia on päätetty, niin jokainen tietää varmasti, mihin sitoutuu.
Ap kuulostaa ihmiseltä, jolle yhteismökki ei sovi. Se vaatii ihmisen, joka on joustava,mutta osaa myös sanoa, mitä tahtoo ja mitä ei.. Ap taas taitaa olla hyvin pikkutarkka ja joustamaton.
Vaikka olisi hyvätkin lähtökohdat, niin vaikeaa on. Isäni ja veljensä saivat ennakkoperintönä mökin, 2 siskoaan saivat vastaavan summan rahana. Mökin omistavat veljekset ovat hyvissä väleissä, mutta hyvin erilaisia: toinen on tottunut tekemään fyysistä työtä, käy reippaasti toimeen ja on taloudellisesti tarkka. Toinen veljeksistä on suurpiirteisempi eikä niin välitä kunnostustöistä. Mökille tehtävistä kunnostustöistä on vaikea sopia, kun on niin eri käsitykset. Toinen ei paljoa mieti etukäteen ja toinen haluaisi suunnitella ja varautua. Yksinkään ei voi päättää rempoista ja muista.
Myös mökkivuorot ovat haasteellisia. Toinen veljeksistä haluaa päättää aika lyhyellä varoajalla, koska menee mökille ja koska lähtee sieltä. Haluaa käydä vain hyvän sään aikana. Toinen veljeksistä asuu kauempana eikä piipahda mökille mitenkään lyhyellä varoajalla. Tämä veljeksistä käyttää mökkiä huomattavasti enemmän, kun käy siellä keväästä myöhäiseen syksyyn. Molemmilla on siis yhtä suuri oikeus käyttää mökkiä, mutta toinen veljeksistä mökkeilee enemmän kuin toinen. Tämäkin herkästi aiheuttaa haasteita: pitäisikö mökkiä enemmän käyttävän maksaa enemmän mökin kuluista jne.
Eli summa summarum. Vaikka olisi hyvätkin välit, niin asioiden hoitaminen voi olla hankalaa kun ihmiset ovat persoonina niin erilaisia.
Pieni käytännön vinkki, joka meillä on toiminut yhteismökissä. Jokaisella perheellä on mökillä oma kaappi, jossa on ns. kuivatarvikkeet (kahvit, keksit, säilykkeet, kuivaruoat, mehut, vessapaperit, talouspaperit jne). Näin ei tule yllätyksenä, että joku asia olisi mökillä loppu, kun sinne menee, vaan jokainen käyttää omiaan.😊
Onko teillä kaikilla osapuolilla sama käsitys siitä, mitä ns. mökin perustöihin kuuluu? Suurimmalla osalla mökeistä on nurmikon leikkuuta, pihan hoitoa tai vastaavaa kesäaikana säännöllisesti. Osalle nämä on itsestäänselvyyksiä, toiset haluaisivat lomailla rauhassa tekemättä mitään sen ihmeempää.
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa ihmiseltä, jolle yhteismökki ei sovi. Se vaatii ihmisen, joka on joustava,mutta osaa myös sanoa, mitä tahtoo ja mitä ei.. Ap taas taitaa olla hyvin pikkutarkka ja joustamaton.
Näin voi hyvinkin olla! En ole sokea omille heikkouksilleni. Rentoudun, kun asiat on hyvin suunniteltu, ja epämääräisyys ahdistaa. Haluaisin kyllä itsekin kehittyä joustavammaksi, mutta en voi olla ajattelematta, että talouden, töiden ja viestintätapojen ja päätöksenteon sopiminen on yhteisomistuksessa tärkeää eikä sitä voi lykätä jonnekkin tulevaisuuteen. Asiat ehtivät muuten jo siinä ajassa mennä solmuun. Toivoisin, että osaan joustaa sitten siinä, MITÄ sovitaan.
ap
============
Tunnen useita, joilla on tällainen tilanne, yhteismökkeily / veneily sujuu paremmin tai huonommin.
Itsellänikin tulevaisuuttaa, sitten kun vanhemmistani aika jättää.
Ihan hyvä miettiä etukäteen.
Parhaassa tapauksessa lähentää sisaruksia, pahimmassa aiheuttaa repiviä riitoja.