Lue keskustelun säännöt.
Sain sukututkimuksen omasta suvustani luettavaksi ja nauratti
16.02.2021 |
1400-luvulle koko isälinjani on asunut n. 70 - 100 kilometrin säteellä, kaikki on olleet jotakin maata tonkivia torpparitaviksia, paria oman mökin omistanutta lukuunottamatta, mitään rikkeitä ei ole ja se oli siinä. Ja mikä parasta, olen itsekin täysi tavisduunari, samoin vanhempani ja siis suvusta kaikki 600 vuoden ajan :D
Kommentit (154)
kirjoitettua historiaa on vain 1500 luvulle, kaikki sitä ennen on myöhemmistä tarinoista. Rooman imperiumi rooman kaupungin ympärillä helposti satua jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli tasaisen harmaata porukkaa ootte ollut jo satojen vuosien ajan. No niin ne kait useimmat ihmiset ovat tavallisia arkisia puurtajia. Jopa tylsää kun tylsempää jengiä.
Olikohan tuolloin edes torppareita saatika oman mökin omistajia.
Eikös kaikki ole sitten hyvin? Olet tähän maahan ja paikkaan tarkoitettu.
Vierailija kirjoitti:
1400-luvulle asti ei tavissukujen historiaa löydä. Muuten hyvä tarina.
Kyllä löytyi. Tämä suvun "kantaisä" oli merkitty vuodelle 1480 jotain ja kysymysmerkillä. Mutta tosiaan kyllä oli löytynyt kaikki nimet sinne saakka. Luulen, että tuo samoilla seuduilla asuminen on auttanut, siitä syntymätiedot, rippi, asuinpaikka ja kuolintiedot kirkonkirjoihin ja sieltä löytynyt etsimällä. Nimihän ei ole ihan sama, se on väännetty nykyiseen muotoon joskus 1800-luvulla. En sitä paljasta, mutta tyyliin Korhoin on Korhonen jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama! Ainakin 1700luvulle asti maanviljelijöitä, piikoja, renkejä, torppareita, on sielä muutama tilallinenkin. Mutta suomalaisia eikä mitään aatelisia.
Joopa joo. Noin kauas et taviksista tosiaan löydä yhtään mitään. Isälinja kattaa sitäpaitsi hyvin suppean osan esipolvistasi. Ja n. parikymmentä polvea ilman mitään rikkeitä, right...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olikohan tuolloin edes torppareita saatika oman mökin omistajia.
Tarkoitin "talollisia". Pieniä taloja lienevät olleet. Mielestäni veroäyrit eivät olleet suurimmasta päästä. Torppareita oli myös.
Vierailija kirjoitti:
Joopa joo. Noin kauas et taviksista tosiaan löydä yhtään mitään. Isälinja kattaa sitäpaitsi hyvin suppean osan esipolvistasi. Ja n. parikymmentä polvea ilman mitään rikkeitä, right...
Sitähän minä nauroin, kun suvun tuntien ainakin pari mielisairasta olisi pitänyt olla, mutta ei oltu merkitty sellaista tietoa.
Olen Suomen tavallisin jätkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua kiinnostaisi tietää, miten sukututkija on päässyt 1400-luvulle asti. Kirkonkirjoistakin kun suuri osa hävitettiin Isonvihan aikana 1700-luvun alkukymmeninä. Pidän epätodennäköisenä, että maakauppoja koskevia kirjallisia sopimuksia olisi jossakin tallella.
Mitä lähteitä tämä sukututkija käytti? Missä päin Suomea sukusi asuu/on asunut?
Onko tutkimuksessa sanoja ”luultavasti”, ”mahdollisesti”, ”ehkä”, ”todennäköisesti” tms.?
Mitä tutkija veloitti?
Kiinnostaisi tietää siksi, että omassa suvussamme olemme päässeet 1700-luvun alkuun. Olemme tutkineet suoraa isälinjaa. Kylmästi ja tarkasti vain kirkonkirjojen merkintöihin perustuen.
Ok. Sukuani, isän puolelta, löytyy 1500-luvulle ja kyllä sinne on merkitty asuinpaikka, talon nimi ja kylä.
Sukunimi on säilynyt aivan samanlaisena tähän päivään asti ja myös etunimissä on suvussa paljon samoja nimiä, kuin silloin vuosisatoja sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ite sain DNA:lla (poliisit otti sen) jäljitettyä, että olen Väinämöisen perillinen, Kalevalasta.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi tietää, miten sukututkija on päässyt 1400-luvulle asti. Kirkonkirjoistakin kun suuri osa hävitettiin Isonvihan aikana 1700-luvun alkukymmeninä. Pidän epätodennäköisenä, että maakauppoja koskevia kirjallisia sopimuksia olisi jossakin tallella.
Mitä lähteitä tämä sukututkija käytti? Missä päin Suomea sukusi asuu/on asunut?
Onko tutkimuksessa sanoja ”luultavasti”, ”mahdollisesti”, ”ehkä”, ”todennäköisesti” tms.?
Mitä tutkija veloitti?
Kiinnostaisi tietää siksi, että omassa suvussamme olemme päässeet 1700-luvun alkuun. Olemme tutkineet suoraa isälinjaa. Kylmästi ja tarkasti vain kirkonkirjojen merkintöihin perustuen.
Selailin tietoja pikaisesti, en vielä ole tarkemmin perehtynyt noihin. Tutkimuksen on tehnyt setäni. Mutta jotenkin hän oli tiedot tonkinut. Kysynpä ja kommentoin sitten tänne joku päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi tietää, miten sukututkija on päässyt 1400-luvulle asti. Kirkonkirjoistakin kun suuri osa hävitettiin Isonvihan aikana 1700-luvun alkukymmeninä. Pidän epätodennäköisenä, että maakauppoja koskevia kirjallisia sopimuksia olisi jossakin tallella.
Mitä lähteitä tämä sukututkija käytti? Missä päin Suomea sukusi asuu/on asunut?
Onko tutkimuksessa sanoja ”luultavasti”, ”mahdollisesti”, ”ehkä”, ”todennäköisesti” tms.?
Mitä tutkija veloitti?
Kiinnostaisi tietää siksi, että omassa suvussamme olemme päässeet 1700-luvun alkuun. Olemme tutkineet suoraa isälinjaa. Kylmästi ja tarkasti vain kirkonkirjojen merkintöihin perustuen.
Joistakin suvuista löytyy tietoa pidemmälle. Esim. Eksäni suvusta löytyi vuoteen 1540 asti.
Vierailija kirjoitti:
Ok. Sukuani, isän puolelta, löytyy 1500-luvulle ja kyllä sinne on merkitty asuinpaikka, talon nimi ja kylä.
Sukunimi on säilynyt aivan samanlaisena tähän päivään asti ja myös etunimissä on suvussa paljon samoja nimiä, kuin silloin vuosisatoja sitten.
Jep, sama oli meillä, että samat nimet ovat kiertäneet tyyliin Otto Otonpoika ja siten taas sama.
ap
Vähän vaikea uskoa tätä tarinaa. Tavallisella sukupuulla pääsee helposti 1700-luvun alkuvuosikymmeniin. Joitain osumia voi saada 1600-luvulle. Omassa tutkimuksessa on vanhin arvailtu esi-isä 1500-luvun puolelta, mutta sille ei kyllä ole tiukkoja lähteitä.
Vanhempiin lähteisiin on oltava jo aatelisia sukupuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi tietää, miten sukututkija on päässyt 1400-luvulle asti. Kirkonkirjoistakin kun suuri osa hävitettiin Isonvihan aikana 1700-luvun alkukymmeninä. Pidän epätodennäköisenä, että maakauppoja koskevia kirjallisia sopimuksia olisi jossakin tallella.
Mitä lähteitä tämä sukututkija käytti? Missä päin Suomea sukusi asuu/on asunut?
Onko tutkimuksessa sanoja ”luultavasti”, ”mahdollisesti”, ”ehkä”, ”todennäköisesti” tms.?
Mitä tutkija veloitti?
Kiinnostaisi tietää siksi, että omassa suvussamme olemme päässeet 1700-luvun alkuun. Olemme tutkineet suoraa isälinjaa. Kylmästi ja tarkasti vain kirkonkirjojen merkintöihin perustuen.
Joistakin suvuista löytyy tietoa pidemmälle. Esim. Eksäni suvusta löytyi vuoteen 1540 asti.
Tavallisesta rahvaasta yleensä ei löydy kuin juurikin 1700-, korkeintaan 1600-luvulle.
Jos mennään vaikka 12 sukupolvea taakse ollaan keskimäärin 1600-luvun alussa ja nykyihmisellä on siellä yli 4000 esivanhempaa. Seuraavassa sukupolvessa luku tuplaantuu.
Onhan nuo isälinjat kiinnostavia kun halutaan tietää keneltä sen kreivin tittelin peri. Mutta kun ja jos viitsii tonkia muita linjoja voikin paljastua kiinnostavia ja ajatuksia avartavia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vähän vaikea uskoa tätä tarinaa. Tavallisella sukupuulla pääsee helposti 1700-luvun alkuvuosikymmeniin. Joitain osumia voi saada 1600-luvulle. Omassa tutkimuksessa on vanhin arvailtu esi-isä 1500-luvun puolelta, mutta sille ei kyllä ole tiukkoja lähteitä.
Vanhempiin lähteisiin on oltava jo aatelisia sukupuussa.
Aivan. Omassa sukupuussa päästään pitkälle keskiaikaan, mutta se johtuu juurikin parista haarasta mitkä johtavat rälssisukuihin. Suhtaudun kyllä noihin tietoihin lähinnä viitteellisinä, vuosisatojen takaiset lähteet ovat mitä ovat ja polku on voinut lähteä vikasuuntaan missä kohtaa vaan.
1400-luvulle asti ei tavissukujen historiaa löydä. Muuten hyvä tarina.